Koska ihmisen aivot ovat alituisesti muokkautumistilassa olisiko mahdollista että ihmisen älykkyys olisi myös vaihtelevaa tilanteiden mukaisesti. Tiettyina aikoina tai hetkinä ihminen voisi olla älykkäämpi kuin jonakin toisena. Ja esim. motivaatio ja kiinnostu nostaisi älykkyyttä ja päinvastoin. Kertooko älykkyytesti todella oikean älykkyyden, jos testiin laitetaan henkilö jota se testi ei millään lailla motivoi hän voi saada siinä alhaisen tuloksen. Tekikö pohjaton kiinnostus asioihin einsteinista neron? Jos häntä ei olisi kiinnostanut ne asiat joista hän loi teorian, olisiko maailmassa joku muua asia sitten ylivertaisesti ratkaistu hänen ratkaisemana? Jos henkilöllä on äö yli 200 ei hän pysty todennäköisesti kuitenkaan jatkamaan Einsteinin työtä. Jotakin häneltä puuttuisi jota ei voi mitata, joka kuitenkin oli Einsteinilla. Onko älykäs se, joka kykenee olemassaolevilla asioilla junailemaan vai sellainen joka luo kokonaan uutta vähän kuin tyhjästä. Voiko älykkyysosamääriä edes verrata koska on eri tavoin ajattelevia ihmisiä. Joku ajattelee yksityiskohtia joku kokonaisuuksia, kumpi heistä on älykkäämpi? Älykkyystestitkin ovat vain ihmisen kehittämiä.
Äly hoi älä jätä
6
123
Vastaukset
- EiIhanNoin
Älykkyys on paljolti synnynnäinen lahjakkuusominaisuus. Hyvin virikkeettömässä ympäristössä henkilökohtainen maksimiälykkyys voi jäädä saavuttamatta. Älyllinen vireystilakin voi vaihdella. Siksi esim. armeijan älykkyystestissä moni voi alisuoriutua heikon motivaation takia. Mutta jos menee itse vapaaehtoisesti vaikkapa mensatestiin, alivireys tai motivaation puute yleensä selittelyä.
- avaruusolento2
Eikö viisaus ole paljon tärkeämpi kuin älykkyys, sillä henkisesti tyhmä ihminen käyttää tuota älyään itsekkäästi uusien tappovälineiden keksimiseen, joilla voi tappaa tuntematta tuskaa ja ahdistusta
ATOMIPOMMIN KEKSIJÄTKIN huomasivat tyhmyytensä vasta siinä vaiheessa kun näkivät sen käytön seuraukset
ÄLYNSÄ AVULLA IHMINEN ON kehittynyt teknisesti, mutta henkinen kehitys eli viisaus, on edelleen kivikauden tasolla, ja elämän lain mukaan sen seurakset tulevat koitumaan ihmiskunnan kohtaloksi ennenpitkää Älykkyys ei välttämättä ole pelkästään synnynnäinen ominaisuus.
Aivot ovat muokkautuva elin ja varsinkin lapsuudella on suuri merkitys asiassa, tosin aivot muokkautuvat myös lapsuuden jälkeenkin.
On sanottu, että aivoja pitää käyttää, jotta ne toimisivat.
Lapset, joita on pienestä pitäen kannustettu aivojensa käyttämiseen, osaavat sen paremmin niin lapsena kuin aikuisenakin.
On kuitenkin tosiasia, että jotkut lapset oppivat keskimääräistä nopeammin puhumaan, lukemaan ja tekemään kaikkea muutakin "älykästä".
On kovin vaikea määritellä mitä älykkyys on, tai ainakin se on sitä minun älynlahjoillani.
Voinemme kuitenkin olla yhtä mieltä, että älykäs ihminen ymmärtää asioita laajemmin, monipuolisemmin ja oppii niitä nopeammin kuin keskivertoihminen.
Laajemmin ymmärtämiseen liittyy yhteyksien ja vuorovaikutuksien käsittäminen eri asioiden välillä ja erilaisissa tilanteissa.
