koneen asennus

Mihin veneeseen laitoit dieselin.Mulla olis tarkoitus vaihtaa tommoseen 2556 fb beikkuun ja kuulostaan noi ongelmat tutuilta.

volvo kirjoitti:

Mihin veneeseen laitoit dieselin.Mulla olis tarkoitus vaihtaa tommoseen 2556 fb beikkuun ja kuulostaan noi ongelmat tutuilta.

Kone mahtuu koneluukusta sisään poikittain ja kääntyy paikoilleen purkamalla siitä turbon, lauhduttimen ym pois. Muutoin se ei mahdu kääntymään paikoilleen, sillä öljypohja ei putoa konepukkien väliin ennen kuin kone on käännetty linjaan. Tiukkaa tekee. Korkeus riittää hyvin kunhan kone on saatu konehuoneeseen.

Joudut todennäköisesti leikkaamaan takaseinän tankin kokoiselta alueelta pois, lyhentämään tankkia, siirtämään poikittaisjäykkääjää ja jatkamaan konepukkeja. Alkuperäinen 400l tankki on nyt 320l ja hyvin riittää, sillä kulutus on alle 1,5 litraa maililla noin 25s vauhdissa (huiput noin 30s).

Itse lyhensin tankkia 20cm ja rakensin uuden puolet matalamman poikittaisjäykkääjän saman verran eteenpäin. Irrotetusta takaseinään tein 5cm korotuspalan, jolla hihnapyörille saatiin lisää tilaa. Itse nukkumatila kaventui vain tuon 5cm vaikka tankki on paljon lyhyempi.

Paikoa tulee perään yllättävän paljon, vaikkei papereiden perusteella luulisi. Vene lähtee kyllä upeasti liukuun ja voimaa riittää kelissä kuin kelissä, mutta paikallaan ollessa parin henkilön paino uimatasolla uittaa helposti varpaa. Tämän takia peräpeilin muoviset läpivientihelat kannattaa vaihtaa metallisiin. Vaikka vesilinja ei juuri muutu, niin painon kyllä huomaa.

Jos vanha kone on entinen, niin homma kannattaa ilman muuta ajo-ominaisuuksien ja talouden takia. Muutoin siinä ei ole mieltä.

Itse uudisti kaiken septitankkia, akkujen sijoittelua, diesel-lämppäriä ja sähköjä myöten. Aikaa kului noin 400 tuntia ja rahaa paloi noin 27 000e. Toteutuksessa lähdettiin siitä, että se tehdään vain kerran ja hyvistä materiaaleista.

Ainoa ongelma tuli tankin huohotusletkun kanssa. Liikkeelle lähtö on niin rivakkaa, että täydessä takissa polttoaine painautuu huohotusletkua pitkin ulos. Lisääntynyt paino edesauttaa sitä. Pärskähdyt heittää ulos muutaman desin löpöä, joka tahraa uimatasoa. Asialle ei ole keksitty mitään ratkaisua.

qqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Kone mahtuu koneluukusta sisään poikittain ja kääntyy paikoilleen purkamalla siitä turbon, lauhduttimen ym pois. Muutoin se ei mahdu kääntymään paikoilleen, sillä öljypohja ei putoa konepukkien väliin ennen kuin kone on käännetty linjaan. Tiukkaa tekee. Korkeus riittää hyvin kunhan kone on saatu konehuoneeseen.

Joudut todennäköisesti leikkaamaan takaseinän tankin kokoiselta alueelta pois, lyhentämään tankkia, siirtämään poikittaisjäykkääjää ja jatkamaan konepukkeja. Alkuperäinen 400l tankki on nyt 320l ja hyvin riittää, sillä kulutus on alle 1,5 litraa maililla noin 25s vauhdissa (huiput noin 30s).

Itse lyhensin tankkia 20cm ja rakensin uuden puolet matalamman poikittaisjäykkääjän saman verran eteenpäin. Irrotetusta takaseinään tein 5cm korotuspalan, jolla hihnapyörille saatiin lisää tilaa. Itse nukkumatila kaventui vain tuon 5cm vaikka tankki on paljon lyhyempi.

Paikoa tulee perään yllättävän paljon, vaikkei papereiden perusteella luulisi. Vene lähtee kyllä upeasti liukuun ja voimaa riittää kelissä kuin kelissä, mutta paikallaan ollessa parin henkilön paino uimatasolla uittaa helposti varpaa. Tämän takia peräpeilin muoviset läpivientihelat kannattaa vaihtaa metallisiin. Vaikka vesilinja ei juuri muutu, niin painon kyllä huomaa.

Jos vanha kone on entinen, niin homma kannattaa ilman muuta ajo-ominaisuuksien ja talouden takia. Muutoin siinä ei ole mieltä.

Itse uudisti kaiken septitankkia, akkujen sijoittelua, diesel-lämppäriä ja sähköjä myöten. Aikaa kului noin 400 tuntia ja rahaa paloi noin 27 000e. Toteutuksessa lähdettiin siitä, että se tehdään vain kerran ja hyvistä materiaaleista.

Ainoa ongelma tuli tankin huohotusletkun kanssa. Liikkeelle lähtö on niin rivakkaa, että täydessä takissa polttoaine painautuu huohotusletkua pitkin ulos. Lisääntynyt paino edesauttaa sitä. Pärskähdyt heittää ulos muutaman desin löpöä, joka tahraa uimatasoa. Asialle ei ole keksitty mitään ratkaisua.

