Mitä sille voi tehdä kun yhtäkkiä alkaa pelätä autolla ajamista?? Pari viikkoa sitten ajoin ekan kerran elämässäni ulos tieltä. Liukkaalla kelillä hiukan v...maisessa (salakavalassa) mutkassa loivaan ylämäkeen mennessä auto vaan kääntyi keula menosuuntaan ja huiskahti hankeen toiselle puolen tietä. Olin siitä usean kerran jo ajanut aiemmin joten ihan omaa tohelointia! Kas kun yllättäen talvella saattaa tie olla liukas... No kun ei vastaantulevaa liikennettä ollut (aamuyöstä paljo liikennettä mihinkään suuntaan) niin eihän siinä kuinkaan käynyt; jos olisin suistunut oikealle puolelle tietä niin vastassa olisi ollut turvakaide jonka takana pieni pudotus ja meri (mutta eipä sillä vauhdilla mihinkään oltaisi pudottu). Tuttu kävi kiskomassa hangesta ylös ja kun lumi ja jää oli poistettu alustasta niin autollakaan ei ollut mitään hätää.
En ole ikinä ollut kaahaaja enkä erityinen riskinottaja, mutta mulle oli kyllä kehittynyt semmoinen ajotapa että liikuin vähän kelin, omien taitojen ja auton ajokyvyn "rajamailla". Autossa ei ole kaikkia uusia tekniikan hienouksia, mutta se on todella hyvä ajettava. Lumessa ja liukkaalla sen huomaa. Mutta nyt tämän pienen ja onneksi harmittomaksi jääneen näpäytyksen jälkeen minua PELOTTAA ajaa autoa. Ennen tunsin oloni suht turvalliseksi itse ratissa ollessani, nyt minusta tuntuu että kuka tahansa saisi mieluummin ajaa, minä haluan vain istua kyydissä. Pyysin poikakaveriani kokeilemaan autoani koska minusta sen ohjaus oli muuttunut, ihan kuin se olisi mielellään lähdössä luisuun koko ajan. Hän ei havainnut mitään outoa. Ajan kyllä nopeusrajoitusten mukaan ja kaikin tavoin säällisesti nyt, mutta kun istun jäykkänä ja pelkään koko ajan, niin en usko että olen millään tavalla muuttunut "turvallisemmaksi" kuskiksi! Kaiken huipuksi rakkaani nyt pitkästä aikaa kyydissäni istuttuaan sanoi että häntä pelottaa! =S Koska oikaisen mutkia liikaa epäsopivissa paikoissa, en ole tarkka. Mulle on siis tullut tämmöisiä pahoja tapoja pikkuhiljaa. Olen aina nauttinut pitkien matkojen ajamisesta mutta nyt en varmaan edes jaksa kovin kauas koska jännitän liikaa. Minun on ONNEKSI ollut pakko ajaa tuon ulosajon jälkeen edes jonkin verran, muuten kai antaisin auton seistä ja tilanne muuttuisi pahemmaksi.
Juttu on siis se että pelkään koska ITSE tunnen olevani kykenemätön ja huono. Ennen lähinnä pelkäsin muiden kaistapäiden takia. Mulla on ollut kortti melkein kymmenen vuotta ja esim. tällä nykyisellä autolla eli viimeisten 5 vuoden aikana olen ajanut n. 130 000 kilometriä, joten kyllä sekä auton että sillä ajamisen pitäisi olla jo aika tuttua. Onko minun tyhmää pyytää vaikka yhtä ainutta ajotuntia autokoulusta, tarkoitan että alan ammattilainen istuisi kyydissäni ja kertoisi minulle missä ovat suurimmat porsaanreiät ajotaidossani ja miten kehittyisin parempaan enkä huonompaan suuntaan. Vai miten tämmöisestä pääsee parhaiten yli. Minua ällöttää kaikki ajomatkat etukäteen jos joudun ajamaan itse. Haluan saada itseni ymmärtämään että ei autolla ajaminen sinänsä ole muuttunut vaarallisemmaksi vaikka yhdesti ajaa ulos tieltä. Että siitä pitää vain ottaa opikseen eikä maalailla piruja seinille.
