Kuulutko riskiryhmään?

Aamusta iltaan palstalla notkumisesta seuraa omituinen ilmiö:
Peräpukamat ovat kuin housunkauluksella roikkuisi kappa uusia perunoita.

vaarasetämäkin kirjoitti:

Aamusta iltaan palstalla notkumisesta seuraa omituinen ilmiö:
Peräpukamat ovat kuin housunkauluksella roikkuisi kappa uusia perunoita.

toi mun kirjoitukseni oli
meidän ens kesän kesäteatteri kappaleesta
tuli vaan mieleen kun luin aloituksen
muuten en kommentoi mitään tohon
iänikuiseen aamusta iltaan palstalla roikkumiseen :)

199 tuonne laarin pohjalle mentäessä.
Pistän tähän luvuksi 200.
Melekonen ketju. Liian pitkä.

on se masennus vaan sellainen tauti
ettei siitä sormia napsauttamalla parannuta
se vie aikaa ja sille pitää pystyä antamaan aikaa
sillä kokemusta on
eikä se tule tosta vaan noin vaan
se kehittyy pikkuhiljaa niin ettei sitä edes huomaa
ja niinkun moneen muuhunkin asiaan siihen tottuu
ja siinä tapauksessa se saattaa jäädä hoitamatta
ja sen jälkeen kun hoidot aloitetaan niin ne ei välttämättä enää tehoa
itse olin onneksi nähnyt muutaman varoittavan esimerkin
että osasin ruveta epäileen itselläni
ja sen jälkeen kun ne fyysiset oireet tulee mukaan kuvaan
niin on ihan pakko hakeutua lääkäriin
mutta niitäkään ei välttämättä ensimmäisellä kerralla
mielletä masennuksen aiheuttamiksi
no mutta nyt se on takanapäin ja toivottavasti
osaan elää elämäni tästä eteenpäin niin ettei enää putoa kuoppaan
kyllä saa olla onnellinen jos mikään asia ei masenna
ja voi vakuuttavasti sanoa ettei mulle ainakaan koskaan
sellasta asia tuu eteen että masentuisin
eihän meille kaikille tuu vatsahaavaa syöpää ms tautia alssia diabetestä
on monta sairautta mistä ei parannu
mutta tarpeeksi ajoissa diagnosoitu masennus parantuu.

Ottiatuota..............................
Oletatkos että masentuminen on jotenkin oma valinta?

siilimuori3 kirjoitti:

Ottiatuota..............................
Oletatkos että masentuminen on jotenkin oma valinta?

tosta tuli mieleen
kun ekan kerran sit menin psykiatrille
se kysy multa millon mun elämä on muuttunut
huonompaan suuntaan omasta mielestäni
ei se ehkä ollu just näillä sanoilla mutta jotain sinne päin
osasin heti vastata miettimättä vuonna -96 kun äiti kuoli
tää keskustelu käytiin vuonna 2013
melko pitkään määkin sinnittelin
olihan mulla jo yleislääkärin määräämät
mielialalääkkeet ollu jo useamman vuoden
että yleensä jaksoin päivästä toiseen
mutta loppujen lopuks kun sain diagnoosin
ammatti ihmiseltä ja myöskin luvan levätä kaksi ja puoli vuotta
kunto rupes kohenemaan melko nopeesti
mutta on se ihminen kummallinen kone
kun se ei hellitä ennen kun sille annetaan siihen lupa.

siilimuori3 kirjoitti:

Ottiatuota..............................
Oletatkos että masentuminen on jotenkin oma valinta?

Siinä mielessä oma valinta etten ole masentunut, vaikka tilaisuuksia siihen olisi ollut. Jostakin tapahtumasta, kohtalon iskusta, uupumuksesta tms. se monella alkaa. Kun ei enää elämää kestä eikä jaksa.
Jos nyt pääni prakaa ja masennus minut totaalisesti yllättää, niin ei kai sille mitään ehdi tekemään. Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään.
Nyt ei siltä tunnu, eikä ole tuntunut ennenkään.

Ancelina kirjoitti:

Siinä mielessä oma valinta etten ole masentunut, vaikka tilaisuuksia siihen olisi ollut. Jostakin tapahtumasta, kohtalon iskusta, uupumuksesta tms. se monella alkaa. Kun ei enää elämää kestä eikä jaksa.
Jos nyt pääni prakaa ja masennus minut totaalisesti yllättää, niin ei kai sille mitään ehdi tekemään. Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään.
Nyt ei siltä tunnu, eikä ole tuntunut ennenkään.

Lue lisää

Jotenkin.. miten tämän sanoisin etten loukkaa ketään.
Kai mun pitää aloittaa niin, että olen ymmärtänyt että sun elämässä on tapahtunut suuria pahoja asioita joille et ole voinut mitään. Ja on niin hienoa että olet siitä itse päässyt omin voimin.
Mutta ei se masennus tule noin. Ei se tule silleen että pää prakaa etkä ehdi mitään tekemään. Eikä se tule itsesäälistä. Mun täytyy myöntää että vähän ärsyttää sun tekstissä tuo, että "hyväminä - paskamasentunut". Sä et ärsytä, mutta sun tekstisi tekee sen. Ehkä se on ymmärtämättömyyttä sun puolelta, olet käynyt helvetin läpi ja selvinnyt. Et näe että kaikille ei käy niin. Sitä mä mietin että kannattaako edes yrittää avata sun ymmärtämystä tätä sairautta kohtaan?

hmp.f kirjoitti:

Jotenkin.. miten tämän sanoisin etten loukkaa ketään.
Kai mun pitää aloittaa niin, että olen ymmärtänyt että sun elämässä on tapahtunut suuria pahoja asioita joille et ole voinut mitään. Ja on niin hienoa että olet siitä itse päässyt omin voimin.
Mutta ei se masennus tule noin. Ei se tule silleen että pää prakaa etkä ehdi mitään tekemään. Eikä se tule itsesäälistä. Mun täytyy myöntää että vähän ärsyttää sun tekstissä tuo, että "hyväminä - paskamasentunut". Sä et ärsytä, mutta sun tekstisi tekee sen. Ehkä se on ymmärtämättömyyttä sun puolelta, olet käynyt helvetin läpi ja selvinnyt. Et näe että kaikille ei käy niin. Sitä mä mietin että kannattaako edes yrittää avata sun ymmärtämystä tätä sairautta kohtaan?

Lue lisää

Mielestäni kukaan masentunut ei ole "paska" ja kuten tuolla alempana kirjoitin, tunnen kyllä masentuneita ja tiedän mistä syystä he ovat sihen sairastuneet.
Kuka mistäkin, toinen syövän jälkeen ja toinen kun mies lähti ja jätti. Tosin hänen masennuksensa kesti vain viikon sairausloman verran.
Jätän aiheen käsittelyn tähän, koska en siis ymmärrä teitä oikeasti masentuneita.
Minä en ole käynyt mitään helvettiä läpi, olen vain elänyt elämän tuomia tapahtumia, eivätkä ne ole minua masentaneet.

Ancelina kirjoitti:

Siinä mielessä oma valinta etten ole masentunut, vaikka tilaisuuksia siihen olisi ollut. Jostakin tapahtumasta, kohtalon iskusta, uupumuksesta tms. se monella alkaa. Kun ei enää elämää kestä eikä jaksa.
Jos nyt pääni prakaa ja masennus minut totaalisesti yllättää, niin ei kai sille mitään ehdi tekemään. Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään.
Nyt ei siltä tunnu, eikä ole tuntunut ennenkään.

Lue lisää

muutaman sanan tässä vielä kirjoitan
ei masentunut ihminen itseään sääli ja vetäydy peiton alle
vaan syyttää itseään kaikesta
ihan kaikki mitä elämässä on tapahtunut
on omaa syytä
se on kaukana siitä itsesäälistä
ja se on totta että kaikki ihmiset eivät siihen tule koskaan sairastumaan
mää sen verran uskon karmaan
että kaikki sairaudet puhkee jostain syystä
ja stressi on suurin syy siihen
vaikeudet menetykset ym
jos ne vaan selvittämättömänä siirretään syrjään
niin jotenkin se keho reagoi ja sairauksia on satoja
yksi on vaan tää masennus.

tiinaiseksi kirjoitti:

muutaman sanan tässä vielä kirjoitan
ei masentunut ihminen itseään sääli ja vetäydy peiton alle
vaan syyttää itseään kaikesta
ihan kaikki mitä elämässä on tapahtunut
on omaa syytä
se on kaukana siitä itsesäälistä
ja se on totta että kaikki ihmiset eivät siihen tule koskaan sairastumaan
mää sen verran uskon karmaan
että kaikki sairaudet puhkee jostain syystä
ja stressi on suurin syy siihen
vaikeudet menetykset ym
jos ne vaan selvittämättömänä siirretään syrjään
niin jotenkin se keho reagoi ja sairauksia on satoja
yksi on vaan tää masennus.

Lue lisää

Toihan just on itsesääliä ku mää oon niin huono ym.

Ancelina kirjoitti:

Siinä mielessä oma valinta etten ole masentunut, vaikka tilaisuuksia siihen olisi ollut. Jostakin tapahtumasta, kohtalon iskusta, uupumuksesta tms. se monella alkaa. Kun ei enää elämää kestä eikä jaksa.
Jos nyt pääni prakaa ja masennus minut totaalisesti yllättää, niin ei kai sille mitään ehdi tekemään. Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään.
Nyt ei siltä tunnu, eikä ole tuntunut ennenkään.

Lue lisää

Tekstistäsi huokuu ylimielisyys ja ymmärtämättömyys sellaista sairautta kohtaan kuin masennus. En minä vaan ne muut.

"Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään."
Vopi veetu tota ymmärryksen määrää.

Ancelina kirjoitti:

Siinä mielessä oma valinta etten ole masentunut, vaikka tilaisuuksia siihen olisi ollut. Jostakin tapahtumasta, kohtalon iskusta, uupumuksesta tms. se monella alkaa. Kun ei enää elämää kestä eikä jaksa.
Jos nyt pääni prakaa ja masennus minut totaalisesti yllättää, niin ei kai sille mitään ehdi tekemään. Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään.
Nyt ei siltä tunnu, eikä ole tuntunut ennenkään.

Lue lisää

Varmaan tuo ettei tunnu suojaa siltä masennukseltakin.

Ancelina kirjoitti:

Mielestäni kukaan masentunut ei ole "paska" ja kuten tuolla alempana kirjoitin, tunnen kyllä masentuneita ja tiedän mistä syystä he ovat sihen sairastuneet.
Kuka mistäkin, toinen syövän jälkeen ja toinen kun mies lähti ja jätti. Tosin hänen masennuksensa kesti vain viikon sairausloman verran.
Jätän aiheen käsittelyn tähän, koska en siis ymmärrä teitä oikeasti masentuneita.
Minä en ole käynyt mitään helvettiä läpi, olen vain elänyt elämän tuomia tapahtumia, eivätkä ne ole minua masentaneet.

Lue lisää

Aceli. Sinulla on huvittava tapa muutaman viestin jälken vetäytyä keskusteluista, jätän nyt tämän asian tähän :). Kykenemättömyyttä keskustella asioista joista ollaan eri mieltä?

näinmääsenäjen kirjoitti:

Toihan just on itsesääliä ku mää oon niin huono ym.

no sovitaan niin että masennus ei ole sairaus
se on vaan itsesääliä
toivottavasti kaikki nyt jotka
sielä itsesäälissä ryvette luitte ton kommentin
se oli just sellainen mitä jokainen masentunut kaipaa
ja millä sieltä sängynpohjalta pääsee ylös
itsesääli vaan nurkkaan
ja lenkille raikkaaseen ilmaan
ei vaan toivottavasti jokainen joka ton kommentin luki
piti sitä tietämättömän ja tunteettoman ihmisen kommettina
niinkun minäkin
se oli tarkoitettu ärsyttämään
sillä ei ollut mitään muuta merkitystä tässä ketjussa.

siilimuori3 kirjoitti:

Tekstistäsi huokuu ylimielisyys ja ymmärtämättömyys sellaista sairautta kohtaan kuin masennus. En minä vaan ne muut.

"Sitten vaan peiton alle itkemään ja itseään säälimään."
Vopi veetu tota ymmärryksen määrää.

Lue lisää

Itsestäni kirjoitin, ei muiden tarvitse mennä.
Ja kyllä kaikki tuntuu ja elän ikävätkin tunteet läpi, enkä jää niihin vellomaan ja huonouttani pohtimaan.
Elämä on ihanaa ja mukavaa, en edelleenkään masennu ellei ole mitään syytä.
Hauskaa päivää, aurinko paistaa, älkää masentuko.

Ancelina kirjoitti:

Mielestäni kukaan masentunut ei ole "paska" ja kuten tuolla alempana kirjoitin, tunnen kyllä masentuneita ja tiedän mistä syystä he ovat sihen sairastuneet.
Kuka mistäkin, toinen syövän jälkeen ja toinen kun mies lähti ja jätti. Tosin hänen masennuksensa kesti vain viikon sairausloman verran.
Jätän aiheen käsittelyn tähän, koska en siis ymmärrä teitä oikeasti masentuneita.
Minä en ole käynyt mitään helvettiä läpi, olen vain elänyt elämän tuomia tapahtumia, eivätkä ne ole minua masentaneet.

Lue lisää

"Meitä" oikeasti masentuneita? En minä enää kuulu siihen ryhmään. Vaikka nimellä "kokemusta on" kirjoitankin.

Ancelina kirjoitti:

Itsestäni kirjoitin, ei muiden tarvitse mennä.
Ja kyllä kaikki tuntuu ja elän ikävätkin tunteet läpi, enkä jää niihin vellomaan ja huonouttani pohtimaan.
Elämä on ihanaa ja mukavaa, en edelleenkään masennu ellei ole mitään syytä.
Hauskaa päivää, aurinko paistaa, älkää masentuko.

Lue lisää

"enkä jää niihin vellomaan ja huonouttani pohtimaan."
No hyvä sinä. Sairas jää eikä ollenkaan omasta tahdostaan vaan se on sairaus.

siilimuori3 kirjoitti:

"enkä jää niihin vellomaan ja huonouttani pohtimaan."
No hyvä sinä. Sairas jää eikä ollenkaan omasta tahdostaan vaan se on sairaus.

Noin just, hyvä minä :) Mä jään sitten jos sairastun, mitä toivottavasti en ole tee.
Hauskaa päivää myös ex-masentuneille :)
Täällä ei saisi menoistaan kertoa, mutta nyt lähden Lappeenrantaan.

hmp.f kirjoitti:

"Meitä" oikeasti masentuneita? En minä enää kuulu siihen ryhmään. Vaikka nimellä "kokemusta on" kirjoitankin.

helpotuksen huokaus etten itsekkään enää kuulu
mutta täytyy sanoo että kauan se kesti tajuta mistä on kysymys
ja monta vuotta kesti selättää se sairaus
suurkiitos osaaville sairaudenhoito henkilökunnille
ja niin kova juttu se oli henkisesti kun fyysisestikkin
etten koskaan tule aliarvostamaan sanaa masennus
enkä myöskään kyseenalaistamaan jos joku
kertoo olevansa masentunut
en koskaan tuu sanomaan että töppöstä toisen eteen vaan
kyllä se siitä...
aina muistan myös ystäväni sanat kun hän kertoi
kaksi kertaa heränneensä teho osastolta
että jos kolmas kerta tulee niin hän pitää huolen
siitä ettei kukaan kerkee paikalle...

Ancelina kirjoitti:

Noin just, hyvä minä :) Mä jään sitten jos sairastun, mitä toivottavasti en ole tee.
Hauskaa päivää myös ex-masentuneille :)
Täällä ei saisi menoistaan kertoa, mutta nyt lähden Lappeenrantaan.

Lue lisää

Tiedoksi vaan että masenuksessa ei ole kyse pelksätään huonouttaanpohtimisesta. Tulet huomaamaan sen kun oikeasti masenut. Muta ehkä se on joidenkin kophdalla nii että pitää itse koeka ennen kuin ymmärrys kasvaa,

siilimuori3 kirjoitti:

Tiedoksi vaan että masenuksessa ei ole kyse pelksätään huonouttaanpohtimisesta. Tulet huomaamaan sen kun oikeasti masenut. Muta ehkä se on joidenkin kophdalla nii että pitää itse koeka ennen kuin ymmärrys kasvaa,

Lue lisää

Miksi meet henkilökohtasiin mollauksiin provotessas ?? Et osaa keskustella??

aika.useinkin kirjoitti:

Miksi meet henkilökohtasiin mollauksiin provotessas ?? Et osaa keskustella??

Ai nyt sitten mentiin puskaan huutelemaan ;). Mikäs tässä on nyt sitten niin henkilökohtaista?

aika.useinkin kirjoitti:

Miksi meet henkilökohtasiin mollauksiin provotessas ?? Et osaa keskustella??

provoaako ihminen joka kirjoittaa asian puolesta
ja joka tietää mitä se todellisuudessa on
kun meitä on monia ja moneksi
ja edelleenkin masennus mielletään suurimmaks osaksi
luulosairaudeksi ja teeskentelyksi
jolla saadaan helpoti sairauslomaa
jos pikkusen alkaa olemaan työpaineita
ja kun siitä kirjoitetaan yleisesti ihan missä vaan
niinkun nyt just täällä
ja onneks näitä juttuja ei varmaan kovin nuoret ja kokemattomat
edes lue niin edelleenkin sen asian kyseenalaistamisella
tehdään ainoastaan hallaa ihmisille
jotka kärsivät uupumuksesta ja stressistä.

siilimuori3 kirjoitti:

Ai nyt sitten mentiin puskaan huutelemaan ;). Mikäs tässä on nyt sitten niin henkilökohtaista?

Kaikki ei oo kuten sinä, mä osaan lukee.

aika.useinkin kirjoitti:

Miksi meet henkilökohtasiin mollauksiin provotessas ?? Et osaa keskustella??

"aika.useinkin"

Muista kuitenkin.
-
Jos joku kertoo iloisesti omasta, geeni-virheisestä elämästään.
Siihen vastaaminen saa olla henkilö-kohtaista.
-
Sama koskee häntä, joka kirjoittaa Aivo-vammoistaan.
-
Minuakin saa vapaasti arvostella.
Minä en ala selittelemään.
Tunnenhan itseni aikuisesti.

H.

