Miten olette pärjänneet karhujen ja susien kanssa?

Anonyymi

Itse olen sen sortin retkeilijä, että pelkään kaikkea mikä syö ja liikkuu, mutta silti mielelläni liikkuisin pitkiäkin taipaleita maastossa.
Miten olette valmistautuneet eläinten agressioihin?

37

205

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Paljon olen kulkenut ja retkeillyt Suomen erämaissa, varmasti yli tuhat vuorokautta maastossa yöpynyt. Mitenkään en ole koskaan valmistautunut suurpetojen varalta. Koskaan ei ole ollut mitään ongelmia eläimistä (ellei hyttysiä, hirvikärpäsiä tms lasketa), ei edes lähihavaintoja. Kyllä ne retkeilyn ja vaeltamisen riskit ovat aivan muita: Tapaturmat, teräaseet, palovammat, paleltumat, jäihin putoamiset ym...
      Joten sinne vaan nauttimaan luonnosta.

      • Anonyymi

        Minua kiinnostaisi nämä itä Suomen maastot Imatralta Lieksaan. Ne ovat Luken mukaan juuri sitä tumminta karhualuetta Suomessa. Lisäksi siellä suunnalla karhut ovat varmaankin tottuneet ihmiseen, kun on niitä tarkkailukoppeja haaskojen tuntumassa. Eivät nuo paikallisetkaan mielellään enää mene vieraaseen metsään ainakaan ilman asetta.

        Lappiin varmaan uskaltaisin minäkin, mutta, mutta..


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Minua kiinnostaisi nämä itä Suomen maastot Imatralta Lieksaan. Ne ovat Luken mukaan juuri sitä tumminta karhualuetta Suomessa. Lisäksi siellä suunnalla karhut ovat varmaankin tottuneet ihmiseen, kun on niitä tarkkailukoppeja haaskojen tuntumassa. Eivät nuo paikallisetkaan mielellään enää mene vieraaseen metsään ainakaan ilman asetta.

        Lappiin varmaan uskaltaisin minäkin, mutta, mutta..

        "Eivät nuo paikallisetkaan mielellään enää mene vieraaseen metsään ainakaan ilman asetta."
        Tämä oli hauska!
        Ai että kulkisin metsissä ase mukana? Vain metsästysaikaan, rauhoitutaan nyt sen pelon kanssa.


    • Anonyymi

      No, yksin ei kannata itärajan karhualueille mennä yöpymään. Siellä on kaikenluontoista petoa. Osa on varmasti vaarallisiakin yksilöitä yksinäiselle kulkijalle. Varsinkin, jos peto vaistoaa kulkijan pelon.
      Mene Lappiin jonnekin missä on polut ja tiet valmiina. Siellä ei ole pedoista vaaraa. Voi liikkua huoletta yksinkin.

    • Anonyymi

      Alaska on tunnettu karhuistaan. Alaskassa ei kukaan yritä selittää karhujen vaarattomuudesta yhtään mitään. Siellä jokainen tietää sen, että metsään ei mennä ilman asetta. Ja aseen käyttö tulee myös hallita. Jokaisessa porukassakin on aina joku, joka vastaa aseen käytöstä ja porukan turvallisuudesta.

      • Anonyymi

        Et ilmeisesti ole ollut Alaskassa?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et ilmeisesti ole ollut Alaskassa?

        Ilmeisestikin olen ollut jopa useampia vuosia Alaskassa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ilmeisestikin olen ollut jopa useampia vuosia Alaskassa.

        Itse en ole koskaan kantanut asetta Alaskan erämaissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse en ole koskaan kantanut asetta Alaskan erämaissa.

        Et ilmeisesti ole ollut Alaskassa?


    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Tulin juuri 2 vkon mittaiselta Lapin reissulta kotiin Kuhmoon. Kaikki yöt louteella tai teltassa. Ei repineet pedot minua tai koiraani Lapissa ja eivät ole repineet Kuhmossakaan. Koirani ovat aina olleet seisojia, joten ei probleemia. Ajokoira- ja hirviporukoilla toki toinen homma; niitä koiria menee se tietty määrä per vuosi susien suihin. Ihmisten omakohtaisesti kokema petopelko on persulaista ja siten tarpeetonta hupatusta. Tuntuu jopa ihmeelle, että jonkin liikkkumisia rajoittaisi nk. petopelko; ei tule minulla mieleen muuta kuin koirien tiimoilta.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Milloin viimeksi karhu on ihmksen kimppuun käynyt.

      Verrata voisi esimerkiksi siihen, kuinka monta ihmistä kuolee liikenteessä.

      • Anonyymi

        Suomessa ollaan liikenteessä miljoonia tunteja päivittäin. Maastossa yksin petojen ulottuvilla vain muutamia kymmeniä tunteja vuorokaudessa.
        Ainahan sitä verrata voi mihin haluaa, muttakun kaikki eivät sitäkään osaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomessa ollaan liikenteessä miljoonia tunteja päivittäin. Maastossa yksin petojen ulottuvilla vain muutamia kymmeniä tunteja vuorokaudessa.
        Ainahan sitä verrata voi mihin haluaa, muttakun kaikki eivät sitäkään osaa.

        Milloin karhu on tappanut retkeilijän Suomessa?


