Kelpoisuuslogiikka

Tuli äsken herätessä mieleen Donald Hoffmanin kelpoisuus vs totuus tutkimuksista seuraavanlaista:

Kelpoisuuslogiikka ja kelpoisuusarvot ovat aina viitekehys-sidonnaisia.

Koska todellisuudella on aina monta tasoa ("sipuli") niin usein käytännön tasolla varsinkin liian tarkasti sovellettuna perinteinen käsitelogiikka totuusarvoineen on melko hyödyntöntä ja pitäisikin korvata jonkinlaisella kelpoisuuslogiikalla jossa otetaaan huomioon kielellisen kommunikaation ja "tiedon" kelpoisuuarvo (esim. asteikolla 1-5) tietyssä viitekehyksessä joka taas kertoo sen mihin tarkoitukseen ko. käsitteellistä tietoa on tarkoitus käyttää.

Kaikki kommunikoinnissa käytetyt käsitteet ovat ikäänkuin käyttöliitymän osia ja viitekehys eli ympäristö ja toiminnan päämäärät aina määrittelevät kielellisen ilmaisun kelpoisuusarvon.

Tarkkaan ottaen kaikki kielelliset ilmaisut ovat aina epätosia ja puutteellisia koska esim. mitään konkreettista fysikaalista objektia ei koskaan voida kuvata tyhjentävästi koska se kuvaus olisi jatkuvasti täydentyvä ja kuvauksen pituus siis myös periaatteessa ääretön.

Otetaan esim. pöydän käsite jota filosofit ovat usein käyttäneet esimerkkinä niin eri tilanteissa pöytään liittyvä informaatio voi olla eri tasoista alkaen jonkun toiminnan kannalta epäolennaisesta ja triviaalista tasosta hyvin tarkkaan tasoon jota esim. pöytien rakentajat ja suunnittelijat tarvitsevat.

Täydellinen tieto jostain konkreettisesta pöydästä myös liittyisi kaikkeen mahdolliseen tietoon kaikesta muustakin koko maailmankaikkeudessa koska se pöytä ei ole suljettu systeemi.

Mikään kielellinen ilmaisu jostain konkreettisesta fysikaalisesta objektista ei voi olla täydellinen eli se ei voi kattaa kaikkea mahdollista informaatiota esim. kvanttitason vuorovaikutuksista lähtien jolloin samalla myös sen pöydän ja sen ympäristön erillisyys hämärtyy puhumattakaan siitä että tuotettu informaatio on määrältään valtavaa ja sen lisäksi koko ajan muuttuvaa koska kvanttitason todellisuus koostuu prosesseista (atomien, moleyylien ja alkeishiukkasten keskinäisistä vuorovaikutuksista).

Kun nyt istun pöydän ääressä kirjoittamassa tätä niin pöydän kelpoisuusmerkitys ja kelpoisuuarvo liittyy tässä kirjoittamisen viitekehyksessä ainoastaan siihen että se toimii näppäimistön ja näytön alustana ja silloin riittää että vain mainitsee sanan 'pöytä' eikä liitä siihen sellaista tietoa joka ei ole olennaista ja joka tuottaisi turhaa lisäinformaatiota ja samalla vähentäisi sen kommunikoinnin kelpoisuusarvoa vaikka informaation määrä kasvaisi vaikka samalla tietysti siirryttäisiin lähemmäksi ns. perinteistä totuusarvoa.

Kelpoisuuslogiikka kommunikointiin sovellettuna tarkoittaa hyvin pitkälle need-too-know periaatteen soveltamista kommunikointiin ja kiellisiin ilmaisuihin eli keskitytään vain jonkin toiminnan tai tarkoituksen kannalta olennaisimpiin asioihin ja tarkkuutta kasvatetaan vain sitä mukaa kuin sitä oikeasti tarvitaan.

Tieteeseen sovellettuna kelpoisuuslogiikka tarkoittaa sitä että teorioista ja malleista on tarvetta tietää vain niiden perusoletukset (julkilausutut ja julkilausumattomat) sekä niihin perusoletuksiin liittyvät tulkinnat koska kaikki muu on pääteltävissä niiden pohjalta.

Perusoletusten johdannaisista muodostuu aina niin monimutkainen kokonaisuus että sitä on vaikeaa tai mahdotonta hallita kun taas jo pelkkä perusoletusten ymmärtäminen mahdollistaa teorioiden jatkokehittelyn ja muokkaamisen vaikka ei olisi edes kattavaa tietoa niiden loogisista johdannaisista.

Perinteistä logiikkaa voidaan ja sitä pitää aina soveltaa kelpoisuuslogiikan alaisuudessa ja kontrollissa. Kelpoisuuslogiikan soveltaminen edellyttää aina viitekehyksen tiedostamista kun taas perinteisessä lauselogiikassa helposti unohdetaan viitekehys eli ympäristö ja samalla päädytään myös hyvin helposti virheellisiin johtopäätöksiin varsinkin jos sotketaan samaan päättelyyn premissejä erilaisista viitekehyksistä (näkökulmista)

....

Tästä tuli nyt turhan pitkä sepustus mutta sen kelpoisuuarvo lienee riittävä koska oletan lukijoiden suhtautuvan siihen jo oletusarvoisen skeptisesti ja koska he ovat sisäistäneet perinteisen 2-arvoisen käsitelogiikan ainoana oikeana ja mahdollisena. :D

Belisario