Lue lisää

mutta siirrä se huohotinletku eteenpäin ja korkeammalle,ei tule öljyä ulos,en nyt kyllä ymmärtänyt sitä varpaiden kastelua ja läpivientien vaihtoa,ehkä siihen on järkisyy???

qqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Kone mahtuu koneluukusta sisään poikittain ja kääntyy paikoilleen purkamalla siitä turbon, lauhduttimen ym pois. Muutoin se ei mahdu kääntymään paikoilleen, sillä öljypohja ei putoa konepukkien väliin ennen kuin kone on käännetty linjaan. Tiukkaa tekee. Korkeus riittää hyvin kunhan kone on saatu konehuoneeseen.

Joudut todennäköisesti leikkaamaan takaseinän tankin kokoiselta alueelta pois, lyhentämään tankkia, siirtämään poikittaisjäykkääjää ja jatkamaan konepukkeja. Alkuperäinen 400l tankki on nyt 320l ja hyvin riittää, sillä kulutus on alle 1,5 litraa maililla noin 25s vauhdissa (huiput noin 30s).

Itse lyhensin tankkia 20cm ja rakensin uuden puolet matalamman poikittaisjäykkääjän saman verran eteenpäin. Irrotetusta takaseinään tein 5cm korotuspalan, jolla hihnapyörille saatiin lisää tilaa. Itse nukkumatila kaventui vain tuon 5cm vaikka tankki on paljon lyhyempi.

Paikoa tulee perään yllättävän paljon, vaikkei papereiden perusteella luulisi. Vene lähtee kyllä upeasti liukuun ja voimaa riittää kelissä kuin kelissä, mutta paikallaan ollessa parin henkilön paino uimatasolla uittaa helposti varpaa. Tämän takia peräpeilin muoviset läpivientihelat kannattaa vaihtaa metallisiin. Vaikka vesilinja ei juuri muutu, niin painon kyllä huomaa.

Jos vanha kone on entinen, niin homma kannattaa ilman muuta ajo-ominaisuuksien ja talouden takia. Muutoin siinä ei ole mieltä.

Itse uudisti kaiken septitankkia, akkujen sijoittelua, diesel-lämppäriä ja sähköjä myöten. Aikaa kului noin 400 tuntia ja rahaa paloi noin 27 000e. Toteutuksessa lähdettiin siitä, että se tehdään vain kerran ja hyvistä materiaaleista.

Ainoa ongelma tuli tankin huohotusletkun kanssa. Liikkeelle lähtö on niin rivakkaa, että täydessä takissa polttoaine painautuu huohotusletkua pitkin ulos. Lisääntynyt paino edesauttaa sitä. Pärskähdyt heittää ulos muutaman desin löpöä, joka tahraa uimatasoa. Asialle ei ole keksitty mitään ratkaisua.

Lue lisää

Vastauksista.Kuulostaa noi ongelmat juuri niiltä joita on odotettavissa kun katselin urakkaa.Tossa 2556 fb konehuone on ulkopuolella kannen alla ja etupuolella on tankki mutta ei hyttiä.Paljonkohan tommonen bensa merkkari 260 hv 5.7 vie ainetta h.

merkkivalinnasta kirjoitti:

mutta siirrä se huohotinletku eteenpäin ja korkeammalle,ei tule öljyä ulos,en nyt kyllä ymmärtänyt sitä varpaiden kastelua ja läpivientien vaihtoa,ehkä siihen on järkisyy???

Lue lisää

Huohottimen siirtäminen eteen päin ei auta. Kun vene lähtee liukuun keula nousee ylös ja kiihdytys painaa polttonestettä tankin takaosaan. Huohottimen paikaa on kokeiltu viemällä letkua jopa veneen puoliväliin, mutta se ei vaikuta mitenkään. Letkua on taivuteltu kiepeille ja nostettu pystysuoraan, mutta kiihtyvyyden aiheuttama paine on liian suuri. Huohotin on veneen kylkilinjan yläosassa metrin korkeammalla kuin tankki. Paikan nostaminen ei enää onnistu. Takaiskuventtiili auttaa asiaa, mutta tällöin tankatessa naftaa huljahtaa ulos tankin letkusta todella paljon, kun huohotin ei enää varoita etukäteen.
Ainoa toimiva ratkaisu saattaisi olla siirtää huohottimen tankin letkuyhde tankin etuosaan, jolloin se lähdössä horisi ilmaa. Toisaalta silloin voi ongelmaksi muodostua plaanista pudottaminen. Lisäksi muutostyö vaatisi tankin ottamista pois veneestä ja se ei rakenteita purkamatta onnistu.

Veneen ulkotilan tyhjennysläpiviennit ovat peräpeilissä uimatason alla. Normaalisti ne ovat noin 10 cm ylempänä kuin vedenpinta, mutta lisääntyneen painon takia, ne painuvat helposti veden alle, jos uimatasolla oleskellaa. Nailoniset yli 10 vuotiaat läpiviennit alkavat olla jo aika hauraita eivätkä kestä lainkaan kiristystä. Vuotava läpivienti joutuessaan vedenalle tuottaa yleensä ongelmia. Vai mitä?

volvo kirjoitti:

Vastauksista.Kuulostaa noi ongelmat juuri niiltä joita on odotettavissa kun katselin urakkaa.Tossa 2556 fb konehuone on ulkopuolella kannen alla ja etupuolella on tankki mutta ei hyttiä.Paljonkohan tommonen bensa merkkari 260 hv 5.7 vie ainetta h.