Ancelina kirjoitti:

Mielestäni kukaan masentunut ei ole "paska" ja kuten tuolla alempana kirjoitin, tunnen kyllä masentuneita ja tiedän mistä syystä he ovat sihen sairastuneet.
Kuka mistäkin, toinen syövän jälkeen ja toinen kun mies lähti ja jätti. Tosin hänen masennuksensa kesti vain viikon sairausloman verran.
Jätän aiheen käsittelyn tähän, koska en siis ymmärrä teitä oikeasti masentuneita.
Minä en ole käynyt mitään helvettiä läpi, olen vain elänyt elämän tuomia tapahtumia, eivätkä ne ole minua masentaneet.

Lue lisää

Oikea masennus on vakava sairaus, itsemurhavaara esim. keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa voi joidenkin kohdalla olla ainoa tie, minkä näkevät pois tuskasta.
Vakavien somaattisten sairauksien kohdatessa puhkeava masennus ei ole kovin harvinaista.
Jos masennuksesta selviää viikossa tai menee peiton alle itseään säälimään, on kyse aivan jostain muusta, kuin masennussairaudesta.
Mielenlaatumme rakennusaineet ovat kovin erilaiset.
Siinä missä toinen rakentaa uuden veneen, toinen hukkuu.
Juuri tuo, että kaikenmailman julkkikset lehtien palstoilla valittaa surkeuttaan, joka sitten sotketaan masennukseen, aiheuttaa sekaannusta asioissa.
Oikean sairauden diagnostisointiin on tarkat kriteerit ja useita testejä.

eppu2 kirjoitti:

Oikea masennus on vakava sairaus, itsemurhavaara esim. keskivaikeassa ja vaikeassa masennuksessa voi joidenkin kohdalla olla ainoa tie, minkä näkevät pois tuskasta.
Vakavien somaattisten sairauksien kohdatessa puhkeava masennus ei ole kovin harvinaista.
Jos masennuksesta selviää viikossa tai menee peiton alle itseään säälimään, on kyse aivan jostain muusta, kuin masennussairaudesta.
Mielenlaatumme rakennusaineet ovat kovin erilaiset.
Siinä missä toinen rakentaa uuden veneen, toinen hukkuu.
Juuri tuo, että kaikenmailman julkkikset lehtien palstoilla valittaa surkeuttaan, joka sitten sotketaan masennukseen, aiheuttaa sekaannusta asioissa.
Oikean sairauden diagnostisointiin on tarkat kriteerit ja useita testejä.

Lue lisää

Tiedän, opiskelu- ja työkaverini poika teki itsemurhan masennuttuaan työttömyydestään ja rattijuoppoudestaan. Ehkä häntä ei ollut riittävän hyvin diagnosoitu ja lääkitty.

Ja siilille, minulla ei ole ollut aikaa eikä tilaisuutta piilotella puskissa. Mollaa ihan vapaasti, en masennu siitäkään. Jankuttajien kanssa en keskustelua jatka.

Ancelina kirjoitti:

Tiedän, opiskelu- ja työkaverini poika teki itsemurhan masennuttuaan työttömyydestään ja rattijuoppoudestaan. Ehkä häntä ei ollut riittävän hyvin diagnosoitu ja lääkitty.

Ja siilille, minulla ei ole ollut aikaa eikä tilaisuutta piilotella puskissa. Mollaa ihan vapaasti, en masennu siitäkään. Jankuttajien kanssa en keskustelua jatka.

Lue lisää

Minä vastasin nikille aika.useinkin, sinuunko se uppos?

tiinaiseksi kirjoitti:

muutaman sanan tässä vielä kirjoitan
ei masentunut ihminen itseään sääli ja vetäydy peiton alle
vaan syyttää itseään kaikesta
ihan kaikki mitä elämässä on tapahtunut
on omaa syytä
se on kaukana siitä itsesäälistä
ja se on totta että kaikki ihmiset eivät siihen tule koskaan sairastumaan
mää sen verran uskon karmaan
että kaikki sairaudet puhkee jostain syystä
ja stressi on suurin syy siihen
vaikeudet menetykset ym
jos ne vaan selvittämättömänä siirretään syrjään
niin jotenkin se keho reagoi ja sairauksia on satoja
yksi on vaan tää masennus.

Lue lisää

juuu,
ihminen sairastuu masennukseen jos jatkuvasti jotuu kokemaan väärää syylistämistä kaikesta, esm. puoliso huonossa liitossa syyttää aina toista kaikesta, tai työpaikalla on joutunu jatkuvan kiusauksen kohteeksi,
syrjityksi, panettelun uhriksi, lopulta siinä terveeltäki ihmiseltä murtuu mieli ja alkaa kärsiä masennuksesta,
ellei pääse kaikesta vääryydestä ja epäoikeudenmukaisesta elämästään eroon,

Masennuitko?

Vähemmästäkin!

Kyllä sen kissan osoite on mielenterveystoimisto kissojen psykiatri. Eläinlääkäri ei ole sen kummenpi kuin terveyskeskuksen lääkärikään, ei tiedä kissojen pääkopasta yhtään mitään. Oletko muistanut leikittää kissoja? 3-5 tuntia päivässä vaatii hoitokissojen leikitys.

Just joo, onhan sitä kaikenlaista puuhaa! Me olemme vain olosuhteiden uhreja ja yrittäneet tulla toimeen aina vaan pidentyneen hoitoajan.
Eihän se mikään ihme ole, jos hermo menee molemmin puolin!

Ei pienintäkään vihjettä, olenko joka toinen, yhdeksäs vai kymmenes.

"tiinaisexi"

Ymmärrän hyvin ajatuksesi.
Mutta mitenkäs se menee, kun kirjoittaa sairauksista(an) terveille.
Hyvin harvoin alkaa vakava-mielinen terveys-kirjasto.
Uskon-asioistakaan alkaa harvoin muuta, kuin siunailut ja jeesustelut.
Synnin-päästöä ei saa kukaan.

H.

hunksz kirjoitti:

"tiinaisexi"

Ymmärrän hyvin ajatuksesi.
Mutta mitenkäs se menee, kun kirjoittaa sairauksista(an) terveille.
Hyvin harvoin alkaa vakava-mielinen terveys-kirjasto.
Uskon-asioistakaan alkaa harvoin muuta, kuin siunailut ja jeesustelut.
Synnin-päästöä ei saa kukaan.

H.

Lue lisää

kuulehan hatsansaa
kun täällä näitä juttuja lukee
niin vähän siltä tuntuu että yks sun toinen
on vähän tai vähän enemmän pipi päästään
mutta eivät ole vielä saaneet diagnoosia
no joo turha noilla asioilla on laskee leikkiä
sairaus kun sairaus
mutta mulla ei oo sitä kakkostyypin diabetesta
eikä minkäänsortin kihtiä
eikä kolesterolia :)

Joskus kyllä näyttää siltä, että vähätellään heitä jotka eivät masennu. Itselläni olisi ollut montakin hyvää tilaisuutta ja syytä masentua, mutta olen selvinnyt suuristakin suruista ilman masentumista. Itkenyt ja surrut aikani ja sitten jatkanut elämää, vaikka mikään ei enää koskaan ole kuten ennen.
Toinen masentuu helpommin, joku jopa keväästä ja valoisuudesta, en pidä sellaista ihmistä huonona tai heikkona, me vain olemme erilaisia.
Tutkijat varmaan ovat selvittäneet mistä sekin aiheutuu, että toinen masentuu ja toinen ei, vaikka olisi kyse samasta tilanteesta.

liian paljon vähätellään edelleenkin
ja se on tosi huono asia niille jotka ei sieltä
sängynpohjalta ylös pääse
mutta nykyään kyllä onneks aika paljon kirjoitetaan
masennuksesta sairautena
ja kehoitetaan hakemaan apua
vaan varmaan ne kommentit joita joskus on kuullu
tai oikeesti monestikkin on kuullu sanottavan
joistain ihmisistä että ei se vaan viitti lähtee
ja on se vähän pimee kun se on tommonen
ym ym varmaan aiheuttavat monelle sellaisen tunteen
että tää asia on varmaan vaan mun korvien välistä kiinni
eikä mulla mitään oo oon vaan vähän väsyny
ja sit kun on kuunnellu jo vuosikausia kavereiden
ilkkumisia joistain jotka ihan oikeesti on sairaita päästään
niin varmaan tulee sellanen uhma
että mää en ainakaan oo päästäni pipi
ja sitten vaan jäädään sinne kotiin kököttään
ja märehtiin päivästä toiseen niitä ongelmia
jotka on johtanu siihen että tilanne on se mikä on
juu ja jos joku sanoo ettei oo ollu koskaan masentunu
niin kyllä tarttee olla kova luu
jos ei mikään kosketa ei elämä eikä kuolema
mutta toiset vaan on vahvempia hammasta purren eteenpäin
ja onhan se tosi asia että toiset parantuu kovalla sisulla
ja toiset taas tarttee ammattiauttajaa.

Eihän siitä ollut kyse, etteikö mikään kosketa, kyllä minua kosketti lapseni kuolema, se tuntuu vieläkin suurena ikävänä, vaikka aikaa on kulunut jo yli 32 vuotta.
En vaan masentunut silloinkaan, minulla oli kaksivuotias hoidettavanani, hän piti minut elämässä ja arjessa tiukasti kiinni. Samoin mieheni, vanhempani, sisaret ja ystävät auttoivat monin eri tavoin jaksamaan.

Ancelina kirjoitti:

Joskus kyllä näyttää siltä, että vähätellään heitä jotka eivät masennu. Itselläni olisi ollut montakin hyvää tilaisuutta ja syytä masentua, mutta olen selvinnyt suuristakin suruista ilman masentumista. Itkenyt ja surrut aikani ja sitten jatkanut elämää, vaikka mikään ei enää koskaan ole kuten ennen.
Toinen masentuu helpommin, joku jopa keväästä ja valoisuudesta, en pidä sellaista ihmistä huonona tai heikkona, me vain olemme erilaisia.
Tutkijat varmaan ovat selvittäneet mistä sekin aiheutuu, että toinen masentuu ja toinen ei, vaikka olisi kyse samasta tilanteesta.

Lue lisää

kyllä mää miellän sen itkun ja surunkin
jonkin sortin masentuneisuudeksi
mutta niinkun tossa alempana kirjoitin
toinen on vahvempi kun toinen
toinen selviää sillä itkulla ja hammastenkiristyksellä
toinen taas ei selviä
jokainen meistä varmaan on kokenu niitä menetyksiä
ja niitä käsitellään monella lailla
mää oon vähän samanlainen kun äitini
että enhän mää voi olla heikko missään tilanteessa
kun mun pitää pitää huoli siitä että muut jaksaa
ja enhän mää voi itkeä ettei toisille
tuu tunnetta että musta pitäs pitää huoli
munhan on pidettävä huoli toisista
mutta nyt oon pistäny itseni etusijalle
ja päättänyt että jokainen pitäköön huolen itsestään
mun ei tartte enää jaksaa toisten puolesta
mää en selvinny tästä elämästä itkulla ja suremalla
mun piti hakea apua ja onneks hain
nyt taas joka aamu on kiva herätä uuteen päivään
vaikken ulos meekkään pakkasella.

Ancelina kirjoitti:

Joskus kyllä näyttää siltä, että vähätellään heitä jotka eivät masennu. Itselläni olisi ollut montakin hyvää tilaisuutta ja syytä masentua, mutta olen selvinnyt suuristakin suruista ilman masentumista. Itkenyt ja surrut aikani ja sitten jatkanut elämää, vaikka mikään ei enää koskaan ole kuten ennen.
Toinen masentuu helpommin, joku jopa keväästä ja valoisuudesta, en pidä sellaista ihmistä huonona tai heikkona, me vain olemme erilaisia.
Tutkijat varmaan ovat selvittäneet mistä sekin aiheutuu, että toinen masentuu ja toinen ei, vaikka olisi kyse samasta tilanteesta.

Lue lisää

Yksi melkein varma keino on masentua jos ei saa nukkua. Hoitoaikaan jouduin nousemaan yöllä vähän väliä, sitten alkoi ajatella läheisten sairauksia eikä saanut unta.
En tiedä olinko masentunut vai uupunut, väsytti koko ajan eikä mikään kiinnostanut.
Nyt on kaikki hyvin, nautin vapaudestani, varjelen omaa aikaani ihan mustasukkaisesti, yritän poistaa kaiken häiritsevän elämästäni. Eihän se kokonaan onnistu mutta kuitenkin melko hyvin.

Ancelina kirjoitti:

Eihän siitä ollut kyse, etteikö mikään kosketa, kyllä minua kosketti lapseni kuolema, se tuntuu vieläkin suurena ikävänä, vaikka aikaa on kulunut jo yli 32 vuotta.
En vaan masentunut silloinkaan, minulla oli kaksivuotias hoidettavanani, hän piti minut elämässä ja arjessa tiukasti kiinni. Samoin mieheni, vanhempani, sisaret ja ystävät auttoivat monin eri tavoin jaksamaan.

Lue lisää

sama juttu kun mua kosketti äidin kuolema
mutta en sitä kerennyt silloin itkemään enkä suremaan
koska suojelin lastani siltä koska mummu oli sille todella tärkee
sen jälkeen lähti vaan paisumaan nää huolehdittavat asiat
ja onhan mullakin ollu perhe ja ystävät aina tukena
mutta kun mää oon liikaa keskittyny siihen että muut jaksaa
ja unohtanu itseni ja sitten se kostautu niinkun kostautu
enkä voinu koskaan kuvitella että mun lujalla luonteella käy niin
ja todennäköisesti jos olisin vaan jatkanut
matkaa niillä fyysisillä oireilla olisin jo tuhkana tuolla meidän pellolla
mutta onneks heräsin huomaamaan että
tää elämä on kaikesta huolimatta elämisen arvoista
juuuu ja eihän kaikki sairastu muihinkaan sairauksiin
meistä kukin on altis jollekkin kuka millekkin.

Ancelina kirjoitti:

Joskus kyllä näyttää siltä, että vähätellään heitä jotka eivät masennu. Itselläni olisi ollut montakin hyvää tilaisuutta ja syytä masentua, mutta olen selvinnyt suuristakin suruista ilman masentumista. Itkenyt ja surrut aikani ja sitten jatkanut elämää, vaikka mikään ei enää koskaan ole kuten ennen.
Toinen masentuu helpommin, joku jopa keväästä ja valoisuudesta, en pidä sellaista ihmistä huonona tai heikkona, me vain olemme erilaisia.
Tutkijat varmaan ovat selvittäneet mistä sekin aiheutuu, että toinen masentuu ja toinen ei, vaikka olisi kyse samasta tilanteesta.

Lue lisää

Minusta sellaiset jotka pääsevät masennuksestaan itse ei tarvi mitään päähäntaputtamista, meillähän on se kiitos siinä omassa elämässä :)
Se on niin helppo ulkopuolisen sanoa missä vaiheessa pitäisi masentua, missä ei. Sanoisin että jos elämään tulee takapakki (kaikille tulee) niin ei se nujerra kuin hetkeksi. Outoa olisi jos ei tuntisi missään, mutta sieltä nousee pikkuhiljaa.
Mutta jos tulee monta iskua peräkkäin, eikä saa tilaisuutta nousta välillä, niin aika heikossa hapessa ihminen on. Tai jos kriisi on sellainen että se vie yhtäaikaa elämän innon monella tasolla. Riippumatta siitä mikä se pään sisältö on, se vie mennessään ja saattaa viedä elämänhalun.
Eikä ne masennukset todellakaan mitään pikkujuttuja ole, hoitamaton masennus voi laukaista jotain muuta, paniikkihäiriötä, psykooseja ja sen kautta skitsofreniaan... eikä elämä ole enää ikinä ennallaan. Hengenvaarallisia sairauksia.

hmp.f kirjoitti:

Minusta sellaiset jotka pääsevät masennuksestaan itse ei tarvi mitään päähäntaputtamista, meillähän on se kiitos siinä omassa elämässä :)
Se on niin helppo ulkopuolisen sanoa missä vaiheessa pitäisi masentua, missä ei. Sanoisin että jos elämään tulee takapakki (kaikille tulee) niin ei se nujerra kuin hetkeksi. Outoa olisi jos ei tuntisi missään, mutta sieltä nousee pikkuhiljaa.
Mutta jos tulee monta iskua peräkkäin, eikä saa tilaisuutta nousta välillä, niin aika heikossa hapessa ihminen on. Tai jos kriisi on sellainen että se vie yhtäaikaa elämän innon monella tasolla. Riippumatta siitä mikä se pään sisältö on, se vie mennessään ja saattaa viedä elämänhalun.
Eikä ne masennukset todellakaan mitään pikkujuttuja ole, hoitamaton masennus voi laukaista jotain muuta, paniikkihäiriötä, psykooseja ja sen kautta skitsofreniaan... eikä elämä ole enää ikinä ennallaan. Hengenvaarallisia sairauksia.

Lue lisää

Niinpä, ei kukaan voi sanoa toiselle, että kyllä sun nyt pitäisi noin rankasta kokemuksesta masentua. Yritä edes.
Tuosta monesta iskusta peräkkäin on minulla kokemuksia, vaan en masentunut silloinkaan. Vaikka en ehtinyt edellisestä nousta, kun uusi isku tuli perään. Hetken mietin itsekseni ettei näin voi käydä, ja niin sanoi moni muukin. Mutta kävipäs vaan ja sen kanssa on nyt eletty yli 30 vuotta. Eikä kukaan masentunut.
Kunhan nyt ei joku takapakki iskisi näin vuosien jälkeen, voi kauhia paikka.

Sä et vaan tiedä heidän taustoja, ja siksi ne näyttää niin turhilta.
Olen seurannut läheltä muutaman nuoren masentuneisuutta.
Koulukiusattu, monta vuotta. Alistava isä, avioero jonka myötä isä muuttui väkivaltaiseksi, ja äidiltä lähti elämänhalu niin ettei osannut olla sitä täydeksi tueksi pojalleen. .
Toinen esimerkki, myös koulukiusattu nuori, jossa myös opettajat tavallaan edesauttoivat tilannetta. Avioero, jolloin isä ei edes halunnut lastaan tavata. Äiti romahduksen partaalla ihan kuten ensimmäisessä esimerkissä.
Kolmas esimerkki, tyttö joka asui uusioperheessä, jossa mies lääppi häntä aina tilaisuuden tullen. Vuosia hän koetti olla niin näkymätön, että lopulta tuli sellaiseksi.
Mielen heikkoutta kaikki vaan? Masentuneisuutta koska rahaa ei tule tilille?

hmp.f kirjoitti:

Sä et vaan tiedä heidän taustoja, ja siksi ne näyttää niin turhilta.
Olen seurannut läheltä muutaman nuoren masentuneisuutta.
Koulukiusattu, monta vuotta. Alistava isä, avioero jonka myötä isä muuttui väkivaltaiseksi, ja äidiltä lähti elämänhalu niin ettei osannut olla sitä täydeksi tueksi pojalleen. .
Toinen esimerkki, myös koulukiusattu nuori, jossa myös opettajat tavallaan edesauttoivat tilannetta. Avioero, jolloin isä ei edes halunnut lastaan tavata. Äiti romahduksen partaalla ihan kuten ensimmäisessä esimerkissä.
Kolmas esimerkki, tyttö joka asui uusioperheessä, jossa mies lääppi häntä aina tilaisuuden tullen. Vuosia hän koetti olla niin näkymätön, että lopulta tuli sellaiseksi.
Mielen heikkoutta kaikki vaan? Masentuneisuutta koska rahaa ei tule tilille?

