Lawetorder - apuasi tarvitaan lakiosa-asiassa

Ratkaise.sinä.kiista

Lawetorder, voitko ystävällisesti selvittää seuraavan kiistan, koska "Varatuomari24" siihen tuskin pystyy:

Sinulla ja meillä kaikilla on tiedossa, että voidakseen vedota tehokkaasti testamenttiin (1) se tulee antaa ja saada tiedoksi; (2) se tulee hyväksyä ja moiteoikeidesta luopua (tai sitä voi moittia), ja; (3) lakiosaa tulee vaatia tai siitä luovutaan. Testamentista tulee lainvoimainen sillä hetkellä, kun testamentti on annettu asianmukaisesti tiedoksi ja moiteoikeudesta on luovuttu.

Kysymys siitä, mitä testamentin hyväksymisen sanamuoto "Hyväksyn testamentin ja sitoudun sitä olemaan moittimatta" sisältää.

Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa? Mitä laki ja oikeuskirjallisuus kertoo sinulle asiasta?

Kiitos avustasi.

92

1287

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Varajuomari

      "Kysymys siitä, mitä testamentin hyväksymisen sanamuoto "Hyväksyn testamentin ja sitoudun sitä olemaan moittimatta" sisältää. Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa?"

      Toki voi.

      • Ratkaise.sinä.kiista

        Kiitos vastauksesta, näin minäkin luulen.

        Nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83 eli Meedio23 kuitenkin väittää kivenkovaan, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty. Hän sanoo, että "kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta".

        Nimimerkki Lawetorder varmasti selvittää asian meille muille perustuslaista ja perintökaaresta.


      • Löwörder
        Ratkaise.sinä.kiista kirjoitti:

        Kiitos vastauksesta, näin minäkin luulen.

        Nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83 eli Meedio23 kuitenkin väittää kivenkovaan, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty. Hän sanoo, että "kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta".

        Nimimerkki Lawetorder varmasti selvittää asian meille muille perustuslaista ja perintökaaresta.

        Nämä ansat surkeasti rakennettu.

        Testamentin moittimattomuus ei estä lakiosan vaatimista, testamentti ei estä lakiosan vaatimista. Yksinkertaista, koska lakiosaoikeus määritellään perintökaaressa ja se, ettei voi testamentilla määrätä, ettei lakiosaa saa ja jos määrätään, niin se loukkaa siltä osin rintaperillisen oikeuksia ja on siltä osin pätemätön ja vaikka tuollaisen testamentin hyväksyy moittimatta, niin silti lakiosaan on oikeus.


      • RealLöwörder
        Löwörder kirjoitti:

        Nämä ansat surkeasti rakennettu.

        Testamentin moittimattomuus ei estä lakiosan vaatimista, testamentti ei estä lakiosan vaatimista. Yksinkertaista, koska lakiosaoikeus määritellään perintökaaressa ja se, ettei voi testamentilla määrätä, ettei lakiosaa saa ja jos määrätään, niin se loukkaa siltä osin rintaperillisen oikeuksia ja on siltä osin pätemätön ja vaikka tuollaisen testamentin hyväksyy moittimatta, niin silti lakiosaan on oikeus.

        Tuon minäkin olisin tiennyt.


      • Ratkaise.sinä.kiista
        Löwörder kirjoitti:

        Nämä ansat surkeasti rakennettu.

        Testamentin moittimattomuus ei estä lakiosan vaatimista, testamentti ei estä lakiosan vaatimista. Yksinkertaista, koska lakiosaoikeus määritellään perintökaaressa ja se, ettei voi testamentilla määrätä, ettei lakiosaa saa ja jos määrätään, niin se loukkaa siltä osin rintaperillisen oikeuksia ja on siltä osin pätemätön ja vaikka tuollaisen testamentin hyväksyy moittimatta, niin silti lakiosaan on oikeus.

        Lawetorder, mitä tuo kertomasi on suomeksi?

        Nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83 eli Meedio23 väittää, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty. Hän sanoo, että "kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta".

        Onko tuo Ylikomissario oikeassa?


      • Löwörder
        Ratkaise.sinä.kiista kirjoitti:

        Lawetorder, mitä tuo kertomasi on suomeksi?

        Nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83 eli Meedio23 väittää, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty. Hän sanoo, että "kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta".

        Onko tuo Ylikomissario oikeassa?

        Noup.


    • Meedio23

      Naperot, miten selitätte sitten kaksi kko:n ratkaisua joissa selkeästi todetaan se seikka että jos testamentin hyväksyy, ei voi enää vaatia lakiosuutta.!?

      Oikeus vaatia lakiosuutta katoaa jos hyväksyy testamentin ilman varauksia.

      • 85358356

        Lawetorder ei vain välitä siitä, mitä Korkein oikeus sanoo. Hän elää aivan omissa maailmoissaan, joissa kehiteltyjä tulkintoja sitten saarnaa apinan raivolla.


      • Löwörder

        Päätös eli diaareja ei näy????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????????


      • Meduusa__

        Anna palaa vain Medio, että mistä KKO:n ratkaisuista on kysymys.

        Minä selitän nimittäin kysymykseksi samaan tapaan vain toteamalla, että KKO:lla on lukuisia ratkaisuja joissa testamentin hyväksyntä ei koidu esteeksi lakiosan vaatimiselle.


      • Lawetorder
        85358356 kirjoitti:

        Lawetorder ei vain välitä siitä, mitä Korkein oikeus sanoo. Hän elää aivan omissa maailmoissaan, joissa kehiteltyjä tulkintoja sitten saarnaa apinan raivolla.

        E ihan näin, onhan tuo luettu juridiikkapellein päätöksistä miten he suhtautuu lakiin ja sanon tässä yhden päätöksen joka liittyy parkki.com nimiseen firmaan, niin korkein oikeus (pthyi saatana) teki päätöksen perustuen sopimuslakiin, eli allekirjoittamaton sopimus on pätevä, vaikka ko:n olisi pitänyt ensin määritellä lainmukaisuus, eli onko toiminta eli elinkeino lain mukaista toimintaa (perustuslaki ja jollei ole niin tällöin ei voi syntyä myöskään lainmukaista sopimusta, hyvin yksinkertaista.

        Koska A) pysäköinninvalvontaan suomessa on oikeus vain poliisiviranomaisella ja kunnallisella pysäköinninvalvonnalla poliisin luvalla, eli siinä on teille yksi matalimman oikeusasteen päätös.

        Ps. minulla sitten aivot suoltaa nimimerkkejä sekunnissa satoja ennen kuin te saatte edes sekunnissa edes yhdenkään, pullitser, bullseye, bullitzer, bimbom, digitzeeva... ynm ynm


      • 85358356
        Lawetorder kirjoitti:

        E ihan näin, onhan tuo luettu juridiikkapellein päätöksistä miten he suhtautuu lakiin ja sanon tässä yhden päätöksen joka liittyy parkki.com nimiseen firmaan, niin korkein oikeus (pthyi saatana) teki päätöksen perustuen sopimuslakiin, eli allekirjoittamaton sopimus on pätevä, vaikka ko:n olisi pitänyt ensin määritellä lainmukaisuus, eli onko toiminta eli elinkeino lain mukaista toimintaa (perustuslaki ja jollei ole niin tällöin ei voi syntyä myöskään lainmukaista sopimusta, hyvin yksinkertaista.

        Koska A) pysäköinninvalvontaan suomessa on oikeus vain poliisiviranomaisella ja kunnallisella pysäköinninvalvonnalla poliisin luvalla, eli siinä on teille yksi matalimman oikeusasteen päätös.

        Ps. minulla sitten aivot suoltaa nimimerkkejä sekunnissa satoja ennen kuin te saatte edes sekunnissa edes yhdenkään, pullitser, bullseye, bullitzer, bimbom, digitzeeva... ynm ynm

        Määrittelikö KKO edes sitä, miksi perustuslaki on pätevä? Pthyi niitä.

        Ei tosin ole oikein merkitystä sellaisella oikeudella, jota tuomioistuimet tai hallinto eivät sovella. Mutta voit sinä aikasi kuluksi sellaista rakennella.


    • Meedio23

      Medusalle, KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49, lisäksi vielä tuore KKO:n päätös sanoo että oikeuskäytäntö on juurikin sitä, lue huolellisesti testamentin hyväksymisen oikeusvaikutukset tästä KKO:n päätöksestä.. KKO 2016:68

      Kyseisessä päätöksessä on otettu myös kantaa siihen että mitä oikeuksia testamentin hyväksyminen vie mennessään.
      Ja panes edes yksi kkon päätös jossa asia on päinvastainen, takaan että sellasta et löydä koska sellaista ei ole.

      • Löwörder

        Idiootti, oikein isolla III:lä.

        EIHÄN TUOSSA PÄÄTÖKSESSÄ SIVUTA EDES LAKIOSAA.
        Mene pelle huussiin ja upota pääsi paskakasaan.


    • Meedio23

      Löw, onko luetun ymmärtäminen vaikeaa?

      • Löwörder

        Ei ole, missä tuossa päätöksessä on yhä edelleen rintaperillisen oikeus lakiosaan vanhempien tai toisen vanhemman kuollessa?????

        Tuossahan oli kyse VELJEN TESTAMENTISTA, KRISTUKSEN IDIOOTTI, siinä ainoastaan sivuttiin hänen isänsä paljon aikaisemmin tehtyä testamenttia jolla oli veli perinyt osakkeita, A oli hyväksynyt vyeljensä testamentin, myöhemmin oli nostanut moitekanteen veljensä testamenttia kohtaan koska sillä oli testamentattu eri osakkeita kuin hän itse oli saanut.

        Milloinkas veljellä on tullut oikeus saada lakiosuus veljeltään??


    • Meedio23

      Mitä ihmettä sä höpötät? Kysehän asiassa on siitä että mitä oikeusvaikutuksia on testamentin hyväksymisellä. Siitähän tässä topicissa kiistellään. Taidat olla ihan pihalla kuin lumiukko. Lue kohta 19 ja 24."muut seikat" mitkä ne ovat jotka estää testamentin täytäntöönpanon kokonaisuudessaan, no tietysti lakiosan vaatiminen.
      Ei tässä asiassa ole kysymys veljen oikeudesta saada lakiosuus, kaikkihan sen tietävät että vain rintaperillisillä/ottolapsilla on oikeus lakiosaan. Kyse on siitä että mitä testamentin hyväksyminen vie mennessään, mitä oikeuksia.... Se vie pois.