Lue lisää

Venelläsi ei alle 3 litran mailikulutukselle pääse ja tuntikulutus on 40-45 l luokkaa matkavauhdilla. tuo pikkulohko on tuossa veneessä liian kovilla.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Huohottimen siirtäminen eteen päin ei auta. Kun vene lähtee liukuun keula nousee ylös ja kiihdytys painaa polttonestettä tankin takaosaan. Huohottimen paikaa on kokeiltu viemällä letkua jopa veneen puoliväliin, mutta se ei vaikuta mitenkään. Letkua on taivuteltu kiepeille ja nostettu pystysuoraan, mutta kiihtyvyyden aiheuttama paine on liian suuri. Huohotin on veneen kylkilinjan yläosassa metrin korkeammalla kuin tankki. Paikan nostaminen ei enää onnistu. Takaiskuventtiili auttaa asiaa, mutta tällöin tankatessa naftaa huljahtaa ulos tankin letkusta todella paljon, kun huohotin ei enää varoita etukäteen.
Ainoa toimiva ratkaisu saattaisi olla siirtää huohottimen tankin letkuyhde tankin etuosaan, jolloin se lähdössä horisi ilmaa. Toisaalta silloin voi ongelmaksi muodostua plaanista pudottaminen. Lisäksi muutostyö vaatisi tankin ottamista pois veneestä ja se ei rakenteita purkamatta onnistu.

Veneen ulkotilan tyhjennysläpiviennit ovat peräpeilissä uimatason alla. Normaalisti ne ovat noin 10 cm ylempänä kuin vedenpinta, mutta lisääntyneen painon takia, ne painuvat helposti veden alle, jos uimatasolla oleskellaa. Nailoniset yli 10 vuotiaat läpiviennit alkavat olla jo aika hauraita eivätkä kestä lainkaan kiristystä. Vuotava läpivienti joutuessaan vedenalle tuottaa yleensä ongelmia. Vai mitä?

Lue lisää

läpivientivaihdon mutta tuo tankin huohotusongelma on mielestäni jotenkin hukassa.siirrä letkulla huohotusputki esim.keulaan(älä jätä ilmataskua)pystyssähän tuo yhdistelmä ei kuitenkaan koko retkeä kulje?eihän tuo putkikaan ole takana.jossain on nyt jotain hukassa,ilmanpainekkin on olemassa,eiks joo.volvomiehenä ymmärrän tuon älyttömän kiihtyvyyden mutta muuten...eikä se putoa plaanista tankkiin tulevan ilman takia,ennemmin pysyy,naureskellaan kun tavataan.ja muuten läpivienti tuo tai vie vettä,eikö?

ymmärrän kirjoitti:

läpivientivaihdon mutta tuo tankin huohotusongelma on mielestäni jotenkin hukassa.siirrä letkulla huohotusputki esim.keulaan(älä jätä ilmataskua)pystyssähän tuo yhdistelmä ei kuitenkaan koko retkeä kulje?eihän tuo putkikaan ole takana.jossain on nyt jotain hukassa,ilmanpainekkin on olemassa,eiks joo.volvomiehenä ymmärrän tuon älyttömän kiihtyvyyden mutta muuten...eikä se putoa plaanista tankkiin tulevan ilman takia,ennemmin pysyy,naureskellaan kun tavataan.ja muuten läpivienti tuo tai vie vettä,eikö?

Lue lisää

Tankin huohotusputken vieminen keulaan ei ole yksinkertaista. Tankki on lattian alla keskellä venettä. Letkun saaminen rakentiden alla jotenkin järkevästi on käytännössa mahdotonta. Lisäksi veneen sisätiloissa ei ole sopivaa paikkaa, josta läpiviennin ja letkun saisi huomaamattomasti riittävän korkealla ulos.

Ei putoa plaanista ilman takia...et tainnut lukea kunnolla. Eli jos tankin letkuyhteen siirtäisi tankin etuosaan, työntää plaanista pudottaminen polttoaineen tankin eteosaan, jolloin siellä olevaan huohottimeen syhtyisi paine, joka vuorostaan tällöin työntäisi polttoaineen letklua pitkin ulos.

Naureskellaan tavatessa ja se läpivienti todellakin tuo ja vie vettä veneen ulkopuolella. Minusta kuitenkin olisi mukavaa, että vesi todellakin pysyy siellä ulkona eikä tunkeudu hajonneesta läpiviennistä konehuoneeseen.

qqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Tankin huohotusputken vieminen keulaan ei ole yksinkertaista. Tankki on lattian alla keskellä venettä. Letkun saaminen rakentiden alla jotenkin järkevästi on käytännössa mahdotonta. Lisäksi veneen sisätiloissa ei ole sopivaa paikkaa, josta läpiviennin ja letkun saisi huomaamattomasti riittävän korkealla ulos.