Lue lisää

"humps"

Ei kun luonteen-heikkoutta.

H.

hunksz kirjoitti:

"humps"

Ei kun luonteen-heikkoutta.

H.

Niinniin. Justjust. Jankuti.
Mitä edes ajattelin saavuttavani kun sulle kirjoitin. Ymmärrystä? Pyh, sillä ei ole miehistä markkina-arvoa.

Entä ärtyvän suolen oireyhtymä tai erityisherkkyys? Homeopaatit ovat homeessa ja saavat muutkin homehtumaan.
Kamala krapula-aamu? Löytyyhän noita, mikään ei ole mukavaa. Eläkeläinen saa päivärahaa masennukseen???

hunksz

Samaa mieltä, joskus näyttää siltä, että joku on oppinut "masentumaan" sopivassa kohtaa ja osaa käyttää sitä myös hyväkseen. Laiskuus tai lomantarve. Tiedän tapauksen ihan viime ajoilta.
Tällä ei ole mitään tekemistä oikean masennuksen kanssa. Usko pois, kyllä sitäkin on.

Tosi kiva kun sullakin vähän pelaa itsesuojeluvaisto, muista nyt kuitenkin, että keliakiakorvaus on poistettu.

YP.

Ystäväni masentui rintasyövän sairastettuaan ja tavallaan jo toivuttuaan. Tiedän kyllä mitä masennus on, ja siksi en katso itse sitä kokeneeni. Suru tekee ihmisen heikoksi, mutta ei välttämättä masentuneeksi.
Kun me olemme niin erilaisia, luonteeltamme ja vahvuuksiltamme, ei siinä ole mitään syytä toista arvostella.

Vastustan sitä ajatusta, että ihminen masentuu koska on vastoinkäymisiä. Ei sellaista elämää ole, missä niitä ei olisi. Kaikissa elämissä on sairauksia, kuolemaa, surua ja ahdistusta. Ja jos niitä on ollut vain vähän, ihminen kadottaa sen tasapainon onnen ja öh onnettomuuden välillä, ja lakkaa olemasta onnellinen.
Mutta joskus elämä lyö vasten kasvoja niin raadollisesti, että olisi ihme jos jäljelle jäisi tahto elää. Se kun jää päälle... mitä pidempään siinä tilassa on, sitä vaikeampaa on päästä pystyyn. Siitä tulee ikään kuin sun uusi oletus-olemus, ja unohdat mitä muuta sun pitikään olla. Se on minusta masennusta.
Minulla oli onni että oma masennukseni ei kestänyt kovin pitkään.

Kyllä. Kaksijakoista. Kolmiulotteista.
On olemassa tosiakin mielensä rotkoon pudonneita joilta livennyt ote elämän tikapuista. Häilyy syvän masennuksen ja mielenterveyden menettämisen rajalla.
On myös niitä joille se syvä alakulo iskee ajoittain, hetkeksi aikaa: kevät, alkusyksy, pimeän aika esimerkiksi marraskuu, ja he tarvitsevat uuden startin joko osaston tai lääkkeiden kautta. Ehkä käynti terapeutin luona.
Mutta on myös niitä, periaatteessa kuvitteellista masennusta potevia, kuin telkkarista ja mediasta opittua "ääh mä oon ihan masis pööh". Ennen aikaan sitä sanottiin saamattomuudeksi ja laiskuudeksi ja juuri tuossa kohtaa potku persuksiin, kannustaminen toimimaan on paikallaan.

Muistan myös lukeneeni tuon ´´potku persuksille´´ jutun.
Ymmärsin sen tarkoittavan niitä henkilöitä, jotka rypevät jossain itsesäälin suossa, tai hakevat huomiota kyseenalaisin keinoin.
Eli niitä lieveilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä itse masennussairauden kanssa.

eppu2 kirjoitti:

Muistan myös lukeneeni tuon ´´potku persuksille´´ jutun.
Ymmärsin sen tarkoittavan niitä henkilöitä, jotka rypevät jossain itsesäälin suossa, tai hakevat huomiota kyseenalaisin keinoin.
Eli niitä lieveilmiöitä, joilla ei ole mitään tekemistä itse masennussairauden kanssa.

Lue lisää

Kai tuo oli Kivi Lydeckeniltä jonkinasteinen provo, eppu2, mutta lausahdus taisi olli niiltä ajoilta, jolloin haettiin näitä "kolmen markan kontakteja" ja valitettiin pienestäkin...

En hyväksy tuota ajatustasi, että vain herkät masentuisivat ja muut olisivat kovaksi keitettyjä otuksia, kuten kirjoitit. Ihminen voi olla herkkä eikä hän kuitenkaan helposti masennu.
Esim. itseäni pidän melko herkkänä ihmisenä, vaikka se ei siltä ehkä täällä näytäkään. Minulla voi olla hyvinkin "herkät anturit", eikä masennus silti ole tuttu vieras. Pikemminkin luulen että juuri noiden herkkien antureitteni vuoksi en masennu, vaan ymmärrän elämän eri puolia, myös suuria suruja ja huolia ja pystyn käsittelemään asioita ilman masennukseen vaipumista.

Ancelina kirjoitti:

En hyväksy tuota ajatustasi, että vain herkät masentuisivat ja muut olisivat kovaksi keitettyjä otuksia, kuten kirjoitit. Ihminen voi olla herkkä eikä hän kuitenkaan helposti masennu.
Esim. itseäni pidän melko herkkänä ihmisenä, vaikka se ei siltä ehkä täällä näytäkään. Minulla voi olla hyvinkin "herkät anturit", eikä masennus silti ole tuttu vieras. Pikemminkin luulen että juuri noiden herkkien antureitteni vuoksi en masennu, vaan ymmärrän elämän eri puolia, myös suuria suruja ja huolia ja pystyn käsittelemään asioita ilman masennukseen vaipumista.

Lue lisää

Hyvä pointti Ancelina. Että ihminen voi olla herkkä, eikä silti masennu.
Ehkä masennukseen tarvitaan jokin pitkäaikainen altistus, "syntyminen murheeseen" kuten Leino kuvasi.
Ja altistushan voi tapahtua jo ennen syntymää. Millähän mielellä äidit odottivat lapsiaan kun käytiin sotaa ja tulevaisuus oli epävarma ?

de-meter kirjoitti:

Hyvä pointti Ancelina. Että ihminen voi olla herkkä, eikä silti masennu.
Ehkä masennukseen tarvitaan jokin pitkäaikainen altistus, "syntyminen murheeseen" kuten Leino kuvasi.
Ja altistushan voi tapahtua jo ennen syntymää. Millähän mielellä äidit odottivat lapsiaan kun käytiin sotaa ja tulevaisuus oli epävarma ?

Lue lisää

Voihan olla myös niin, että joku "kova ihminen" putoaakin syvempään kuoppaan kuin herkät konsanaan, silloin kun kovuus ei enää pelasta ja joutuu totuuden eteen. Olipa se sitten sairaus tai muu onnettomuus, masennus saattaa iskeä yllättävän lujaa.
Joitain asioita on turha miettiä, kuten itse olen todennut. Jos olisin alkanut pohtia aiheutuiko nuorimmaisen kehitysvammaisuus siitä, olinko edelleen niin surullinen häntä odottaessani, niin sekopäiseksi olisin tullut. Kun kaikille asioille ei selitystä löydy, sitä voi vaikka turhaan miettiä söikö liikaa vai liian vähän mansikoita.
Tosiasioiden kanssa se on elettävä, ei pohdittava asioita, joille ei mitään voi.

Ancelina kirjoitti:

En hyväksy tuota ajatustasi, että vain herkät masentuisivat ja muut olisivat kovaksi keitettyjä otuksia, kuten kirjoitit. Ihminen voi olla herkkä eikä hän kuitenkaan helposti masennu.
Esim. itseäni pidän melko herkkänä ihmisenä, vaikka se ei siltä ehkä täällä näytäkään. Minulla voi olla hyvinkin "herkät anturit", eikä masennus silti ole tuttu vieras. Pikemminkin luulen että juuri noiden herkkien antureitteni vuoksi en masennu, vaan ymmärrän elämän eri puolia, myös suuria suruja ja huolia ja pystyn käsittelemään asioita ilman masennukseen vaipumista.

Lue lisää

En sitä toki minään totuutena halunnut esittää tai minään joko-tai rinnastuksena, vaan käytin sanoja ..."voi olla ehkä ...voi olla ehkä tutumpi vieras..." koska tunnen semmoisia ihmisiä, taiteilijoita, jotka kokevat voimakkaasti tunteillaan, aistivat ympäröivän maailman ja silloin myös vastoin käymisensä syvästi ja voimakkaasti. Silloin herkkyydestä tulee helposti yksi kuormittava tekijä ja jos on vielä taipumusta esim. geneettisesti sairastua masennukseen, niin silloin masennus on tosiaankin tuttu vieras. Herkkyys on tavallaan aina herkillä heidän sielussaan. Silloin ei olla niin kovaksi keitetty kun sellainen herkkä on kuten itseäsi kuvasit.
Herkkyyshän on rikkaus, jokainen herkkähän sen tietää. herkkyys on taitoa kuulla itseään ja muita, aistia, ja se on juuri kyky omassa herkkyydessäni, josta tykkään ihan valtavasti, elää tavallaan intuitionsa rinnalla.

Ancelina kirjoitti:

Voihan olla myös niin, että joku "kova ihminen" putoaakin syvempään kuoppaan kuin herkät konsanaan, silloin kun kovuus ei enää pelasta ja joutuu totuuden eteen. Olipa se sitten sairaus tai muu onnettomuus, masennus saattaa iskeä yllättävän lujaa.
Joitain asioita on turha miettiä, kuten itse olen todennut. Jos olisin alkanut pohtia aiheutuiko nuorimmaisen kehitysvammaisuus siitä, olinko edelleen niin surullinen häntä odottaessani, niin sekopäiseksi olisin tullut. Kun kaikille asioille ei selitystä löydy, sitä voi vaikka turhaan miettiä söikö liikaa vai liian vähän mansikoita.
Tosiasioiden kanssa se on elettävä, ei pohdittava asioita, joille ei mitään voi.

Lue lisää

Aivan, Ancelina. Turha pohtia syntyjä syviä silloin kun "vahinko" on jo tapahtunut - jos mitään vahinkoa tapahtuikaan.
Parempi keskittää voimat selviytymiseen. Ehkä siinä kuitenkin tarvitaan sitä taistelutahtoa, mitä ei kaikilla ole.
Tuolla pitkäaikaisella altistuksella tarkoitin lähinnä sitä tunneilmapiiriä missä lapsi kasvaa.

Ancelina kirjoitti:

Voihan olla myös niin, että joku "kova ihminen" putoaakin syvempään kuoppaan kuin herkät konsanaan, silloin kun kovuus ei enää pelasta ja joutuu totuuden eteen. Olipa se sitten sairaus tai muu onnettomuus, masennus saattaa iskeä yllättävän lujaa.
Joitain asioita on turha miettiä, kuten itse olen todennut. Jos olisin alkanut pohtia aiheutuiko nuorimmaisen kehitysvammaisuus siitä, olinko edelleen niin surullinen häntä odottaessani, niin sekopäiseksi olisin tullut. Kun kaikille asioille ei selitystä löydy, sitä voi vaikka turhaan miettiä söikö liikaa vai liian vähän mansikoita.
Tosiasioiden kanssa se on elettävä, ei pohdittava asioita, joille ei mitään voi.

Lue lisää

Ymmärsin kyllä, mutta tässä ketjussakin on sanottu, että kovat eivät masennu eikä heillä taida juuri tunteitakaan olla. Loppujen lopuksi masennuskin voi olla jostakin hyvin pienestä asiasta tai tilanteesta kiinni, olipa herkkä tai kovis. Ja sitten mennään.

de-meter kirjoitti:

Aivan, Ancelina. Turha pohtia syntyjä syviä silloin kun "vahinko" on jo tapahtunut - jos mitään vahinkoa tapahtuikaan.
Parempi keskittää voimat selviytymiseen. Ehkä siinä kuitenkin tarvitaan sitä taistelutahtoa, mitä ei kaikilla ole.
Tuolla pitkäaikaisella altistuksella tarkoitin lähinnä sitä tunneilmapiiriä missä lapsi kasvaa.

Lue lisää

Tunneilmapiiri onkin mielenkiintoinen asia, siitä ja lapsen siinä kasvamisesta ennen kuin vammaisuus on todettu, olisi minulla omakohtaisia esimerkkejä. Sairaalan henkilökunnan suorittamasta vanhempien syyllistämisestä lähtien, mutta en kuitenkaan ala täällä niistä avautumaan.

Ancelina kirjoitti:

Ymmärsin kyllä, mutta tässä ketjussakin on sanottu, että kovat eivät masennu eikä heillä taida juuri tunteitakaan olla. Loppujen lopuksi masennuskin voi olla jostakin hyvin pienestä asiasta tai tilanteesta kiinni, olipa herkkä tai kovis. Ja sitten mennään.

Lue lisää

Tämä viesti on rosaliiinille.

Ancelina kirjoitti:

Ymmärsin kyllä, mutta tässä ketjussakin on sanottu, että kovat eivät masennu eikä heillä taida juuri tunteitakaan olla. Loppujen lopuksi masennuskin voi olla jostakin hyvin pienestä asiasta tai tilanteesta kiinni, olipa herkkä tai kovis. Ja sitten mennään.

Lue lisää

Niin, Ancelina. Kai meidän ajattelu aika suoraviivaista on: joko/tai, harvoin sekä/että..)) Ainakin itseni yllätän tuosta monesti.

Minusta ihminen tarvitsee tiettyä kovuutta saadakseen jotakin aikaan
ja se palvelee yleensä kokonaistilannetta paremmin kuin löysä empatia, tunteiden osoittaminen. Tästä olen yhtä mieltä, jos olit tuota mieltä..))

En ole kyllä varma vastasitko minulle, mutta minä nyt kuitenkin vastasin sinulle..))

de-meter kirjoitti:

Niin, Ancelina. Kai meidän ajattelu aika suoraviivaista on: joko/tai, harvoin sekä/että..)) Ainakin itseni yllätän tuosta monesti.

Minusta ihminen tarvitsee tiettyä kovuutta saadakseen jotakin aikaan
ja se palvelee yleensä kokonaistilannetta paremmin kuin löysä empatia, tunteiden osoittaminen. Tästä olen yhtä mieltä, jos olit tuota mieltä..))

En ole kyllä varma vastasitko minulle, mutta minä nyt kuitenkin vastasin sinulle..))

Lue lisää

En taida enää itsekään tietää kenelle vastaan ja mitä, mutta joo, olen tuota mieltä jota ehdotit :)

Ancelina kirjoitti:

Tämä viesti on rosaliiinille.

Kiitos, vahinko jos otit kova sanan liian kirjaimellisesti, tuskin närkästykseen aihetta, kyllä me tämän ikäiset tiedetään tunteemme ja herkkyytemme, kovuutemme ja pehmeytemme, ei sitä jonkun mutuhöpötys paljon liikuta.

rosaliiin kirjoitti:

Kiitos, vahinko jos otit kova sanan liian kirjaimellisesti, tuskin närkästykseen aihetta, kyllä me tämän ikäiset tiedetään tunteemme ja herkkyytemme, kovuutemme ja pehmeytemme, ei sitä jonkun mutuhöpötys paljon liikuta.

Lue lisää

No en todellakaan närkästynyt, en edes herkistynyt, lämmitän kuitenkin saunan. Siellä kovakin pinta pehmenee.

Ancelina kirjoitti:

Tunneilmapiiri onkin mielenkiintoinen asia, siitä ja lapsen siinä kasvamisesta ennen kuin vammaisuus on todettu, olisi minulla omakohtaisia esimerkkejä. Sairaalan henkilökunnan suorittamasta vanhempien syyllistämisestä lähtien, mutta en kuitenkaan ala täällä niistä avautumaan.

Lue lisää

Uskon kyllä, että kovan koulun olette joutuneet käymään tuon asian tiimoilta, Ancelina. Olisittekohan selvinneet siitä ilman "kovuutta" ?

Ancelina kirjoitti:

En hyväksy tuota ajatustasi, että vain herkät masentuisivat ja muut olisivat kovaksi keitettyjä otuksia, kuten kirjoitit. Ihminen voi olla herkkä eikä hän kuitenkaan helposti masennu.
Esim. itseäni pidän melko herkkänä ihmisenä, vaikka se ei siltä ehkä täällä näytäkään. Minulla voi olla hyvinkin "herkät anturit", eikä masennus silti ole tuttu vieras. Pikemminkin luulen että juuri noiden herkkien antureitteni vuoksi en masennu, vaan ymmärrän elämän eri puolia, myös suuria suruja ja huolia ja pystyn käsittelemään asioita ilman masennukseen vaipumista.

Lue lisää

On niitäkin tapauksia joissa henkilä kokee kaikenlaista mutta ei itse ymmärrä olevansa masentunut vaan kieltää masennuksen olemassaolon. Väittäisin et näihin masennus iskee kaikkein kovimmin, sillä apu tulee usein ihan liian myöhässä. Samoin on työuupumuksen laita. Ympäristö näkee et uupunut on, itse ei myönnä ja sitten täydellinen romahdus.

siilimuori3 kirjoitti:

On niitäkin tapauksia joissa henkilä kokee kaikenlaista mutta ei itse ymmärrä olevansa masentunut vaan kieltää masennuksen olemassaolon. Väittäisin et näihin masennus iskee kaikkein kovimmin, sillä apu tulee usein ihan liian myöhässä. Samoin on työuupumuksen laita. Ympäristö näkee et uupunut on, itse ei myönnä ja sitten täydellinen romahdus.

