Kuka perii?

Entä siskoni miehen omaiset? Eikö he peri mitään?

Anonyymi kirjoitti:

Entä siskoni miehen omaiset? Eikö he peri mitään?

Siskon uuden aviopuolison sukulaiset eivät peri mitään tässä vaiheessa. He eivät ole perillisasemassa, kun leski (=siskon aviomies) kuoli.

Mainitut siskon miehen sukulaiset ovat ns. toissijaisia perillisiä lesken pesässä, mutta he perivät vasta uuden puolison kuollessa. Oletuksena on, ettei leski ja uudella puoliso ole hankkineet yhteisiä lapsia.

Anonyymi kirjoitti:

Siskon uuden aviopuolison sukulaiset eivät peri mitään tässä vaiheessa. He eivät ole perillisasemassa, kun leski (=siskon aviomies) kuoli.

Mainitut siskon miehen sukulaiset ovat ns. toissijaisia perillisiä lesken pesässä, mutta he perivät vasta uuden puolison kuollessa. Oletuksena on, ettei leski ja uudella puoliso ole hankkineet yhteisiä lapsia.

Lue lisää

Korjaan: Siskon uuden aviopuolison sukulaiset ---> piti olla siskon aviopuolison sukulaiset.

Unohtui sanomatta että siskoni oli kaksi kertaa naimisissa. Laitetaan nyt näille siskon miehille nimet ettei mene sekaisin. Ensimmäinen mies Matti kuoli 25 vuotta sitten . Ja sitten siskoni meni naimisiin Heikin kanssa. Siskolla hänen miehillään ei ollut lapsia. Sisko kuoli ja Heikki meni naimisiin Saaran kanssa. Heikillä ja Saaralla ei ollut yhteisiä lapsia. Saaralla kolme lastahänen edellisestä avioliitostaan. Sitten kysymys. Onko siskon ensimmäisen miehen Matin sukulaiset oikeutettuja perimään tästä kuolinpesä?

Siskosi vanhemmat?? huvittavaa!

Siskon vanhemmat ovat myös aloittajan vanhempia. Toissijaisia perillisiä on vain vanhemmat, jos he ovat elossa. Heidän kuoltuaan sijaantulo heifdän jälkeläisiin on rajoituksetonta.

"Ennen kuolinpesän omaisuuden jakoa on siis suoritettava ositus avio-oikeus tai avioehto ja mahdollinen testamentti huomioiden."

Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä. Sen jälkeen jäänyt jäämistö jaetaan kahteen osaan pääsaantöisesti, tässä tapauksessa aloittajan vanhemmille (tai jos kuolleet, sisaruksille) ja uudelle puolisolle perintönä. Uusi puoliso voi siis saada sekä tasinkoa että perintöä riippuen lesken ja uuden plson keskinäisestä aviovarallisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Siskosi vanhemmat?? huvittavaa!

Siskon vanhemmat ovat myös aloittajan vanhempia. Toissijaisia perillisiä on vain vanhemmat, jos he ovat elossa. Heidän kuoltuaan sijaantulo heifdän jälkeläisiin on rajoituksetonta.

"Ennen kuolinpesän omaisuuden jakoa on siis suoritettava ositus avio-oikeus tai avioehto ja mahdollinen testamentti huomioiden."

Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä. Sen jälkeen jäänyt jäämistö jaetaan kahteen osaan pääsaantöisesti, tässä tapauksessa aloittajan vanhemmille (tai jos kuolleet, sisaruksille) ja uudelle puolisolle perintönä. Uusi puoliso voi siis saada sekä tasinkoa että perintöä riippuen lesken ja uuden plson keskinäisestä aviovarallisuudesta.

Lue lisää

Onko tämä Lawetti vaiko Nolo123?

Anonyymi kirjoitti:

Onko tämä Lawetti vaiko Nolo123?

Ei kannata vastata avauksiin kun tuo yksi wanna-be-besserwisser on aina kyttäämässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei kannata vastata avauksiin kun tuo yksi wanna-be-besserwisser on aina kyttäämässä.

Joo, sen pitää aina saada viimeinen sana, ärsyttävä kaveri. Mutta on niin paljon provoja ja provosoituvia, että oksat pois.