Ei putoa plaanista ilman takia...et tainnut lukea kunnolla. Eli jos tankin letkuyhteen siirtäisi tankin etuosaan, työntää plaanista pudottaminen polttoaineen tankin eteosaan, jolloin siellä olevaan huohottimeen syhtyisi paine, joka vuorostaan tällöin työntäisi polttoaineen letklua pitkin ulos.

Naureskellaan tavatessa ja se läpivienti todellakin tuo ja vie vettä veneen ulkopuolella. Minusta kuitenkin olisi mukavaa, että vesi todellakin pysyy siellä ulkona eikä tunkeudu hajonneesta läpiviennistä konehuoneeseen.

Lue lisää

Eikös Vetuksella tai jollakin vastaavalla firmalla ole huohotinsysteemejä, joissa on letkun yläpäässä pieni säiliö. Roiskeet jäävät siihen ja valuvat sitten tankkiin takaisin kun on paremmat olosuhteet.

Luulisi, että sellaisella saa pelastetuksi ne muutamat desilitrat löpöä joutumasta mereen tai uimatasolle.

qqqqqqqqqqq kirjoitti:

Venelläsi ei alle 3 litran mailikulutukselle pääse ja tuntikulutus on 40-45 l luokkaa matkavauhdilla. tuo pikkulohko on tuossa veneessä liian kovilla.

Nyt ei kyllä laskutoimitus mennyt ihan kohdilleen tai sitten kone on ollut todella heikoissa säädöissä. Jos laskee että tuo kasi kuluttaa 40-50 litraa tunnissa ja vauhti on silloin 20-25 knots niin kulutushan silloin kaiken järjen mukaan on siinä 2l/maili luokassa!!! Itse olen kovasti miettinyt tuota bensa vs diesel vastakkainasettelua ja tullut siihen tulokseen että jos vanha kone on KUNNOSSA niin silloin tulee kyllä huomattavasti edullisemmaksi pitäytyä bensakoneessa, lisäksi tuohon jenkkikoneeseen on kyllä huomattavasi edullisemmat varaosat kuin Volvon dieseleihin. Mutta jokainen tyylillään, todella hyvä vaihtoehto tuo Volvon dieselikin on. Mutta isolohko ois kyllä parempi valinta tuon kokeiseen veneeseen, sama juttu Volvon dieselinkin kanssa eli ehdottomasti vähintään KAD42:nen, missään tapauksessa en laittaisi heikompitehoista vaikka se diesel olisikin.

aos kirjoitti:

Eikös Vetuksella tai jollakin vastaavalla firmalla ole huohotinsysteemejä, joissa on letkun yläpäässä pieni säiliö. Roiskeet jäävät siihen ja valuvat sitten tankkiin takaisin kun on paremmat olosuhteet.

Luulisi, että sellaisella saa pelastetuksi ne muutamat desilitrat löpöä joutumasta mereen tai uimatasolle.

Lue lisää

Tiedän tuollaisia kerääjäsäiliöitä olevan, mutta ne ovat kansiasenteisia eivätkä sovi veneeseeni. Laidat ovat sen verran kapeat.Tankkaus tapahtuu peräpeilissä olevasta helasta ja huohotin on hieman sen alapuolella.

Vastaavaa säiliötä on kehitelty ja sitä tullaan kokeilemaan ensi kesänä. Huonona puolena tulee ilmeisesti olemaan, että tankatessa nahtaa tulee roiskahtamaan tankkaushelasta, kun huohotin ei ensin varoittele.

Tankkaushelojenkin paikkoja on suunniteltu siirrettävän, mutta kaikkialla muualla ylivaluva polttoaine tulee lorahtamaan veneen ulkotiloja sotkemaan.

Ville kirjoitti:

Nyt ei kyllä laskutoimitus mennyt ihan kohdilleen tai sitten kone on ollut todella heikoissa säädöissä. Jos laskee että tuo kasi kuluttaa 40-50 litraa tunnissa ja vauhti on silloin 20-25 knots niin kulutushan silloin kaiken järjen mukaan on siinä 2l/maili luokassa!!! Itse olen kovasti miettinyt tuota bensa vs diesel vastakkainasettelua ja tullut siihen tulokseen että jos vanha kone on KUNNOSSA niin silloin tulee kyllä huomattavasti edullisemmaksi pitäytyä bensakoneessa, lisäksi tuohon jenkkikoneeseen on kyllä huomattavasi edullisemmat varaosat kuin Volvon dieseleihin. Mutta jokainen tyylillään, todella hyvä vaihtoehto tuo Volvon dieselikin on. Mutta isolohko ois kyllä parempi valinta tuon kokeiseen veneeseen, sama juttu Volvon dieselinkin kanssa eli ehdottomasti vähintään KAD42:nen, missään tapauksessa en laittaisi heikompitehoista vaikka se diesel olisikin.

Lue lisää

Laskutoimitus ei varmaankaan mennyt minulta kohdalleen, mutta kyseisen veneen kulutus on todellakin lähempänä kolmea litraa kuin kahta.

Omalla hieman kevyemmällä veneellä sama kone vei keskimäärin laskien noin 2,5 litraa mailille. Tuo vene on painavampi ja tuulipintaa on enemmän.