      • Anonyymi

      • Anonyymi

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Ei se susikaan ole mikään läpihuutojuttu. Puhumattakaan, jos kohtaat useamman eläimen lauman. https://www.studio55.fi/vapaalla/article/riistasuunnittelija-toimi-nain-jos-kohtaat-suden/4498974#gs.7wp2xq

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Liikun muutamia päiviä viikossa, ympäri vuoden- talvilumilla lumikengin, luonnossa. Itäsuomi. Hirvistä ei ketju mainitse mitään, vaikka se on lisääntymisaikanaan ihmiselle vaarallinen, sonni nimittäin.
      Kun liikun, tulee seurattua missä hirvet ovat, muutoinkin- missä hirvi, ei hyvin iso karhuriski. Kun hirvet lähtevät kesällä äkisti kesälaitumilta ja talvella talvehtimisalueelta, jotain pelottavaa on liikkeellä.
      Hirvenmehtuuaikaan tietysti passimiehiä, ajomiehiä, koiria, mutta muustakin voi olla kyse- erityisesti jos ei ole mehtuuihmisistä mitään havaintoja.
      Luonnossa kun yövyn, en jätä ruokaa telttaan, vaan kannelliseen sankoon- ja jotain muutakin sinne kolisemaan, usean metrin päähän teltasta.
      Tulenpito on hyvä, etenkin kylmällä märällä syksykelillä, jos maanomistajan lupa. Kettuja, supikoiria, minkkejä... ja mäyriä- nuo ne yleisimmät monenlaisen syöjät on, joista havaintoja. Kesähän on sitten täynnä kaikkea mikä lentää. Ja saalis suussa yöllä kulkevia kettuja, ja supikoiria...
      Ihan varhain aamulla voi tavata ison kanalinnun, ruokailemassa, syksyllä on sitten kiva tavata teeret, talvialueeltaan.
      Mitä eniten ketjussa ihmettelen, etteikö ihminen ymmärrä, elävänsä sivistyksessä toisten ihmisten seassa, ja kaikki ei ole kavereita. En ole joutunut koskaan pahoin häirityksi. Kerran oli hirvi kävellyt nukkuessani juuri teltan viereltä. Kerran metsämyyrä söi eväsleipiäni, kun jätin huolimattomasti. Itikat sun muut- niistä oli taas kesän, vain riesaa.

      • Anonyymi

        Hirvistä ei mainita sen vuoksi, että niitä ei ole PunaHilkan seikkailuissa ja hirvillä ei ole teräviä hampaita. Ja siitä huolimatta ne tappavat vuodessa enemmän ihmisiä kuin sudet sadassa vuodessa. … Hampaaton peto ei myy.


    • Anonyymi

      Suomessa eivät pedot ole käyneet ihmisten kimppuun satoihin vuosiin. Aivan turha pelko.

      Turha vedota Amerikan oloihin, siellä harmaakarhut eivät kunnioita ihmistä ja ruokakin pitää säilöä satojen metrin päähän leiristä karhunkestäviin pönttöihin. Asekkin on hyvä olla mukana. Ei mitään tekemistä kotoisten olojen kanssa. luojan kiitos.

      50 vuotta olen retkeillyt karhu/susialueilla ja tuoreita jälkiä on usein näkynyt leirin lähellä, mutta elikot itse eivät ole ikinä suvainneet näyttäytyä.

      • Anonyymi

        No koitahan kuuklettaa: karhu hyökkäsi


    • Anonyymi

      Pienessä porukassa on turvallista liikkua. Pedot pysyvät varmasti poissa. Sen sijaan yksin liikkuminen erämaassa on aivan toinen juttu. En sano, että sekään on vaarallista, mutta yksin kulkijoille on erilaisia sattumuksia kyllä osunut. Olin 15 vuotta eräässä itä-suomalaisessa matkailualan yrityksessä ja sain kuulla kaikenlaista.

    • Anonyymi
    • Anonyymi

      Koko aikuis-ikäni olen liikkunut luonnossa telttaillen eikä ole edes pieneen mieleen tullut petoja pelätä.
      Ei ole ruokiani syöneet eikä minua uhanneet. suurin uhka on olleet hiiret.

    • Anonyymi

      Muistan lukeneeni kuinka ennen vanhaan yksinäiset kulkurit joutuivat silloin tällöin susien/susilaumojen uhreiksi.Nykyään maanteillä liikkuu ainoastaan motorisoituja kulkupelejä. Kuinkahan olisi, jos reissumiehet liikkuisivat edelleenkin kävellen maanteitä pitkin. Varmaan sudetkin ottaisivat jälleen omansa?

      • Anonyymi

        Suosittelen ihan vaan heijastinta jos tiellä kulkeminen pelottaa.


    • Anonyymi

      Karhuista ja susista ei huolta, mutta mites punkit, itikat ja hirvikärpäset, eikä muurahaisetkaan telkassa kivoja ole

    • Anonyymi

      Typerä kulkija on itse itselleen suurin riski. Lyö autioituvan tylsällä kirveellä jalkaansa, tippuu jäihin, eksyy, paleltuu, vuolee sormeensa, jne...

    • Anonyymi

      "olen sen sortin retkeilijä, että pelkään kaikkea mikä syö ja liikkuu".

      Minä taas olen sen sortin retkeilijä, että syön lähes kaikkea, mikä liikkuu. Suolaa, voita ja hyvät varusteet vain mukana ja repussa, niin kyllä kypsentäminen onnistuu.

    • Anonyymi

      se on miehen puhetta jos pelkää korvessa yksin niin pysykööt poissa metsään kuuluvat aidot luontoihmiset eikä mitkään kaupunkien viher hörhöt.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      39
      6905
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3898
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3280
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2844
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      16
      2662
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2228
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2176
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      37
      2082
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2047
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      37
      1952
    Aihe