Nyt se on osoitettu useassa tutkimuksessa, ettei hiilidioksidilla ole vaikutusta ilmakehän lämpötilaan.
Sortuuko tässä koko agw:n korttitalo?
Ainakaan mitään perusteita hiilidioksidiin perustuville veroille ja maksuille ei enää ole. Ja vesihöyryn verottaminen se vasta pöljää olisikin.
Valtamediahan ei vahingossakaan julkaise tällaisia uutisia.
https://notrickszone.com/2020/01/06/scientists-the-co2-greenhouse-warming-effect-rides-on-mere-assumption-and-lacks-empirical-verification/
Hiilidioksidilla ei vaikutusta
27
52
Vastaukset
- Anonyymi
Huuhaata. Jos lasken peiton alla kasvihuonekaasua niin ainakin vaimo käy hetken kuumana.
- Anonyymi
Tietäähän, ja jos ei tiedä, niin ainakin päättelee rationaalinen ihminen että näin on.
- Anonyymi
Aika vaikea on empiirisesti varmistaa sellaista tulosta, joka varmistaminen edellyttäisi koko Maapallon ilmakehän hiilidioksidipitoisuuden kaksinkertaistamista. Siksi tälläiset joudutaan tekemään mallinnuksen avulla.
Samalla lailla esimerkiksi suurten rakenteiden lujuus selvitetään mallintamisen avulla. Kun siis ei ole mahdollista empiirisesti testata koko asiaa rikkomatta kyseistä rakennetta.- Anonyymi
Paljon helpompaa on kerätä talteen kaikki hiilidioksidi. Sitten näkee että lämpötila laskee.
- Anonyymi
Ja poistelu alkaa, kun alarmisteilta argumentit loppuu.
Tämäkin denialistien keskinäinen keskustelu perustuu kokonaan akuankka-linkkiin.
Hohhoijaa.- Anonyymi
Esim. voimalaitoksilla kun polttoainemäärät voivat olla varsin suuria, ilmaa ei haluta lämmittää yhtään enempää kuin mitä palamisen takia on välttämätöntä ja vanha menetelmä mitata palamisen hyvyyttä on mitata hiilidioksidin määrä poistokaasuissa. Mitä korkeampi hiilidioksidin määrä, sitä enemmän happea on käytetty palamiseen ja sitä vähemmän lämmitetty ilmaa tarpeettomasti. Toki poistokaasujen lämpöäkin usein osin hyödynnetään esim. tulevan palamisilman esilämmitykseen.
- Anonyymi
Jons kirjoitti:
Huhhuh, mitä soopaa.
No laita sitä soopaa hiukan tähänkin ketjuun. Älä piilottele sitä tuvan nurkassa.
- Anonyymi
Voimalaitoksella savukaasuista mitataan NOx, lämpötila ja jäännöshappi.
Ja kyllä niistä savukaasuista otetaan kaikki mahdollinen lämpöenergia talteen, joka voidaan savupiippua uhraamatta talteen ottaa.
- Anonyymi
Labramittauksilla on todettu, että sekä CO2- että H2O-molekyylit absorboivat lämpösätilyn aallonpituksilla.
Vesihöyry on merkittävin kasvihuonekaasu. Nykyisillä vesihöyryn pitoisuuksilla H2O-molekyylejä on 8-kertainen määrä CO2-molekyyleihin nähden. CO2 osuus on siis 11 %.
Kasvihuoneilmiön suuruudeksi väitetään 33 C. Siitä 11 % tekee 3.7 C. Tämä on suuruusluokka CO2-kokonaisvaikutukselle nykyään. Noiden molekyylien absorptiospektreissä on toki eroja, mutta suuruusluokka lienee tuossa.- Anonyymi
En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.
Jos tiede osoittaa, että vesihöyryllä ei ole kasvihuonevaikutusta, niin sitten puheet CO2-lisäyksen ongelmasta voidaan lopettaa.
- Anonyymi
CO2-lisäyksen vaikutus on tunnetusti logaritminen. Tuplaaminen vaikuttaa siis tekijällä 0.69. Näin ollen tuplaamisen vaikutus olisi 2.6 C.
Tuo "klubiaskiarvio" on todennäköisesti yhtä hyvä kuin monet muutkin esitetyt arviot. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
CO2-lisäyksen vaikutus on tunnetusti logaritminen. Tuplaaminen vaikuttaa siis tekijällä 0.69. Näin ollen tuplaamisen vaikutus olisi 2.6 C.
Tuo "klubiaskiarvio" on todennäköisesti yhtä hyvä kuin monet muutkin esitetyt arviot.Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.
Anonyymi kirjoitti:
En ole kenenkään kuullut väittävän, että H2O:lla ei olisi lämmittävää vaikutusta ilmakehässä. Miksi CO2 olisi poikkeus, kun labrassa on varmuudella todettu, että molemmat molekyylit kykenevät absorboimaan sähkömagneettista säteilyä lämpösäteilyn aallonpituuksilla.
Kannattaa lukea aloituksen linkistä ko. tutkimukset.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.
Todista tuo!
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Logaritmisuus tulee siitä että CO2 absorptiopiikkien huippukohdat ovat jo saturoituneet ja pitoisuuden lisääntyminen levittää piikkejä kun niiden helmat nousevat esille. Eli siis absorptiota tapahtuu laajemmalla aallonpituusalueella kun ppm lukemat lisääntyvät.
Ei noin.
Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei noin.
Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia.Noin mielestänikin, muta miksi yritetään suhteuttaa CO2 ja H2O- höyryvaikutusta niiden keskimääräiseen suhteeseen.