Ville kirjoitti:

Nyt ei kyllä laskutoimitus mennyt ihan kohdilleen tai sitten kone on ollut todella heikoissa säädöissä. Jos laskee että tuo kasi kuluttaa 40-50 litraa tunnissa ja vauhti on silloin 20-25 knots niin kulutushan silloin kaiken järjen mukaan on siinä 2l/maili luokassa!!! Itse olen kovasti miettinyt tuota bensa vs diesel vastakkainasettelua ja tullut siihen tulokseen että jos vanha kone on KUNNOSSA niin silloin tulee kyllä huomattavasti edullisemmaksi pitäytyä bensakoneessa, lisäksi tuohon jenkkikoneeseen on kyllä huomattavasi edullisemmat varaosat kuin Volvon dieseleihin. Mutta jokainen tyylillään, todella hyvä vaihtoehto tuo Volvon dieselikin on. Mutta isolohko ois kyllä parempi valinta tuon kokeiseen veneeseen, sama juttu Volvon dieselinkin kanssa eli ehdottomasti vähintään KAD42:nen, missään tapauksessa en laittaisi heikompitehoista vaikka se diesel olisikin.

Lue lisää

Myyn edukkaasti kaksi "isolohkoa"... ajettu 600 h
Parin viikon päästä ovat jo varmaan irti paatista.

*asentaja* kirjoitti:

Myyn edukkaasti kaksi "isolohkoa"... ajettu 600 h
Parin viikon päästä ovat jo varmaan irti paatista.

Tehtaan ilmoittama peruskorjausväli 800h.

qqqqqqqqqqqqq kirjoitti:

Laskutoimitus ei varmaankaan mennyt minulta kohdalleen, mutta kyseisen veneen kulutus on todellakin lähempänä kolmea litraa kuin kahta.

Omalla hieman kevyemmällä veneellä sama kone vei keskimäärin laskien noin 2,5 litraa mailille. Tuo vene on painavampi ja tuulipintaa on enemmän.

Lue lisää

Sori pikkaisen of-topic mutta tuollaiset kulutuslukemat tarkoittavat kyllä erittäin alitehoista konetta kyseiseen pakettiin, samoilla lukemillehan lähes pääsisi tuplakoneasennuksena jos kyseessä oli bensa V6:set. Juuri sattui silmään vanhan Kipparin (4/91) testi, Biam 1000 vene vertailu kahdella AD41:llä ja 431:llä(205hv bensa V6); paino kahdella Volvo 431:llä 3820kg ja AQ41:llä 4350kg. Huiput olivat dieselille ja bensalle samat, jos huomioi taloudellisuuden YLI 20 solmun nopeuksissa niin taloudellisin vauhti dieselillä 29,8knots ja kulutus silloin 1,97 l/maili ; bensakoneille samat luvut olivat 20,5 knots jolloin kulutus 1,99 l/maili tai vauhdissa 28,6knots kulutus oli 2,18 l/maili. Tosin lähestyttäessä huippunopeuksia välillä 30-39 solmua dieselin taloudellisuus alkoi olemaan musertava, tosin näitä nopeuksia harvemmin tosin käytetään??? Eli tästä voidaan päätellä että jos kulutuslukemat ovat kolmen kieppeillä niin konevalinta on kyllä väärä, tuon kokoiseen veneeseen olisi kyllä yli 300hv ehdottomasti paikallaan. Tai kuten sanoin, säädöt päin prinkkalaa joka aika yleistä vanhempien bensakoneiden kanssa. Kestävyyshän noissa jenkkikoneissa on hyvä jos niissä on makeavesijäähdytys, valitettavasti se on vain aika harvinaista. Toisaalta nuo Volvon 40 sarjalaiset on kyllä aika ikiliikkujia joten mieluummin ottaisin sellaisen veneeseeni kuin näitä uusia Volvon "huipputaloudellisia" dieseleitä joiden hankintahinta on käsittämätön, paino aivan järkyttävä ja huolto maksaa pienen omaisuuden.. :-)

Volvoilla on hyvä maine ja jälleenmyyntiarvo ja se maksaa. Itse en kylläkään ymmärrä käytettyjen volvojen hinnoittelua joka on aivan käsittämätön. Uuden koneen saa melkein samaan hintaan kuin viisivuotiaan.
Volvojen vetolaitteet ovat todella vahvoja. Aivan uusimmista ei ole kokemuksia, mutta vanhemmat ovat käytännössä ikiliikkujia, jos niitä vertaa mercruiserin tai onc vastaaviin.
Kun vaihdoit steyr koneet, niin käytitkö olemassa olevia vetolaitteita. Vääntöä on varmaankin sen verran enemmän, että kovilla ovat.

qqqqqqqqq kirjoitti:

Volvoilla on hyvä maine ja jälleenmyyntiarvo ja se maksaa. Itse en kylläkään ymmärrä käytettyjen volvojen hinnoittelua joka on aivan käsittämätön. Uuden koneen saa melkein samaan hintaan kuin viisivuotiaan.
Volvojen vetolaitteet ovat todella vahvoja. Aivan uusimmista ei ole kokemuksia, mutta vanhemmat ovat käytännössä ikiliikkujia, jos niitä vertaa mercruiserin tai onc vastaaviin.
Kun vaihdoit steyr koneet, niin käytitkö olemassa olevia vetolaitteita. Vääntöä on varmaankin sen verran enemmän, että kovilla ovat.