No olipas tämä taas kirje. huh huh
Autolla ajaminen pelottaa
17
2274
Vastaukset
- syys
ole liikenteessä pärjääminen, vaan auton käsittelytaito. Siihen ei autokoulutunti auta.
Etsi joku järvenjää, tai iso kenttä ja opettele, mitä auto tekee eri tilanteissa. Jo muutaman tunnin ajolla alat päästä jyvälle sen käyttäytymisestä väistöissä ja jarrutuksissa.
Ei alussa tarvi kovaa vauhtia. Riittää kun yrität pitää auton suunnassa, mutkitteluissa ja jarrutuksissa pyörähtämättä. Huomaat, kuinka myöhässä korjausliikkeesi aluksi on.
Tee vastakorjaus ohjaamalla AINÄ siihen suuntaan, johon perä yrittää luistaa. Lyhyt, mutta nopea korjaus ja samantien ratti takaisin suoraan. Opit pian, mitä tarkoitan.
LEIKITTELE auton kanssa! Näin opit jo ennakolta tietämään, mitä autosi pian tekee, eikä silloin pelota. Korjausliike tulee selkäytimestä ja sen huomaa vasta sen tehtyään.
En tarkoita tällä, että pitäisi näitä taitoja liikenteessä käyttää jatkuvasti, mutta se tarve tulee ennemmin, tai myöhemmin eteen ja silloin on hyvä se osata. Käsittelytaito tuo turvallisuutta!
HAUSKOJA leikittelytunteja auton RATISSA!jotka kaikin mahdollisin keinoin yrittää jäällä ajamisen estää, muka ympäristöä saastuttaa.HYVÄT NEUVOT tuossa jo tulikin ja jos saat vaan jonkun kokeneen opettamaan vielä siellä jäällä, niin siitä saa paljon enemmän irti. KOska missään muualla sitä harjoittelua ei ole niin turvallista ja jo pienemmälläkin nopeudella hakea niitä rajoja sille auton käytökselle ja saada ne takaraivoon ,koska joskus SE tilanne VOI YLLÄTTÄÄ ja silloin opit on tarpeen, mutta harjoitus tekee mestarin!Valitettavasti niitä aurattuja jääratoja on nykysin aika harvassa mutta kysele josko löytyy.
- Mustikki
vastauksista. =)
Ongelma on oikeastaan se että LUULEN tuntevani auton käyttäytymisen hyvin. Kun se mutkassa on ollut lähdössä luistelemaan, niin minulla on ollut tunne että se "itsestään" korjaa ja oikaisee liikkeen. Kyydissä istuneet ovat sanoneet että ei se pidä paikkansa, itse minä teen pienen korjausliikkeen automaattisesti. Siitä minulle on tietysti syntynyt se luulo että hallitsen auton. Kaksi vuotta sitten olin ajoradalla "huvin vuoksi" liukkaan kurssilla, ja yllätyin itsekin miten paljon olin oppinut tietämättäni. Eka kertaa tein jutut oikein tarvitsematta ajatella mitä pitää tehdä, vain keskittyen pitämään auton hallinnassa. Pikkuhiljaa minulle on siis tullut vääränlainen turvallisuuden tunne. Ja kun se nyt on poissa, niin minua pelottaa.
Mutta otan neuvosta vaarin, kun löydän paikan niin lähden omin avuin leikkimään. =) - Kallonkutistaja
Järven jää ja muutkin täysin tasaiset paikat eivät opeta juuri mitään. Oikeat ajoharjoittelut pitäisi tehdä paikoissa, joissa on myös ylä- ja alamäkiä, oikeita mutkia, erilaisia yllättäviä uria ja tienkallistuksia. Eli tuntumaa pitäisi saada juuri niihin mahdollisesti yllättäviin tilanteisiin.