Lue lisää

Tommy Hellsten taisi markkinoida käsitteen "vahvuuteen sairastunut", siilimuori. Tässäkin ketjussa on tullut esille tuo pakkojaksaminen. Oma elämäntilanne on ollut sellainen, että omat tarpeet on jouduttu ohittamaan ja useimmille se kostautuu joskus. Sairaan omainen uupuu tai sairastuu itse kun hoidettavan tilanne helpottuu tai hoivasuhde päättyy.
Toisaalta jokainen luottaa omiin tuntemuksiinsa ja minusta ainakin tuntuisi ikävältä, jos vaikka joku kolleega tekisi minusta diagnoosin ja olisin itse toista mieltä,,))

Ancelina kirjoitti:

En hyväksy tuota ajatustasi, että vain herkät masentuisivat ja muut olisivat kovaksi keitettyjä otuksia, kuten kirjoitit. Ihminen voi olla herkkä eikä hän kuitenkaan helposti masennu.
Esim. itseäni pidän melko herkkänä ihmisenä, vaikka se ei siltä ehkä täällä näytäkään. Minulla voi olla hyvinkin "herkät anturit", eikä masennus silti ole tuttu vieras. Pikemminkin luulen että juuri noiden herkkien antureitteni vuoksi en masennu, vaan ymmärrän elämän eri puolia, myös suuria suruja ja huolia ja pystyn käsittelemään asioita ilman masennukseen vaipumista.

Lue lisää

Tuo on varteenotettava asia, että kykenee näkemään asioiden eripuolia, silloin tosiaan pystyy näkemään myös erilaisia ratkaisuja ja käsittelemään niitä.
Sairaus voi tavoittaa niin herkän, kuin kovankin. Emmekä voi tietää onko kovuuskaan välttämättä muuta, kuin pintaa.
Kaikissa psyykeä koskevissa asioissa on niin paljon muuttuvia muuttujia, että on vaikea sanoa, kellä on alttius sairastumiseen.
Sitäpaitsi, ei ole edes täyttä tietoa, mistä psyyken sairaudet ovat kotoisin.

de-meter kirjoitti:

Tommy Hellsten taisi markkinoida käsitteen "vahvuuteen sairastunut", siilimuori. Tässäkin ketjussa on tullut esille tuo pakkojaksaminen. Oma elämäntilanne on ollut sellainen, että omat tarpeet on jouduttu ohittamaan ja useimmille se kostautuu joskus. Sairaan omainen uupuu tai sairastuu itse kun hoidettavan tilanne helpottuu tai hoivasuhde päättyy.
Toisaalta jokainen luottaa omiin tuntemuksiinsa ja minusta ainakin tuntuisi ikävältä, jos vaikka joku kolleega tekisi minusta diagnoosin ja olisin itse toista mieltä,,))

Lue lisää

Tu ekä kappale on totta. Moni anataa itselleen luvan sairastua sittn kun on hoitanut toisen ensin.Onneks mu kollegat eivät ole diagnoosinkykytaitoisia tai -päteviä siihen. Toisaalta minä ainakin tykkäisin jos joku hoksauttaisi et katoppa ny vähän mihin oot matkalla :).

eppu2 kirjoitti:

Tuo on varteenotettava asia, että kykenee näkemään asioiden eripuolia, silloin tosiaan pystyy näkemään myös erilaisia ratkaisuja ja käsittelemään niitä.
Sairaus voi tavoittaa niin herkän, kuin kovankin. Emmekä voi tietää onko kovuuskaan välttämättä muuta, kuin pintaa.
Kaikissa psyykeä koskevissa asioissa on niin paljon muuttuvia muuttujia, että on vaikea sanoa, kellä on alttius sairastumiseen.
Sitäpaitsi, ei ole edes täyttä tietoa, mistä psyyken sairaudet ovat kotoisin.

Lue lisää

Sanos muuta, eppu2. Me emme tiedä, mistä psyyken sairaudet ovat kotoisin. Joskus esitettiin sellaistakin, että raskauden aikana sairastettu virussairas voisi olla syynä skitsofrenian puhkeamiseen aikuisiässä.
Ja siilimuori," parhaat" diagnoosit irtoavat yleensä niiltä, joilla ei sitä diagnosointikykyä ole..)) Jotka pitävät itseään hyvinä ihmistuntijoina ja hyvän hyvyyttään kertovat toiselle, mikä häntä vaivaa...
Minullakin oli naapuri, joka seuraili aamuista kulkuani bussipysäkille ja päätteli unisesta olemuksestani, että olin masentuntut. Siinä ei paljon omat vakuuttelut auttaneet...

Aivan Paloma. Melankoliaan - ja keuhkotautiin - herkät taitelijasielut sairastuivat ennen vanhaan. Nyt kun medikalisointi on vallalla, diagnoositkin ovat arkipäiväistyneet...
Tuo mitä sanoit viimeisessä kappaleessasi on ikävän totta.
Melkein voisi ajatella, että kovien arvojen maailmassa on vain tervettä sairastua...

...sitä toivoisi ihmisen olevan sen verran vahva, jo ennaltaehkäistä omaa olotilaa ettei anna ailahtelupallon kasvaa liian suureksi vaan vajuuttaa ilmaa ja potkaista pallo kauemmaksi...

Tähän teidän kummankin viestin perään on helppo tulla nyökyttelemään.
Kun sanaa masennusta on alettu käyttämään jokaisesta alakulosta ja surusta, se saa vaan ihmisiä turhautumaan kun sen masiksen toisessa kohtaa. Mikä taas osaltaan herättää lisää riittämättömyyden tunnetta masentuneessa. Tekee ikään kuin hänestä vielä huonomman.
Olen sitä paljon pohtinut, että millaiset eväät lapsille pitää antaa jotta osaisivat ennaltaehkäistä tätä tautia. Heille voi paasata mitä vaan, ja menee korvista läpi. Kai se on vain oma oivallus elämän varrella joka sen tuo. Oma esimerkki, elätkää näin niin pysyy lusikka kädessä vaikkei se hopeeta olekaan :)

"Liian monta peräkkäin tulevaa vastoinkäymistä ovat kasvualustaa masennukselle. Toipumisaika edellisestä jää lyhyeksi tai pois." kirjoittaa eppu2.
Noin kun on, eikö jokainen meistä voi olla potentiaalinen masentuja, aika pitkälle ulkoisten tapahtumien armoilla - paitsi tietysti ne onnekkaat, jotka ovat saaneet matkaevääksi runsaasti taistelutahtoa ?
Ja onkohan se dopamiinin vähyys syy vai seuraus ?..)) Eikös dopamiinin tuotanto ole masentuneilla aika vähäistä ?

hmp.f kirjoitti:

Tähän teidän kummankin viestin perään on helppo tulla nyökyttelemään.
Kun sanaa masennusta on alettu käyttämään jokaisesta alakulosta ja surusta, se saa vaan ihmisiä turhautumaan kun sen masiksen toisessa kohtaa. Mikä taas osaltaan herättää lisää riittämättömyyden tunnetta masentuneessa. Tekee ikään kuin hänestä vielä huonomman.
Olen sitä paljon pohtinut, että millaiset eväät lapsille pitää antaa jotta osaisivat ennaltaehkäistä tätä tautia. Heille voi paasata mitä vaan, ja menee korvista läpi. Kai se on vain oma oivallus elämän varrella joka sen tuo. Oma esimerkki, elätkää näin niin pysyy lusikka kädessä vaikkei se hopeeta olekaan :)

Lue lisää

Omani jälkikasvun suhteen olen pelannut upporikasta ja rutiköyhää luottamalla hänen omiin voimiinsa, älyyn ja tuohon "oma oivallus" teemaan. Kasvatustemppuni horjui välillä kun nuorille tulee ne omat murrosiän tuomat huolet, riittämättömyyden tunteet, täydellisyyden tavoittelut ja mitä kaikkea siihen liittyy ja kestää muutaman vuoden.
Mutta on se kasvattanut hedelmiäkin uusina puina ja seestynyt elämäksi. Että hyvä etten ole miehenä alkanut tuputtamaankaan mitään ikäkuolleita 50-60 lukujen "traktorimalleja" kasvualustaksi, että mitä oli ennen ei ole, ei päde nyt. Jokainen vuosikymmen on eri kasvualusta. Kasvattaa voi lähes äänettömästikin, tuputtamatta ja antaa idun kasvaa, olemalla riittävän läsnä ja ainakin tavoitettavissa joka hetki.

de-meter kirjoitti:

"Liian monta peräkkäin tulevaa vastoinkäymistä ovat kasvualustaa masennukselle. Toipumisaika edellisestä jää lyhyeksi tai pois." kirjoittaa eppu2.
Noin kun on, eikö jokainen meistä voi olla potentiaalinen masentuja, aika pitkälle ulkoisten tapahtumien armoilla - paitsi tietysti ne onnekkaat, jotka ovat saaneet matkaevääksi runsaasti taistelutahtoa ?
Ja onkohan se dopamiinin vähyys syy vai seuraus ?..)) Eikös dopamiinin tuotanto ole masentuneilla aika vähäistä ?

Lue lisää

Dopamiini on mielihyvää tuottava hormooni. Jota on käytetty masennuksen hoidossa.
Taitaa uudemmat lääkkeet olla jo mennä ohi (esim. serotoiini).
Parkinssonin taudissa on dopamiinin puute todettu, siinä sitä käytetään.
Nykyään tutkitaan paljolti sitä, olisiko mielenterveyden ongelmien takana orgaanisia juttuja. (Juuri välittäjäaineet)
Periaatteessahan jokainen voi sairastua.
Toiset persoonat ikäänkuin ´´suojelevat mielenterveyttään´´ oirehtien psykosomaattisesti stressin pitkittyessä.

elämä-on-rypemistä-kin kirjoitti:

Omani jälkikasvun suhteen olen pelannut upporikasta ja rutiköyhää luottamalla hänen omiin voimiinsa, älyyn ja tuohon "oma oivallus" teemaan. Kasvatustemppuni horjui välillä kun nuorille tulee ne omat murrosiän tuomat huolet, riittämättömyyden tunteet, täydellisyyden tavoittelut ja mitä kaikkea siihen liittyy ja kestää muutaman vuoden.
Mutta on se kasvattanut hedelmiäkin uusina puina ja seestynyt elämäksi. Että hyvä etten ole miehenä alkanut tuputtamaankaan mitään ikäkuolleita 50-60 lukujen "traktorimalleja" kasvualustaksi, että mitä oli ennen ei ole, ei päde nyt. Jokainen vuosikymmen on eri kasvualusta. Kasvattaa voi lähes äänettömästikin, tuputtamatta ja antaa idun kasvaa, olemalla riittävän läsnä ja ainakin tavoitettavissa joka hetki.

Lue lisää

Joo, vähän noin olen itekin pähkäillyt, että saa itse koheltaa, mutta autan siivouksessa :)
Se on niin totta minkä kirjoitit, että mikä piti kutinsa meidän nuoruuden aikana, ei päde enää. Ihan toisenlaisia vastoinkäymisiä nuo hatarat idut nyt tapaa. Eristyneisyyttä, esim.

eppu2 kirjoitti:

Dopamiini on mielihyvää tuottava hormooni. Jota on käytetty masennuksen hoidossa.
Taitaa uudemmat lääkkeet olla jo mennä ohi (esim. serotoiini).
Parkinssonin taudissa on dopamiinin puute todettu, siinä sitä käytetään.
Nykyään tutkitaan paljolti sitä, olisiko mielenterveyden ongelmien takana orgaanisia juttuja. (Juuri välittäjäaineet)
Periaatteessahan jokainen voi sairastua.
Toiset persoonat ikäänkuin ´´suojelevat mielenterveyttään´´ oirehtien psykosomaattisesti stressin pitkittyessä.

Lue lisää

Serotoniini on toinen tällainen hormooni.
Varmaan on jonkinlaisia "cocktail"sekoitus-eroja ihmisestä ihmiseen noin luonnollisestikin, riippuen geeneistä ja kasvu-alustasta. Olen huomannut että ihminen määrittelee pitkälti kuka hän on lapsuudessa ja nuoruudessa, jos silloin väärä sekoitus jyllää, siitä saattaa jäädä päällensä väärä minäkuva. Vähän näin taisi käydä minulle aikoinaan.
Siksi onkin niin äärettömän tärkeää että lapsi saa kasvaa rauhassa ilman suurta stressiä, silloin se pohja on kunnossa. Tai niin kuin meidän pojalle, että saa apua sen kuvan muuttamiseksi. Elämässä on ihan toisenlaiset eväät selvitä stressistä ja ahdistuksesta sen jälkeen.

eppu2 kirjoitti:

Dopamiini on mielihyvää tuottava hormooni. Jota on käytetty masennuksen hoidossa.
Taitaa uudemmat lääkkeet olla jo mennä ohi (esim. serotoiini).
Parkinssonin taudissa on dopamiinin puute todettu, siinä sitä käytetään.
Nykyään tutkitaan paljolti sitä, olisiko mielenterveyden ongelmien takana orgaanisia juttuja. (Juuri välittäjäaineet)
Periaatteessahan jokainen voi sairastua.
Toiset persoonat ikäänkuin ´´suojelevat mielenterveyttään´´ oirehtien psykosomaattisesti stressin pitkittyessä.

Lue lisää

Noin minäkin olen ymmärtänyt eppu2, että kovasti nyt tutkitaan näitä hormooneja ja välittäjäaineita, mutta sitä ei mielestäni ole ratkaistu ovatko nämä puutokset/poikkeamat syy vai seuraus sairastumisessa.

Aivan. Melkein kaikkien sairauksien yhteydessä mainitaan osasyyksi pitkään jatkunut stressi ja siihen sitten kukin reagoi luontonsa mukaisesti, kuka ruumiin kuka mielen oirein - tai vuorotellen...
"Harva meistä on rautaa"..))

de-meter kirjoitti:

Noin minäkin olen ymmärtänyt eppu2, että kovasti nyt tutkitaan näitä hormooneja ja välittäjäaineita, mutta sitä ei mielestäni ole ratkaistu ovatko nämä puutokset/poikkeamat syy vai seuraus sairastumisessa.

Aivan. Melkein kaikkien sairauksien yhteydessä mainitaan osasyyksi pitkään jatkunut stressi ja siihen sitten kukin reagoi luontonsa mukaisesti, kuka ruumiin kuka mielen oirein - tai vuorotellen...
"Harva meistä on rautaa"..))

Lue lisää

Komppaan eppua tässä. Masennus on eri kuin alakulo ja on normireakto reagoida alakulolla elämässä vastaantuleviin vastoinkäymisiin.

Masennus saattaa tulla milloin vaan, kenelle vaan eikä välttämättä liity senhetkiseen elämäntilanteeseenkaan millään lailla. Se saattaa putkahtaa ilmoille vaikka kaikki olisi päällisin puolin hyvin.

Todellisen sairastumisen ollessa kyseessä siinä ei perseellepotikimiset auta vaan tarvitaan ihan muut keinot. Itse en ole masentunut tähän mennessä ainakaan, mutta enpä tohtisi lähtiä leuhottamaan että en minä vaan koskaan tai että ei minun koksaan tarvitse. . Kandee olla kiitollinen jos ei tarvitse koksaan oikeasti masentua.

hmp.f kirjoitti:

Serotoniini on toinen tällainen hormooni.
Varmaan on jonkinlaisia "cocktail"sekoitus-eroja ihmisestä ihmiseen noin luonnollisestikin, riippuen geeneistä ja kasvu-alustasta. Olen huomannut että ihminen määrittelee pitkälti kuka hän on lapsuudessa ja nuoruudessa, jos silloin väärä sekoitus jyllää, siitä saattaa jäädä päällensä väärä minäkuva. Vähän näin taisi käydä minulle aikoinaan.
Siksi onkin niin äärettömän tärkeää että lapsi saa kasvaa rauhassa ilman suurta stressiä, silloin se pohja on kunnossa. Tai niin kuin meidän pojalle, että saa apua sen kuvan muuttamiseksi. Elämässä on ihan toisenlaiset eväät selvitä stressistä ja ahdistuksesta sen jälkeen.

Lue lisää

Tosta "sekoituksesta" tuli mieleenjoskus seitkytluvun puolivälissä kun opiskelin lapsipsykologian alkeita niin transedentaalinen koulukunta tarjosi meille tällaista kaaviota lapsen luonteen kehitykseen:
että olisi olemassa neljä mallia jotka muodostavat ihmisen persoonan ja se muodostuu pääosiltaan n. 7 vuoden ikäisenä, lapsi tekee päätöksen miten hännäkee oman minuutensa suhteessa muihin ihmisiin:

1- minä en kelpaa, mutta muut ovat hyviä.
2- minä kelpaan, mutta kukaan muu ei
3- minä en kelpaa, eikä kukaan muukaan
4- minä olen hyvä ja kelpaan ja muutkin ovat hyviä ja kelpaavat.

Tämän kaavion onnellinen ratkaisu pääsemällä esimerkin numero 4 lopputulokseen olisi ratkaisevaa lapsen itsetunnolle ja minä kehitykselle.

Paljon pn psykologia mennyt eteenpäin noista päivistä, mutta oliskohan tossa jotain totuuden siementä?

Paloma.se.co kirjoitti:

Tosta "sekoituksesta" tuli mieleenjoskus seitkytluvun puolivälissä kun opiskelin lapsipsykologian alkeita niin transedentaalinen koulukunta tarjosi meille tällaista kaaviota lapsen luonteen kehitykseen:
että olisi olemassa neljä mallia jotka muodostavat ihmisen persoonan ja se muodostuu pääosiltaan n. 7 vuoden ikäisenä, lapsi tekee päätöksen miten hännäkee oman minuutensa suhteessa muihin ihmisiin:

1- minä en kelpaa, mutta muut ovat hyviä.
2- minä kelpaan, mutta kukaan muu ei
3- minä en kelpaa, eikä kukaan muukaan
4- minä olen hyvä ja kelpaan ja muutkin ovat hyviä ja kelpaavat.

Tämän kaavion onnellinen ratkaisu pääsemällä esimerkin numero 4 lopputulokseen olisi ratkaisevaa lapsen itsetunnolle ja minä kehitykselle.

Paljon pn psykologia mennyt eteenpäin noista päivistä, mutta oliskohan tossa jotain totuuden siementä?

