Ensimmäinen vetyauto liikkuu nyt Oulussa

Vety on kiva juttu, mutta ei nykytekniikalla vielä valmis henkilöautokäyttöön.
Sitten kun vihreää vetyä on saatavilla kohtuulliseen hintaan, niin katsellaan uudestaan.

Antaa muiden touhuta sen vedyn kanssa ja katsellaan me täällä suomessa, että miten homma lähtee luistamaan.
Jos näyttää siltä, että hommassa on oikeasti potenttiaalia, niin hypätään sitten mukaan.

Muutaman vuoden myöhästyminen vetybuumin kuumimmalta aallonharjalta tuskin syöksee suomea perikadon porteille.
Voi olla niin, että hetken odottelu säästää roimasti yhteiskunnan varoja.

Olemme vähäväkinen, ostovoimaltaan heikohto ja laajalle alueelle levittäynyt kansa.
Jo nämä kolme syytä hankaloittaa kummasti vedyn käyttöä henkilöautoissa.

Kun vetyä aletaan yleisemmin käyttämään, niin henkilöautoliikenne, varsinkaan suomen henkilöautoliikenne ei todellakaan ole jonon ensimmäisenä.
Siellä on paljon tärekeämpiä käyttökohteita vedylle odottelemassa, joilla saadaan ilmastotekoja paljon kustannustehokkaammin kuin sitä vetyä tankattaisiin henkilöautoihin.

Vielä niistä EU:n vetyjakeluasematavoitteista:
Komissio korostaa myös latausinfrastruktuurin laajentamisen tärkeyttä.
Komissio haluaisi, että sähkö- ja vetyautoille olisi lataus- ja tankkausmahdollisuuksia läpi EU-alueen.
Jäsenmaiden tulisi lisätä latauskapasiteettia päästöttömien autojen myynnin mukaan ja perustaa suurimmille teille lataus- ja tankkauspisteitä säännöllisin välimatkoin.
Sähkölatauspisteitä tulisi olla EU:n päätieverkon (TEN-T) teillä 60 kilometrin välein vuoteen 2025 mennessä ja vetytankkauspisteitä 150 kilometrin välein vuoteen 2030 mennessä.

Suomen TEN-T päätieverkko on Naantali-Vaalimaa ja Helsingistä-Jyväskylä-Oulu-Tornio.
Jos noilla kahdella pätkällä pitää olla vetyjakeluasema 2030 mennessä, niin ei siihen montaa asemaa tarvitse.

Artikkelista:

"Vetyauton lähimmät kaupallisen tankkauspisteet ovat Tallinnassa ja Tukholmassa. Oulussa sijaitsee kuitenkin kaksi vetyä tuottavaa tehdasta."

Tuleeko Oulun laidalle nyt ensimmäinen tankkauspiste siirtokontti periaatteella aivan tehtaan kylkeen? Se jää nähtäväksi. Kuka haluaa sen vähintään miljoonan euron kontin maksaa vain yhden (tulevaisuudessa muutaman) vetyauton tähden kun puhutaan ensimmäisestä vuodesta? Ja jos vety floppaa niin vetytankkauspiste tuottaa rajusti tappiota sijoittajalle.

Artikkelissa oli että ensimmäinen vetyauto liikkuu ehkä Oulun seudulla. MUTTA missä se auto tankataan? Taitaa kyse olla vain oman firman mainostempusta ja vetyauto seisoo oikeasti firman pihassa pihakoristeena. Saadaan firman nimi ja toiminta lehteen poikien uusia asiakkaita vetyautoilulla ratsastaen. Välttämättä vetyhenkilöautot eivät ole tämän firman todellinen tavoite vaan teollisuus. Siksi perämeren ympäristö sijaintina.

ja renault tuo omat vetytankkauskontit juu

Uusiutuvan, vihreän vedyn ongelmana on, että sen tuottaminen vaatii todella monen tuulivoimalan energiantuotantoa. Esimerkiksi SSAB:n Raahen terästehtaan vaatiman vetymäärän tuottamiseen tarvittaisiin noin 10 terawattituntia energiaa nykyisellä vesielektrolyysillä, käytännössä yhden ydinvoimalan verran.

Vertailun vuoksi: Suomen tuulivoimalat tuottivat vuonna 2020 sähköä 7,8 TWh. Suomessa oli viime vuoden lopussa 821 tuulivoimalaa, joiden kokonaiskapasiteetti on 2 586 MW.

Tuotantotavasta riippuen vetyä kuvaillaan eri väreillä. Vetyä voidaan esimerkiksi tuottaa sähkön avulla elektrolyysissä, jossa vedestä erotetaan vety ja happi toisistaan. Vetyä syntyy myös kemianteollisuuden prosesseissa.

Vihreä vety
Uusiutuva vety, joka on tehty aurinko-, tuuli- tai vesivoimalla tuotetun sähkön avulla.

Sininen vety
Fossiilisilla polttoaineilla tuotettu vety, jonka CO2-päästöjä vähennetään hiilen talteenotolla ja varastoinnilla.

Harmaa vety
Fossiilisilla polttoaineilla, esimerkiksi maakaasulla tuotettu vety, joka tuottaa CO2-päästöjä.

Päästötön vety
Vety, joka tuotetaan ilman CO2-päästöjä ydinvoimalla tai uusiutuvalla energialla.

Vetyä tarvitaan, jotta säästä riippuvaisen aurinko- ja tuulienergian mahdollista ylijäämää voidaan varastoida suurina määrinä ja pitkäksi ajaksi.

Elektrolyysillä tuotetun vedyn hyötysuhde on 60–70 prosenttia. Noin kolmannes käytetystä sähköstä menee hukkaan lämpönä.

Kun vedystä tuotetaan sähköä kaasuturbiinilla tai polttokennolla, hyötysuhde on 40–55 prosenttia. Näin ollen kokonaishyötysuhde prosessissa sähköstä vedyksi ja takaisin sähköksi on 24–38 prosenttia.

Huttulan mukaan vihreää, päästötöntä sähköä ei riitä kaikille. Huttulan laskelmien mukaan koko maailman mittakaavassa pelkästään vedyllä tuotettu teräs tarkoittaisi noin 400 uuden ydinvoimalan tai 240 000 uuden tuulivoimalan rakentamista. Maailmassa on tällä hetkellä noin 440 ydinreaktoria.

Vetyauton imagoa tahkova firma Skarta on pahoissa taloudellisissa vaikeuksissa. 3 vuotta tuottanut vain reilusti tappiota ja velkaantumisaste vain nousee. Taitaa olla vain mediatempusta etsiessään oikeasti rahoitusta (asiakkaita) toiminnalleen median kautta?

https://www.nordnet.fi/markkinakatsaus/osakekurssit/16407730-skarta-group?details

Aika huikeaa

Hieno juttu

dieselin korvaaja-vaivaton

Hyvä uutinen todellakin