"Siskoni ensimmäinen mies Matti kuoli 25 vuotta sitten. Ja sitten siskoni meni naimisiin Heikin kanssa. Siskolla hänen miehillään ei ollut lapsia."

Ilman testamenttia siskosi perii puolisonsa Matin. Matin vanhemmat, sisarukset ja heidän perillisensä kuuluvat toisen paranteelin perijöihin, ja he ovat nyt Matin kuolinpesässä toissijaisia perillisiä. Toissijaiset perilliset on tullut näkyä perukirjassa.

"Sisko kuoli ja Heikki meni naimisiin Saaran kanssa. Onko siskon ensimmäisen miehen Matin sukulaiset oikeutettuja perimään tästä kuolinpesästä?"

Kyllä ovat. Ensiksi kuolleen puolison eli Matin toissijaiset perilliset ovat automaattisesti lesken eli nyt siskosi kuolinpesän osakkaita.

Kun siskosi kuoli, hänet perii siis sekä puoliso Heikki että Matin kuolinpesän osakkaina toissijaiset perilliset. Sen sijaan siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä. Kun Heikki puolestaan kuolee, vanhempasi, sinä ja muut sisarukset tai teidän elossa olevat perillisenne olette siskosi toissijaisia perillisiä ja Heikin tulevan kuolinpesän osakkaita.

Toissijaiset perilliset eli toisen paranteelin perijät sijaantulijoineen määräytyvät lopullisesti lesken ja nyt siskosi kuoltua. Mikäli ensiksi kuolleen puolison eli Matin toissijaisia perillisiä ei ole enää elossa siskosi kuollessa, menee perintö kokonaisuudessaan lesken eli siskosi perillisille.

Anonyymi kirjoitti:

Joo, sen pitää aina saada viimeinen sana, ärsyttävä kaveri. Mutta on niin paljon provoja ja provosoituvia, että oksat pois.

"Siskoni ensimmäinen mies Matti kuoli 25 vuotta sitten. Ja sitten siskoni meni naimisiin Heikin kanssa. Siskolla hänen miehillään ei ollut lapsia."

Ilman testamenttia siskosi perii puolisonsa Matin. Matin vanhemmat, sisarukset ja heidän perillisensä kuuluvat toisen paranteelin perijöihin, ja he ovat nyt Matin kuolinpesässä toissijaisia perillisiä. Toissijaiset perilliset on tullut näkyä perukirjassa.

"Sisko kuoli ja Heikki meni naimisiin Saaran kanssa. Onko siskon ensimmäisen miehen Matin sukulaiset oikeutettuja perimään tästä kuolinpesästä?"

Kyllä ovat. Ensiksi kuolleen puolison eli Matin toissijaiset perilliset ovat automaattisesti lesken eli nyt siskosi kuolinpesän osakkaita.

Kun siskosi kuoli, hänet perii siis sekä puoliso Heikki että Matin kuolinpesän osakkaina toissijaiset perilliset. Sen sijaan siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä. Kun Heikki puolestaan kuolee, vanhempasi, sinä ja muut sisarukset tai teidän elossa olevat perillisenne olette siskosi toissijaisia perillisiä ja Heikin tulevan kuolinpesän osakkaita.

Toissijaiset perilliset eli toisen paranteelin perijät sijaantulijoineen määräytyvät lopullisesti lesken ja nyt siskosi kuoltua. Mikäli ensiksi kuolleen puolison eli Matin toissijaisia perillisiä ei ole enää elossa siskosi kuollessa, menee perintö kokonaisuudessaan lesken eli siskosi perillisille.

Lue lisää

Vai on se ärsyttävää, että kommenttipalstalla joku kommentoi?

"Sen sijaan siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä."

Siskosi toisen parenteelin perilliset? Mietipä kuitenkin, mitä ne ovat aloittajalle?

Siskon vanhemmat ovat aloittajan omia vanhempia. Jos ne ovat kuolleet, niin aloittajan sisaruksia. Yksinkertainen on kaunista ja sanomalla suoraan perilliset, saa lukijakin selvää, kenestä puhutaan.

Anonyymi kirjoitti:

Vai on se ärsyttävää, että kommenttipalstalla joku kommentoi?