Lue lisää

Joo, onneksi psykologia on mennyt huimasti eteenpäin viime vuosina. Vaikka tuokin varmaan on hyvä mittari, niin lähinnä tulee mieleen että mitä sitten jos 7v lapsi vastaa 1-3? Annettiinko opettajille mitään eväitä millä saada se nelonen aikaan? Vai oliko se vaan osviittaa että miten kotona menee?

hmp.f kirjoitti:

Joo, onneksi psykologia on mennyt huimasti eteenpäin viime vuosina. Vaikka tuokin varmaan on hyvä mittari, niin lähinnä tulee mieleen että mitä sitten jos 7v lapsi vastaa 1-3? Annettiinko opettajille mitään eväitä millä saada se nelonen aikaan? Vai oliko se vaan osviittaa että miten kotona menee?

Lue lisää

Tätä tietoa jaettiin tuleville opettajille niinkai se oli tarkoitettu silleen osviittaa antavaksi että nuo vuodet juuri alle kouluiän ovat erittäin merkitseviä lapsen itsetunnon kehityksessä.
Toi nelonen olisi siis sellainen terve perusta mille rakentaa edelleen. Mieleen juolahti että jos masentumiseen altis psyyke on rakennettu esim. kohdan numero 3 perustalle?

Paloma.se.co kirjoitti:

Tätä tietoa jaettiin tuleville opettajille niinkai se oli tarkoitettu silleen osviittaa antavaksi että nuo vuodet juuri alle kouluiän ovat erittäin merkitseviä lapsen itsetunnon kehityksessä.
Toi nelonen olisi siis sellainen terve perusta mille rakentaa edelleen. Mieleen juolahti että jos masentumiseen altis psyyke on rakennettu esim. kohdan numero 3 perustalle?

Lue lisää

Silleen hyvä juttu tuo psykologia opettajien kohdalla, että mikäli nyt saa jotain kuvaa siellä suuressa luokassa, että jotain eväitä annetaan opettajille. Vaikka aika voimattomat varmaan ovat.
Joo, tulee tosiaan mieleen että 1 ja 3 on hyviä tulevia masennuspotilaita. 2 hyvä tuleva sosiopaatti :))
Sitten tulee teiniys ja kaikki romuttuu, ei ole enää missään hyvä. Ehkä siksi tuon kyselyn kohdeikä oli siinä 7v paikkeilla, ettei ollut vielä hormooneita liikkeellä :)

de-meter kirjoitti:

Noin minäkin olen ymmärtänyt eppu2, että kovasti nyt tutkitaan näitä hormooneja ja välittäjäaineita, mutta sitä ei mielestäni ole ratkaistu ovatko nämä puutokset/poikkeamat syy vai seuraus sairastumisessa.

Aivan. Melkein kaikkien sairauksien yhteydessä mainitaan osasyyksi pitkään jatkunut stressi ja siihen sitten kukin reagoi luontonsa mukaisesti, kuka ruumiin kuka mielen oirein - tai vuorotellen...
"Harva meistä on rautaa"..))

Lue lisää

Mun kohdalla ainakin masennus oli ihan selkeä seuraus näiden mielihyvä-aineiden puuttumisesta. Se on helppo perustella silläkin, että nyt olen päässyt sen yli. Jos näiden aineiden puuttuminen olisi syy, silloinhan sairastuisin aina vaan uudestaan, tai en toipuisi ilman lisä-aineita.

hmp.f kirjoitti:

Mun kohdalla ainakin masennus oli ihan selkeä seuraus näiden mielihyvä-aineiden puuttumisesta. Se on helppo perustella silläkin, että nyt olen päässyt sen yli. Jos näiden aineiden puuttuminen olisi syy, silloinhan sairastuisin aina vaan uudestaan, tai en toipuisi ilman lisä-aineita.

Lue lisää

Kiitos tiedosta, hmp.f. Eipähän tarvitse pähkäillä enää..))

On myös näin että esimerkiksi uupumius ei yksin riitä sairasloman kriteeriksi va siihen on liitettävä joku "oikea" dagnoos kuten masennus jotta sairasloman saa. Vai onko tähän tullut vime vuosina joku muutos?

Joo noin on. Sillä on nimikin. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka on helppo kirjoittaa lähes kaikkiin luokituksiin virtsavaivoista räkätautiin. Noin, periaatteessa, ja joskus tuntuukin siltä.

ootko kokeillu
kun niin varmasti sanot että lääkärit suorastaan tyrkyttää masennusta
kyllä siinä käytetään kaikki muut keinot ensin
ennen kuin semmoisen diagnoosin saa
nimimerkillä kokemusta on
ja toisaalta sitä on itekkin vaikee
määritellä mistä ne kaikki fyysiset ongelmat johtuu
ja melko monella menee liian kauan diagnoosiin
ottaen huomioon nää suomen korkeet itsemurha luvut
joku tuolla heitti en muista kuka eikä sillä oo merkitystäkään
että pienikin vastoinkäyminen tulee
niin sanotaan heti että on masentunu
jotenkin musta tuntuu että monen mielestä se on muotitauti
mutta kuka sen määrittelee missä se raja menee
se on sit turha voivotella kun ei oo enää kenestä voivottelis
ja ikävä kyllä tunnen tapauksen
joka on työkyvyttömyyseläkkeellä masennuksen takia
ja vieläkään hänen perheensä ei hyväksy asiaa
vaan heidän mielestään hän on täysin työkykyinen
ja kun ei muutenkaan nykyään tahdo päästä
työkyvyttömyyseläkkeelle muuten kun pää kainalossa
niin kyllä se masennus pahimmillaan ilnvalidisoi
vaikka se ei päälle päin näykkään.

yksisuuntainen.pää kirjoitti:

Joo noin on. Sillä on nimikin. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka on helppo kirjoittaa lähes kaikkiin luokituksiin virtsavaivoista räkätautiin. Noin, periaatteessa, ja joskus tuntuukin siltä.

Lue lisää

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole sama, kuin masennus.

eppu2 kirjoitti:

Kaksisuuntainen mielialahäiriö ei ole sama, kuin masennus.

niin ei todellakaan ole
mutta mielellään monet jotka ei masennuksesta tiedä mitään
ns pilkkaavat sitä asiaa mielialahäiriöllä
ja ikävä kyllä vieläkin moni jää ilman hoitoa
koska ei halua tulla leimatuksi
mää ajattelen asian sillei että ensin tulee se stressi
sen jälkeen palaa loppuun
ja siitä syntyy sit se masennus
kun tuntee ettei enää kykene mihinkään
ja ikävä kyllä moni ei edes kykene hakemaan apua siihen
jos ei läheiset sitä huomaa
mullakin meni vähän pitkäksi kun ajattelin
ettei näin vahva ihminen voi masentua
ja jos nyt mietin omaa isääni joka varmasti
myös poltti itsensä loppuun yrityksensä kanssa
vaikka olikin hyvin menestyvä yritys
mutta ei toi kerenny nauttia eläkepäivistä
kun puoltoista vuotta kun neljänteen infarktiin menehtyi
ei se varmaan aina tartte olla jotain mikä ne suonet tukkii
vaan eihän ihmisen sydän kestä
sen kovempaa kuormaa mitä sille on tarkoitettu.

tiinaisexi kirjoitti:

niin ei todellakaan ole
mutta mielellään monet jotka ei masennuksesta tiedä mitään
ns pilkkaavat sitä asiaa mielialahäiriöllä
ja ikävä kyllä vieläkin moni jää ilman hoitoa
koska ei halua tulla leimatuksi
mää ajattelen asian sillei että ensin tulee se stressi
sen jälkeen palaa loppuun
ja siitä syntyy sit se masennus
kun tuntee ettei enää kykene mihinkään
ja ikävä kyllä moni ei edes kykene hakemaan apua siihen
jos ei läheiset sitä huomaa
mullakin meni vähän pitkäksi kun ajattelin
ettei näin vahva ihminen voi masentua
ja jos nyt mietin omaa isääni joka varmasti
myös poltti itsensä loppuun yrityksensä kanssa
vaikka olikin hyvin menestyvä yritys
mutta ei toi kerenny nauttia eläkepäivistä
kun puoltoista vuotta kun neljänteen infarktiin menehtyi
ei se varmaan aina tartte olla jotain mikä ne suonet tukkii
vaan eihän ihmisen sydän kestä
sen kovempaa kuormaa mitä sille on tarkoitettu.

Lue lisää

Mielenterveyden ongelmat voivat kohdata missä iässä vaan, ihan kuin muutkin sairaudet.
Nykymaailmassa ei pitäisi enää mielenterveysongelmiakaan kohtaan olla mitään leimaamista.
Leimaamiset sytyy aina pelosta ja tietämättömyydestä.

eppu2 kirjoitti:

Mielenterveyden ongelmat voivat kohdata missä iässä vaan, ihan kuin muutkin sairaudet.
Nykymaailmassa ei pitäisi enää mielenterveysongelmiakaan kohtaan olla mitään leimaamista.
Leimaamiset sytyy aina pelosta ja tietämättömyydestä.

Lue lisää

kyllä niitä vaan aikalailla vielä vähätellään
ne kun ei näy päälleppäin
niin monesti ihminen leimataan sellaiseksi
joka ei vaan viitsi tehdä mitään
ottamatta huomioon sitä ettei hän pysty
ja kahdeksan vuotta tällä palstalla olleena
mun on aina tehnyt pahaa se että joillain on se tyyli
että kun ei enää muuta sanottavaa keksi
niin kysyy onko jääny aamu tai iltalääkkeet ottamatta
vaikka en sillon vielä ymmärtänytkään
että itse olen hyvää vauhtia sairastumassa masennukseen
niin siitä huolimatta se teki pahaa
muiden puolesta koska ei sitä kukaan tiedä
minkälaisien asioiden kanssa kirjoittaja kamppailee
semmoinen iva voi saada vaikka kuinka pahaa aikaan
no mää nyt oon tällanen että pohdin asiat aina perin juurin
ehkä liikaakin mutta en tykkää myöskään siitä
että toisia kirjoittajia aliarvostetaan
mun mielestä me kaikki ollaan täällä saman arvoisia.

yksisuuntainen.pää kirjoitti:

Joo noin on. Sillä on nimikin. Kaksisuuntainen mielialahäiriö, joka on helppo kirjoittaa lähes kaikkiin luokituksiin virtsavaivoista räkätautiin. Noin, periaatteessa, ja joskus tuntuukin siltä.

Lue lisää

Oikeasti kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava sairaus. Ennen sitä sanottiin maanis-depressiivikseksi mielisairaudeksi. Olen elänyt kauan tällaisen ihmisen kanssa. Voin sanoa että se on sairaus jos mikä. Se on läheisille raskas ja potilaalle itselleen. Manian aikana tekee kaikkea hullua, ihan uskomattomia tekoja mitä ei normaalisti tekisi. Kun masennus seuraa, ollaan sitten todella masentuneita eikä vain leikisti päivärahan toivossa. Pahimmillaan voi seurata psykoosi kuten meillä kävi, silloin saa jo pelätä mitä sattuu. Näillä ihmisillä on taipumusta käyttää päihteitä olonsa helpottamiseksi, viinakin voi laukaista psykoosin. Kun lääkitys on oikea henkilö on mitä ihanin ihminen.

mielikki.neito kirjoitti:

Oikeasti kaksisuuntainen mielialahäiriö on vakava sairaus. Ennen sitä sanottiin maanis-depressiivikseksi mielisairaudeksi. Olen elänyt kauan tällaisen ihmisen kanssa. Voin sanoa että se on sairaus jos mikä. Se on läheisille raskas ja potilaalle itselleen. Manian aikana tekee kaikkea hullua, ihan uskomattomia tekoja mitä ei normaalisti tekisi. Kun masennus seuraa, ollaan sitten todella masentuneita eikä vain leikisti päivärahan toivossa. Pahimmillaan voi seurata psykoosi kuten meillä kävi, silloin saa jo pelätä mitä sattuu. Näillä ihmisillä on taipumusta käyttää päihteitä olonsa helpottamiseksi, viinakin voi laukaista psykoosin. Kun lääkitys on oikea henkilö on mitä ihanin ihminen.

Lue lisää

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on vielä sellainen vaikeus, että kun sitä sairastavat ovat usein lahjakkaita ja luovia ihmisiä, ei ole aina helppo tietää, mikä on luovuutta ja mikä hulluutta, mihin vetää raja. Etenkin hypomaniassa, lievässä maniass,a se on vaikeata, ja kun tila ei välttämättä vaadi edes sairaalahoitoa, läheinen ei oikein raaski ampua alas toisen euforiaa ja silloin voikin mopo karata käsistä
Läheinen ei tosiaan pääse helpolla, mutta kuten sanoit, mielikki-neito, tämän sairauden kantajat ovat normaalioloissa rakastettavia ja valovoimaisia persoonia.

Joskus kerrotiin urbaanina legendana että suurin osa yritysjohtajista kantaa näitä oireita, urheilujohdossa ja -valmennuksessakin heitä tapaa. Tapio Suominen onkin puhunut sairaudestaan avoimesti, samoin Tapani Kansa taiteilijoitten puolelta.

de-meter kirjoitti:

Kaksisuuntaisessa mielialahäiriössä on vielä sellainen vaikeus, että kun sitä sairastavat ovat usein lahjakkaita ja luovia ihmisiä, ei ole aina helppo tietää, mikä on luovuutta ja mikä hulluutta, mihin vetää raja. Etenkin hypomaniassa, lievässä maniass,a se on vaikeata, ja kun tila ei välttämättä vaadi edes sairaalahoitoa, läheinen ei oikein raaski ampua alas toisen euforiaa ja silloin voikin mopo karata käsistä
Läheinen ei tosiaan pääse helpolla, mutta kuten sanoit, mielikki-neito, tämän sairauden kantajat ovat normaalioloissa rakastettavia ja valovoimaisia persoonia.

Joskus kerrotiin urbaanina legendana että suurin osa yritysjohtajista kantaa näitä oireita, urheilujohdossa ja -valmennuksessakin heitä tapaa. Tapio Suominen onkin puhunut sairaudestaan avoimesti, samoin Tapani Kansa taiteilijoitten puolelta.

Lue lisää

Pieni tarkennus: "tämän sairauden kantajat VOIVAT olla rakastettavia" jne. Eivät tietenkään välttämättä ole...

Saahan oman mielipiteensä hekin kertoa. Mitä jos masentuneet yksipuolisesti kirjottasvat.

älä.aina.valita kirjoitti:

Saahan oman mielipiteensä hekin kertoa. Mitä jos masentuneet yksipuolisesti kirjottasvat.

Se olisi tosi masentavaa. Onneksi on "meitä" jotka voimme tarjota apuamme jos vain apu kelpaa :)))

älä.aina.valita kirjoitti:

Saahan oman mielipiteensä hekin kertoa. Mitä jos masentuneet yksipuolisesti kirjottasvat.

Saahan ne kertoa. Vaarana on vaan jos ei ymmärrystä eikä halua ymmärtää löydy, että levittelee ennakkoluuloja. Sellaisia joista on vain haittaa.

Olit 99:s vastaaja. Onnittelut. Olen 100:das

Satatäyteen kirjoitti:

Olit 99:s vastaaja. Onnittelut. Olen 100:das

Satanen lasissa? :)
Voititko mitään? Hyvän mielen?
Kauheesti kyssäreitä.

"Korppis"

Kirjoittamalla noin...en kerinnyt
Tarkoittaa että olet ollut puskissa koko ajan.
Samaa tarkoittaa melkein: Nyt minä tulin...nyt lähden...
Puskista...puskiin.

H.

hunksz kirjoitti:

"Korppis"

Kirjoittamalla noin...en kerinnyt
Tarkoittaa että olet ollut puskissa koko ajan.
Samaa tarkoittaa melkein: Nyt minä tulin...nyt lähden...
Puskista...puskiin.

H.

Lue lisää

Sovitaan niin, ei se ole minulta pois jos uskot noin. Moni kristitty/muslimi uskoo profeettoihinsa Jumalan poikina, niiden päätä on turha kääntää.

Arvaa minne nyt lähden ; )

Hieno kirjoitus AkanUkko, kiitos siitä. Ja tuo linkki sisältää oikeastaan kaiken, mitä tässäkin ketjussa on puhuttu.
Otsikon "Masentuneisuus"- alle sopii varmasti myös depressiivinen luonne, mitä on myöskin vaikea muuttaa ja "hoitaa", edes siinä 120 vuodessa..))
Ja jos suomalaisilla on jokin kansallisluonne, eiköhän se mene sille synkemmälle puolelle. Itse en pidä depressiivistä luonnetta pahana. Se pitää jalat tukevasti maan pinnalla, eikä sulje pois ajoittaista iloa. Ja eivätkös parhaat koomikot ole niitä, joilla on vahva kytkös elämän traagiseen pohjavirtaan ?

Puhut täyttä asiaa.
Lääkityksen aloittaminen pitäisikin olla keino, millä tilannetta tasoitetaan, niin, että potilaaseen saadaan keskusteluyhteys terapian aloittamiseen.
Toimivan pitoisuuden saavuttaminen voi kestää yli kaksikin viikkoa.
Vaan, kun ihminen käy terveyskeskuksessa ja sieltä saa reseptin, usein se jää siihen ja reseptiä vaan käydään uusimassa.
Näin tilapäiseksi tarkoitettu apu ´jää päälle.´
Sinä Akan-ukko vaikutat hyvinkin tasapainoiselta. Tuntuu, että olet hyväksynyt tilanteen ja osaat elää sen kanssa.
Tsemppiä Sinulle edelleen.

Kiitos tsemppauksesta!

Ehkä kaikkein paras elämänohje on siinä, että yrittää ymmärtää itseään ja muita. Myös kaikkien ihmisten sanojen ja tekojen ymmärtäminen auttaa elämässä selviytymisessä.
Vaikka kaikkea ymmärtäisikin, niin kaikkia tekoja ja sanoja ei tarvitse hyväksyä. Eli lyhyemmin ihmisen voi aina hyväksyä, mutta ihmisen kaikkia tekoja ei tarvitse.
No ei tullutkaan lyhyemmin :).

Minulle psykiatrini selitti, että ainakin jotkut mielialalääkkeet saavat aivot oppimistilaan. Jos tämän tilan aikana terapian keinoin opetetaan "valoisan elämän keinoja" tai jotain sellaista, niin masennus vähenee. Mutta jos ne olosuhteet, joissa ihminen masentui, jatkuvat samana, eikä ole terapiaa, niin oppimistilassa aivot oppivat lisää masennusta eli tilanne pahenee.