No, eri asia onkin onko kyse vain luottamuksen palauttamisesta ja peloista pois pääseminen. Sen jokainen tehköön millä keinolla hyvänsä. - t-v
Mahdettiinkohan tässä puhua pelkästään takavetoisista. Sillä ne oikaistaan tekemällä vastaohjaus luiston suuntaan. Tarkoitukseni ei ole vittuilla vaan kiinnittää huomio turvallisuuden kannalta tärkeään seikkaan..ettei tule väärää tietoa..
- tepo
t-v kirjoitti:
Mahdettiinkohan tässä puhua pelkästään takavetoisista. Sillä ne oikaistaan tekemällä vastaohjaus luiston suuntaan. Tarkoitukseni ei ole vittuilla vaan kiinnittää huomio turvallisuuden kannalta tärkeään seikkaan..ettei tule väärää tietoa..
Kyllä ne kaikki vetotavat oikeavat luistosta kun luiston suuntaan kääntää. Se on ihan sama missä ne vetävät pyörät ovat kun takapää lähtee. Sivuttaispitoa silloin vaaditaan ja sitä taas on takavetoisessa vähemmän kuin etuvetoisessa kun takarenkaiden täytyy huolehtia sivuttais ja pitkittäispidosta. Etuvetoisessa takarenkaat voivat keskittyä pelkän sivuttaispidon hoitamiseen kun eturenkaat kerran vetävät.
- Kallonkutistaja
tepo kirjoitti:
Kyllä ne kaikki vetotavat oikeavat luistosta kun luiston suuntaan kääntää. Se on ihan sama missä ne vetävät pyörät ovat kun takapää lähtee. Sivuttaispitoa silloin vaaditaan ja sitä taas on takavetoisessa vähemmän kuin etuvetoisessa kun takarenkaiden täytyy huolehtia sivuttais ja pitkittäispidosta. Etuvetoisessa takarenkaat voivat keskittyä pelkän sivuttaispidon hoitamiseen kun eturenkaat kerran vetävät.
Vetotavasta riippumatta ei-toivotussa luisussa turvallisuutta parantaa huomattavasti, kun kytkinpoljin poljetaan pohjaan tai (useimmissa) automaattivaihteisissa nostaa jalan kaasulta. Tällöin ei vetotavalla olekaan enää mitään merkitystä.
Tämä kytkinpolkimen painaminen unohdetaan usein näissä neuvoissa, vaikka se on selkeästi helpompi tehdä kuin annostella oikea määrä kaasua ja tehdä oikeanlaiset ohjaus- ja vastaohjausliikkeet.
- tervettä
Autolla ajaminen on vaarallista. Pienikin virhe voi johtaa itsesi, rakkaittesi tai vastaantulevien tuntemattomien kuolemaan.
Pelkoon kannattaa kuitenkin suhtautua positiivisenä asiana. Se auttaa pysymään hengissä. Pelon takia ei kannata eikä saa jättää autolla ajamista. Uskoisin että sinunkin tapauksessa pelko pikku hiljaa vaihtuu terveeseen vastuuntuntoon itsestäsi ja kyydissäolijoista.
Mielestäni ajotaidolla ei ole kovinkaan suurta väliä, vaan kysymys on enemmänkin siitä, kuika paljon jätetään turvallisuudelle varaa (ei ajeta taitoihin nähden äärirajoilla).
Mitä tulee poikaystäväsi pelkoihin, niin pitää kyllä kertoa, että minuakin pelottaa, jos kuski pikkutiellä leikkaa vasemman puolen mutkan vastaan tulija puolelta. Pitäisi ajaa sellaisella nopeudella, että omalla puolella pysyminen on vaivatonta. Nimittäin jos nopeutta on jo valmiiksi liikaa on väärältä puolelta mahdotonta päästä takaisin omalle puolelle vastaan tulijan yllättäessä (leikkaan kyllä itsekkin mutkia paikoissa joissa tietä näkyy useita satoja metrejä eteenpäin). Naisia ei tässä asiassa voi ainakaan syylistää. Oma vaimoni on yksi niistä harvoista ihmisistä, joiden kyydissä en pelkää pikkuteillä.
