Säännöllinen unirytmi

Onko se enää normaalia, jos ihminen vaatii täysin säännöllistä unirytmiä itselleen? Hän nukahtaa 5 min tarkkuudella aina samaan aikaan tai muuten "rytmi menee sekaisin pidemmäksi aikaa". Hän on iltauninen eikä pysy hereillä tai alkaa sekoilemaan, jos ei pääse välittömästi silloin kun tahtoo nukkumaan. Hän herää tyytyväisenä aikaisin, aina samaan aikaan, kun vain saa pitää oman joustamattoman unirytminsä. Unirytmi onkin pysynyt aina samana. Kesä-ja talviaikaan siirtymiset ovat hänelle ongelmallisia.

Toisilla kun uniaika heittelee useammalla tunnilla ihan yhteiskunnan luomasta pakosta ja siitä "ei seuraa ongelmia". Ovat aina vapaapäivinä ja lomilla eri rytmissä kuin työpäivinä. Työpäivinä joutuvat heräämään jopa tunteja aikaisemmin kuin luonnollisesti tahtoisivat, mutta eivät valita sekoavansa. Ovatko aamuvirkut tarkempia unirytmistään, sillä en tunne yhtään iltavirkkua, joka olisi?

Kenen mielenterveys kestää, hänen joka ei jousta uniajoistaan vai hänen joka joustaa?

Yhdellä tuntemallani kaksisuuntaista mielialahäiriötä sairastavalla on hyvin säännöllinen unirytmi. Menee nukkumaan jo klo 20.30. Hänellä on sairaus hyvässä hoitotasapainossa, mutta hän pelkää ennalta, että jos unirytmissä olisi pienikin poikkeama, niin sairaus ottaisi vallan.

Voiko ihminen olla mieleltään terve, jos hän vaatii tarkan unirytmin, vai enteileekö se yleensä tulevaa sairautta, jos vahtii melkein hysteerisesti uniaikojaan? Tarkka unirytmi tukee mielenterveyttä, mutta tarvitseeko terve tätä tukea?