Onko ketään? Miten tulette vanhempienne kanssa toimeen? Olen lähes 40v jo.. Hitto että ärsyttää kun koitat keskustella mistä vaan aiheesta niiden kanssa niin kaikkeen saadaan vedettyä jotenkin jumala mukaan, nähdään pahuutta jokapuolella jne..
Ei jotenkin jaksaisi kun tota soopaa kuuli pakollisesti koulussa ja riparilla sitäkin enemmän aikanaan, alkoi seota itsekkin, sitten aikuisena ymmärsi onneksi että jumalaa ei ole (huh, helpotus)..
Sen verran on vielä opeteltavaa, että oppisin siitä alitajuisesta ajattelusta pois että "jumala muka vaikuttaisi asioihin".. joskus herkässä iässä piti jopa kiitellä ja pyydellä anteeksi jumalalta omia ajatuksiakin (ihan sairasta minusta)
Iltarukouksesta onneksi sain pyristeltyä irti jo melko nuorena, se ei ole enää vaivaamassa unen saantia (senkin kun piti mennä täysin oikein ettei vaan rankaista)
Huoh..
Uskovaisten perheiden aikuiset lapset
6
91
Vastaukset
- Anonyymi
Ymmärrän.
Olet tehnyt analyysin ja se on paljon.
Nähtävästi vanhemmillasi on tämä kaikista tärkein asia heidän elämässään.
Heille on kai sattunut jotain ja siksi se on niin tärkeää heille. Eivät ole päässeet pois tavastaan. Yrittävät kuitenkin sinun parastasi.
Yrität irtautua pois ja luoda oman maailmankuvasi. Tervettä!
Ihan hyvin voit sanoa heille, että et halua enää kuulla sitä tuputusta enää ja että olet aikuinen ihminen ja teet nykyisin itse valintasi.
Itselläni oli sama juttu.
Lopetin kirkossa käymisen kokonaan. En mennyt moneen vuoteen.
Kun äitini lähetteli uskonnollisia kirjoja, niin sanoin että elä lähettele, lue itse.
Ei silti, nykyisin rukoilen paljon ja meen joskus kirkkoonkin.
Mutta se on vapaaehtoista ja siksi että olen tullut itse siihen tulokseen.
Anna ajan kulua.
Voisit ihan hyvin mennä juttelemaan jonkun asiantuntijan kanssa.
Myös vaikka diakonin. Vaikka neuvo tuntuu ehkä kummalliselta. Diakonit ovat aika valveutuneita ja eivät kiihkoile.
Kuuluvatko vanhempasi johonkin lahkoon, vai ovat riviluterilaisia?
On joku "uskonnon uhrit" palsta täällä Suomi24:llä, voisithan kysellä sielläkin.
Itse kammoksun tiettyjä lahkoja. Vai ovatko vanhempasi jehovalaisia?
Olet tarttunut asiaan ja selviät siitä.
Tulet itse siihen tulokseen mihin itse tulet.- Anonyymi
Ongelma on siinä että ne on ihan mukavia ihmisinä ja haluaisin olla tekemisissä heidän kanssaan, mutta ei se onnistu kun kaikki asiat johtuu aina jumalasta ja se on "totuus"
Nuorempana teki tiukkaa tuoda kavereita meille, ajattelin että jos uskonnollisuus olisi näkynyt olisin joutunut vielä enemmän kiusatuksi..
Kirjoista tulee riitaa myös, itse en saisi lukea mitään mikä viittaa millään tavalla "pahuuteen", itse en halua lukea mitään mikä viittaa kristillisyyteen, koska se ei ole sillon faktatietoa.
En tiedä kuuluvatko lahkoon, itse en tietääkseeni kuulu? enkä tiedä myöskään mitä tarkoittaa riviluterilainen.
- Anonyymi
Olisi teidänkin kannattunut syntyä perinteiseen tapakristilliseen suomalaisperheeseen. Minulle ei tänä päivänäkään ole selvää vanhempieni uskomuselämä. Isä kuoli jo jonkin aikaa sitten, joten en voi asiaa häneltä tarkistaa. Kaikesta päätellen hän ei uskonut Jumalaan eikä mihinkään yliluonnolliseen. Sodan käynyt mies.
Äitini elää vielä. Olen melkein varma, että olen nähnyt hänen joskus rukoilevan. En aio kysyä häneltä. Usko on yksityisasia meille kiihkotapaluterilaisille.
Kehotan teitäkin alkamaan kiivaiksi suomalaisiksi tapaluterilaisiksi. Se tekee elämästä paljon helpompaa. Sen jälkeen et ole enää kiinnostunut toisten, etkä juuri edes omastasi, uskonnosta, seksielämästä, tuloista, rikostaustasta, salaviinatehtaasta etkä juuri puoluekannastakaan, kunhan ei ole kommunisti.
Suomalaisena kiihkotapaluterilaisena voi käyttää aikaansa kaikkeen mielenkiintoisempaan. Kuten Suomi 24:ään... ei hyvä Jumala, tämä menee kyllä jo liian pitkälle... jotkut rajat pitäisi sentään osata itselleen asettaa... tai hommata jostain Jumala tekemään se, tähän aikaan yöstä S24:ssä, tämähän on pahempaa kuin alkoholisimi.- Anonyymi
Oikeasti en halunnut irvailla aloittajalle. Ymmärrän, että hänelle tilanne on vaikea. Pitää vanhemmistaan, jotka tuputtavat uskoaan, joka on heille itselleen se tärkein asia. En tiedä, miten itse siitä selviäisin, tuskin kovin hyvin. Minulla vain oli onnea syntyä toisenlaiseen ympäristöön. Jo isovanhemmissani oli toisenlaisia, enemmän uskonnollisia ihmisiä, eivät onneksi noin kiihkeitä kuin aloittajalla.
Toisaalta mitä pahaa on iltarukouksessa? Tai ruokarukouksessa? Ei siinä ole oleellisinta se, kuuleeko sen todella joku, vaan se terapeuttinen vaikutus. Se on vuorovaikutusta oman sisimpäsi kanssa tavalla, joka voi olla myös erittäin hyvää. Kun et tee siitä ahdistavia sääntöjä ja pelkoa. Omien tekojensa ja toimiensa tutkailu ei ole paha asia. - Anonyymi
Provo, en jaksanut lukea kun ekan lauseen.
- Anonyymi
No okei, otan kantaa tuohon ilta/ruokarukous asiaan, se liittyy jumalaan eli rankaisemiseen eli pahuuteen -Aloittaja
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 427205
- 324018
- 543523
- 423020
- 172776
- 372248
- 162226
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons472207- 412193
- 452159