      • Lawetorder

        Tässä, kirjoitit tämän vähän ylempänä, voit tarkistaa helposti, lainattu täysin samallla lailla muuttamattomana: "Meedio23
        15.3.2018 19:22
        UUSI
        Naperot, miten selitätte sitten kaksi kko:n ratkaisua joissa selkeästi todetaan se seikka että jos testamentin hyväksyy, ei voi enää vaatia lakiosuutta.!?

        Oikeus vaatia lakiosuutta katoaa jos hyväksyy testamentin ilman varauksia."

        Lue nyt oikein tarkkaan omasi, onko tuossa, että oikeus lakiosaan katoaa, kukahan täällä höpöttää???


    • Meedio23

      Niin katoaakin, onko sulla jotain epäselvää sen suhteen? Jos rintaperillinen hyväksyy testamentin niin hänen oikeutensa vaatia lakiosuutta katoaa.sulla on nyt massiivisia luetun ymmärtämisen vaikeuksia.

      • Löööwöördeeer

        Aivan, olet oikeassa, mutta vain sinun tekstisi suhteen, joka on paskempaa kuin huussin alustassa oleva.

        Oikeus lakiosaan ei katoa, jos ei moiti tai sitoutuu oleen moittimatta testamenttia.

        Viisas lukee enemmän kuin sinä luulet, vai olisko tuokin tulkinnallinen asia kuin on testamentin moite ja lakiosa.


    • oikaisu

      Voi ja ei voi. Tämä on oikea vastaus!

      Mutta koska maallikot eivät ymmärrä, että vastaus voi juridisissa kysymyksissä olla sekä että, niin he ahdistuvat ja ovat onnettomia.

      Lopputulos riippuu siitä, kuka on testamentin hyväksymisasiakirjan laatinut. Jos testamentinsaaja laatii hyväksymispaperin ja antaa sen perilliselle testamentin tiedoksiannon yhteydessä, sitä tulkitaan laatijansa vahingoksi, jos sen sisällöstä aiheutuu epäselvyyttä.

      1. Testamentti hyväksymällä ja moiteoikeudesta luopumalla ei menetä oikeutta lakiosaan, jos testamentinsaaja on laatinut asiakirjan, jossa lakiosasta luopumista ei erikseen mainita.

      2. Testamentti hyväksymällä ja moiteoikeudesta luopumalla menettää oikeuden lakiosaan, jos lakiosaperillinen on laatinut asiakirjan, jossa hän hyväksymällä testamentin luopuu moiteoikeudestaan.

    • Ne-bis-in-idem

      > Lopputulos riippuu siitä, kuka on testamentin hyväksymisasiakirjan laatinut.

      Sen estämättä, mitä edellä sanot, Korkein oikeus on lausunut asiassa seuraavaa.

      KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."

      Saadakseen lainhuudatuksen testamentin saajan tulee siis esittää hakemuksensa yhteydessä sekä lainvoimainen testamentti että erillinen lausuma lakiosasta. Hyvin yksiselitteistä, joten lainhuudatusta ei saa pelkällä lainvoimaisella testamentilla. Testamentin hyväksymisilmoitus yksinkertaisimmillaan (lue: huonoimmillaan, huonosti laadittuna, epäselvänä) ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu.

      Jos siis testamentin saajan oikeus suhteessa rintaperilliseen ja tämän lakiosaoikeuteen on merkittävästi rajoitettu, hänen ei voida katsoa saaneen pelkän lainvoimaisen testamentin nojalla kiinteistöön sellaista omistusoikeutta, jonka perusteella hänelle tulisi myöntää lainhuuto.

      Edellisestä hyvin johdonmukaisesti seuraa se, että vaikka testamentti olisi sekä asianmukaisesti annettu ja saatu tiedoksi että hyväksytty, perillisellä on edelleen oikeus lausua lakiosastaan. Tämä tapahtuu riippumatta siitä, kuka hyväksymisasiakirjan on laatinut.

      Kiitos kommentoinnista - ei voittoa.

      • Lawetorder

        Kiitokset itsellesi, näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta.

        On vain yksi tapa tehdä asia oikein, on tehdä se väärin ja luulla tekevänsä oikein.


      • kuusikahdeksanyhdeksän

        " Hyvin yksiselitteistä, joten lainhuudatusta ei saa pelkällä lainvoimaisella testamentilla. Testamentin hyväksymisilmoitus yksinkertaisimmillaan (lue: huonoimmillaan, huonosti laadittuna, epäselvänä) ei riitä selvitykseksi siitä, että myös lakiosasta on luovuttu."

        Hyväksyminen koostuu kolmesta asiasta: tiedoksianto ja -saanti, moittimisoikeus sekä lakiosa. Testamentti voi olla lainvoimainen ilman merkintää lakiosasta, sillä moittimisoikeudesta luopuminen tekee testamentista lainvoimaisen. Jos lakiosa on todisteellisesti täytetty, lakiosasta on todisteellisesti luovuttu tai lakiosa on menetetty, testamentin saajalla on oikeus saada lainhuudatus.

        Selvää myös on, että perillisen kuuden kuukauden määräajan passiivisuudesta seuraa ehdoton lakiosan menettäminen. Ellei hyväksymisilmoitus sisällä erikseen mainintaa lakiosasta, helppo tapa pätevöittää lainhuudatusilmoitus on kuuden kuukauden määräajan odottaminen.


      • koivu7a

        Niin mutta tuo koskee vain kiinteistöjä!
        Irtaimen osalta tilanne ei ole sama.


      • Ihmettelijä123445

        "On vain yksi tapa tehdä asia oikein, on tehdä se väärin ja luulla tekevänsä oikein. "

        Nyt tuli diippii shittii. Voisiko Lawetorder valaista meitä tietämättömiä, että mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa?

        Entäpä tuo tulkinta? Eikö se ollut sen perustuslain 1lku, 2pyk., 3.mom. nojalla kiellettyä?


      • Lawetorder
        Ihmettelijä123445 kirjoitti:

        "On vain yksi tapa tehdä asia oikein, on tehdä se väärin ja luulla tekevänsä oikein. "

        Nyt tuli diippii shittii. Voisiko Lawetorder valaista meitä tietämättömiä, että mitä ihmettä tämä oikein tarkoittaa?

        Entäpä tuo tulkinta? Eikö se ollut sen perustuslain 1lku, 2pyk., 3.mom. nojalla kiellettyä?

        PeruLa 1luk., 2pykä., 3momen. mukaisesti julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Sen takia voi tehdä yhdellä tavalla oikein ja usealla tavalla väärin. Väärin tehdessä voi vain luulla tekevänsä oikein.


      • Ihmettelijä123445
        Lawetorder kirjoitti:

        PeruLa 1luk., 2pykä., 3momen. mukaisesti julkisen vallan käytön tulee perustua lakiin. Kaikessa julkisessa toiminnassa on noudatettava tarkoin lakia. Sen takia voi tehdä yhdellä tavalla oikein ja usealla tavalla väärin. Väärin tehdessä voi vain luulla tekevänsä oikein.

        Niinniin, mutta kun aiemmin kerroit, että se sulkee tulkinnan pois, ja tuossa ylemmässä nyt kuitenkin kerrot, että "...näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta."

        Saako siis tulkita vai ei?

        Mikä bloody hell muuten on PeruLa? Google tarjoaa vaihtoehtoiksi hotelli Perulaa Instabulissa ja wikipedia-artikkelia, joka kertoo kasvitieteestä. Tuo tapa ilmaista säännös (luk./pykä./momen.) oli myöskin jotain ihan uutta. Onko se joku new law school -tapa ilmaista asia?


      • RealLöwetörder
        Ihmettelijä123445 kirjoitti:

        Niinniin, mutta kun aiemmin kerroit, että se sulkee tulkinnan pois, ja tuossa ylemmässä nyt kuitenkin kerrot, että "...näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta."

        Saako siis tulkita vai ei?

        Mikä bloody hell muuten on PeruLa? Google tarjoaa vaihtoehtoiksi hotelli Perulaa Instabulissa ja wikipedia-artikkelia, joka kertoo kasvitieteestä. Tuo tapa ilmaista säännös (luk./pykä./momen.) oli myöskin jotain ihan uutta. Onko se joku new law school -tapa ilmaista asia?

        Asiaani on tulkittu väärin. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja se ratkaisee tulkinnan, ei silloin muuta väärää tulkintaa tarvita vaan oikea.


      • RealLawetorderon
        Ihmettelijä123445 kirjoitti:

        Niinniin, mutta kun aiemmin kerroit, että se sulkee tulkinnan pois, ja tuossa ylemmässä nyt kuitenkin kerrot, että "...näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta."

        Saako siis tulkita vai ei?

        Mikä bloody hell muuten on PeruLa? Google tarjoaa vaihtoehtoiksi hotelli Perulaa Instabulissa ja wikipedia-artikkelia, joka kertoo kasvitieteestä. Tuo tapa ilmaista säännös (luk./pykä./momen.) oli myöskin jotain ihan uutta. Onko se joku new law school -tapa ilmaista asia?

        Хеко хеко, йос ет йуммара, ниин каннатаако едес кйусуа


      • Ihmettelijä123445
        RealLöwetörder kirjoitti:

        Asiaani on tulkittu väärin. Ihmiset ovat yhdenvertaisia lain edessä ja se ratkaisee tulkinnan, ei silloin muuta väärää tulkintaa tarvita vaan oikea.

        Miten tämän voi tulkita väärin?

        " vaikka jo perustuslain 1lku 2§ 3mom selkeästi kieltää laintulkitsemisen"
        tai kuten tuolla taannoin asian esitit:
        "A) se perustuslainkohta 2§ 3mom. on määräys, eli se ei anna sijaa lainkäytössä juridiikkapelleilyille, hakeen merkityksiä hallituksienesityksistä, lakitiede eli juridiikka ei ole lainkäyttöä, tämän nyt pitäisi tajuta apukoululainenkin. "

        Siis laintulkinta ("juridiikkapelleily") oli perustuslain mukaan kiellettyä, mutta nyt yhtäkkiä se tulkinta olikin ihan ok? Ja sitten vain yksi tulkinta voi sinun mielestäsi olla oikein? Kuitenkin eri suuntaan vetäviä, siis eri tavalla asian tulkinneita KKO:n päätöksiäkin löytyy.