Lue lisää

kannattaa maksaa,lisäksi pyynti ja myynti ovat kaksi aivan eri asiaa.volvosta pyydetään vaikka mitä mutta mistä muuten nuo Steyrit ostit ja miten sait sovitettua.

ervi kirjoitti:

kannattaa maksaa,lisäksi pyynti ja myynti ovat kaksi aivan eri asiaa.volvosta pyydetään vaikka mitä mutta mistä muuten nuo Steyrit ostit ja miten sait sovitettua.

Volvon koneen meinaan laittaa siksi kun niitä on käytettynä tarjolla ja vetolaite on hyvä.Käytettynä en ole törmännyt noihin marinediesel, steijer ym, muihin merkkeihin merkkareita on myynnissä silloin tällöin.Savutus ongelma poistui -91 kun tuli kad 42 eli 230 hv.Vanha 41 200hv savuttaa.Uutta konetta en halua laittaa niiden hintojen takia koska ei ole tarkoitusta pitää venettä 10 vuotta.

volvo kirjoitti:

Volvon koneen meinaan laittaa siksi kun niitä on käytettynä tarjolla ja vetolaite on hyvä.Käytettynä en ole törmännyt noihin marinediesel, steijer ym, muihin merkkeihin merkkareita on myynnissä silloin tällöin.Savutus ongelma poistui -91 kun tuli kad 42 eli 230 hv.Vanha 41 200hv savuttaa.Uutta konetta en halua laittaa niiden hintojen takia koska ei ole tarkoitusta pitää venettä 10 vuotta.

Lue lisää

paljon toi 236 maksaa uutena.Paljon on muuten eroa merkkarin ja volvon konepetien leveydellä.

qqqqqqqqq kirjoitti:

Volvoilla on hyvä maine ja jälleenmyyntiarvo ja se maksaa. Itse en kylläkään ymmärrä käytettyjen volvojen hinnoittelua joka on aivan käsittämätön. Uuden koneen saa melkein samaan hintaan kuin viisivuotiaan.
Volvojen vetolaitteet ovat todella vahvoja. Aivan uusimmista ei ole kokemuksia, mutta vanhemmat ovat käytännössä ikiliikkujia, jos niitä vertaa mercruiserin tai onc vastaaviin.
Kun vaihdoit steyr koneet, niin käytitkö olemassa olevia vetolaitteita. Vääntöä on varmaankin sen verran enemmän, että kovilla ovat.

Lue lisää

Kyseessä on akselivetoinen paatti, jossa on tällä hetkellä vielä paikallaan merkkarin isolohkot.
Näissä on kytkimenä Hurth 630A, joka kestää uudemmankin koneen väännöt, toinen puoltava asia oli kieroslukualue.
Merkkarin V-8 kiertää maksimillaan 4400 kierr. ja Steyr 4300 kierr.

Näinollen pääsen ehkä hommasta tekemättä mitään, tai sit riittää potkurien pieni naputtelu.
Bensakone kiertää yleensä aina Dieseliä nopeammin, on aika vähissä ne moottorit joilla olisi samat mitat kierrokset.
Uudet kytkimet olisivat maksaneet n. 2500 Euroa kappale jos olisi joku muu moottorin kierrosalue.

Hintoja en täällä luonnollisesti paljasta julkisesti, mutta jokainen voi ajatella, että käytetty muutaman tuhatta tuntia ajettu Volvo ja siihen uusi kytkin maksaa paljon.
Kuitenkin se moottori on "vanha", ajatellen jälleenmyyntiarvoakin.

Alkuperäinen kysyjä puhui Volvo 41:sestä, joka on juuri se "savuttaja" sekä julmetun raskaskin vielä.
Liukuvaan veneeseen kun pitäisiasentaa mahdollisimman kevyet koneet, etenkin jos on kyseessä vetolaitteellinen versio.
Paino-ongelma on ilmeinen lähes jokaisessa veneessä kuten gggg jo mainitsikin.

volvo kirjoitti:

paljon toi 236 maksaa uutena.Paljon on muuten eroa merkkarin ja volvon konepetien leveydellä.

Nyt kun oli aikaa löysin ne petin mitat.
Volvolla on petin leveys 2*287mm eli yhteensä
574mm
Merkkarin 7.4 litraisen V-8 vastaavat on 2*286mm eli 2 milliä on kapeampi.
Leveys on ylhäällä 375 312mm ,M V-8 on leveämpi ylhäältä, eli 876mm Riippuen kai eri osien sijoittelusta ym.

Pituudet on jo hankalampi juttu, koska löysin mitat vain akselivetoiselle, jossa on kytkimenä HS63A , siinä on varsinaisen koneen mitaksi annettu 1221mm , tassujen väli pituussuunnassa on 722mm

Yksi tärkeä määräävä mitta on sen petin korkeus joka ilmoitetaan akselilinjasta, kuten kaikki muutkin mitat.
Volvolla se on 108mm
Merkkarilla 53mm
Molemmat on akselilinjasta alaspäin.


Etsi Volvopenta sivustoilta merimoottorit / Dimensions, sieltä pääsee virallisille sivuille jossa on kaikki mitat kaikista Volvoista.

Mercruiserin mitat sain sähköpostina Vator:ilta samana päivänä kun soitin, palvelu oli tosi hyvää.

Jokainen moottorivalmistaja antaa sivustoillaan mitat, voit vertailla mittoja helposti ja pähkäillä mikä sopii ja mitä aikoo ostaa.
Mielestäni kustannuksia tulee helposti myös muutostöiden seurauksena, joka kannattaa ottaa huomioon.