Siksi lääkitys ilman terapiaa on kuin hukkuvalle kaadettaisiin vettä keuhkoihin ja pelkkä terapia ilman lääkitystä on tekohengitystä veden alla.

AkanUkko kirjoitti:

Kiitos tsemppauksesta!

Ehkä kaikkein paras elämänohje on siinä, että yrittää ymmärtää itseään ja muita. Myös kaikkien ihmisten sanojen ja tekojen ymmärtäminen auttaa elämässä selviytymisessä.
Vaikka kaikkea ymmärtäisikin, niin kaikkia tekoja ja sanoja ei tarvitse hyväksyä. Eli lyhyemmin ihmisen voi aina hyväksyä, mutta ihmisen kaikkia tekoja ei tarvitse.
No ei tullutkaan lyhyemmin :).

Minulle psykiatrini selitti, että ainakin jotkut mielialalääkkeet saavat aivot oppimistilaan. Jos tämän tilan aikana terapian keinoin opetetaan "valoisan elämän keinoja" tai jotain sellaista, niin masennus vähenee. Mutta jos ne olosuhteet, joissa ihminen masentui, jatkuvat samana, eikä ole terapiaa, niin oppimistilassa aivot oppivat lisää masennusta eli tilanne pahenee.

Siksi lääkitys ilman terapiaa on kuin hukkuvalle kaadettaisiin vettä keuhkoihin ja pelkkä terapia ilman lääkitystä on tekohengitystä veden alla.

Lue lisää

Tuo on varmasti ihan keskeistä kaikessa kanssakäymisessä ja selviytymisessä, Akanukko, että pyrkii lisäämään omaa ymmärrystään. Keinoja siihen kyllä löytyy ja kun näin pitkälle , 60 , on selvitty, niitä on varmasti löydettykin. Työkalupakki ei ole tyhjä.
Muistan jollain luennolla kuulleeni, että yli viiskymppiset mielenterveyskuntoutujat pärjäävät yleensä aika hyvin. Ovat kiinnittyneet hoitoon, löytäneet omat rutiininsa ja jos ovat jo eläkkeellä, ulkoiset paineetkin ovat luultavasti vähentyneet.

Niin, että eivät meidän asiat mitenkään huonosti ole..))
Waltaria mukaillen: "me onnelliset, maailman kärsimyksillä mitaten"...

de-meter kirjoitti:

Tuo on varmasti ihan keskeistä kaikessa kanssakäymisessä ja selviytymisessä, Akanukko, että pyrkii lisäämään omaa ymmärrystään. Keinoja siihen kyllä löytyy ja kun näin pitkälle , 60 , on selvitty, niitä on varmasti löydettykin. Työkalupakki ei ole tyhjä.
Muistan jollain luennolla kuulleeni, että yli viiskymppiset mielenterveyskuntoutujat pärjäävät yleensä aika hyvin. Ovat kiinnittyneet hoitoon, löytäneet omat rutiininsa ja jos ovat jo eläkkeellä, ulkoiset paineetkin ovat luultavasti vähentyneet.

Niin, että eivät meidän asiat mitenkään huonosti ole..))
Waltaria mukaillen: "me onnelliset, maailman kärsimyksillä mitaten"...

Lue lisää

"de-meter"

Olen tässä monessakin ketjussa kysellyt, onko ihminen enää ihminen, kun hänen
mielensä järkkyminen on "korjattu".
Onko ihminen enää tarpeellinen? Luotettava?
Vai onko hän enää vain kaduilla kävelevä aika-pommi.
-
"Kun saat ihmisen itkun loppumaan, älä jätä hänelle nenäliinaa"
-
Tämä ketju ei enää ole tarpeelinen.
Jankun.
Jankuti.
Avaa uusi.

H.

hunksz kirjoitti:

"de-meter"

Olen tässä monessakin ketjussa kysellyt, onko ihminen enää ihminen, kun hänen
mielensä järkkyminen on "korjattu".
Onko ihminen enää tarpeellinen? Luotettava?
Vai onko hän enää vain kaduilla kävelevä aika-pommi.
-
"Kun saat ihmisen itkun loppumaan, älä jätä hänelle nenäliinaa"
-
Tämä ketju ei enää ole tarpeelinen.
Jankun.
Jankuti.
Avaa uusi.

H.

Lue lisää

Onko luotettavuus ainoa ihmisyyden kriteeri?
Skitsofreeninen äitini ei ollut luotettava, ei millään. En minä uskaltanut mennä sinne yöksi, eikä ottaa hänet meille bunkkaamaan. Ihan varmasti oli myös kävelevä aikapommi myös. Ja silti Ihminen.
Hänen herkkä mielensä teki että näki jotain kaunista kaikissa, hän toi sen aina esille, rauhallisella, viisaalla tavalla.
Ilman häntä en olisi samalla tavalla oppinut olemaan kiitollinen siitä että minulla on mahdollisuus terveeseen mieleen. En olisi oppinut että itsestään PITÄÄ pitää huolta, muidenkin takia. Että se on yksi kauneimmista lahjoista minkä voi toiselle antaa. Koska kaikenlainen sairaus vaikuttaa aina kaikkiin.
Ei maailmassa yksin kauniita, rauhallisia tai merkityksettömiä asioita voi olla, se vaatii myös joskus jotain rumaa, pelottavaa ja epävarmaa.
Joustavin neule syntyy silleen, että kutoo kaksi oikein, kaksi nurin.

hmp.f kirjoitti:

Onko luotettavuus ainoa ihmisyyden kriteeri?
Skitsofreeninen äitini ei ollut luotettava, ei millään. En minä uskaltanut mennä sinne yöksi, eikä ottaa hänet meille bunkkaamaan. Ihan varmasti oli myös kävelevä aikapommi myös. Ja silti Ihminen.
Hänen herkkä mielensä teki että näki jotain kaunista kaikissa, hän toi sen aina esille, rauhallisella, viisaalla tavalla.
Ilman häntä en olisi samalla tavalla oppinut olemaan kiitollinen siitä että minulla on mahdollisuus terveeseen mieleen. En olisi oppinut että itsestään PITÄÄ pitää huolta, muidenkin takia. Että se on yksi kauneimmista lahjoista minkä voi toiselle antaa. Koska kaikenlainen sairaus vaikuttaa aina kaikkiin.
Ei maailmassa yksin kauniita, rauhallisia tai merkityksettömiä asioita voi olla, se vaatii myös joskus jotain rumaa, pelottavaa ja epävarmaa.
Joustavin neule syntyy silleen, että kutoo kaksi oikein, kaksi nurin.

Lue lisää

"humps"

Tämä paikka ei ole satujen paikka.
Mene muualle.

H.

hunksz kirjoitti:

"humps"

Tämä paikka ei ole satujen paikka.
Mene muualle.

H.

On muuten toinenkin juttu josta olen kiitollinen. Että hänellä oli sentään tunteita, joskus vähän liikaakin, mutta ei ollut tunteeton millään tavalla.

AkanUkko kirjoitti:

Kiitos tsemppauksesta!

Ehkä kaikkein paras elämänohje on siinä, että yrittää ymmärtää itseään ja muita. Myös kaikkien ihmisten sanojen ja tekojen ymmärtäminen auttaa elämässä selviytymisessä.
Vaikka kaikkea ymmärtäisikin, niin kaikkia tekoja ja sanoja ei tarvitse hyväksyä. Eli lyhyemmin ihmisen voi aina hyväksyä, mutta ihmisen kaikkia tekoja ei tarvitse.
No ei tullutkaan lyhyemmin :).

Minulle psykiatrini selitti, että ainakin jotkut mielialalääkkeet saavat aivot oppimistilaan. Jos tämän tilan aikana terapian keinoin opetetaan "valoisan elämän keinoja" tai jotain sellaista, niin masennus vähenee. Mutta jos ne olosuhteet, joissa ihminen masentui, jatkuvat samana, eikä ole terapiaa, niin oppimistilassa aivot oppivat lisää masennusta eli tilanne pahenee.

Siksi lääkitys ilman terapiaa on kuin hukkuvalle kaadettaisiin vettä keuhkoihin ja pelkkä terapia ilman lääkitystä on tekohengitystä veden alla.

Lue lisää

Kirjoituksesi viimeinen kappale sisältää tärkeimmät asiat masennuspotilaan hoidosta. Tarvitaan siis lääkitystä ja terapiaa, jotta hyvä hoitotulos saadaan aikaan.

Lääkkeitä saadaankin, mutta saattaa kestää 6kk ennenkuin terapeutille pääsee. Se on kohtuuttoman pitkä aika ja yksi suurimmista puutteista julkisessa terveydenhoidossamme.
Mielenterveyspotilaat ovat jääneet lapsipuolen asemaan koko systeemissä. Se on epäinhimillistä ja tulee kalliiksi.

Tässäkin asiassa päättäjät ovat olleet lyhytnäköisiä leikatessaan määrärahoja mielenterveys sektorilta. Avohoitoon siirretään ihmisiä, jotka eivät siinä pärjää. Minusta se on lähinnä heitteillejättö.
Mikäli todellista säästöä halutaan, niin silloin on lisättävä psykoterapeuttien määrää roimasti.
Jokainen nuori, joka joutuu työkyvyttömyyseläkkeelle mielenterveydellisistä syistä puutteellisen hoidon vuoksi on menetys yhteiskunnalle. Sama koskee tietenkin kaiken ikäisiä. Inhimillisiä menetyksiä ei voi edes rahassa mitata.

Hyvä, että laitoit linkin, jossa masennusta käsiteltiin. Toivottavasti se avasi edes joidenkin palstalaisten silmät.

Jos masennus johtuu rahan puutteesta, niin raha saattaa auttaa hiukan siihen.

Mutta vaikea masennus ei ilman hoitoa koskaan parane. Lievä voi parantuakin.

Uskot siis, että rikkaat eivät koskaan voi masentua?

AkanUkko kirjoitti:

Uskot siis, että rikkaat eivät koskaan voi masentua?

Niin se vaan on, rahalla saa ja autolla pääsee, ei ole mitään syytä masentua, virikkeitä riittää muillekki jakaa,
-
köyhyys todellaki on masennuksen syy,
elämä on sidottua,
raha ei riitä kaikkeen tarpeeliseenkaa,
puhumattaka harrastuksista,
tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa,
ja hyviä vaateita ja kenkiä,
mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä
on kyllä hyvä lisä siihen,
--
yhteiskunta ihmettelee miksi työikäset ovat masennuksen takia sairaseläkkeellä,
yksinkertanen syy on SUURI KÖYHYYS,
nämä ihmiset ei koskaan ole voineet rakentaa turvallista mielnensä mukaista ihanaa elämää,
köyhyy on myös syynä aina perheitten hajoamiseen ja entistä enemmän onnettomia ihmisiä tulee yhteiskuntaamme,
joten,,,,
JOS OIKEESTI HYVÄÄ HALUTTAISIIN ihmisille,
niin pelastus olisi se,,,
kaikki ihmiset pitäisi työllistää ja maksaa heille r i i t t ä v ä n suurta palkaa,
että he voisivat turvallisesti suunitella ja rakentaa elämäänsä ja perhettään luotsata onneliseen elämään,
-
KÖYHYYS ON YHTEISKUNNAN TEKEMÄ RIKOS kansalaisia kohtaan,,,,
-

on kokemusta asiasta,,,,

AkanUkko kirjoitti:

Uskot siis, että rikkaat eivät koskaan voi masentua?

Niin se vaan on, rahalla saa ja autolla pääsee, ei ole mitään syytä masentua, virikkeitä riittää muillekki jakaa,
-
köyhyys todellaki on masennuksen syy,
elämä on sidottua,
raha ei riitä kaikkeen tarpeeliseenkaa,
puhumattaka harrastuksista,
tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa,
ja hyviä vaateita ja kenkiä,
mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä
on kyllä hyvä lisä siihen,
--
yhteiskunta ihmettelee miksi työikäset ovat masennuksen takia sairaseläkkeellä,
yksinkertanen syy on SUURI KÖYHYYS,
nämä ihmiset ei koskaan ole voineet rakentaa turvallista mielnensä mukaista ihanaa elämää,
köyhyy on myös syynä aina perheitten hajoamiseen ja entistä enemmän onnettomia ihmisiä tulee yhteiskuntaamme,
joten,,,,
JOS OIKEESTI HYVÄÄ HALUTTAISIIN ihmisille,
niin pelastus olisi se,,,
kaikki ihmiset pitäisi työllistää ja maksaa heille r i i t t ä v ä n suurta palkaa,
että he voisivat turvallisesti suunitella ja rakentaa elämäänsä ja perhettään luotsata onneliseen elämään,
-
KÖYHYYS ON YHTEISKUNNAN TEKEMÄ RIKOS kansalaisia kohtaan,,,,
-

on kokemusta asiasta,,,,


YLLÄPITO !!!!!!!!!! HALOOOOOOOOOOOOOOO;;
SUOMESSA ON SANAN VAPAUS; MIELIPITEITTEN ILMAISU VAPAUS;
TÄSSÄ ON PELKÄSTÄÄN KERROTTU MIKÄ ON SYYNÄ SUOMALAISTEN KÖYHIEN MASENNUSTILAAN;;;
ONKO TOTUUS YLLÄPITÄJÄLLEKKI NOIN KIPEE;
ONKO KÄSKETY SALATA KIPEÄT TOTUUDET IHMISILTÄ,,
ONKO päättäjillä TULLUU TEHTYÄ RIKOKSIA SUURISSA YHTEISKUNNALISISSA PÄÄTÖKSISSÄ KÖYHIÄ VASTAAN
siksikö hävetään ettei totuus tulis julki,

TÄMÄ_ON_TOTUUS_ kirjoitti:

Niin se vaan on, rahalla saa ja autolla pääsee, ei ole mitään syytä masentua, virikkeitä riittää muillekki jakaa,
-
köyhyys todellaki on masennuksen syy,
elämä on sidottua,
raha ei riitä kaikkeen tarpeeliseenkaa,
puhumattaka harrastuksista,
tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa,
ja hyviä vaateita ja kenkiä,
mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä
on kyllä hyvä lisä siihen,
--
yhteiskunta ihmettelee miksi työikäset ovat masennuksen takia sairaseläkkeellä,
yksinkertanen syy on SUURI KÖYHYYS,
nämä ihmiset ei koskaan ole voineet rakentaa turvallista mielnensä mukaista ihanaa elämää,
köyhyy on myös syynä aina perheitten hajoamiseen ja entistä enemmän onnettomia ihmisiä tulee yhteiskuntaamme,
joten,,,,
JOS OIKEESTI HYVÄÄ HALUTTAISIIN ihmisille,
niin pelastus olisi se,,,
kaikki ihmiset pitäisi työllistää ja maksaa heille r i i t t ä v ä n suurta palkaa,
että he voisivat turvallisesti suunitella ja rakentaa elämäänsä ja perhettään luotsata onneliseen elämään,
-
KÖYHYYS ON YHTEISKUNNAN TEKEMÄ RIKOS kansalaisia kohtaan,,,,
-

on kokemusta asiasta,,,,


YLLÄPITO !!!!!!!!!! HALOOOOOOOOOOOOOOO;;
SUOMESSA ON SANAN VAPAUS; MIELIPITEITTEN ILMAISU VAPAUS;
TÄSSÄ ON PELKÄSTÄÄN KERROTTU MIKÄ ON SYYNÄ SUOMALAISTEN KÖYHIEN MASENNUSTILAAN;;;
ONKO TOTUUS YLLÄPITÄJÄLLEKKI NOIN KIPEE;
ONKO KÄSKETY SALATA KIPEÄT TOTUUDET IHMISILTÄ,,
ONKO päättäjillä TULLUU TEHTYÄ RIKOKSIA SUURISSA YHTEISKUNNALISISSA PÄÄTÖKSISSÄ KÖYHIÄ VASTAAN
siksikö hävetään ettei totuus tulis julki,

Lue lisää

"mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä"
"tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa",???

Huudat tosi suuresti isoin kirjaimin, aivan kuin tietäisit totuuden masennukseen ja rahan sinäkin otat esiin, mutta, mutta, kun minä olen eri mieltä.

Tietenkin on näitä, jotka pelaavat vähäiset rahansa johonkin automaattiin, tai uskovat, että se Lottovoitto pamahtaa, kun tarpeeksi pelaa, mutta minä en koskaan uskonut siihen.

Työttömyys on toki suurikin ongelma, jos on tehnyt isonkin asuntolainan (silloin 80-luvulla) ja maksuista tulee puutetta, mutta, mutta?

Hieman "haparoiden" kirjoitan näitä mietteitäni, koska itse en ole joutunut kokemaan masennusta pärjäämisestäni, eikä lapsenikaan, tai tiedä heistä, koska ei siitä ensimmäisenä kerrota äidille.

Mikähän on tämän "toduudentorven" oikein omakohtaine kokemus köyhyydestä?

Kristiina23 kirjoitti:

"mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä"
"tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa",???

Huudat tosi suuresti isoin kirjaimin, aivan kuin tietäisit totuuden masennukseen ja rahan sinäkin otat esiin, mutta, mutta, kun minä olen eri mieltä.

Tietenkin on näitä, jotka pelaavat vähäiset rahansa johonkin automaattiin, tai uskovat, että se Lottovoitto pamahtaa, kun tarpeeksi pelaa, mutta minä en koskaan uskonut siihen.

Työttömyys on toki suurikin ongelma, jos on tehnyt isonkin asuntolainan (silloin 80-luvulla) ja maksuista tulee puutetta, mutta, mutta?

Hieman "haparoiden" kirjoitan näitä mietteitäni, koska itse en ole joutunut kokemaan masennusta pärjäämisestäni, eikä lapsenikaan, tai tiedä heistä, koska ei siitä ensimmäisenä kerrota äidille.

Mikähän on tämän "toduudentorven" oikein omakohtaine kokemus köyhyydestä?