        On varmaan kivaa elää tuossa omassa utopiassasi, jossa pelkkä lain sanamuoto nimenomaan sinun tavallasi luettuna antaa aukottoman ja oikean vastauksen jokaiseen kysymykseen.

        Joko muuten olet myöntänyt, että oikeuslähteitä on muitakin kuin laki, vai vieläkö elät tuossa ylempää ilmenevässä käsityksessäsi esitöiden merkityksestä?


      • Minä.käännän
        RealLawetorderon kirjoitti:

        Хеко хеко, йос ет йуммара, ниин каннатаако едес кйусуа

        Heko heko, jos et ymmärrä, niin kannattaako edes kysyä.


      • Lawetorder
        Ihmettelijä123445 kirjoitti:

        Miten tämän voi tulkita väärin?

        " vaikka jo perustuslain 1lku 2§ 3mom selkeästi kieltää laintulkitsemisen"
        tai kuten tuolla taannoin asian esitit:
        "A) se perustuslainkohta 2§ 3mom. on määräys, eli se ei anna sijaa lainkäytössä juridiikkapelleilyille, hakeen merkityksiä hallituksienesityksistä, lakitiede eli juridiikka ei ole lainkäyttöä, tämän nyt pitäisi tajuta apukoululainenkin. "

        Siis laintulkinta ("juridiikkapelleily") oli perustuslain mukaan kiellettyä, mutta nyt yhtäkkiä se tulkinta olikin ihan ok? Ja sitten vain yksi tulkinta voi sinun mielestäsi olla oikein? Kuitenkin eri suuntaan vetäviä, siis eri tavalla asian tulkinneita KKO:n päätöksiäkin löytyy.

        On varmaan kivaa elää tuossa omassa utopiassasi, jossa pelkkä lain sanamuoto nimenomaan sinun tavallasi luettuna antaa aukottoman ja oikean vastauksen jokaiseen kysymykseen.

        Joko muuten olet myöntänyt, että oikeuslähteitä on muitakin kuin laki, vai vieläkö elät tuossa ylempää ilmenevässä käsityksessäsi esitöiden merkityksestä?

        Poksahtiko lamppusi vintiltäsi ja et nähnyt ymmärtää tekstiä?

        Kuinka selkokielellä irakinromaanille pitää teksti laittaa, vastaisitko??

        Et sitten tajunnut, että pilkun jälkeinen oli se tulkinnallinen, eli siis joko testamentti kirjelmä jonka ohessa kirjelmä moittiiko vaiko ei-kirjelmä, tai pelkkä kirjelmä siitä testamentin moittimisesta.

        Hienoa tuo suvakkien systeemi irrottaa konseptista vain ne osiot joilla haluaa vääristää asian olevan eri.

        Jätit tämän lopun pois, siis sen mitä et tajunnut ja tässä kuitenkin kokonaisuus, niin esitä siitä kohta, missä on laista kyse?? "Kiitokset itsellesi, näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta.

        On vain yksi tapa tehdä asia oikein, on tehdä se väärin ja luulla tekevänsä oikein".

        Mutta jottei sinulle jäisi epäselväksi tuo, niin kyse oli asiakirjan tulkinnasta, että skenaariosta siitä miten asiassa edetään, kuinka asia käsiteltäisiin, tuossa minä en kirjoita laista edes sinun pitkien paskojesi vertaa, jollet ymmärrä lukemaasi, tai ymmärrät lukemasi vain omalla tavallasi, niin älä lue, katsele vain piirretyt kuvitukset, siihen ilmeisesti kykenet.


      • Lawetorder
        Ihmettelijä123445 kirjoitti:

        Niinniin, mutta kun aiemmin kerroit, että se sulkee tulkinnan pois, ja tuossa ylemmässä nyt kuitenkin kerrot, että "...näinhän se asia on, koska tällöin puhutaan tulkinnasta, että myöskin asiakirjan ns. muotoseikoista johtuvasta asian käsittely skenaariosta."

        Saako siis tulkita vai ei?

        Mikä bloody hell muuten on PeruLa? Google tarjoaa vaihtoehtoiksi hotelli Perulaa Instabulissa ja wikipedia-artikkelia, joka kertoo kasvitieteestä. Tuo tapa ilmaista säännös (luk./pykä./momen.) oli myöskin jotain ihan uutta. Onko se joku new law school -tapa ilmaista asia?

        Se kenen vastasit, ei ollut minun väännös, vaan lapsenomaisen juridiikkapellen.

        Pitäisi sentään nyt jo noinkin terävä älyisen tajuta tekstistä kuka on kirjoittanut, eikä tuijottaa nimimerkki, koska joillekkin tulee siitä niin ihani kicksejä kun vääristelee.

        Ymmärsitkö? Jos et, niin erehdyin suhteesi kovin pahoin älyllisen elämän mittakaavassa.


      • uteliainen1
        Lawetorder kirjoitti:

        Se kenen vastasit, ei ollut minun väännös, vaan lapsenomaisen juridiikkapellen.

        Pitäisi sentään nyt jo noinkin terävä älyisen tajuta tekstistä kuka on kirjoittanut, eikä tuijottaa nimimerkki, koska joillekkin tulee siitä niin ihani kicksejä kun vääristelee.

        Ymmärsitkö? Jos et, niin erehdyin suhteesi kovin pahoin älyllisen elämän mittakaavassa.

        Sinäkö kirjoitit "On vain yksi tapa tehdä asia oikein, on tehdä se väärin ja luulla tekevänsä oikein?" Jos kirjoitit niin mitä tarkoitit?

        Onko siis oikein tehdä väärin, vaikka luulee tekevänsä oikein vaiko kääntäen?


    • Meedio23

      Naperot jauhaa puutaheinää, testamentin jos hyväksyy perusmuotoisella lausekkeella niin silloin hyväksymistä tulkitaan laajasti, tämä käy ilmi kkon 2016:68 päätöksestä, näin ollen sillä ei ole merkitystä että kuka on laatinut hyväksymispaperin, toinen seikka on se että normimuotoinen hyväksymislauseke ei ole epäselvä joten se ei koidu laatijansa vahingoksi. Ja edelleen naperoiden mielipide ei muuta kkon oikeuskäytäntöä testamentin hyväksymisen suhteen. Jos kko sanoo että testamentin hyväksyminen vie oikeuden vaatia lakiosuutta mennessään niin se on sitten juurikin sitä eikä niin mitä väitätte.

      • Pelle23

        Oletko hakenut lainhuudatusta papereilla, joissa testamentti oli hyväksytty perusmuotoisella lausekkeella? Miten kävi ja miksi paprujasi ei hyväksytty?


      • oikaisu

        Puhut läpiä päähäsi!!

        Testamentin hyväksymisilmaisu tulkitaan sen tekijän tarkoittamalla tavalla. Jos tekijä itse laatii asiakirjan, jossa hyvöksyy testamentin on oletettavaa, että hän tarkoittaa hyväksymisellään saattaa voimaan testamentissa määrätyn eikä siten halua lakiosaansakaan.

        Jos sen sijaan luihu testamentinsaaja antaa allekirjoitettavaksi kaavan mukaisen hyväksymistahdonilmaisun, voi olettaa, että lakiosasta ei ole tarkoitus lausua mitään, ellei asiakirjassa erikseen tästä ole mainintaa. Niinpä tällöin hyväksyjä ei ole luopunut lakiosastaan.

        Miksi meedoi haluaa suosia huijareita!!


    • Meedio23

      Noup. Oletko itse tutustunut niihin kahteen kkon päätökseen? Nimenomaan tilattuna, netissä ei ole täysiä versioita niistä. Lue päätösten perusteet huolella. Oikeuskäytäntö on juurikin se mitä niissä lukee. Seuraava seikka on se että googleta pari lakitoimistoa joidenka sivuilla asia todetaan että jos hyväksymisilmoituksessa ei ole varaumaa lakiosuudesta niin silloin oikeus lakiosaan menetetään jos hyväksytään testamentti. Näin nopeesti googlattuna ainakin 2 eri lakitoimistoa sanoo niin.

    • Meedia23

      "Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa?"

      Kyllä voi, mutta sen sijaan lakiosasta todisteellinen luopuminen on antajaansa sitova.

      Korkein oikeus 1: "Ratkaisuissa KKO 1957 II 78 ja KKO 1958 II 49 testamentin hyväksymisen on katsottu sisältäneen myös sen, että perillinen luopui vaatimasta hänelle kuuluvaa lakiosaa."

      Tämä ei yhtäältä vastaa annettuun kysymykseen, eikä testamentin perustason hyväksyminen ole este sille, etteikö perillinen voisi kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vedota lakiosaansa. Se seikka, että perillinen hyväksyessään testamentin ei ole tuntenut lakiosaa koskevia säännöksiä, ei yksin voi tehdä hyväksymistä mitättömäksi.

      On tiedossa, että henkilö hyvin harvoin jos koskaan voi vedota siihen, ettei hän tiennyt ja tuntenut lain sisältöä.

      Perillinen voi vaikkapa viikolla 1 tiedoksisaannista hyväksyä testamentin, ja ellei hän ole vartavasten luopunut lakiosastaan, hän voi vielä viikolla 25 vaatia lakiosaansa. Viikolla 27 lakiosan vaatiminen ei enää ole mahdollista.

      Korkein oikeus 2 eli KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."

      Lainhuudatusta ei ole mahdollista saada, ellei määräaika ole kulunut umpeen tai perillisen lakiosaa koskeva oikeus ole muutoin käsitelty sitovasti.

      Mikäli lainhuudatus halutaan saatavaksi ennen kuin 6 kuukauden määräaika on kulunut umpeen, lakiosasta vaaditaan erillinen kirjallinen selvityksensä. Siihen ei riitä perusmuotoinen lauseke.

    • Meedio23

      Korjaan, sain 4 osumaa heti ekalla sivulla,..
      Laki24. fi, minilex. fi, lakitoimisto actas ja lakitoimisto Sanna svahn, näitä riittää enempikin että ketkä ovat sitä mieltä että testamentin hyväksyminen vie oikeuden vaatia lakiosuutta pois.

      • olerehellinen

        No mene sitten tarjomaan sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi!

        Onnistuuko vaiko ei?

        Vastaa kerrankin rehellisesti.


