"Sinä Luojamme häväistys"

tuppisuunnistaja

No, elikkä, tuo otsikko kertoo jotakin ja se tarkoittaa sitä, että minä en tunne olevani tuon kristillisen suunnan ihmisiä, ainakaan kokemusteni perusteella. Tässä tulee pienimuotoinen romaani; tajusin isäni olevan narsistisesti häiriintynyt ja äitini eli jatkuvassa syyllisyydessä, kun tajusi, että "kärsin" ylivilkkaudesta, syyttäen jatkuvasti itseään. Isä löi minua ja äiti uhosi veitsen kanssa. Molemmat vanhemmat muistuttivat minua usein siitä, mikä vaiva olen ja miten paljon rahaa minun takiani perheen kulutus on yliaktiivinen. Olin 11, kun sossu tuli elämääni ja hypnotisoi äidin uskomaan että olen vammainen. Kun erosimme "käyttösyistä" ev.lut kirkosta ja vanhempani siirtyivät vapaaseurakuntalaisten toimintaan, heidän käytöksensä muuttui täysin. En pitänyt vapislaisten toiminnasta, koska se oli ahdasmielisempää ja sali oli täynnä vanhuksia, ei itseni ikäisiä, rupesin 15-vuotiaana ateistiksi, koska tulin kiusatuksi seurakuntakoulussa (vastaa rippileiriä, vähän vanhoillisempi kuri) ja vanhempani erosivat. Ennen, ku täytin 16 vuotta, olin uutena vuotena kokin ilmaishommiin, eli oli tekemässä riisipuuroa ja jakelemassa ruokaa. Tämän puurojakelun jälkeen menin tauolle syömään, tuli joku 52v mies joka kutsui itseään "Veikoksi" ja pyyti mun numeroo ja isäni antoi, koska tämä sanoi olevansa "Jeesuksen rukousparantaja". Tämä soitteli, pyysi lähettämään itsestäni kuvaa, koska hänen on pakko nähdä rukoiltavan kuva, jotta tämä parantuu. Puhelujen aikana tämä myös vaihtoi puheenaihetta; "pidätkös sinä hiihtämisestä, minä olen lihaksikas mies, haluatko nähdä minut tänä iltana". En kuitenkaan suostunut mihinkään, sillä namusedistä oli puhuttu yläasteella. Seksuaalinen ahdistelu loppui siihen kun annoin äidin vastata puheluun "Heljä ei halua puhua kanssasi, sori". Tosin äiti vieläkin luulee, että tämä mies oli jokin Korkeimman lähetti ennemmin kuin pedari.

Olin 5 vuotta tuhlaajapojan maisemissa, ja hyvin katkeroitunut. Vieläkin on tapahtunut asioita (seurakunnan piireissä), joita en kykene unohtamaan. Haukutaan vammaiseksi, milloin mielipuoleksi ja milloin Jumalan iljetykseksi. On monta kertaa vaihdettu maisemaa, enkä oo tekemisissä vapareiden kanssa (pyynnöstäni, en puhu äitini tai isäni kanssa oikeasta suunnasta). Nykyään oon helluntaiseurakunnassa, odottaen hetkeä, että unohtaisin muiden aiheuttamat arvet.

2

104

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • emppistsemppis

      Surullista luettavaa..Toivottavasti sinun on nykyisessä seurakunnassasi parempi olla :) Jumala ei hylkää,luota Häneen,älä ihmiseen.

      • tuppisuunnistaja

        Kiitos vastauksesta ja tsemppauksesta


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      47
      7685
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      33
      4263
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      57
      3735
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      50
      3200
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2886
    6. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      65
      2601
    7. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      61
      2474
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      51
      2398
    9. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      40
      2349
    10. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2296
    Aihe