Lue lisää

tekemä rikos kansaansa kohtaan,,, köyhyys on poistettava suomesta,,,

---

Totuus on, työtä teimme puolison kanssa nelkytvuotta ja siitä työeläke molemmille, meidät luokiteltiin hyvätuloisiin kansalaisiin,
matkustelimme lomilla ulkomailla,
-
olemme sen luontosia ihmisiä ,
jos ei olisi rahaa käytössä takuulla iskis masennus,

kellekkää,,,,,

--
Tämä on laulu suomelle !

https://www.youtube.com/watch?v=wp0j6fjUa8g

köyhyys-o-yhteiskunnan- kirjoitti:

tekemä rikos kansaansa kohtaan,,, köyhyys on poistettava suomesta,,,

---

Totuus on, työtä teimme puolison kanssa nelkytvuotta ja siitä työeläke molemmille, meidät luokiteltiin hyvätuloisiin kansalaisiin,
matkustelimme lomilla ulkomailla,
-
olemme sen luontosia ihmisiä ,
jos ei olisi rahaa käytössä takuulla iskis masennus,

Lue lisää

"työtä teimme puolison kanssa nelkytvuotta ja siitä työeläke molemmille, meidät luokiteltiin hyvätuloisiin kansalaisiin", joka ei ole todellakaan väärin.

Ei todellakaan.

Miksi nyt tämä vuodatus lasten (työikäisten) hyvinvoinnista?

TÄMÄ_ON_TOTUUS_ kirjoitti:

Niin se vaan on, rahalla saa ja autolla pääsee, ei ole mitään syytä masentua, virikkeitä riittää muillekki jakaa,
-
köyhyys todellaki on masennuksen syy,
elämä on sidottua,
raha ei riitä kaikkeen tarpeeliseenkaa,
puhumattaka harrastuksista,
tietenki ulkona liikkuminen ei maksa muuta kuin vaivaa,
ja hyviä vaateita ja kenkiä,
mutta se ei riitä ihmisen henkisen hyvinvoinnin pitämiseksi yllä
on kyllä hyvä lisä siihen,
--
yhteiskunta ihmettelee miksi työikäset ovat masennuksen takia sairaseläkkeellä,
yksinkertanen syy on SUURI KÖYHYYS,
nämä ihmiset ei koskaan ole voineet rakentaa turvallista mielnensä mukaista ihanaa elämää,
köyhyy on myös syynä aina perheitten hajoamiseen ja entistä enemmän onnettomia ihmisiä tulee yhteiskuntaamme,
joten,,,,
JOS OIKEESTI HYVÄÄ HALUTTAISIIN ihmisille,
niin pelastus olisi se,,,
kaikki ihmiset pitäisi työllistää ja maksaa heille r i i t t ä v ä n suurta palkaa,
että he voisivat turvallisesti suunitella ja rakentaa elämäänsä ja perhettään luotsata onneliseen elämään,
-
KÖYHYYS ON YHTEISKUNNAN TEKEMÄ RIKOS kansalaisia kohtaan,,,,
-

on kokemusta asiasta,,,,

Lue lisää

Köyhyys voi olla yksi syy masennukseen tai jopa masennus köyhyyteen, mutta ei ainoa.

Itse tiedän masennukseni syyn ja se ei ollut köyhyys, vaikka en rikas olekaan.
Mutta jos en olisi ollut jo lapsesta saakka masentunut, niin ehkäpä olisin yltänyt rikkauksiin, kuka tietää. Kuitenkin masennukseni syy esti tehokkaasti vaurastumisen.

Kuitenkaan en syytä masennukseni syystä ketään, en edes itseäni, vaikka vika olikin minussa. Olin vain syntynyt sellaiseksi kuin olen.

Jotta masennukseni kehittyi vaikeaksi, tarvittiin lisää syitä, jotka liittyivät siihen, että rakastin ihmisiä liikaa ja itseni uhraten unohdin hoitaa itseäni. Haukkasin liian suuren palan, enkä jaksanutkaan. Itse en sitä huomannut, joka pitkälti johtui dignoosistani F31.

Niin terveyttä ei osteta, mutta sitä on helpompi hoitaa kun on rahaa.

Kyllä minä kallistun tuohon hyvän olon ostamiseen rahalla. Kun huomaa, että on taloudellisia mahdollisuuksia hoidettaa itsensä rahalla kuntoon.

Aijon mennä yksityiselle lääkäriasemalle ja se maksaa. Mutta maksaa se kunnallisen puolenkin oravanpyörässä juokseminen ja se on hidasta.

Sairaalan päivystys toki toimii, lääkärit (joka kerta eri) syöttää lääkekuureja, minua näkemättä. En pääse erikoislääkärin tarkastukseen. Pääsisin toki mutkien kautta. Jos esim. tilaan ajan terveyskeskuksen lääkärillle, jolla on yleislääkärin paperit ja joka tutkisi minut ja jolta saisin lähetteen sairaalan polille jne.

Mitä se hyöveijää, rahaa ja aikaa palaa ja samalla rahalla yksityinen erikoislääkäri pystyy hoitamaan minut kerralla kuntoon.

tiinaiseksi,
-
voi rahalla ostaa myös terveyttä, siis hoitoja,
hyvät hoidot pidentää ikää jopa 10-20 vuotta,
-
köyhyys on yhteiskunnan tekemä rikos kansalaisille,
päättäjien tekemä rikos,
siis huonojen päätösten seurauksena suurimmasta osasta kansakunnasta tulee köyhä,
-
jos päättäjät on viisaita
päätökset voi olla myös koko yhteiskuntaa kehitvään toimintaan sunnattuja päätöksiä,
jonka seurauksena koko yhteiskunta vaurastuu, työtä ja turvattua toimeentuloa kaikille,
-
ei vain pieni sektori , kuten viimesten kaksikymmentä vuotta on tehty päätöksiä,
päätösten seurauksena vain muutamat johtajat ovat kähmineet valtavat omaisuudet kansakuntamme kustannuksella,
esm. valtion omaisutta myyty pillkahinnalla yksityiseen omistukseen,
josta hyöty menee vain muutaman johtajan taskuun,
--
viimenen hyvä esimerkki on forttimin garuunan myynti yksityiseen omistukseen,
siitä sentään joku älysi nostaa julkisen metakan ja kyselyn onko oikein myydä valtiolle elintarkeitä kohteita yksityiseen omistukseen ,
-
voi vain ihmetellä älyttömiä päättäjiä, tyhmyys on ollu vallassa,
rikkaan suomen tuhoojat,
--

köyhyys on rikos, vanha sanonta,
joka on aina totta,
siinäpä miettimistä, kenen tekemä rikos,,,,

-
tulipahan sanottua-

korppis kirjoitti:

Niin terveyttä ei osteta, mutta sitä on helpompi hoitaa kun on rahaa.

Kyllä minä kallistun tuohon hyvän olon ostamiseen rahalla. Kun huomaa, että on taloudellisia mahdollisuuksia hoidettaa itsensä rahalla kuntoon.

Aijon mennä yksityiselle lääkäriasemalle ja se maksaa. Mutta maksaa se kunnallisen puolenkin oravanpyörässä juokseminen ja se on hidasta.

Sairaalan päivystys toki toimii, lääkärit (joka kerta eri) syöttää lääkekuureja, minua näkemättä. En pääse erikoislääkärin tarkastukseen. Pääsisin toki mutkien kautta. Jos esim. tilaan ajan terveyskeskuksen lääkärillle, jolla on yleislääkärin paperit ja joka tutkisi minut ja jolta saisin lähetteen sairaalan polille jne.

Mitä se hyöveijää, rahaa ja aikaa palaa ja samalla rahalla yksityinen erikoislääkäri pystyy hoitamaan minut kerralla kuntoon.

Lue lisää

Aloitus koski masennuspotilaita, mutta et varmaankaan kommentissasi tarkoittanut heitä, vaan aivan muita sairauksia potevia ihmisiä.

Rahalla pääsee yksityisille lääkäreille, sehän on selvä juttu. Kaikilla ei kuitenkaan ole paksua lämiskää, joten he käyttävät julkista terveydenhoitoa ja sen palveluja. Olen yksi heistä.

Omat kokemukseni kotipaikkani terveyskeskuksesta ovat pelkästään positiivisia.
Täällä on omalääkäri/omahoitaja systeemi.
Kun olen tarvinnut lääkärin apua, se on hoitunut kivuttomasti. Soitan omahoitajalle ja kerron hänelle asiani. Hän varaa minulle ajan lääkärille. Jos sairauteni vaatii kiireellistä hoitoa, saan ajan samalle päivälle, joko omalääkärille tai päivystävälle lääkärille. Muussa tapauksessa aika järjestyy omalääkärille viimeistään parin päivän päästä.

Erikoissairaanhoitoon, siis Kysiin, olen aina päässyt, jos tilanne on sitä vaatinut. Siellä ne samat lääkärit toimivat kuin yksityisillä lääkäriasemillakin.

Ei minulla ole mitään valittamista terveyskeskuksemme toiminnasta, eikä myöskään omalääkäristäni.

Tiedän kyllä, että on huikeita eroja paikkakuntien välillä, mutta näin täällä.

kylmätotuus kirjoitti:

Aloitus koski masennuspotilaita, mutta et varmaankaan kommentissasi tarkoittanut heitä, vaan aivan muita sairauksia potevia ihmisiä.

Rahalla pääsee yksityisille lääkäreille, sehän on selvä juttu. Kaikilla ei kuitenkaan ole paksua lämiskää, joten he käyttävät julkista terveydenhoitoa ja sen palveluja. Olen yksi heistä.

Omat kokemukseni kotipaikkani terveyskeskuksesta ovat pelkästään positiivisia.
Täällä on omalääkäri/omahoitaja systeemi.
Kun olen tarvinnut lääkärin apua, se on hoitunut kivuttomasti. Soitan omahoitajalle ja kerron hänelle asiani. Hän varaa minulle ajan lääkärille. Jos sairauteni vaatii kiireellistä hoitoa, saan ajan samalle päivälle, joko omalääkärille tai päivystävälle lääkärille. Muussa tapauksessa aika järjestyy omalääkärille viimeistään parin päivän päästä.

Erikoissairaanhoitoon, siis Kysiin, olen aina päässyt, jos tilanne on sitä vaatinut. Siellä ne samat lääkärit toimivat kuin yksityisillä lääkäriasemillakin.

Ei minulla ole mitään valittamista terveyskeskuksemme toiminnasta, eikä myöskään omalääkäristäni.

Tiedän kyllä, että on huikeita eroja paikkakuntien välillä, mutta näin täällä.

Lue lisää

En tiedä miten Suomessa nykyisin, mutta kyllä isälläni ainakin aikoinaan raha paransi huomattavasti elämänlaatua.
Hän olisi joutunut jonottamaan lonkkaleikkaukseen, kitumaan kuluneen lonkkansa kanssa kauan, ellei olisi ollut varaa yksityissairaalaan.
Olikohan semmonen sairaala kun Mehiläinen nimeltään ja siihen maailmanaikaan se leikkaus maksoi kymmeniä tuhansia markkoja, mutta oli se sen arvoista, kun pääsi taas liikkumaan "kuin vuorikauris" pitkin metsiä, maita ja mantuja.

kylmätotuus kirjoitti:

Aloitus koski masennuspotilaita, mutta et varmaankaan kommentissasi tarkoittanut heitä, vaan aivan muita sairauksia potevia ihmisiä.

Rahalla pääsee yksityisille lääkäreille, sehän on selvä juttu. Kaikilla ei kuitenkaan ole paksua lämiskää, joten he käyttävät julkista terveydenhoitoa ja sen palveluja. Olen yksi heistä.

Omat kokemukseni kotipaikkani terveyskeskuksesta ovat pelkästään positiivisia.
Täällä on omalääkäri/omahoitaja systeemi.
Kun olen tarvinnut lääkärin apua, se on hoitunut kivuttomasti. Soitan omahoitajalle ja kerron hänelle asiani. Hän varaa minulle ajan lääkärille. Jos sairauteni vaatii kiireellistä hoitoa, saan ajan samalle päivälle, joko omalääkärille tai päivystävälle lääkärille. Muussa tapauksessa aika järjestyy omalääkärille viimeistään parin päivän päästä.

Erikoissairaanhoitoon, siis Kysiin, olen aina päässyt, jos tilanne on sitä vaatinut. Siellä ne samat lääkärit toimivat kuin yksityisillä lääkäriasemillakin.

Ei minulla ole mitään valittamista terveyskeskuksemme toiminnasta, eikä myöskään omalääkäristäni.

Tiedän kyllä, että on huikeita eroja paikkakuntien välillä, mutta näin täällä.

Lue lisää

Kylmätotuus@ Onko teidän terveyskeskuksissa gynegologeja?

Kuukauden jatkunut virtsatieinfektion kulku on ollut seuraava. Vien pissanäytteen, josta analysoidaan bakteerit ja toimitetaan sairaanhoitajalle joka jututtaa käytävällä lääkäriä joka määrää lääkkeet potilasta näkemättä.

Kun lääke ei tepsi määrää lääkäri uuden pissanäytteen nähtyään, ei potilasta nähtyään toista lääkettä, nyt tosin eri lääkäri kuin eka kerralla.

Kolmannen pissanäytteen jälkeen eri lääkäri määrää sitä ensimmäistä lääkettä joka ei tepsinyt ja taas sairaalan käytävällä näkemättä potilasta.

Ei ihme, että päädyimme sairaanhoitajan kanssa, että käännyn yksityisen erikoislääkärin puoleen.

Mitä kaikki maksaa.

Jos käytän julkista reittiä maksan ensin terveyskeskusmaksun, jonka jälkeen saanen lähetteen erikoislääkärille sairaalan polille ja maksan siitä poliklinikka maksun.

Kuitenkin terveydentilani voi heiketä jos tulehdus jatkuu ja joudun jonottamaan poliklinikalle pääsy. Siksi säästän yhteiskunnan varoja ja omia voimavaroja ja pistän rahaa terveyteeni. Uskon, että ensi keskiviikkona tiedän enempi kuin koko tänä kuluneena helmikuuna koska näen eka kertaa oikean lääkärin kasvotusten enkä vain päivystypolin vastaanottovirkailijoita ja labran sairaanhoitajia.

En ole rikas, mutta jos tarve vaatii rahaa löytyy terveyden hoitoon.

Korppis1 kirjoitti:

Kylmätotuus@ Onko teidän terveyskeskuksissa gynegologeja?

Kuukauden jatkunut virtsatieinfektion kulku on ollut seuraava. Vien pissanäytteen, josta analysoidaan bakteerit ja toimitetaan sairaanhoitajalle joka jututtaa käytävällä lääkäriä joka määrää lääkkeet potilasta näkemättä.

Kun lääke ei tepsi määrää lääkäri uuden pissanäytteen nähtyään, ei potilasta nähtyään toista lääkettä, nyt tosin eri lääkäri kuin eka kerralla.

Kolmannen pissanäytteen jälkeen eri lääkäri määrää sitä ensimmäistä lääkettä joka ei tepsinyt ja taas sairaalan käytävällä näkemättä potilasta.

Ei ihme, että päädyimme sairaanhoitajan kanssa, että käännyn yksityisen erikoislääkärin puoleen.

Mitä kaikki maksaa.

Jos käytän julkista reittiä maksan ensin terveyskeskusmaksun, jonka jälkeen saanen lähetteen erikoislääkärille sairaalan polille ja maksan siitä poliklinikka maksun.

Kuitenkin terveydentilani voi heiketä jos tulehdus jatkuu ja joudun jonottamaan poliklinikalle pääsy. Siksi säästän yhteiskunnan varoja ja omia voimavaroja ja pistän rahaa terveyteeni. Uskon, että ensi keskiviikkona tiedän enempi kuin koko tänä kuluneena helmikuuna koska näen eka kertaa oikean lääkärin kasvotusten enkä vain päivystypolin vastaanottovirkailijoita ja labran sairaanhoitajia.

En ole rikas, mutta jos tarve vaatii rahaa löytyy terveyden hoitoon.

Lue lisää

Omituista pissainfektion hoitoa.
Kyllä näytteestä pysytytään analysoimaan, mikä lääke puree.
Joskus voidaan aloittaa ennen vastausten tulemista joku todennäköinen, jos tulehdus on ärhäkkä, vaihtaa sitten, jos ei pure. Mutta kyllä asian toteamiseen yksi näyte pitäisi riittää.
Jos taas tulehdus muuttuu krooniseksi, tilanne on huonompi.
Hoitamaton tulehdus voi nousta ylemmäs virtsarakosta.

Korppis1 kirjoitti:

Kylmätotuus@ Onko teidän terveyskeskuksissa gynegologeja?

Kuukauden jatkunut virtsatieinfektion kulku on ollut seuraava. Vien pissanäytteen, josta analysoidaan bakteerit ja toimitetaan sairaanhoitajalle joka jututtaa käytävällä lääkäriä joka määrää lääkkeet potilasta näkemättä.

Kun lääke ei tepsi määrää lääkäri uuden pissanäytteen nähtyään, ei potilasta nähtyään toista lääkettä, nyt tosin eri lääkäri kuin eka kerralla.

Kolmannen pissanäytteen jälkeen eri lääkäri määrää sitä ensimmäistä lääkettä joka ei tepsinyt ja taas sairaalan käytävällä näkemättä potilasta.

Ei ihme, että päädyimme sairaanhoitajan kanssa, että käännyn yksityisen erikoislääkärin puoleen.

Mitä kaikki maksaa.

Jos käytän julkista reittiä maksan ensin terveyskeskusmaksun, jonka jälkeen saanen lähetteen erikoislääkärille sairaalan polille ja maksan siitä poliklinikka maksun.

Kuitenkin terveydentilani voi heiketä jos tulehdus jatkuu ja joudun jonottamaan poliklinikalle pääsy. Siksi säästän yhteiskunnan varoja ja omia voimavaroja ja pistän rahaa terveyteeni. Uskon, että ensi keskiviikkona tiedän enempi kuin koko tänä kuluneena helmikuuna koska näen eka kertaa oikean lääkärin kasvotusten enkä vain päivystypolin vastaanottovirkailijoita ja labran sairaanhoitajia.

En ole rikas, mutta jos tarve vaatii rahaa löytyy terveyden hoitoon.

Lue lisää

Terveyskeskuksessamme ei ole tietääkseni vakituista gynekologia. Omalääkärini on yleislääketieteen erikoislääkäri ja niin taitavat olla muutkin lääkärit terkkarissamme.
Kerran viikossa KYSistä käy joidenkin alojen erikoislääkäreitä pitämässä vastaanottoa, ainakin kirurgi ja reumatologi, muista ei ole tietoa.

Ymmärtääkseni tuo sinun sairautesi asiantuntija on urologi.
Tosi oudolta tuntuu tuo kuvaamasi tilanne. En ole itse koskaan tuollaiseen törmännyt.
Täällä lääkärit eivät määrää reseptilääkkeitä näkemättä potilasta.