    • Sivupeli

      On niin huvittavaa lukea noita kommentteja, etenkin noiden jotka oikeasti luulevatkin olevansa jotain lakiasiantuntijoita, osoittautuvat kera toisensa jälkeen erittäin lapsenmielisksi mielensäpahoittajiksi, jotka repivät heti pelihousunsa kun tajuavat jonkun muun olevan oikeammassa kuin he.

      Nautittavan huvittavaa on se.

    • Meedio23

      Näitä maallikkosaarnaajia riittää,luetun ymmärtäminen ei ole heidän vahvin puolensa. Toisaalta ihan ymmärrettävää kun heidän ikähaarukka pyörii siinä 12-15 vuoden välissä.

      • Taustapeili

        "On niin huvittavaa lukea noita kommentteja, etenkin noiden jotka oikeasti luulevatkin olevansa jotain lakiasiantuntijoita, osoittautuvat kera toisensa jälkeen erittäin lapsenmielisksi mielensäpahoittajiksi, jotka repivät heti pelihousunsa kun tajuavat jonkun muun olevan oikeammassa kuin he."

        Sinustahan tuossa edellä puhuttiin.


      • olerehellinen

        Joko tarjosit sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi!

        Onnistuuko vaiko ei?

        Vastaa kerrankin rehellisesti.


      • MagisterHonorisCausa

        Lahtisesta ei ole nyt vastaamaan, joten minä vastaan.

        > Joko tarjosit sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi!

        Tuota paperia voi toki tarjota, mutta silloin pitää varautua odottamaan 6 kuukauden määräaikaa testamentin tiedoksiannosta. Perusmuotoinen hyväksymisilmoitus ei Maanmittauslaitokselle riitä.

        > Onnistuuko vaiko ei?

        No ei onnistu! Vaikka lainhuudatuksen liitteenä olisikin tuo perusmuotoinen papyrus ilman mainintaa lakiosasta, perillinen voi MML:lle omaehtoisesti tai kysyttäessä todeta, että lakiosaa ei ole täytetty. Lainhuuto jää silloin ehdottomasti saamatta.

        > Vastaa kerrankin rehellisesti.

        Se voi olla Lahtiselle, Meedio23 :lle aka JudgeDreddille vaikeaa, sillä hän on jumittunut 1950-luvun asemiinsa kuin Mummo perunakellariinsa. Lahtinen ei kykene vertaamaan kahta yhteismitallista asiaa, vaan vertaa keskenään ranskalaista patonkia ja ulkofilettä.

        Oikeuskäytännön mukaan asiassa edellytetään selkeyttä ja riidattomuutta. Ellei hyväksyminen ja lakiosan kohtalo ole selkeä ja riidaton, dokumenttia voidaan tulkita nimen omaan laatijansa vahingoksi, aivan kuten täällä on jo ansiokkaasti todettu.

        Nykyisen oikeuskäytännön mukaan on täysin selvää, että testamentin perushyväksymisen ei ole katsottu estävän lakiosaperillistä vaatimasta lakiosaansa, ellei asiaa koskeva moiteaika ole kulunut umpeen. Selvää kuitenkin on, että perillisen itsensä tulee olla aktiivinen.


    • Lakimies77

      Nykyinen oikeuskäytäntö... Ja sulla on jotain faktaa esittää sen tueksi?
      Laita nyt ensalkuun pari tuomioistuimen päätöstä jossa todetaan se että lakiosuuden voi vaatia jos hyväksyy testamentin kokonaisuudessaan. Takaan että et löydä yhtäkään. Hyväksymipaperissa pitää olla varauma jotta lakiosuuden voisi vaatia, jos ei ole niin sitten ei voi vaatia.

      50 luvun KKO:n päätökset ovat edelleen voimassa ja ne ohjaavat oikeuskäytäntöä kunnes tulee tuoreempi KKO:n päätös. Tuoreempaa päätöstä ei ole olemassa vielä.

    • Sivustaseuraaja5

      Magister, väitätkö sä ihan pokkana että Laki24, minilex, lakitoimisto actas ja lakimies Sanna svahn on väärässä ja sä oikeassa?
      Kyllä minä rahani laitan likoon Sannan ja kumppanien puolesta. Sä kun et ole mikään lakimies vaan tavallinen tallaaja jolla ei ole mitään juridista koulutusta.

      • oikaisu

        Näissä lakitoimistojen ym. sivustoilla on voimassa ehto, että poikkeustapauksia ei ole selostettu, jolloin ohjeet antavat vain yleistä tietoa asiasta. Tarkempia tietoja saadaksesi, otapa heihin yhteyttä ja sovi toimeksiannosta, niin vot, he kertovat kyllä, että olet väärässä.


    • Sivustaseuraaja5

      Hahahahaa.. Lehmätkin lentää. Otappa itse luuri käteen ja pirauta jokaiseen erikseen.
      Ainut ehto on sun päässä, asia on juurikin niin kuin siellä sivuilla lukee.

      Tuollaisia lakisivustoja on useampi lisää jossa sanotaan täysin samaa.

    • M-H-C

      "KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." "

      Tässähän se on aika sattuvasti sanottu. Tuohon ei ole juurikaan lisättävää.

      "Takaan että et löydä yhtäkään....Lehmätkin lentää."

      Luulen, että sinusta ei ole takaamaan tässä asiassa juuri yhtään mitään. Edes lehmien lentämistä.

      "Kyllä minä rahani laitan likoon Sannan ja kumppanien puolesta. Sä kun et ole mikään lakimies vaan tavallinen tallaaja jolla ei ole mitään juridista koulutusta."

      Sinä hävisit rahasi, sorry. Toisekseen, sinulla ei ole mitään käsitystä minun koulutuksestani.

      Lue vaikkapa opasta Korkeimman oikeuden ratkaisut, Kangas vuodelta 2000, sivut 292... sekä Kangas Aarnio, Suomen jäämistöoikeus vuodelta 2008, sivut 713...

      Kuvattu perushyväksymisilmoitus ei todellakaan riitä selvitykseksi siitä, että lakiosasta olisi käytännössä luovuttu. Kuten jo sanottua, perillisen itsensä tulee olla aktiivinen lakiosan saadakseen, jos testamentin moiteoikeudesta kuitenkin on jo luopunut. Selvää on, että ellei rintaperillinen ole luopunut lakiosastaan, hänellä on oikeus sen vaatimiseen. Saadakseen lakiosansa rintaperillisen on tehtävä todisteellisesti testamentin saajalle lakiosailmoitus. Ilmoitus on tehtävä kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu tiedoksi.

      Esimerkki joka löytyy netistä juuri sinulle: "Testamentin saajan on esitettävä kirjallinen selvitys siitä, että lakiosa on suoritettu tai että lakiosia ei ole vaadittu. Pelkkä testamentin hyväksyminen ei riitä selvitykseksi siitä, että lakiosia ei ole vaadittu."

      https://www.euroclear.com/dam/EFi/Legal/Book-entrySystemRegistrationInstruction.pdf/subassets/Arvo-osuusjarjestelmanKirjaamisohje.pdf

      Jos tämän ymmärtäminen on sinulle vaikeaa, kokeilepa hakea lainhuudatusta lainvoimaisella testamentilla mutta ilman lakiosan käsittelyä. Se ei vain onnistu.

    • Lakimies77

      Mhc.. Älä poju inise, sulle lehmätkin nauraa kun intät sellaista mikä ei pidä paikkaansa, sulle on kiistattomat faktat esitetty.
      Mikään sun kirjoituksista ei kumoa kkon ratkaisuja.

      • voinaperoa

        1950-luvulle kaipaava Lahtinen on linnottautunut perunakellariinsa. Heh...!


      • pspspsps

        Lahtinen, kokeilitko jo hakea lainhuudatusta lainvoimaisella testamentilla mutta ilman lakiosan käsittelyä?


    • Lakimies77

      Kkon päätös on myös ottanut kantaa siihen että mitä oikeusvaikutuksia on testamentin hyväksymisellä. Lue kko 2016:68 kohta 24.
      "muut seikat jotka estävät testamentin täytäntöönpanon" kysymys kuuluukin, mitkä ovat nämä "muut" seikat..? No vastaus siihen on että mm. lakiosan vaatiminen, se estää testamentin täytäntöönpanon kokonaisuudessaan. Näin ollen oikeuskäytäntö on edelleen se että testamentin hyväksyminen estää lakiosan vaatimisen. Tämä on kiistaton fakta, se on taas eri asia että ymmärrätkö sinä lukemaasi. Lue koko 24 kohta alusta loppuun. Ei tarvitse olla siellä 50luvulla kun asiasta on 2016 vuoden päätös olemassa.

      • Lakimies83

        """nämä "muut" seikat..? No vastaus siihen on että mm. lakiosan vaatiminen"""

        Tuo "mm. lakiosan vaatiminen" on täysin itse keksimäsi! Ellei lakiosaa mainita erikseen, sitä on myöskään turha asiayhteyteen itse keksiä.

        Tiedossa on että testamentti voi olla lainvoimainen, vaikka lakiosaa ei olekaan käsitelty lainkaan.

        Lahtinen, joko tarjosit sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi!

        Onnistuuko vaiko ei?


      • Laintulkitsija
        Lakimies83 kirjoitti:

        """nämä "muut" seikat..? No vastaus siihen on että mm. lakiosan vaatiminen"""

        Tuo "mm. lakiosan vaatiminen" on täysin itse keksimäsi! Ellei lakiosaa mainita erikseen, sitä on myöskään turha asiayhteyteen itse keksiä.

        Tiedossa on että testamentti voi olla lainvoimainen, vaikka lakiosaa ei olekaan käsitelty lainkaan.

        Lahtinen, joko tarjosit sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi!

        Onnistuuko vaiko ei?

        Testamentti voi toki olla laivoimainen vaikka sitä rasittaa lakiosavaatimus mutta kyse on siitä että voidaanko testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan että myös lakiosaa ei voi vaatia. Jos rintaperillinen vaatii lakiosaa niin testamenttia ei voida panna täytäntöön kokonaisuudessaan, mutta jos rintaperillinen on hyväksynyt kokonaisuudessaan testamentin niin silloin vasta hän on menettänyt lakiosan ja testamentti voidaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön. Jos rintaperillinen hyväksyy testamentin niin hän menettää oikeutensa moittia sitä, tässä kohtaa tulee kkon perusteet esille moiteoikeuden lisäksi hän menettää myös oikeuden vaatia lakiosaa koska perusteissa lukee että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan, jos lakiosaan olisi vielä oikeus hyväksymisen jälkeen niin kkon perusteissa ei olisi lisätty sitä kohtaa että "muut seikat" jotka estävät testamentin täytäntöönpanon.

        Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa sen että kko tarkoittaa muilla seikoilla nimenomaan lakiosuuden vaatimista. Käytännössä se ei voi olla mikään muu kuin se.


      • M-H-C
        Laintulkitsija kirjoitti:

        Testamentti voi toki olla laivoimainen vaikka sitä rasittaa lakiosavaatimus mutta kyse on siitä että voidaanko testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan että myös lakiosaa ei voi vaatia. Jos rintaperillinen vaatii lakiosaa niin testamenttia ei voida panna täytäntöön kokonaisuudessaan, mutta jos rintaperillinen on hyväksynyt kokonaisuudessaan testamentin niin silloin vasta hän on menettänyt lakiosan ja testamentti voidaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön. Jos rintaperillinen hyväksyy testamentin niin hän menettää oikeutensa moittia sitä, tässä kohtaa tulee kkon perusteet esille moiteoikeuden lisäksi hän menettää myös oikeuden vaatia lakiosaa koska perusteissa lukee että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan, jos lakiosaan olisi vielä oikeus hyväksymisen jälkeen niin kkon perusteissa ei olisi lisätty sitä kohtaa että "muut seikat" jotka estävät testamentin täytäntöönpanon.

        Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa sen että kko tarkoittaa muilla seikoilla nimenomaan lakiosuuden vaatimista. Käytännössä se ei voi olla mikään muu kuin se.

        > Testamentti voi toki olla laivoimainen vaikka sitä rasittaa lakiosavaatimus mutta kyse on siitä että voidaanko testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan että myös lakiosaa ei voi vaatia.

        Testamentti on lainvoimainen, kun se on annettu asianmukaisesti tietoon ja moiteoikeudesta on luovuttu. Jos moiteoikeudesta on ek. tavalla luovuttu, siihen ei voi enää hakea muutosta, ja silloin se voidaan panna täytäntöön.

        Kysymys onkin siitä, että rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaansa, vaikka testamentti olisi lainvoimainen - ne ovat eri asioita. Testamentin saajan etu on joko odottaa kuuden kuukauden määräaika tai vaatia selvä vastaus lakiosaa koskevaan asiaan.

        >...jos rintaperillinen on hyväksynyt kokonaisuudessaan testamentin niin silloin vasta hän on menettänyt lakiosan ja testamentti voidaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön.

        Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön sellaisenaan, vaikka se olisi tehoton lakiosaa vastaan. Rintaperillisellä on kuuden kuukauden määräaika hakea lakiosaansa, ellei siitä ole varta vasten luopunut.

        >...moiteoikeuden lisäksi hän menettää myös oikeuden vaatia lakiosaa koska perusteissa lukee että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan.

        Lakiosansa menettää vai, jos siitä on varta vasten luopunut tai siitä on saanut kohtuulliseksi katottavan vastikkeen tai loipulta passiivisuutensa vuoksi. Lakiosan saaminen vaatii aina rintaperillisen omaa aktiivisuutta.

        > Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa sen että kko tarkoittaa muilla seikoilla nimenomaan lakiosuuden vaatimista. Käytännössä se ei voi olla mikään muu kuin se.

        Väite on perusteeton.

        Ellei rintaperillinen ole lakiosastaan luopunut eikä määräaika ole umpeutunut, perillinen voi vielä pätevästi vaatia lakiosaa itselleen.

        Perinnönjako saa lainvoimaisuuden, kun jakokirja on allekirjoitettu. Jos perinnönjako on lainvoimainen, eikä rintaperillinen ole siihen mennessä vaatinut lakiosaansa, lakiosa on pysyvästi menetetty. Lainvoimaiseen eli perillisten itsensä tai pesänjakajan allekirjoittamaan ja hyväksymään perinnönjakoon ei voi hakea muutosta. Ennen allekirjoitusta osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne, jolla hän moittii perinnönjakoa.


      • M-H-C
        M-H-C kirjoitti:

        > Testamentti voi toki olla laivoimainen vaikka sitä rasittaa lakiosavaatimus mutta kyse on siitä että voidaanko testamentti panna täytäntöön kokonaisuudessaan että myös lakiosaa ei voi vaatia.

        Testamentti on lainvoimainen, kun se on annettu asianmukaisesti tietoon ja moiteoikeudesta on luovuttu. Jos moiteoikeudesta on ek. tavalla luovuttu, siihen ei voi enää hakea muutosta, ja silloin se voidaan panna täytäntöön.

        Kysymys onkin siitä, että rintaperillisellä on oikeus vaatia lakiosaansa, vaikka testamentti olisi lainvoimainen - ne ovat eri asioita. Testamentin saajan etu on joko odottaa kuuden kuukauden määräaika tai vaatia selvä vastaus lakiosaa koskevaan asiaan.

        >...jos rintaperillinen on hyväksynyt kokonaisuudessaan testamentin niin silloin vasta hän on menettänyt lakiosan ja testamentti voidaan panna kokonaisuudessaan täytäntöön.

        Lainvoimainen testamentti voidaan panna täytäntöön sellaisenaan, vaikka se olisi tehoton lakiosaa vastaan. Rintaperillisellä on kuuden kuukauden määräaika hakea lakiosaansa, ellei siitä ole varta vasten luopunut.

        >...moiteoikeuden lisäksi hän menettää myös oikeuden vaatia lakiosaa koska perusteissa lukee että testamentti voidaan panna täytäntöön kokonaisuudessaan.

        Lakiosansa menettää vai, jos siitä on varta vasten luopunut tai siitä on saanut kohtuulliseksi katottavan vastikkeen tai loipulta passiivisuutensa vuoksi. Lakiosan saaminen vaatii aina rintaperillisen omaa aktiivisuutta.

        > Ei tarvitse olla Einstein että tajuaa sen että kko tarkoittaa muilla seikoilla nimenomaan lakiosuuden vaatimista. Käytännössä se ei voi olla mikään muu kuin se.

        Väite on perusteeton.

        Ellei rintaperillinen ole lakiosastaan luopunut eikä määräaika ole umpeutunut, perillinen voi vielä pätevästi vaatia lakiosaa itselleen.

        Perinnönjako saa lainvoimaisuuden, kun jakokirja on allekirjoitettu. Jos perinnönjako on lainvoimainen, eikä rintaperillinen ole siihen mennessä vaatinut lakiosaansa, lakiosa on pysyvästi menetetty. Lainvoimaiseen eli perillisten itsensä tai pesänjakajan allekirjoittamaan ja hyväksymään perinnönjakoon ei voi hakea muutosta. Ennen allekirjoitusta osakkaalla on kuitenkin oikeus nostaa kanne, jolla hän moittii perinnönjakoa.

        Siis: Lakiosansa menettää vain, jos siitä on varta vasten luopunut tai siitä on saanut kohtuulliseksi katsottavan vastikkeen tai luopunut passiivisuutensa vuoksi. Lakiosan saaminen vaatii aina rintaperillisen omaa aktiivisuutta.

        Lakiosansa voi myös menettää, jos rintaperillinen on tehty perinnöttömäksi.


      • Kko34

        Yleinen oikeuskäytäntö on se että jos hyväksyy testamentin ilman varauksia niin silloin menettää oikeuden vaatia lakiosuutta.

        Googleta "testamentin hyväksyminen lakiosan vaatiminen"

        Edelleen sun kirjoitukset ei kumoa kkon päätöksiä.


    • Ne-bis-in-idem

      "Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa? "

      Lakiosan saaminen edellyttää lakiosailmoituksen tekemistä. Jos lakiosailmoitus on tekemättä, siihen on aikaa kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannosta. Lakiosailmoituksen tekeminen ei kuitenkaan oikeuta rintaperillistä suoraan samaan lakiosaansa, vaan hänen on vielä erikseen vaadittava sitä perinnönjaon yhteydessä. Hyvin yksinkertaista.

      Perillisen on vedottava testamentin tehottomuuteen ilmoittamalla lakiosaa koskeva vaatimuksensa testamentin saajalle haastemiehen välityksellä tai muutoin todistettavasti kuuden kuukauden kuluessa siitä, kun testamentti on annettu 14 luvun 4 §:n 1 momentissa säädetyllä tavalla tiedoksi perilliselle.

      Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan.

      • MagisterHonorisCausa

        > Yleinen oikeuskäytäntö on se että jos hyväksyy testamentin ilman varauksia niin silloin menettää oikeuden vaatia lakiosuutta.

        Tuo on vanhentunutta käytäntöä. On tiedossa, että ns. perusmuotoinen kokonaishyväksyntä on aikansa elänyt, eikä sellainen kelpaa osake- tai kiinteistökaupassa, vaan näissä yhteyksissä vaaditaan erillistä lakiosan käsittelyä.

        Lakiosa on joko täytetty tai se on menetetty, KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."

        Tiedoksisaanto, hyväksyminen tai moittiminen sekä lakiosan vaatiminen. Näistä kolmesta kohdasta dokumentin pitää muodostua nykykäytännän mukaan, ja se on kaikkien osapuolten etu.

        > Lakiosan saaminen edellyttää lakiosailmoituksen tekemistä. Jos lakiosailmoitus on tekemättä, siihen on aikaa kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannosta. Lakiosailmoituksen tekeminen ei kuitenkaan oikeuta rintaperillistä suoraan samaan lakiosaansa, vaan hänen on vielä erikseen vaadittava sitä perinnönjaon yhteydessä.... Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan.

        Tuo pitää täysin paikkansa.

        Lainataan suoraan oikeustieteen gradusta eli Hanna Kauppila: PERINNÖSTÄ, TESTAMENTISTA JA HENKIVAKUUTUSKORVAUKSESTA LUOPUMINEN PERINTÖVEROTUKSESSA (Turun Yliopisto 2016), sivu 27:

        "Vanhemmassa oikeuskäytännössä ja -kirjallisuudessa on katsottu, että lakiosaperillisen hyväksyessä testamentin vanhempansa jälkeen, hän luopuu samalla oikeudestaan vaatia lakiosaansa. Tulkintatapa on ollut ankara. Edes sen, että lakiosaperillinen ei ole tiennyt lakiosaa koskevia säännöksiä, ei ole tehnyt testamentin hyväksymistä mitättömäksi (KKO 1957 II 78).