"Sen sijaan siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä."

Siskosi toisen parenteelin perilliset? Mietipä kuitenkin, mitä ne ovat aloittajalle?

Siskon vanhemmat ovat aloittajan omia vanhempia. Jos ne ovat kuolleet, niin aloittajan sisaruksia. Yksinkertainen on kaunista ja sanomalla suoraan perilliset, saa lukijakin selvää, kenestä puhutaan.

Lue lisää

Näköjään besserwisser tunnisti itsensä, hyvä niin.

"Siskon vanhemmat ovat aloittajan omia vanhempia."

Et sitten puuttunut itse asiaan, vaan turhanpäiväisyyksiin. Sisko ja sen veli ovat sukulaisia keskenään.

Kirjoitin:

--- siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä.

Siis heidät-teidät - AP varmasti ymmärtää, vaikka sinä et ymmärtäisikään.

--- vanhempasi, sinä ja muut sisarukset tai teidän elossa olevat perillisenne.

Siis vanhempasi - AP taas varmasti ymmärtää.

Ja hei, kirjoita tähän alle vielä viimeinen sanasi, sitähän sinä aina odotat.

Anonyymi kirjoitti:

Näköjään besserwisser tunnisti itsensä, hyvä niin.

"Siskon vanhemmat ovat aloittajan omia vanhempia."

Et sitten puuttunut itse asiaan, vaan turhanpäiväisyyksiin. Sisko ja sen veli ovat sukulaisia keskenään.

Kirjoitin:

--- siskosi toisen paranteelin sukulaiset eivät peri, vaan heidät (teidät) merkitään perukirjaan toissijaisina perillisinä.

Siis heidät-teidät - AP varmasti ymmärtää, vaikka sinä et ymmärtäisikään.

--- vanhempasi, sinä ja muut sisarukset tai teidän elossa olevat perillisenne.

Siis vanhempasi - AP taas varmasti ymmärtää.

Ja hei, kirjoita tähän alle vielä viimeinen sanasi, sitähän sinä aina odotat.

Lue lisää

Kiitos. Kirjoitan mielelläni kommenttini asiaan. Olen puuttunut asiaan jo edellä, joten en tähän po. kommenttiisi pitänyt tarpeellisen kommentoida muuta.

Uskon, että aloittaja ymmärtää, kuka on hänen vanhempansa. Mutta ymmärsitkö sinä sen kirjoittaessasi jäi mietityttämään? ;)

Toistan kommenttini vielä uudestaan siltä osin:
Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä. Sen jälkeen jäänyt jäämistö jaetaan kahteen osaan pääsaantöisesti, tässä tapauksessa aloittajan vanhemmille (tai jos kuolleet, sisaruksille) ja uudelle puolisolle perintönä. Uusi puoliso voi siis saada sekä tasinkoa että perintöä riippuen lesken ja uuden plson keskinäisestä aviovarallisuudesta.

Anonyymi kirjoitti:

Kiitos. Kirjoitan mielelläni kommenttini asiaan. Olen puuttunut asiaan jo edellä, joten en tähän po. kommenttiisi pitänyt tarpeellisen kommentoida muuta.

Uskon, että aloittaja ymmärtää, kuka on hänen vanhempansa. Mutta ymmärsitkö sinä sen kirjoittaessasi jäi mietityttämään? ;)

Toistan kommenttini vielä uudestaan siltä osin:
Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä. Sen jälkeen jäänyt jäämistö jaetaan kahteen osaan pääsaantöisesti, tässä tapauksessa aloittajan vanhemmille (tai jos kuolleet, sisaruksille) ja uudelle puolisolle perintönä. Uusi puoliso voi siis saada sekä tasinkoa että perintöä riippuen lesken ja uuden plson keskinäisestä aviovarallisuudesta.

Lue lisää

Täytyy vielä kommentoida, koska ensimmäinen kirjoitukseni oli paras vastaus asiassa.

1. Leski ja hänen uusi plso ---> omaisuuden ositus
2. Lesken pesä jaetaan kahteen osaan, josta puolet toissijaisille perillisille, joita ovat vanhempasi (jos kuolleet, niin sinä ja sisaresi)
3. Loput jää uudelle plsolle perintönä, jollei hänellä ja leskellä ollut lapsia uudessa liitossaan.