Olisikohan sinun syytä ottaa yhteyttä potilasasiamieheen, koska niin holtittomalta tuo saamasi hoito vaikuttaa.

Totesinkin jo aiemmin, että on todella suuria eroja terveyskeskusten toiminnassa eri paikkakunnilla.
Täällä se toimii tosi hyvin, mutta sinun asuinpaikassasi kaikki tuntuu olevan ihanasti rempallaan.

Korppis1 kirjoitti:

Kylmätotuus@ Onko teidän terveyskeskuksissa gynegologeja?

Kuukauden jatkunut virtsatieinfektion kulku on ollut seuraava. Vien pissanäytteen, josta analysoidaan bakteerit ja toimitetaan sairaanhoitajalle joka jututtaa käytävällä lääkäriä joka määrää lääkkeet potilasta näkemättä.

Kun lääke ei tepsi määrää lääkäri uuden pissanäytteen nähtyään, ei potilasta nähtyään toista lääkettä, nyt tosin eri lääkäri kuin eka kerralla.

Kolmannen pissanäytteen jälkeen eri lääkäri määrää sitä ensimmäistä lääkettä joka ei tepsinyt ja taas sairaalan käytävällä näkemättä potilasta.

Ei ihme, että päädyimme sairaanhoitajan kanssa, että käännyn yksityisen erikoislääkärin puoleen.

Mitä kaikki maksaa.

Jos käytän julkista reittiä maksan ensin terveyskeskusmaksun, jonka jälkeen saanen lähetteen erikoislääkärille sairaalan polille ja maksan siitä poliklinikka maksun.

Kuitenkin terveydentilani voi heiketä jos tulehdus jatkuu ja joudun jonottamaan poliklinikalle pääsy. Siksi säästän yhteiskunnan varoja ja omia voimavaroja ja pistän rahaa terveyteeni. Uskon, että ensi keskiviikkona tiedän enempi kuin koko tänä kuluneena helmikuuna koska näen eka kertaa oikean lääkärin kasvotusten enkä vain päivystypolin vastaanottovirkailijoita ja labran sairaanhoitajia.

En ole rikas, mutta jos tarve vaatii rahaa löytyy terveyden hoitoon.

Lue lisää

Luulempa että urologilta saisit paremman avun vaivaasi. Sinnekin pitää olla lähete terveyskeskuslääkäriltä ja käyntiaika saattaa venyä kuukausien päähän.


Yleensä yksi pissanäyte riittää. Kuitenkin viikonloppuna alkaneen infektion näytteen tutkiminen saattaa kestää muutamia päiviä. Näytteen voi ottaa viikonloppuna, mutta näyte lähetetään tutkittavaksi vasta maanantaina ja viljelyn kautta määrätä vasta lääkkeet tiistaina tai keskiviikkona. Siihen asti on lääkkeenä Burana ja karpalomehu, koska mukamas saattaa olla ettei juuri viikonloppuna ilman tutkimusta määrätyt lääkkeet pure.

Tiistaina tai keskiviikkona lääkkeet saa sitten hakea apteekista. Lääkäriä ei tarvita koska sairaanhoitaja on haastatellut potilasta viikonloppuna näytettä antaessa.

näinkin.voi.olla kirjoitti:

Luulempa että urologilta saisit paremman avun vaivaasi. Sinnekin pitää olla lähete terveyskeskuslääkäriltä ja käyntiaika saattaa venyä kuukausien päähän.


Yleensä yksi pissanäyte riittää. Kuitenkin viikonloppuna alkaneen infektion näytteen tutkiminen saattaa kestää muutamia päiviä. Näytteen voi ottaa viikonloppuna, mutta näyte lähetetään tutkittavaksi vasta maanantaina ja viljelyn kautta määrätä vasta lääkkeet tiistaina tai keskiviikkona. Siihen asti on lääkkeenä Burana ja karpalomehu, koska mukamas saattaa olla ettei juuri viikonloppuna ilman tutkimusta määrätyt lääkkeet pure.

Tiistaina tai keskiviikkona lääkkeet saa sitten hakea apteekista. Lääkäriä ei tarvita koska sairaanhoitaja on haastatellut potilasta viikonloppuna näytettä antaessa.

Lue lisää

Iltapäivää@ Tilasin gynekologin, menen huomenna koska haluan samalla yleistutkimuksen.

Onhan tämä kuukausi ollut poukkurointia. Uskoisin, että se toinen lääke olisi tehonnut jos se olisi kestänyt 10-vuorokautta, Nythän viiden vuorokauden lääkitys on koskematta lääkekaapissani ja uusi lääke kohta syöty. Oireita ei juuri nyt ole.
Ei tämä ole minulle eka kerta kun olen virtsatietulehduskierteessä. Kun olin sairaalassa rinnan korjausrasvaimussa, jälkitautina kärsin 3 kk virtsatietulehduksista.

Olen perunut kaikki minulle tyrkytetyt leikkaukset sillä niin moni tuttavani on saanut sairaalasta erilaisia pöpöjä riesakseen tai leikkaukset eivät ole onnistuneet.

Polilla tapasin yli 70-naisen, jolle oli tehty lonkkaleikkaus, hän oli iloinnut siitä, että leikkaus oli mennyt nappiin, kunnes lonkasta alkoi erittymään nestettä ja verta.

Niin, että itse aijon mennä hautaan ehjänä, mutta hieman rähjääntyneenä.

Korppis1 kirjoitti:

Iltapäivää@ Tilasin gynekologin, menen huomenna koska haluan samalla yleistutkimuksen.

Onhan tämä kuukausi ollut poukkurointia. Uskoisin, että se toinen lääke olisi tehonnut jos se olisi kestänyt 10-vuorokautta, Nythän viiden vuorokauden lääkitys on koskematta lääkekaapissani ja uusi lääke kohta syöty. Oireita ei juuri nyt ole.
Ei tämä ole minulle eka kerta kun olen virtsatietulehduskierteessä. Kun olin sairaalassa rinnan korjausrasvaimussa, jälkitautina kärsin 3 kk virtsatietulehduksista.

Olen perunut kaikki minulle tyrkytetyt leikkaukset sillä niin moni tuttavani on saanut sairaalasta erilaisia pöpöjä riesakseen tai leikkaukset eivät ole onnistuneet.

Polilla tapasin yli 70-naisen, jolle oli tehty lonkkaleikkaus, hän oli iloinnut siitä, että leikkaus oli mennyt nappiin, kunnes lonkasta alkoi erittymään nestettä ja verta.

Niin, että itse aijon mennä hautaan ehjänä, mutta hieman rähjääntyneenä.

Lue lisää

Kun ensioireita tulee, kannattaa heti ottaa karpalokapseleita ja c-vitamiinia.
Normalisoivat virtsan peehoota. Pöpöt ei pääse kasvamaan.
Itselläni kerran yritti tulla tulehdus ja selvisin pelkästään heti noita ottamalla. Oma puolustus hoiti loput.
Usein toki tarvitaan antibiootti.
En ole ihan ihan varma saako apteekista kontrolliliuskoja. Niillä näkee osviittaa itsekin, jos epäilee alkavaa tulehdusta. (Luulen, että saa.)
Tuosta leikkaushommasta muistui mieleeni vanha oppi. ´´Aina, kun ihon alle mennään, se on myös infektioriski.´´
Tänä päivänä vielä, kun on kehittynyt näitä resistenttejä bakteerikantoja.

eppu2 kirjoitti:

Kun ensioireita tulee, kannattaa heti ottaa karpalokapseleita ja c-vitamiinia.
Normalisoivat virtsan peehoota. Pöpöt ei pääse kasvamaan.
Itselläni kerran yritti tulla tulehdus ja selvisin pelkästään heti noita ottamalla. Oma puolustus hoiti loput.
Usein toki tarvitaan antibiootti.
En ole ihan ihan varma saako apteekista kontrolliliuskoja. Niillä näkee osviittaa itsekin, jos epäilee alkavaa tulehdusta. (Luulen, että saa.)
Tuosta leikkaushommasta muistui mieleeni vanha oppi. ´´Aina, kun ihon alle mennään, se on myös infektioriski.´´
Tänä päivänä vielä, kun on kehittynyt näitä resistenttejä bakteerikantoja.

Lue lisää

puolukkamehu on oiva virtsatieinfektion karkoittaja

vanhakonsti kirjoitti:

puolukkamehu on oiva virtsatieinfektion karkoittaja

Joo, toimii samallalailla, kun karpalo.

eppu2 kirjoitti:

Joo, toimii samallalailla, kun karpalo.

Ostin 100 %:sta karpalomehua, jota laitan tavalliseen karpalomehujuomaan.

Kiitti vinkeistä ; )

Korppis1 kirjoitti:

Iltapäivää@ Tilasin gynekologin, menen huomenna koska haluan samalla yleistutkimuksen.

Onhan tämä kuukausi ollut poukkurointia. Uskoisin, että se toinen lääke olisi tehonnut jos se olisi kestänyt 10-vuorokautta, Nythän viiden vuorokauden lääkitys on koskematta lääkekaapissani ja uusi lääke kohta syöty. Oireita ei juuri nyt ole.
Ei tämä ole minulle eka kerta kun olen virtsatietulehduskierteessä. Kun olin sairaalassa rinnan korjausrasvaimussa, jälkitautina kärsin 3 kk virtsatietulehduksista.

Olen perunut kaikki minulle tyrkytetyt leikkaukset sillä niin moni tuttavani on saanut sairaalasta erilaisia pöpöjä riesakseen tai leikkaukset eivät ole onnistuneet.

Polilla tapasin yli 70-naisen, jolle oli tehty lonkkaleikkaus, hän oli iloinnut siitä, että leikkaus oli mennyt nappiin, kunnes lonkasta alkoi erittymään nestettä ja verta.

Niin, että itse aijon mennä hautaan ehjänä, mutta hieman rähjääntyneenä.

Lue lisää

Toivottavasti saat asiantuntevaa hoitoa huomenna pitkäaikaiseen sairauteesi!

Tuo nyt on päivän selvyyttä mitä kirjoitat, mutta totuus on, että jos on hynttyä voi sillä ostaa parhainta parhainta mitä saatavilla on. Ja yksi asia vielä kaikki kuolee ja kuopataan, köyhät vähäisin menoin ja rikkaat komiasti. ; (

Korppis1 kirjoitti:

Tuo nyt on päivän selvyyttä mitä kirjoitat, mutta totuus on, että jos on hynttyä voi sillä ostaa parhainta parhainta mitä saatavilla on. Ja yksi asia vielä kaikki kuolee ja kuopataan, köyhät vähäisin menoin ja rikkaat komiasti. ; (

Lue lisää

siis parhainta hoitoa.....

Varmaan noi rahan mahtiin uskovat tarkoittavat sellaisia sairauksia, joita voi hoitaa kampaajalla tai manikyyrissä.

Aika kyynistä todeta, että kaikkihan kuollaan, kuten Korppis1 kertoi. Ne on jotain päivänselvyyksiä, mutta kyllä kai nuorena johonkin sairauteen kuoleminen tuntuu meistä elossa olevilta melko epäoikeudenmukaiselta.

Ihan varmasti rikaskin ostaisi elinaikaa (=terveyttä) lisää, jos sitä vain olisi myytävänä. Sellaisena sitä ei ole myynnissä, mutta ehkä rahalla voi vaikuttaa hoidon laatuun sellaisisissa sairauksissa, jotka eivät vääjäämättä hautaan vie.

Masennus, josta tässä ketjussa on kysymys, on sairaus, joka pahimmillaan voi viedä hautaankin, jos sitä ei mitenkään hoideta.
Oma kokemukseni on, että sitä voidaan melko edullisesti hoitaa, mutta voi olla arpapeliä saada esim. sellainen terapeutti, joka osaa ja jonka kanssa henkilökemiat sopivat yhteen. Eli siinäkään ei raha ratkaise.

Minun vanhempani eivät eläisi, vaikka rahalla olisikin voinut terveyttä ostaa, kun kuolivat onnettomuudessa, jota rahalla ei olisi voinut estää.

"raha-parantaaMasennuksen"

Rahattomuus on masentavin omista vammoistaan.
Pahin rikos omaa ihmisyyttään vastaan.

H.

totta,
raha on paras lääke masennukseen,,,,

Jos pelkkä raha parantaa masennuksen, niin masennus on ollut kosmeettista laatua, ei sairaus.

Jos on oikeasti masentunut, niin silloin raha eikä mikään muukaan merkitse yhtään mitään.

Leikittely asialla, että raha parantaa masennuksen, on aika hevosen leikkiä. Siinä aliarvioidaan tai jopa pilkataan sairautta nimeltään masennus.

Niillä ihmisillä, joille vain raha merkitsee kaikkea auvoa, ei ole vielä ollut masennusta. Toivottavasti ei koskaan tulekaan, sillä se kun ei rahalla parane, vaan sokean rahaan uskon johdosta saattaa jopa pahentua.

En vaikeaa masennusta ottaisi itselleni, vaikka saisin määrättömän määrän rahaa. Tämän tietää jokainen, joka on sen sairauden sairastanut.

Esittelit tuolla itsesi:
"""Yritän nähdä kaikissa ikävissäkin asioissa jonkin hyvän puolen.
Kaikkin ihmiset ovat minulle mielenkiintoisia."""
Näytä se myös käytännössä, kommenteissasi.

Oliko tuo kommenttisi nyt sellainen "asiallinen"? Vai itseironinen? Veikkaisin tuota toista vaihtoehtoa.

Kuuhulluus näyttää olevan valloillaan. Sitä se tuo täysikuu teetättää.
Onneksi se on pian ohi ja ulvontakin vähentyy.

Et mitään uskaltanut hiiskua siinä ketjussa, missä hän halusi kaikkien sanovan sanottavansa hänelle ja oli itse paikalla.
Nyt sitten uskallat. Pah! Selän takana avoimella palstalla...
Toivottavasti hän tulee antamaan sinulle ympäri korvia oikein kunnolla.
Kuulostaa nuo juttusi samanlaiselle kuin psyykeosastolla, missä hoidettavat kuiskuttelevat toinen toisistaan, että tuo on ihan hullu.

Kuka sitten seuraavaksi "hiostettaisiin" ulos palstalta, että palstamme olisi yhtä hiljainen ja rauhallinen kuin teidän oma 50 palstanne?

ent.siivoojaparka kirjoitti:

Kuka sitten seuraavaksi "hiostettaisiin" ulos palstalta, että palstamme olisi yhtä hiljainen ja rauhallinen kuin teidän oma 50 palstanne?

No just. Joku minion taas ollu asialla. Minä en ole tuota tiinaseksistä kirjoittanut.
Ei minulla ole täällä mitään "omaa palstaa".

siilimuori3 kirjoitti:

No just. Joku minion taas ollu asialla. Minä en ole tuota tiinaseksistä kirjoittanut.
Ei minulla ole täällä mitään "omaa palstaa".

Sitä paitsi minusta tämä sanajärjestys vaikuttaa paremminkin jonkun ruottalaisen tekstiltä, esim.
"Ei näytä enää olla hänellä rekattua nimimerkkiä"

Sinua on nähtävästi kiinnostanut kaimaseni!
Pieni vinkki sinulle.
Ole tarkempi ajoituksessa, jos nimissäni jatkossa aiot kirjoittaa!

Hyvä yritys sinulta, mutta valitettavasti tulos on pyöreä nolla.

kylmätotuus kirjoitti:

Sinua on nähtävästi kiinnostanut kaimaseni!
Pieni vinkki sinulle.
Ole tarkempi ajoituksessa, jos nimissäni jatkossa aiot kirjoittaa!

Hyvä yritys sinulta, mutta valitettavasti tulos on pyöreä nolla.

Lue lisää

Toisen nikillä kirjoittaminen on vastoin ylläpitäjän laatimia sääntöjä, kehottaisin ilmiantamaan kaikki. Niin olen ite tehnyt kaikkien kohdalla joita löydän. Jos niitä tulee heille tarpeeksi, ehkä saadaan nämä loppumaan.

Geeneissä masis ei tietenkään periydy mutta sinä olet 'perinyt' ja haluat itsepintaisesti jatkaa samoja vääriä ajatus- ja asennemalleja jotka olet kotoasi oppinut.

Oletko ikinä koskaan miettinyt miksi? Jos ajattelulla ja kaikilla väärin opituilla tavoilla on noinkin tuhoisat seuraukset eikö sekä mietteitään että käyttäytymismallejaan kannattaisi muuttaa.

Osastoilla, oli niitten nimi mikä tahansa, "kyläily" ei auta mitään ellei ole tietoinen aiheista ja asioista jotka liittyvät osaston toimintaan ja siellä olevien potilaitten tiloihin ja tauteihin. Ts. maallikolla ei ole tarvittavia tietoja käsitelläkseen näkemäänsä.

Kaikki ihmiset tuntevat masennuksen kaltaista alakuloa kaikissa elämänvaiheissaan. Vain aniharvan, jos kenenkään, elämä voi olla aina yhtä nousukiitoa ja onnellisen hattaran päällä leijumista. Jos alamäkiä ja aallonpohjia ei olisi, ei myöskään tietäisi mitään hyvästä elämän huumasta, joka kantaa yli syvissä vesissä uintien.

Eikö se lähinnä liiasta sokerista tuu sokeritauti. Voisi siis heittää ruokapyramidit ja lautasmallit puskaan (tai niillä Puskaa) ja herkutella taas kuin ennenvanhaan: punasta maitoa ja lihaa (huom: ei punasta Marlporoa kuitenkaan) sekä oikeaa voita ja läskiä. Kevyttuotteet (joita jo kuulemma vauvoillekkin suositellaan) joutaa jättää hyllyille hyllymään

Ei pelkästään "liiasta sokerista" vaan kaikesta liiasta. Rasva on ihan yhtä paha kuin sokerikin. Jos et ole ikinä kuullut metabolisesta oireyhtymästä mitään niin kannattaisi tutustua ennen kuin mässää itsensä muodottomaksi ja sairaaksi.

Alttius sairastua esim. diabeetekseen voi periytyä mutta juuri sellaisessa tapauksessa kannattaa opetella terveelliset elämäntavat niin tautia voi ehkä ainakin siirtää mahdollisen myöhäiseen ajankohtaan ikää ajatellen.

Voivat ne olla eri asioitakin, mutta masis lähtee liikkeelle siitä, että surua ja alakuloa pitkitetään ja vääristetään negatiivisella ajattelu- ja asennamaailmalla.