Mitä tulee älykkyyteen tiettyinä ajankohtina, on selvää, ettei väsynyt, kyllästynyt, masentunut, kivulloinen, pelokas, päihtynyt taikka ahdistunut ihminen ole suorituskyvyltään parhaimmalla tasollaan.
Jos kaikki ihmiset laitettaisiin kullekin optimaallisimpana ajankohtana esimerkiksi mensan kuviotestiin, antaisi se tuloksia, joissa vain pari prosenttia väestöstä pääsee 140 pisteen rajalle ja sen yli. Ei siis kannata mennä testiin, jos ei ole kunnossa, koska muut kuitenkin ovat.
Voitaneen siis sanoa, että älykkyys on eräänlaista abstraktia suorituskykyä, jota kullakin yksilöllä on synnynäisenä ominaisuutena, ehkä opittunakin. Tämä suorituskyky seuraa kantajaansa, käytti hän sitä tai ei.- EiIhanNoin
Kyllä ennenvanhaan älykkäitä ihmisiä kehittyi hyvin virikkeettömistä oloistakin. Itsekin muistan että kansakoulun 1. luokalla keskiarvoni oli tasan 6 ja olin pitkään keskinkertainen oppilas. Sitten kun alkoi tulla abstraktimpaa algebraa huomasin että muut putosivat kyydistä. Lukiossa sitten matematiikka oli lapsellisen helppoa ja muutkin aineet sujuivat hyvin. Eli kyse on oman maksimitason saavuttamisesta.
Virikkeellisellä ja virikkeettömyydellä en tarkoittanut nykyaikaista ärsyketulvaa. Televisio on esimerkki ärsykkeistä, jotka eivät tarjoa juuri mitään virikettä aivoille. Ollaan vain ja tuijotetaan kuvavirtaa, reagoidaan tunteellisesti ja alitajuisesti sen kummemmin miettimättä.
Tottakai televisio ja sen ohjelmat opettavat lapsille asioita. He oppivat esimerkiksi reagoimaan aggressiivisesti tiettyihin ärsykkeisiin ja saamaan kostonhimoisen tyydytyksen niihin.
Esimerkiksi alle kävelyikäiselle lapselle virikkeellinen ympäristö on, että hänen kanssaan vietetään aikaa ja leikitään, puhutaan ja ollaan vuorovaikutuksessa. Tämä sama pätee luonnollisesti myös vanhempiin lapsiin.
Aivot kasvavat ja kehittyvät siinä missä ihminen muutenkin. Itse asiassa aivoja voi muokata, kuten kehoaan voi muokata eri tavalla harjoittamalla.
Ihmiset kokevat erilaiset asiat eri tavalla kiinnostavina. Yleensä kuitenkin onnistumisen kokemus on miellyttävä ja kannustaa saamaan samanlaisia kokemuksia lisää. Tämä alkaa kehittää yksilön aivoja tietyyn suuntaan.
Onnistumisen kokemuksesta voi nauttia ihan yksinään, mutta jotkut haluavat saada samaan hintaan myös muiden hyväksyntää. Tämä kannustaa heitä kilpailemaan ja olemaan parhaita entistä enemmän.
Ihminen, joka todella haluaa saada jotain haasteellista tehdyksi, saa sen tehdyksi luultavammin kuin joku, joka luultavasti kykenee siiheen, muttei oikeastaan halua.
Kaikesta sanomastani huolimatta, jos kaikki lapset asetetaan täsmälleen samanlaiseen huolenpitoon ja huomioon, on heidän mitattavassa älykkyydessään eroja ainakin aikuisiässä.
Olisi evoluution kannaltakin erikoista, ettei älykkyydessä olisi synnynnäisiä poikkeamia.
Toisaalta voidaanko sanoa, että 10 000 vuotta sitten elänyt ihminen olisi jotenkin kehityksellisesti vähä-älyisempi kuin nykyihminen?
Mitä se älykkyys nyt sitten loppujen lopuksi oikein on?
- kokonaisuusratkaisee
Kuvio pyöritys ei kerro muuta kuin oikean puoliskon pienestä alueesta.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406973
- 323938
- 453320
- 402929
- 172706
- 372238
- 162196
- 412143
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482067- 392020