        Uudemmassa oikeuskäytännössä pelkän testamentin hyväksymisen ei ole katsottu estävän lakiosaperillistä vaatimasta lakiosaansa (Turun HO 21.5.2002 S 01/590). Tällöin lakiosaperillisen tulee kuitenkin itse huolehtia lakiosan vaatimisesta PK 7 luvun 5.3 §:ssä säädetyllä tavalla (Turun HO 3.10.2006 S 06/248)."

        https://www.doria.fi/bitstream/handle/10024/130592/gradu_oikeustiede_Kauppila_Hanna.pdf?sequence=2

        Tuohon ei ole mitään lisättävää. Ennen oli ennen ja nyt on nyt.

        Lisää luettavaa aiheesta Korkeimman oikeuden ratkaisut, Kangas vuodelta 2000, sivut 292... sekä Kangas Aarnio, Suomen jäämistöoikeus vuodelta 2008, sivut 713...


    • Hovioikeudenneuvos

      Tuossa uudemmassa oikeuskäytännössä hovioikeuden päätöksessä on kyse keskinäisestä testamentista, se on yleisesti tiedossa että keskinäistä testamenttia käsitellään eri tavalla kuin muita testamentteja. Toisinsanoen uutta oikeuskäytäntöä ei ole. Jos hyväksyy keskinäisen testamentin perusmuotoisella lausekkeella niin lakiosa säilyy mutta muiden testamenttien osalta asia on päinvastainen, tämän voit tarkistaa googlaamalla.
      Niitä on itseasiassa 2 hovin päätöstä mutta kummassakin on kyse keskinäisestä testamentista. Normi testamentin suhteen oikeuskäytäntö on edelleen se vanha.

    • Hovioikeudenneuvos

      Mene minilex sivulle ja etsi testamentin hyväksyminen ja lakiosa" siellä kerrotaan sulle että keskinäisen testamentin osalta oikeuskäytäntö on erilainen kuin normaalin testamentin.

    • Ne-bis-in-idem

      "Uudemmassa oikeuskäytännössä pelkän testamentin hyväksymisen ei ole katsottu estävän lakiosaperillistä vaatimasta lakiosaansa (Turun HO 21.5.2002 S 01/590). Tällöin lakiosaperillisen tulee kuitenkin itse huolehtia lakiosan vaatimisesta PK 7 luvun 5.3 §:ssä säädetyllä tavalla (Turun HO 3.10.2006 S 06/248)."

      Jos lakiosailmoitus on tekemättä, siihen on aikaa kuusi kuukautta testamentin tiedoksiannosta. Perillinen ei voi vedota testamentin tehottomuuteen, jos hän on perittävän kuoltua luopunut lakiosastaan.

    • Hovioikeudenneuvos

      Hanna Kauppilan gradu on harhaanjohtava ja puutteellinen. Käytä googlea niin asia selkenee sulle, Hanna puhuu keskinäisen testamentin oikeuskäytännössä.

      • IhanUPLahtinen

        Kenenkään ei ole tarvetta guuglata asiaa eteen päin. Foorumilla on tullut näytetyksi, että osakkeiden arvo-osuusjärjestelmät tai lainhuudatukset eivät kelpuuta lainvoimaista testamenttia. Lakiosa tulee käsitellä erikseen.


    • Hovioikeudenneuvos

      Ei sillä ole mitää merkitystä asian kannalta että mitä todistuksia Maanmittauslaitos tms tarvitsee, kyse on testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksia ja niistä on esitetty kiistattomat faktat. Se on aivan yhdentekevää että pitääkö lakiosasta olla erillinen todistus vai ei. Fakta kuitenkin on se että oikeuskäytäntö keskinäisen ja normi testamentin kanssa on erilainen. Maanmittauslaitos jne vaatii erillisen selvityksen koska asia on tulkinnanvarainen ja he haluavat pelata varman päälle. Kunnes asiasta tulee uusi kko:n päätös... Siihen asti vanhat ovat voimassa. Vain kko:n päätökset ohjaavat oikeuskäytäntöä, 50 luvun päätökset ovat vielä voimassa, sitä tukevat lukuisat lakitoimistojen artikkelit asiassa.

    • UteIiainen

      KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."

      Lawetorder, mitä tuossa sanotaan suomeksi?

      "No mene sitten tarjomaan sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi! .... Onnistuuko vaiko ei? "

      Lawetorder, saako lainhuudatusta ilman mainintaa ja ilmoitusta lakiosasta (täytetty tai menetetty)?

      • NumerusClausus

        Ankara vastuu.

        //Lue vaikkapa opasta Korkeimman oikeuden ratkaisut, Kangas vuodelta 2000, sivut 292... sekä Kangas Aarnio, Suomen jäämistöoikeus vuodelta 2008, sivut 713...//

        Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)

        Hyvin yksiselitteinen lausunto Aarnio & Kankaalta.

        //KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." //

        Tuo Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittaa suomeksi sitä, että saadakseen ao. lainhuudatuksen, testamentin pitää olla asianmukaisesti ja kopion kera annettu ja saatu tiedoksi, jonka lisäksi moiteoikeudesta on luovuttu tai testamentti on kanteella vahvistettu. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan rintaperillisen lakiosan pitää olla joko täytetty tai lakiosasta on todisteellisesti luovuttu tai se on passiivisuuden takia menetetty.

        Lainhuudatuksen saadakseen testamentin saajan pitää joko (1) suorittaa rintaperillisen lakiosa tai osoittaa lakiosa täytetyksi, (2) osoittaa kirjallisesti että perillinen on luopunut lakiosataan tai (3) odottaa kuuden kuukauden määräaika, jolloin lakiosa menetys tapahtuu passiivisuuden vuoksi.

        Rintaperillisen moiteoikeudesta luopuminen ei riitä, jotta lainhuudon voisi saada.

        //"No mene sitten tarjomaan sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi! .... Onnistuuko vaiko ei? "//

        On täysin selvää, että lainhuudatusta tai arvo-osuuksia ei voida kirjata testamentin saajan nimiin ilman selvitystä lakiosasta.

        Arvopaperikeskus on lain mukaan vuosittain velvollinen toimittamaan Finanssivalvonnalle selvityksen Lain arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta kohda 2:16 mukaan.

        Edellä kuvattu kirjaamisviranomaisten ankara vastuu perustuu siihen, että oikeudenhaltijat eivät voi itse huolehtia lainhuudatuksista ja arvopapereista, vaan heidän asemansa on sidoksissa järjestelmässä tehtäviin kirjauksiin ja tietojenkäsittelyn toimivuuteen. Ankarasta vastuusta seuraa, että henkilö tai oikeushenkilö on vastuussa vahingosta, jota kukaan ei ole aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudellaan.


      • seonkinihaneriseppä
        NumerusClausus kirjoitti:

        Ankara vastuu.

        //Lue vaikkapa opasta Korkeimman oikeuden ratkaisut, Kangas vuodelta 2000, sivut 292... sekä Kangas Aarnio, Suomen jäämistöoikeus vuodelta 2008, sivut 713...//

        Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)

        Hyvin yksiselitteinen lausunto Aarnio & Kankaalta.

        //KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." //

        Tuo Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittaa suomeksi sitä, että saadakseen ao. lainhuudatuksen, testamentin pitää olla asianmukaisesti ja kopion kera annettu ja saatu tiedoksi, jonka lisäksi moiteoikeudesta on luovuttu tai testamentti on kanteella vahvistettu. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan rintaperillisen lakiosan pitää olla joko täytetty tai lakiosasta on todisteellisesti luovuttu tai se on passiivisuuden takia menetetty.

        Lainhuudatuksen saadakseen testamentin saajan pitää joko (1) suorittaa rintaperillisen lakiosa tai osoittaa lakiosa täytetyksi, (2) osoittaa kirjallisesti että perillinen on luopunut lakiosataan tai (3) odottaa kuuden kuukauden määräaika, jolloin lakiosa menetys tapahtuu passiivisuuden vuoksi.

        Rintaperillisen moiteoikeudesta luopuminen ei riitä, jotta lainhuudon voisi saada.

        //"No mene sitten tarjomaan sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi! .... Onnistuuko vaiko ei? "//

        On täysin selvää, että lainhuudatusta tai arvo-osuuksia ei voida kirjata testamentin saajan nimiin ilman selvitystä lakiosasta.

        Arvopaperikeskus on lain mukaan vuosittain velvollinen toimittamaan Finanssivalvonnalle selvityksen Lain arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta kohda 2:16 mukaan.

        Edellä kuvattu kirjaamisviranomaisten ankara vastuu perustuu siihen, että oikeudenhaltijat eivät voi itse huolehtia lainhuudatuksista ja arvopapereista, vaan heidän asemansa on sidoksissa järjestelmässä tehtäviin kirjauksiin ja tietojenkäsittelyn toimivuuteen. Ankarasta vastuusta seuraa, että henkilö tai oikeushenkilö on vastuussa vahingosta, jota kukaan ei ole aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudellaan.

        Kiitos selvityksestä.

        Tuskin kuitenkaan menee hetkeä kauempaa, kun nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83, JudgeDredd, Hovioikeudenneuvos eli Meedio23 palaa tänne HUUTAMAAN NAPEROA ja väittämään samaa ikivanhaa virttään siitä, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty. Hän sanoo, että "kun testamentti hyväksytään ja sitoudutaan olemaan moittimatta sitä niin lakiosan vaatiminen sen jälkeen on käytännössä mahdotonta".

        Näin sanoo kuulemma korkein oikeus, Svahn ja melkein kaikki muut lakiotoimistot sekä tietenkin lähes kaikki oikeuskäytäntö.

        Ei ole ankaralla vastuulla, Korkeimman oikeuden ratkaisulla, Aarnio & Kankaalla, Maanmittauslaitoksella, Arvopaperikeskuksella, oikeusteteen graduilla tai Turun HO:n päätöksillä mitään merkitystä tässä asiassa. Fakta tuon saatanansitkeän räkäklimpin osalta on, että hänen silmissään 1950-luvun oikeuskäytäntö ohjaa Suomen perintöoikeutta.

