fstab, windows -osiot, Debian gnu/linux 3.1 ?

Debian 3.1 julkaistu 2005-06-06

Käsitääkseni jo Debian 3.1 tuki ainakin lukemista NTFS -osioilta.

kyse on vain siitä, että joko:

1) ntfs-3g ei asennu oletuksena, vaan pitäisi erikseen asentaa.

kun vaan muistaisi, miten apt-get pitää konfiguroida, jotta apt-get toimisi noin vanhassa linuxissa.

Muistaakseni Debian, ikävä kyllä, ei suoraan oletuksena viittaa versionumerolla palvelimiinsa, vaan yleistermillä "stable".

eli tuo stable pitäisi kai korvata joko sarge tai debian31 tms.

Niin, MIHIN konfigurointitiedostoon?

Tuon jos saa säädettyä kohdalleen, sitten vain pitäisi tietää, mitä kirjoitetaan sanan PAKETTI kohdalle:

apt-get install PAKETTI

ja sitten vielä: jos tuo tiedostojärjestelmäajuri on nimeltään jotain muuta kuin ntfs-3g, niin mitä kirjoitetaan /etc/fstab -tiedostoon tuon ntfs-3g :n sijasta ?

Eipä muuten yleensä 13 vuotta vanha kannettava lue itsekirjoitettua DVD-R -levyä! Tehdastekoista DVD -levyä saattaa lukeakin.

Vanhan koneen kyky buutata USB -muistitikulta ei ole tiedossa.
Mutta vanhoissa koneissa ei ole itsestään selvää, että BIOS kykenisi buuttaamaan USB -muistitikulta vaikka laitteessa USB -portteja onkin.

On enenmmän sääntö kuin poikkeus, että vanhan kannettavan optinen asema alkaa oikkuilla, ensimmäinen oire on juurikin se, että omatekoiset DVD-R -levyt ovat ko. asemassa lukukelvottomia, vaikka sama levy toimisi muissa koneissa ok.

Ensimmäisessä vaiheessa toimivat vielä:

-tehdastekoiset DVD -levyt
-tehdastekoiset CD -levyt
-omatekoiset CD-R -levyt

Johtuu kahdesta seikasta:

1. DVD teknologiana on vaativampi kuin CD. Eli kun jossain mättää, CD saattaa vielä toimia siinä missä DVD lakkaa toimimasta

ja

2. Tehdastekoista levyä on aina helpompi lukea kuin itsekirjoitettua.
Tedastekoisessa kun levyn mikroskooppisen pienet kuopat ovat ihan fyysisiä kuoppia, niin valonheijastuksen ero kuopan ja tasaisen alueen välillä on hyvin selkeä.

Omatekoisessa taas laserilla poltetaan datakerrokseen dataa, jolloin poltetun ja polttamattoman alueen valonheijastuskyvyssä on myös eroa, mutta ero on pienempi kuin tehdastekoisen levyn vastaava.

Eli helpoiten rikkoutuu kyky lukea omatekoisia DVD -levyjä, ja vastaavasti pisimpään toimintakykyisenä säilyy kyky lukea tehdastekoista CD -levyä.

omatekoinen CD ja tehdastekoinen DVD ovat sitten jotain tältä väliltä.