Viittaan myös vielä edelliseen vastaukseeni, moottorin kierrosnopeus on tärkeä, sen pitää sopia vetolaitteen välitysten sekä potkurin nousujen kanssa yhteen, ei voi suoraan laittaa bensakoneen tilalle, todennäköisesti välitykset pitää muuttaa, vetolaitetapauksessa pitäis olla uusia hammasrattaita pikku pino tai toinen vetolaite joka on välitetty matalammille kierroksille.

jo ajanut 216hv steyreillä ja todennut suorituskyvyn vers. bensa 5,7 260hv ?
Pääsetkö hyvin vaihtamaan jakopäänhihnan?
Volvoista,se savutus vaivasi 31A ja 41A mallin koneita vm. 1987-1989.vuodesta 1990 tuli B sarjan koneet eikä enää vene peittynyt savuun.
EI ne hinnat ihan tuplia oo! AD41 200hv vaihteiston kanssa 23.900e
KAMD43 230hv vaih.kanssa 26.700e
Steyr 212hv vaih. kanssa 22.420e
steyrissä max. vääntö 436nm
AD41 460nm
KAMD 43 510nm
Vertailuksi,tosin ei ilmeisesti sovi 305:n
Sisu diesel 250hv, 740nm 20.800e vaihteisto n.3500e

sr.v kirjoitti:

jo ajanut 216hv steyreillä ja todennut suorituskyvyn vers. bensa 5,7 260hv ?
Pääsetkö hyvin vaihtamaan jakopäänhihnan?
Volvoista,se savutus vaivasi 31A ja 41A mallin koneita vm. 1987-1989.vuodesta 1990 tuli B sarjan koneet eikä enää vene peittynyt savuun.
EI ne hinnat ihan tuplia oo! AD41 200hv vaihteiston kanssa 23.900e
KAMD43 230hv vaih.kanssa 26.700e
Steyr 212hv vaih. kanssa 22.420e
steyrissä max. vääntö 436nm
AD41 460nm
KAMD 43 510nm
Vertailuksi,tosin ei ilmeisesti sovi 305:n
Sisu diesel 250hv, 740nm 20.800e vaihteisto n.3500e

Lue lisää

Käytetyistä Volvoista pyydetään yli 10 000 euron hintoja. Siihen kun laitoin "vähän lisää" sain uuden.
230 Volvoon verratessa lähinnä on Steyreistä 250 (vääntö 500nm), joita saa melkein kaksi tällä Volvon hinnalla.
Minä nimenomaan tarvitsin kaksi konetta ja vielä samanlaisia.
Akselivetoiseen, sisämoottorista on kas kyse.
Painoa on kolmannes vähemmän kuin Volvossa.

Jos paino nousee 100 kiloa ja teho on sama... pitää ne lisäkilotkin jollain kuljettaa.

*asentaja* kirjoitti:

Käytetyistä Volvoista pyydetään yli 10 000 euron hintoja. Siihen kun laitoin "vähän lisää" sain uuden.
230 Volvoon verratessa lähinnä on Steyreistä 250 (vääntö 500nm), joita saa melkein kaksi tällä Volvon hinnalla.
Minä nimenomaan tarvitsin kaksi konetta ja vielä samanlaisia.
Akselivetoiseen, sisämoottorista on kas kyse.
Painoa on kolmannes vähemmän kuin Volvossa.

Jos paino nousee 100 kiloa ja teho on sama... pitää ne lisäkilotkin jollain kuljettaa.

Lue lisää

sait kaksi uutta steyriä 250hv yhden kad43 hinnalla?? Listahinta kun per kone on jotakuinkin sama. Niin ja kyllähän se volvokin tekee jopa KAKSI samanlaista konetta,kun on "akseliveto".

*asentaja* kirjoitti:

Käytetyistä Volvoista pyydetään yli 10 000 euron hintoja. Siihen kun laitoin "vähän lisää" sain uuden.
230 Volvoon verratessa lähinnä on Steyreistä 250 (vääntö 500nm), joita saa melkein kaksi tällä Volvon hinnalla.
Minä nimenomaan tarvitsin kaksi konetta ja vielä samanlaisia.
Akselivetoiseen, sisämoottorista on kas kyse.
Painoa on kolmannes vähemmän kuin Volvossa.

Jos paino nousee 100 kiloa ja teho on sama... pitää ne lisäkilotkin jollain kuljettaa.

Lue lisää

enää muista mistä osti kaksi steyriä yhden volvon hinnalla? nooh ei se mitään. Mutta pyritään kuiténkin pysymään tosiasioissa.vitsipalstat on muualla.

sr.v kirjoitti:

enää muista mistä osti kaksi steyriä yhden volvon hinnalla? nooh ei se mitään. Mutta pyritään kuiténkin pysymään tosiasioissa.vitsipalstat on muualla.