        Silmät on Lahtisella kiinni ja tulta päin! Lehtinen kyllä pärjää ja saa Arvopaperikeskukselta sekä Maanmittauslaitokselta kaikki haluamansa paperit jopa ilman mitään selvityksiä - sen verran taitava jäärä tuo Imatran oma kyläseppä on.

        VAIN Lahtinen tietää asian!


      • en-ole-ropotti
        NumerusClausus kirjoitti:

        Ankara vastuu.

        //Lue vaikkapa opasta Korkeimman oikeuden ratkaisut, Kangas vuodelta 2000, sivut 292... sekä Kangas Aarnio, Suomen jäämistöoikeus vuodelta 2008, sivut 713...//

        Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)

        Hyvin yksiselitteinen lausunto Aarnio & Kankaalta.

        //KKO:2000:116 "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty." //

        Tuo Korkeimman oikeuden ratkaisu tarkoittaa suomeksi sitä, että saadakseen ao. lainhuudatuksen, testamentin pitää olla asianmukaisesti ja kopion kera annettu ja saatu tiedoksi, jonka lisäksi moiteoikeudesta on luovuttu tai testamentti on kanteella vahvistettu. Tämä ei kuitenkaan vielä riitä, vaan rintaperillisen lakiosan pitää olla joko täytetty tai lakiosasta on todisteellisesti luovuttu tai se on passiivisuuden takia menetetty.

        Lainhuudatuksen saadakseen testamentin saajan pitää joko (1) suorittaa rintaperillisen lakiosa tai osoittaa lakiosa täytetyksi, (2) osoittaa kirjallisesti että perillinen on luopunut lakiosataan tai (3) odottaa kuuden kuukauden määräaika, jolloin lakiosa menetys tapahtuu passiivisuuden vuoksi.

        Rintaperillisen moiteoikeudesta luopuminen ei riitä, jotta lainhuudon voisi saada.

        //"No mene sitten tarjomaan sitä perusmuotoista ja loistavaksi-kehumaasi paperia lainhuudatuksen liitteeksi! .... Onnistuuko vaiko ei? "//

        On täysin selvää, että lainhuudatusta tai arvo-osuuksia ei voida kirjata testamentin saajan nimiin ilman selvitystä lakiosasta.

        Arvopaperikeskus on lain mukaan vuosittain velvollinen toimittamaan Finanssivalvonnalle selvityksen Lain arvo-osuusjärjestelmästä ja selvitystoiminnasta kohda 2:16 mukaan.

        Edellä kuvattu kirjaamisviranomaisten ankara vastuu perustuu siihen, että oikeudenhaltijat eivät voi itse huolehtia lainhuudatuksista ja arvopapereista, vaan heidän asemansa on sidoksissa järjestelmässä tehtäviin kirjauksiin ja tietojenkäsittelyn toimivuuteen. Ankarasta vastuusta seuraa, että henkilö tai oikeushenkilö on vastuussa vahingosta, jota kukaan ei ole aiheuttanut tahallaan tai huolimattomuudellaan.

        "Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)"

        Tämä tarkoittaa sitä, että vaikka perilliset olisivat luopuneet moiteoikeudestaan ja testamentti olisi lainvoimainen, rintaperillisillä on oikeus vaatia lakiosaansa, elleivät ole siitä varta vasten ja erikseen luopuneet.

        "Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa?

        Kyllä voivat.


    • Pekkapuupää79

      Naperot on ihan pihalla vaikka faktat on esitetty useampaan kertaan.

      • pspspsps

        Sieltähän se räkäklimppi saapui ilman uusia perusteluja, aivan kuten ennustettiin. 40 minuuttia kesti.

        Kokeilitko jo hakea lainhuudatusta lainvoimaisella testamentilla mutta ilman lakiosan käsittelyä? Ja epäonnistuit.


      • vanhaavirttämontavuotta

        "Tuskin kuitenkaan menee hetkeä kauempaa, kun nimimerkki UrpoLahtinen, UrpoLehtinen, Ylikomissario, Juristi83, JudgeDredd, Hovioikeudenneuvos eli Meedio23 palaa tänne HUUTAMAAN NAPEROA ja väittämään samaa ikivanhaa virttään siitä, että oikeus vaatia lakiosaansa on menetetty."

        Mikä oli todistettava eli nyt nimimerkillä PekkaPuupää, hetken päästä ehkä lisänaperointi nimim. PiippolanVaari.


      • Anonyymi
        pspspsps kirjoitti:

        Sieltähän se räkäklimppi saapui ilman uusia perusteluja, aivan kuten ennustettiin. 40 minuuttia kesti.

        Kokeilitko jo hakea lainhuudatusta lainvoimaisella testamentilla mutta ilman lakiosan käsittelyä? Ja epäonnistuit.

        Tähän on tullut muutoksia uudessa kirjaamisohjeessa. Maanmittauslaitos tarkastaa lakiosa oikeuden nykyään vain poikkeustilanteissa.

        Kirjaamismenettelyn käsikirja https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ammattilaiskayttajille/kasikirjat-ja-korvaustiedot
        Sivu 64

        "Rintaperillisillä, eli perittävän lapsilla ja näiden jälkeläisillä, on oikeus lakiosaan, joka on
        puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
        Lakiosaan oikeutettu perillinen säilyy kuolinpesän osakkaana, kunnes lakiosa on maksettu
        tai kunnes oikeus lakiosaan on muutoin menetetty. Lakiosaperillisen oikeutta lakiosaan ei
        kirjaamismenettelyssä enää valvota kuin poikkeustilanteissa. Jos rintaperilliset ovat
        hyväksyneet testamentin, lainhuuto voidaan myöntää testamentinsaajalle ilman erillisiä
        lakiosailmoituksia, mikäli perukirjasta nähdään, että pesässä on muita varoja lakiosan
        maksamiseen. Mikäli asiakirjoista ilmenee, että perittävä tai leski olivat antaneet
        ennakkoperintöjä tai jos pesässä ilmenee muuta poikkeuksellista kuten pesän osakkaiden
        riitaisuus, lakiosaselvitykset tulee pyytää."


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tähän on tullut muutoksia uudessa kirjaamisohjeessa. Maanmittauslaitos tarkastaa lakiosa oikeuden nykyään vain poikkeustilanteissa.

        Kirjaamismenettelyn käsikirja https://www.maanmittauslaitos.fi/kiinteistot/ammattilaiskayttajille/kasikirjat-ja-korvaustiedot
        Sivu 64

        "Rintaperillisillä, eli perittävän lapsilla ja näiden jälkeläisillä, on oikeus lakiosaan, joka on
        puolet perilliselle lakimääräisen perimysjärjestyksen mukaan tulevan perintöosan arvosta.
        Lakiosaan oikeutettu perillinen säilyy kuolinpesän osakkaana, kunnes lakiosa on maksettu
        tai kunnes oikeus lakiosaan on muutoin menetetty. Lakiosaperillisen oikeutta lakiosaan ei
        kirjaamismenettelyssä enää valvota kuin poikkeustilanteissa. Jos rintaperilliset ovat
        hyväksyneet testamentin, lainhuuto voidaan myöntää testamentinsaajalle ilman erillisiä
        lakiosailmoituksia, mikäli perukirjasta nähdään, että pesässä on muita varoja lakiosan
        maksamiseen. Mikäli asiakirjoista ilmenee, että perittävä tai leski olivat antaneet
        ennakkoperintöjä tai jos pesässä ilmenee muuta poikkeuksellista kuten pesän osakkaiden
        riitaisuus, lakiosaselvitykset tulee pyytää."

        On siis fifty-fifty. Varakkaan pesän kanssa ongelmaa ei ole.


    • Piippolanvaari

      No noh naperot, kyllä teistä joskus lakimiehiä tulee, ensin vaan pitää olla tuo luetun ymmärtäminen hanskassa.

      • Meedio23

        Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)


    • Lawetorder

      Aarnio&kangas myös sanoo että oikeuskirjallisuudessa/käytännössä lakiosan menettää jos hyväksyy testamentin kokonaisuudessaan. Tämän voitte tarkistaa vuoden 2008 jäämistöoppaasta.

      • Meedio23

        Pistäpä sivunumero tuosta tulemaan, niin tarkastellaan.

        Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä. (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)


    • Lawetorder

      714-717 sivut, Aulis ja kangas selkeästi tuo esille että mikä on nykyinen oikeuskäytäntö.

    • Meedio23

      "Oikeuskirjallisuudessa on puollettu tulkintaa, että hyväksymisilmoituksen ei lähtökohtaisesti katsota tarkoittavan lakiosasta luopumista, vaan siitä pitää luopua nimenomaisesti. (Aulis Aarnio -Urpo Kangas, v. 2008, s.714 -715)

      "HYVÄKSYMISTAHDONILMAISUN TULKINTAPERIAATE. Eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra perferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt." (Aulis Aarnio -Urpo Kangas v. 2015 s. 785)

      "Mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettuja rintaperillisiä, voidaan lainhuuto myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että perilliset ovat joko saaneet lakiosansa tai luopuneet siitä." (Aarnio & Kangas 2008, s. 970 - 971)

    • jukkapalmuoy

      Oikeuskirjallisuudessa ja lainkäytössä on pidetty tulkinnallisena lähtökohtana olettamaa jonka mukaan, jos ei muuta näytetä, hyväksyjän on katsottava luopuneen sekä moiteoikeudesta että lakiosastaan. Todistustaakka on sillä, joka väittää hyväksymisen rajoittuneen vain moiteoikeudesta luopumiseen.

      Näin sanoo Aarnio&Kangas Suomen jäämistöoikeus 2008 s.714

      Herrojen lausunnosta selviää että mikä on nykyinen oikeuskäytäntö asian suhteen.

      • Arvataan_nyt_näin

        //Oikeuskirjallisuudessa ja lainkäytössä on pidetty tulkinnallisena lähtökohtana olettamaa jonka mukaan, jos ei muuta näytetä, hyväksyjän on katsottava luopuneen sekä moiteoikeudesta että lakiosastaan. Todistustaakka on sillä, joka väittää hyväksymisen rajoittuneen vain moiteoikeudesta luopumiseen.//

        Asia on juuri näin.