Sen jälkeen on kommentteihini lipsahtanut pieni virhe: "Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä."

Pitää olla: Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken ja uuden puolison välillä.

Eli nimillä varustettuna sama: Omaisuuden ositus suoritetaan vain Heikin ja Saaran välillä.

Anonyymi kirjoitti:

Täytyy vielä kommentoida, koska ensimmäinen kirjoitukseni oli paras vastaus asiassa.

1. Leski ja hänen uusi plso ---> omaisuuden ositus
2. Lesken pesä jaetaan kahteen osaan, josta puolet toissijaisille perillisille, joita ovat vanhempasi (jos kuolleet, niin sinä ja sisaresi)
3. Loput jää uudelle plsolle perintönä, jollei hänellä ja leskellä ollut lapsia uudessa liitossaan.

Sen jälkeen on kommentteihini lipsahtanut pieni virhe: "Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken kuolinpesän ja uuden puolison välillä."

Pitää olla: Omaisuuden ositus suoritetaan vain lesken ja uuden puolison välillä.

Eli nimillä varustettuna sama: Omaisuuden ositus suoritetaan vain Heikin ja Saaran välillä.

Lue lisää

Vähän tarkistusta:

"Omaisuuden ositus suoritetaan vain Heikin ja Saaran välillä."

Puhut koko ajan omaisuuden osituksesta. Omaisuuden ositusta ei kuitenkaan toimiteta silloin, kun leski on perinyt lapsettomana puolisonsa; toimitetaan lesken pesän jako.

Kun Saara on perinyt puolisonsa Heikin, toimitetaan Saaran kuoltua siten Saaran pesän jako Saaran lähimpien perillisten ja Heikin toissijaisten perillisten kesken.

PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, =>puolet eloonjääneen puolison pesästä<=.

Muutenkin: Jakaminen aloitetaan vanhemmasta päästä!

Jos siis Siskon kuollessa pesänjako Siskon perillisten ja Matin toissijaisten perillisten kesken on tekemättä, se tehdään ensin. Näin edetään pesänjako kerrallaan viimeiseen jakoon Saaran kuoltua, jolloin Saaran pesä jaetaan Saaran perillisten ja Heikin toissijaisten perillisten kesken.

Anonyymi kirjoitti:

Vähän tarkistusta:

"Omaisuuden ositus suoritetaan vain Heikin ja Saaran välillä."

Puhut koko ajan omaisuuden osituksesta. Omaisuuden ositusta ei kuitenkaan toimiteta silloin, kun leski on perinyt lapsettomana puolisonsa; toimitetaan lesken pesän jako.

Kun Saara on perinyt puolisonsa Heikin, toimitetaan Saaran kuoltua siten Saaran pesän jako Saaran lähimpien perillisten ja Heikin toissijaisten perillisten kesken.

PK 3:1.2
"Milloin eloonjääneen puolison kuollessa ensiksi kuolleen puolison isä, äiti, veli tai sisar tahi veljen tai sisaren jälkeläinen on elossa, saavat ne heistä, joilla silloin lähinnä on oikeus periä ensiksi kuollut puoliso, =>puolet eloonjääneen puolison pesästä<=.

Muutenkin: Jakaminen aloitetaan vanhemmasta päästä!

Jos siis Siskon kuollessa pesänjako Siskon perillisten ja Matin toissijaisten perillisten kesken on tekemättä, se tehdään ensin. Näin edetään pesänjako kerrallaan viimeiseen jakoon Saaran kuoltua, jolloin Saaran pesä jaetaan Saaran perillisten ja Heikin toissijaisten perillisten kesken.

Lue lisää

Kerrankin oli asiaa.

Anonyymi kirjoitti:

Kerrankin oli asiaa.

Miksi besserwisser ei vatuloi?

Anonyymi kirjoitti:

Miksi besserwisser ei vatuloi?

"Ja hei, kirjoita tähän alle vielä viimeinen sanasi, sitähän sinä aina odotat."

MOT.

Siskon miehen leski ei peri kaikkea, vaan osan eli yleensä puolet perii siskon toissijaiset perilliset.