Tämä taitaa jollain tapaa liittyä stressiin tai ainakin aiheuttaa minulle sitä.
Tuntuu siltä että koko ajan on pakko yrittää jotain. Että ei voi pitää lomapäiviä tai rentoutua itsekseen. Koko ajan ääni mielessä vaatii tekemään lisää ja lisää. Tavallinen arki ei riitä. Koko ajan on mielessä ajatus siitä että pitäisi tehdä elämä jotenkin mielenkiintoisemmaksi. Pitäisi lähteä seikkailumatkalle, pitäisi ottaa enemmän riskejä, pitäisi tehdä lisää työtä, pitäisi ruveta näyttelijäksi, pitäisi aloittaa jokin kova urheilulaji, pitäisi olla enemmän seksisuhteita, pitäisi olla ja pitäisi olla.
Oon helvetin rasittunut tähän. Etenkin kun oikeasti nautin melko "pienestä" elämästä. Nautin lukemisesta ja elokuvista sekä musiikista. Jo lyhyt lomamatka tuntuu seikkailulta. Urheilun suhteen riittää pari juoksulenkkiä ja painojen nostelua. En tajua miksi mulla on sitten niin hirveä pakko yrittää saada aina jotain lisää. Olen melko herkkä ihminen ja luulen että oikeasti monet jutut voisivat olla itselle liikaa.
Aina kun jätän jonkin mahdollisuuden käyttämättä, tulee itselle hirveän syyllinen olo. Tuntuu siltä että koko maailma romahtaa ja että olen menettänyt jotain ainutlaatuista. Vaikka siis kyseessä olisi vaikka vain yksittäiset bileet tai epäonnistunut yritys lähestyä vastakkaisen sukupuolen edustajaa baarissa. Ja koen jatkuvasti syyllisyyttä vaikka siitä etten lähtenyt ulkomaille opiskelemaan tai ettei minulla ole nyt menestyksestä uraa ja miljoonien tuloja tai kymmeniä seksikumppaneita...
Lyhyesti sanottuna; mikään ei riitä ja se hajottaa itsen. Oon vasta noin 24-vuotias ja silti tuntuu että olen jo tuhlannut koko elämäni...
Kun mikään ei riitä
1
135
Vastaukset
Hei EiVainRiitä.
Viestistäsi on jo aikaa, mutta halusin silti vastata.
Kerrot ristiriidasta, jossa kuljet kuin vaatimusten riivaamana vaikka sisäinen maailmasi tahtoo muuta. Tätä nimitetään joskus ulkoaohjautuvuudeksi. Jokin itsesi ulkopuolelta tuleva vaatii sinulta jotain.
Se, että kirjoitat, kertoo, että haastat tämän vaativan äänen. Sinulla onkin nyt loistava tilaisuus ruveta tutkimaan elämäsi tarinaa. Minulle tulee mieleen muutamia kysymyksiä, en tiedä onko ne niitä, joita sinun pitäisi kysyä, mutta voivat ehkä herättää sinussa jotain. Kenen ääni se on? Miksi sinulta vaaditaan? Kelvataksesi? Kenelle? Mitä tapahtuu jos et päihitäkään kaikkea mitä vaaditaan? Kuka sinut hylkää?
Mitä voi tehdä, jos on joutunut tällaisen ulkoaohjaavuuden pauloihin?
Voi aloittaa tutustumaan itseensä, hyväksymään itseään ja painokkaasti sanoa: tämä riittää. Mitä sinä itse haluat? Milloin sinulla on hyvä olla? Jos hyvä perjantai-ilta on se, että katsot kotona leffaa karkkipussin kanssa, se riitää. Aina on bileitä ja häppeninkejä jotka jäävät sitten väliin. Tärkeintä on, että SINÄ VOIT VALITA. Tällainen on subjektina elämistä. Et ole muiden odotusten objekti, vaan itse 'tekijä'. Se vaatii itsehyväksymistä ja rohkeutta. Mutta vapauuttaa hurjasti. Jokainen valinta on aina luopumista jostain. Jos valitset koti-illan, luovut ehkä sen illan biletyksen tuomista mahdollisuuksita. Mutta jos menet bileisiin ikään kuin pakon sanelemana, luovut omasta hiljaisesta minuudestasi. Eri tilanteissa voit valita eri tavalla.
Mielenkiintoista elämänmatkaa
Merja-diakoni
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod225164- 254348
- 272461
- 342254
- 371998
- 151918
En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191597- 121521
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons211247Kerranki asiat oikein
Ilkka ja muut pienpuolueeet...teitte hyvän työn kun valitsitte pätevän henkilön virkaan eikä kepulle passelia!! Jatkakaa101174