Mutta asiaan:
Eli ei muuta kuin tsemppiä, ja
iloista ja turvallista auoilua.- täti
pelkää pikkuteillä, niillä on tullut rattia veivailtua. Mieheni kyydissä aluksi pelkäsin ajokortin saatuani, koska hän myös oikoi mutkissa. Täälläpäin ne mutkat pakkaa olemaan mäen päällä, alla tai keskellä, eli näkyvyys ei yllä oikein minnekään. Sääntö sanoo, että ajoneuvo on pystyttävä pysäyttämään tien näkyvällä osuudella. Alussa, kun tunsin viettelystä ajella reippaammin ja oikoa, muistuttelin itselleni, että joku sieltä tulee kuitenkin vastaan. Niin usein tulikin. Täällä malla on myös kaikenlaista muuta yllätystä, kaatuneita puita, eksyneitä koiria, lastaavia tukkirekkoja, hitaita ajoneuvoja ym...
Kyllä minäkin olen miettinyt tuota ylimääräistä ajo-opetusta, lähinnä taajama-ajoa jossain Helsingintapaisessa...Mutta käynpä tuon kakkosvaiheen nyt ensin alta pois...Tsemppiä naiset, ollaan joskus liiankin tunnollisia ja valmiita tarkkailemaan omia mokia.
- se näin
wanhat ja viisaat sanovat että sitten vasta autoilija on kypsä kun on ekan mällin tehnyt.
Itsekin olin nuorena kovin kiihkeä kuski mutta sitten tuli ajettua auto katolleen ja senjälkeen onkin mennyt ilman ruttuja. Väliin oikeen ajattelen että oli se onni kun sattui niin varhaisessa vaiheessa ja kukaan ei edes loukkaantunut, ilman sitä mälliä olisi jatkossa voinut tapahtua ties mitä. Aja vaan sitkeästi vaikka pelottaakin, kun vuodet kuluvat tunne kyllä katoaa, mutta olet huomattavasti harkitsevampi ja parempi kuski.- Mustikki
...olet ihan oikeassa ja näin yritänkin ajatella... Samahan se oli pentuna hevosten kanssa, kukaan ei voi sanoa itseään ratsastajaksi ennen kuin on lentänyt kunnolla hevosen selästä.
Auto on kuitenkin niin vaarallinen kapine että tuntee syyllisyyttä. Melkein kysyn itseltäni miten on mahdollista ettei ole sattunut mitään vakavaa. Miksi minulla on - myönnän suoraan - ollut niin hirveästi onnea matkassa?! Minun olisi kuulunut jäädä tiejyrän alle silloin kun eka kertaa kokeilin miten tekstiviestin kirjoittaminen satasen vauhdissa sujuu ja löysin itseni vasemmalta kaistalta mutkassa tunnelissa, ja vähintäänkin kortti olisi pitänyt ottaa pois kun en huomannut liikennevaloja ja aiheutin sydämentykytystä muille tienkäyttäjille. Miksen tosiaan onnistunut edes ajamaan autoa katolleen nyt, niin olisi tullut jotain maksettavaa?
- tuomari&poliisi
Akkakuski? Pysy pois ratista ellet hallitse autoa.
- sinä
pois asiallisista keskusteluista, jos ET HALLITSE keskustelun ALKEITAKAAN!
- poliisi&tuomari
sinä kirjoitti:
pois asiallisista keskusteluista, jos ET HALLITSE keskustelun ALKEITAKAAN!
Hallitsenpa hyvinkin, paremmin kuin sinä auton. Tuollaisen kuskin tulisi turvautua ammattiauttajaan välittömästä esim. psykiatriin. Itsekin tiedostat vaarallisuutesi ja silti olet liikenteessä mukana?
- Pena
poliisi&tuomari kirjoitti:
Hallitsenpa hyvinkin, paremmin kuin sinä auton. Tuollaisen kuskin tulisi turvautua ammattiauttajaan välittömästä esim. psykiatriin. Itsekin tiedostat vaarallisuutesi ja silti olet liikenteessä mukana?