Ei saa olla ilkeä. Kyllä jokainen itsenäiseen ajatteluun kykenevä ymmärtää, ettei markkinataloudessa vastaaville laitteille voi muodostua kovinkaan suuria hintaeroja vaan hinnat lähestyvät toisiaan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. ; )))

qqqqqqqq kirjoitti:

Ei saa olla ilkeä. Kyllä jokainen itsenäiseen ajatteluun kykenevä ymmärtää, ettei markkinataloudessa vastaaville laitteille voi muodostua kovinkaan suuria hintaeroja vaan hinnat lähestyvät toisiaan kysynnän ja tarjonnan lakien mukaisesti. ; )))

Lue lisää

juuri näin.

sr.v kirjoitti:

enää muista mistä osti kaksi steyriä yhden volvon hinnalla? nooh ei se mitään. Mutta pyritään kuiténkin pysymään tosiasioissa.vitsipalstat on muualla.

Kyllä se hyvinkin muistaa, vaan kuten jo sanoinkin, en täällä julkisesti voi ihan kaikkea sentään sanoa.
Kaikilla meillä on omat "kuviomme", hoitaa asioita.
Täällä keskustellaan siksi juuri anonyyminä, ettei ketään julkistettaisi muutenkaan.
Enkä todellakaan toivo, että ketään kukaan yrittäisikän sen enempää yleisesti esiin nostaa.
keskustellaan vaan yleisistä asioista täällä ja jätetään yksityiset asiat kahdenkeskeisiksi.

myydään kyseistä konetta ja minkä hintaisia ovat.Mitkä vetolaitteet sopivat niihin.

volvo kirjoitti:

myydään kyseistä konetta ja minkä hintaisia ovat.Mitkä vetolaitteet sopivat niihin.

Penisularin jälleenmyynti arvo on huonompi. Kone ei ole osoittautunut kestäväksi, sillä samasta peruskoneesta otetaan muistaakseni turbottamalla 160 hv ylöspäin. Pakopuolen kanssa joutuu rakentelemaan. Alkuperäiset vetolaitteet eivät välttämättä kestä.
Jos penisulari olisi osoittautunut hyväksi, niitä vaihdettaisiin paljon enemmän. Itse selvittelin asiaa konetta valitessani.

volvo kirjoitti:

myydään kyseistä konetta ja minkä hintaisia ovat.Mitkä vetolaitteet sopivat niihin.

ja kun sinulla ilmeisesti on alphan vetolaite niin unohda dieselin kytkeminen siihen,se ei todellakaan ole pitkäikäinen dieselin alaväännöillä noin raskaassa veneessä.Vanha Bravo kestää paremmin,tosin siinäkin yläkulmavaihde käy kuumana,kun ei öljy kierrä ylä ja alakerran välillä, niinkuin volvon vetolaitteissa.

qqqqqqqq kirjoitti:

Penisularin jälleenmyynti arvo on huonompi. Kone ei ole osoittautunut kestäväksi, sillä samasta peruskoneesta otetaan muistaakseni turbottamalla 160 hv ylöspäin. Pakopuolen kanssa joutuu rakentelemaan. Alkuperäiset vetolaitteet eivät välttämättä kestä.
Jos penisulari olisi osoittautunut hyväksi, niitä vaihdettaisiin paljon enemmän. Itse selvittelin asiaa konetta valitessani.

Lue lisää

Voihan olla että jälleenmyyntiarvo on huonompi kuin Volvon moottorissa, mutta mutta...Dollari / euron arvo on edullinen. Kestävyydestä en tiedä, mutta peruskone on GM:n joita on valmistettu suuria määriä (hummer, chevy). Pakopuolen kanssa joutuu kyllä rakentelemaan, turbolta tuleva pakoputki 180asteen mutkalla uimatason alapinnalta ulos, työnä noin päivän homma. Brawo 2 vetolaite käy suoraan ja on kestänyt hyvin.

Suomessa näitä Peninsulareita tuo maahan joku "koffeli" Turussa, joka kehui itseään n. puoli tuntia kolmen vartin puhelusta.
Tässä ajassa selvisi ainoastaan, että se kone maksaa n. 22 000 euroa kappale ja kukaan muu ei osaa moottoreita asentaa kuin hän, "itserakentajat menkööt hornaan" kukaan muu ei osaa mitään.

*asentaja* kirjoitti:

Suomessa näitä Peninsulareita tuo maahan joku "koffeli" Turussa, joka kehui itseään n. puoli tuntia kolmen vartin puhelusta.
Tässä ajassa selvisi ainoastaan, että se kone maksaa n. 22 000 euroa kappale ja kukaan muu ei osaa moottoreita asentaa kuin hän, "itserakentajat menkööt hornaan" kukaan muu ei osaa mitään.

Lue lisää

Joo onhan se "koffeli" melkoinen persoona, mutta kuitenkin on tehnyt veneiden/moottoreiden kanssa töitä useita vuosia, Mercruisereita, Volvoja, Peninsulareita ym. Tietoa ja kokemusta löytyy, mutta jos henkilökemiat ei käy yhteen niin ei se varmasti moottoria mihinkään muuta. Koneen tämänpäivän hintaan en osaa sanoa mitään, mutta 22000 saattaisi saada n.300 hv / 600nm. Minä ainenkin olen saanut erittäin hyvää ja asiantuntevaa palvelua tältä "koffelilta". Niinkuin täällä olevista kirjoittelijoista huomaa, niin meitä on moneksi ja hyvä niin.

volvo kirjoitti:

myydään kyseistä konetta ja minkä hintaisia ovat.Mitkä vetolaitteet sopivat niihin.

FSD-group Oy, kannattaa kysellä.