Kai se nyt on yleisesti tiedossa että maanpinnan lämpösäteily absorboituu lähes kokonaan alailmakehässä, jossa H2O määrä on kertaluokkaa 100 suurempi, ja vastaavasti troposfäärin yläpuolella suhde on jopa päinvastainen.
Pelkkien suhdelukujen vertailu ja niistä vedetyt päätelmät ei osoita kovinkaan kehittynyttä asiantuntemusta !
No joihinkin tarkoituksiin kai kaikki kelpaa, vai ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Noin mielestänikin, muta miksi yritetään suhteuttaa CO2 ja H2O- höyryvaikutusta niiden keskimääräiseen suhteeseen.
Kai se nyt on yleisesti tiedossa että maanpinnan lämpösäteily absorboituu lähes kokonaan alailmakehässä, jossa H2O määrä on kertaluokkaa 100 suurempi, ja vastaavasti troposfäärin yläpuolella suhde on jopa päinvastainen.
Pelkkien suhdelukujen vertailu ja niistä vedetyt päätelmät ei osoita kovinkaan kehittynyttä asiantuntemusta !
No joihinkin tarkoituksiin kai kaikki kelpaa, vai ?Mitä tarkoittaa "jopa päinvastainen" ?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei noin.
Absorptiokuvaajissa on säteilytaajuuksien absorptio, jos jotain taajuutta jokin kaasu absorboi vain tietyllä rajatulla tehollaan, kaasun pitoisuus ei absorption ominaisuutta muuta, eli ne "piikkien reunat" ei pitoisuudesta välitä.
Kokonaisabsorptiomäärä on sitten eri juttu, se ei erottele eri kaasuja tai niiden pitoisuuksia.Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.
Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.
Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta.Miten tuo liittyy ihmisen aiheuttaman ilmastonlämpenemisen todistamattomuuteen?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Yksittäiset CO2 kaasun absorptiopiikit eivät ole suorareunaisia tolppia vaan pikemminkin kuin Gaussin käyriä. Niillä on keskikohta, jolla absorptio on voimakkainta ja keskeltä reunalle siirryttäessä vastaavasti absorptio heikkenee. Kun piikin keskikohta on saturaatiossa niin reunoilla absorptio tietenkin edelleen kasvaa kaasun pitoisuuden kasvaessa.
Kaasun pitoisuuden kasvatus litistää absorptiopiikin saturoitunutta huippua tolppamaisemmaksi ja leventää sitä aluetta aallopituuksissa katsottuna, jossa piikin helmojenkin kohdalla absorptio on lähes saturoitunutta.Sotket nyt toisiinsa kaasun absorptiokyvyn eri taajuuksiin ja kokonaisabsorption.
Jos kaaviossa on muuttujina säteilytaajuustaajuus ja absorptiokyky, määrä ei liity mitenkään kuvioon.
- Anonyymi
Tuossa linkissä väitetään näin "Surprisingly, Dr. Allmendinger found that the capacity to absorb radiation (sunlight) was quite similar for CO2 and for argon, nitrogen, and oxygen. The latter 3 are non-greenhouse gases." Miten niin yllättävästi, onhan nuo spektrit tunnettu iät ja ajat. Ja kasvihuonekaasujen ominaisuushan on juuri se, että läpäisevät auringon säteilyä, sensijaan absorboivat maasta avaruuteen emittoituvaa lyhytaaltoista säteilyä.
- Anonyymi
Jos asia on vaikea hahmottaa, niin vastaava säteilyspektri pitäisi olla helpompi ymmärtää.
Esimerkiksi neon kaasu säteilee keinotekoisesti kiihdytettynä aineelle ominaista punaista valoa, sen spektrikuvion huippu osuu siis aallonpituusalueelle joka vastaa punaista valoa.
Ei ole merkitystä sillä, kuinka monta säteilijää on yhtä aikaa käytettävissä, valo on aina saman väristä, vain valaisuteho lisääntyy ja saturaatio tarkoittaisi sitä että säteilylähteiden lisääminen ei enää lisäisi valoisuutta.
Absorptiospektri on samoin aineen ominaisuutta kuvaava, ei siihen määrä vaikuta. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Jos asia on vaikea hahmottaa, niin vastaava säteilyspektri pitäisi olla helpompi ymmärtää.
Esimerkiksi neon kaasu säteilee keinotekoisesti kiihdytettynä aineelle ominaista punaista valoa, sen spektrikuvion huippu osuu siis aallonpituusalueelle joka vastaa punaista valoa.
Ei ole merkitystä sillä, kuinka monta säteilijää on yhtä aikaa käytettävissä, valo on aina saman väristä, vain valaisuteho lisääntyy ja saturaatio tarkoittaisi sitä että säteilylähteiden lisääminen ei enää lisäisi valoisuutta.
Absorptiospektri on samoin aineen ominaisuutta kuvaava, ei siihen määrä vaikuta.Sotket kahta eri asiaa ehkäpä tarkoituksella. Saturoitunut absorptio liittyy nimenomaan aineen määrään absorboivassa kerroksessa ja hiilidioksidin pitoisuuden lisääntyminen on ainemäärän vaihtelua.
Kirjoitin aiheesta viestin keskusteluun "Hiilidioksidi on maailman tutkituin kaasu" tänään aamulla ( Anonyymi 14.1.2020 klo 08:36 ) selvittäen miten aallonpituuskohtainen absorptio vaikuttaa kaasukerroksen läpi mitattuun absorptioon.
Jos jollakulla on tuohon asiaan lisättävää niin lisätköön mainittuun keskusteluun. Näin vastaukseen on helppo viitata jatkossakin.
Ketjusta on poistettu 4 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3178123Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne996369Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1743673- 702440
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee402430- 422204
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san222176Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1962014- 831877
- 481575