Tuntuuko, että liikenne on täynnä kusipäitä, jotka aiheuttavat vaaratilanteita? Mikäli näin on, niin todennäköisesti olet itse se kusipää, joka niitä aiheuttaa. Et vain tajua sitä itse. Jotta tilanteeseen saataisiin parannus, olisi se maailman parantaminen aloitettava itsestä, eikä muista.
- Kallonkutistaja
Yksi ajokortillisten riskivaihe tulee, kun ajokortti on ollut n. 10-15vuotta. Autolla ajamisesta on tullut niin rutiinia, ettei siihen enää kiinnitetä tarpeeksi huomiota, ja ote saattaa herpaantua. Lisäksi, jos mitään erityistä ei ole tapahtunut, tuudittaudutaan siihen, että hyvä onni onkin omien ajotaitojen ansiota.
Tämä vaihe olisi jokaisen hyvä tunnistaa ennen ensimmäistä mälliä. Monilla kuitenkin tähän vaiheeseen sattuu esim. sen entistä paremman ja kulkevamman auton hankinta. Jos tästä vaiheesta pääsee vahingoittumattomana, niin edessä onkin sitten se useimmilla kaikkein turvallisin vaihe liikenteessä. Se voikin kestää 25-30 vuotta, kunnes riskit taas lisääntyvät "vanhuudenhöperyyden" takia.- Mustikki
Ai, tämmöinen vaihe on siis ihan todettu olevan olemassa! Tunnistin itseni. Mulla on ollut vaikeuksia KESKITTYÄ autolla ajamiseen. Eikä tilannetta ehkä helpota se, että ajan vähäliikenteisillä tieosuuksilla.
Ei tässä tosiaan ole kysymys yhdestä hankeen ajosta vaan jostain pahemmasta. Okei, olen ehkä oivaltanut itsestäni jotain. Kiitos sulle Kallonkutistaja, sulla oli hyviä viestejä.
Niin, ja tosiaan toivon että siinä vaiheessa kun alan päivällispöydästä noustuani kysellä että Jokos me syötiin tai jatkuvasti menettää korttini pankkiautomaattiin kun "se on niin hiton nopea ettei kerkiä painaa tunnuslukua", niin multa otetaan ajokortti pois. Halusin tai en.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Zelenskyi ei suostunut nöyrtymään Trumpin ja Vancen edessä, siksi meni pieleen
Trumppia täytyy imarrella, silloin homma toimii aina. Tähän Zelenskyi ei suostunut.6565660Harmi että
Pidät niin vastenmielisenä. Olen minäkin välissä ollut ihan kamala sinulle ja ihmetellyt miten voit minusta tykätä. Se o222477Trump näytti slipoveri-ukolle kaapin paikan!
Slipoveri-ukko Ukrainan presidentti Volodimir Selenskyi meni tapaamaan valkoiseen taloon Trumppia ilman kunnon tuliaisia2691822- 1141717
- 941556
En rehellisesti usko et oisit
Sekuntiakaan oikeasti mua kaivannut. Tai edes miettinyt miten mulla menee. Jotenkin todennäköisesti hyödyt tästäkin jos251484Näin sinusta taas unta!
Unessa olin pakahtuneesti rakastunut sinuun. Olimme vanhassa talossa jossa oli yläkerran huoneissa pyöreät ikkunat. Pöly121301Suomennettua: professori Jeffrey Sachs avaa Ukrainan sodan taustat luennollaan EU parlamentissa
Jeffrey Sachs on yhdysvaltalainen ekonomisti. Sachs toimii Columbian yliopiston The Earth Instituten johtajana. Aiemmin3361270Kun Zele jenkeissä kävi
Enää ei Zele saanutkaan miljardeja ilmaista rahaa niin helposti. Läksyttivät oikein kunnolla pientä miestä ja joutui poi3441261Saako kaunis ihminen parempaa kohtelua?
Onko kauniin ihmisen elämä "helpompaa" kuin tavallisen näköisen ihmisen? Olen kuullut väittämän, että kaunis ihminen saa371255