        Tämän estämättä samaiset herrat toteavat sivulla 971, että "mikäli perittävältä on jäänyt lakiosaan oikeutettu rintaperillinen, testamenttiin perustuva lainhuuto voidaan myöntää vasta, kun on saatu selvitys siitä, että hän on saanut lakiosaansa vastaavan suorituksen.... Testamentin mahdollinen väistyminen on todettavissa vasta sen jälkeen, kun perinnönjako on saanut lainvoiman tai on muutoin osoitettu, että lakiosa on maksettu. Lainhuutoa ei voida myöntää pelkästään testamentin ja perukirjan perusteella. (Aarnio & Kangas 2008, s. 971)

        Edelleen samat herrat saman kirjan sivulla 714 lausuvat, että "eri etutahojen oikeutta parhaiten suojaavalta näyttää sen vuoksi in dubio contra preferentem -periaate: tulkinnallisesti epäselvä hyväksymisklausuuli koituu sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt..... Periaate pakottaa testamentin saajan huolehtimaan siitä, että hyväksymisklausuuli yksilöidään asianmukaisesesti.... Mieluiten on laadittava kolme erillistä klausuulia jos halutaan saada aikaan kokonaishyväksyminen: ilmoitus tiedoksisannista, moiteoikeudesta luopumista tarkoittava hyväksyminen ja lakiosata luopumista koskeva tahdonilmaisu. (Aulis Aarnio -Urpo Kangas v. 2008 s. 714-715)

        Edellisten lisäksi "yhteisen rintaperillisen antama hyväksymistahdonilmaisu rajoittuu koskemaan moiteoikeudesta luopumista. Testamentin hyväksyjän tulee erikseen huolehtia siitä, että lakiosailmoitus tehdään laissa kuvatulla tavalla. (Aulis Aarnio -Urpo Kangas v. 2008 s. 716)

        Ja lopuksi KKO:2000:116: "Testamentin saajan tulisi siten lainhuutohakemuksen yhteydessä esittää selvitys paitsi siitä, että testamentti on lainvoimainen, myös siitä, että rintaperillisen lakiosa on täytetty tai että oikeus lakiosaan on menetetty."

        //Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa?//

        Jos on kyseessä yhteinen rintaperillinen, hyväksymistahdonilmaisu koskee aina vain moiteoikeudesta luopumista. Lakiosaa tulee kuitenkin hakea erikseen määräajassa.

        Edellä kuvattujen tekstien perusteella rintaperillinen voi myös vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden määräajan kuluessa, ellei ole siitä varta vasten asianmukaisesti luopunut. Testamentin saaja ei voi saada lainhuudatusta pelkän lainvoimaisen testamentin ja perukirjan avulla, vaan tarvitaan joko lainvoimainen jakokirja tai ilmoitus lakiosan täyttämisestä tai menettämisestä.

        Se, että lakiosaansa voisi vielä perusmuotoisen hyväksymisen jälkeen vaatia, edellyttää rintaperilliseltä itseltään aktiivisuutta. Vaikka epäselvä hyväksymisklausuuli koituukin sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt, klausuuli pätevöityy rintaperillisen passivisuuden johdosta.

        Oikeus vaatia lakiosaansa katoaa pysyvästi kuuden kuukauden määräajan jälkeen, eli lakiosa on silloin lopullisesti menetetty. Testamentin saajalta määräajan odottaminen ei vaadi aktiivisuutta, ja myös lainhuuto voidaan myöntää ko. määräajan jälkeen ilman erillista lausuntoa lakiosasta.


    • Pikkukakkonen98

      Eikö se apina nyt ymmärrä että kyse ei ole laihuudosta jne. Kysymys on testamentin hyväksymisen oikeusvaikutuksista, lähtökohta sille on että oikeuskäytännössä testamentin kokonaishyväksyminen merkitsee myös sitä että lakiosaoikeus on myös menetetty. Aulis ja Kangas selkeästi toi ilmi että mitä oikeusvaikutuksia on testamentin hyväksymisellä.

      Heidän mielestä se on tulkinnanvarainen mutta samalla he kertoivat että mikä on nykyinen oikeuskäytäntö.

      Se että saako lainhuutoa pelkällä lainvoimaisella testamentilla on taas selvä asia mutta kyse on siitä että mikä on oletustulkinta kun testamentti hyväksytään, vastaushan siihen on että tulkinta on se että hyväksyjä menettää oikeuden vaatia lakiosuutta. Tämä käy selkeästi ilmi heidän kannanotoissaan. Tulkinnallinen lähtökohta........ Ja mikäs se olikaan herrojen mielestä.?

    • Arvataan-nyt-näin

      //Eikö se apina nyt ymmärrä että kyse ei ole laihuudosta jne//

      Sinun pitää kysyä asiaa varmasti tyttäreltäsi.

      //Jos moiteoikeudesta on asianmukaisesti luovuttu, ilman muita ilmauksia ja määrittelyjä, voiko perillinen siitä huolimatta laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa vielä vaatia lakiosaansa?//

      Kyllä voi vaatia, ellei ole siitä varta vasten luopunut.

      Jos on kyseessä yhteinen rintaperillinen, hyväksymistahdonilmaisu koskee aina vain moiteoikeudesta luopumista. Lakiosaa tulee kuitenkin hakea erikseen määräajassa.

      Rintaperillinen voi vaatia lakiosaansa kuuden kuukauden määräajan kuluessa, ellei ole siitä varta vasten asianmukaisesti luopunut. Testamentin saaja ei voi saada lainhuudatusta pelkän lainvoimaisen testamentin ja perukirjan avulla, vaan tarvitaan joko lainvoimainen jakokirja tai ilmoitus lakiosan täyttämisestä tai menettämisestä.

      Se, että lakiosaansa voisi vielä perusmuotoisen hyväksymisen jälkeen vaatia, edellyttää rintaperilliseltä itseltään aktiivisuutta. Vaikka epäselvä hyväksymisklausuuli koituukin sen vahingoksi, joka klausuulin on muotoillut tai esittänyt, klausuuli pätevöityy rintaperillisen passivisuuden johdosta.

      Oikeus vaatia lakiosaansa katoaa pysyvästi kuuden kuukauden määräajan jälkeen, eli lakiosa on silloin lopullisesti menetetty. Testamentin saajalta määräajan odottaminen ei vaadi aktiivisuutta, ja myös lainhuuto voidaan myöntää ko. määräajan jälkeen ilman erillista lausuntoa lakiosasta.

      Perusteita sille, että lakiosaa ei voisi vaatia, ei ole esitetty.

    • Pikkupikli

      Perusteita ei ole esitetty... No siinä sä olet kyllä täysin väärässä, unohditkos ne 50luvun kkon päätökset jotka edelleen ohjaa oikeuskäytäntöä?
      2 päätöstä joissa selkeästi tuodaan esille se että lakiosaa ei voi vaatia jos hyväksyy testamentin. Asiassa ei ole tuoreempaa kkon päätöstä jossa otetaan kantaa siihen että mitkä oikeudet poistuvat jos hyväksyy testamentin. Oldies but goldies ovat edelleen voimassa kunnes tulee uudempi kkon päätös joka sivuuttaa samaa asiaa.

    • seontotta1

      > Perusteita sille, että lakiosaa ei voisi vaatia, ei ole esitetty.

      Näin on eli laissa määrätyn kuuden kuukauden määräajan kuluessa lakiosaansa voi vaatia ellei oikeudestaan ole luopunut tai lakiosaa maksettu.

    • Pikkunakki

      Nyt olet kyllä hakoteillä, niissä päätöksissä 6kk aika hävisi kuin pieru Saharaan kun perillinen hyväksyi testamentin.
      Onko se nyt niin vaikeaa ymmärtää?
      KKO sanoo että lakiosaa ei voi vaatia jos hyväksyy testamentin. Tämä on kiistaton fakta.

      • Pikku-Kilkki

        Joko olet hakenut pelkän lainvoimaisen testamentin kanssa lainhuudatusta, ja miten kävi?

        Et siis saanut lainhuutoa, vaikka sinulla oli 1950-luvun ratkaisut mukanasi. Miksi näin, miksi et saanut lainhuutoa?


    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Oot nainen liian paksu minulle

      Joten en yhtään syty tästä suhteesta.
      Ikävä
      253
      3482
    2. En voi jutella kanssasi

      tietenkään, mutta täällä voin sanoa sinulle, että se sinun hiljaisuutesi ja herkkyytesi eivät ole heikkoutta. Ne ovat ih
      Tunteet
      25
      3474
    3. No nyt! Linda Lampenius jakoi sensuellin kuvan itsestä - "Olematon mekko" saa hieraisemaan silmiä...

      Linda Lampenius täyttää tänään 55 vuotta. Eipä uskoisi kuvan perusteella. Onnea, onnea, onnea pop-artistille ja huippuvi
      Suomalaiset julkkikset
      28
      2014
    4. Mites teillä keskustelut soljuu?

      Oli tossa mun aloittamassa ketjussa eilen illalla aikamoinen show. Mutta toisaalta ainahan mä oon valitellut kun täällä
      Sinkut
      270
      1696
    5. Shokki! Marko Paanaselle ei riitä 100 000 euron budjetti - Vaatii kesken remontin näin paljon lisää!

      Hupsista, noinkos siinä sitten kävi, budjetti ei pitänytkään…! Eikä taida olla ihan eka kerta, näitähän sattuu... Onko
      15
      1409
    6. Pystyt sille toiselle

      Kertomaan ne salaisetkin asiat. Olette läheisiä. En tiedä kerrottu minusta. Tuskin kerrot. Puhutko sanaakaan. Toisaalta
      Ikävä
      8
      1399
    7. Venäjän rikollisen sodan juurisyyt

      Koska edellinen ketju Venäjän rikollisen sodan juurisyistä oli niin suosittu, että se tuli pikaisesti täyteen eikä sitä
      NATO
      386
      1231
    8. Annen grillin nousu ja konkka..

      Olipa se nopea grilli bisnes..Voi voi sentään mitäs nyt tilalle?
      Sotkamo
      50
      1159
    9. Kokoomus haluaa hoitaa flussat yksityisellä, jotta säästettäisiin rahaa ja aikaa

      Mies hakeutui Terveystalo Kamppiin flunssaoireiden takia helmikuisena sunnuntai-iltana. Diagnoosiksi kirjattiin influens
      Maailman menoa
      75
      1025
    10. Huominen haastattelu

      Huomenna 27.02 Torstaina. OLLI. SAHIMÄKI Järviradiossa haastateltavana kello 12:00 👏👏
      Ähtäri
      28
      1007
    Aihe