400 V vai 230 V jännitteen tavoitesäätö

Anonyymi

Nuo molemmathan eivät voi toteutua samaan aikaan koska pääjännitteen ja vaihejännitteen suhde on √3
400 V pääjännitteellä vaihejännite olisi 230,94 V, kysymys onkin kumman jännitteen toteutumiseen pyritään? Veikkaan että se on tuo pääjännite 400 V. Ja missä on kuluttajaa lähinnä oleva paikka jossa automaattinen jatkuva jännitteen valvonta ja säätö sijaitsee. Ja mikä jännitetaso on siinä pisteessä? 20000 V ehkä?

37

1877

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Voi hurja.

    • Anonyymi

      Aloituksen vaikeusaste ainakin yhdeksän !

    • Anonyymi

      Tuo ei ihan noin toimi. Sähkönjakelun standardista löydät vaihteluvälit millä sähkö saa vaihdella.

      • Anonyymi

        Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.

        Ehkä sinun kannattaisi enempi ymmärtää vastaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Miten se nyt tähän liittyy? Lue kysymys.

        Voimalaitoksen generaattoreista jännite lähtee ensin ylösmuuntajalle, josta jännite nostetaan muutamasta kilovoltista johonkin 100-400 kilovolttiin. Tämä yleensä muunnetaan alaspäin 10-20 kilovolttiin ennen kuin tuodaan isompiin kiinteistöihin ja sähkönsiirtoon asuinkiinteistöihin. Ennen kerrostaloja, omakotitaloja ja muita pieniä rakennuksia jännite muunnetaan 230/400 volttiin eli yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Tässä välissä ei ole mitään erityistä säätöä ja kaikki muutokset voimalaitoksilla näkyy sinun pistorasiassa. 400 volttia on vain kahden vaiheen välinen tehollisen jännitteen ero ja se syntyy täysin itsestään, kun vaihe-ero on oikea eli 120 astetta ja yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Eri vaiheita ei säädetä mitenkään muuten kuin yritetään pitää vaihe-ero tasan 120 asteessa ja taajuus 50 hertsissä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Voimalaitoksen generaattoreista jännite lähtee ensin ylösmuuntajalle, josta jännite nostetaan muutamasta kilovoltista johonkin 100-400 kilovolttiin. Tämä yleensä muunnetaan alaspäin 10-20 kilovolttiin ennen kuin tuodaan isompiin kiinteistöihin ja sähkönsiirtoon asuinkiinteistöihin. Ennen kerrostaloja, omakotitaloja ja muita pieniä rakennuksia jännite muunnetaan 230/400 volttiin eli yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Tässä välissä ei ole mitään erityistä säätöä ja kaikki muutokset voimalaitoksilla näkyy sinun pistorasiassa. 400 volttia on vain kahden vaiheen välinen tehollisen jännitteen ero ja se syntyy täysin itsestään, kun vaihe-ero on oikea eli 120 astetta ja yhden vaiheen jännite on 230 volttia. Eri vaiheita ei säädetä mitenkään muuten kuin yritetään pitää vaihe-ero tasan 120 asteessa ja taajuus 50 hertsissä.

        Kyllä 110kV/20kV muuntajissa on käämikytkin jolla 20kV verkon jännite säädetään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Kyllä 110kV/20kV muuntajissa on käämikytkin jolla 20kV verkon jännite säädetään.

        Siinähän se vastaukset tulivat, keskijänniteverkon pääjännitettä säädetään, ja säätö tapahtuu paikallisilla sähköasemilla.
        Ilmeisesti säätö on myös automaattinen, eli jatkuvatoiminen?


    • Anonyymi

      Ymmärrän että tähänkin aloitukseen pitäisi saada lisää asiaan kuulumatonta kommentointia !

      • Anonyymi

        Se on tyylinä täällä, vaikka ei ymmärretä edes kysymystä, silti kuitenkin vastataan ja jaaritellaan ummet ja lammet asian vierestä tyhjänpäiväistä jorinaa.


    • Anonyymi

      Kolmivaiheisessa pienjänniteverkossa ole erikseen mitään 230V "valovirtaa" tai 400V "voimavirtaa". Jokaisen vaiheen nimellinen tehollisjännite maata (tai 0-pistettä) vasten on 230V. Koska vaiheilla on 120 asteen vaihe-ero niin sini-muotoisen jännitteen geometriasta seuraa, että vaiheiden välinen jännite eli pääjännite on neliöjuuri3 * 230 = 400V. Jos näistä toista säädetään, niin myös toinen muuttuu vastaavasti.

      Eli jos kytketään kuorma (esim. vastus) kahden vaiheen väliin, niin kuorman yli vaikuttaa 400V ja kuorman molemmissa päissä on maahan nähden 230V jännite. (Vaihtovirtasuureita ei voi laskea aritmeettisesti => osoitin- tai kompleksilukulaskenta).

      Nipsa

      • Anonyymi

        Nipsukin vain kertasi asiat mitkä oli kerrottu jo kysymyksessä, mutta ei osannut vastata mihinkään osakysymykseen. Ne jotka jotain tietävät ovat ihan toisilla foorumeilla...


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Nipsukin vain kertasi asiat mitkä oli kerrottu jo kysymyksessä, mutta ei osannut vastata mihinkään osakysymykseen. Ne jotka jotain tietävät ovat ihan toisilla foorumeilla...

        Täältä ei tosiaan enempää apua löydy, jos et tuosta vastauksesta sitä ymmärtänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Täältä ei tosiaan enempää apua löydy, jos et tuosta vastauksesta sitä ymmärtänyt.

        Tokihan sen ymmärsin ettei täältä asiantuntijoita löydy.
        Ei siinä silloin auta vaikka laatisi kysymyksen rasti ruutuun vastausmahdollisuudella.
        Sähköstä jotain ymmärtävä huomaisi että siinä on vain kaksi kysymystä, joihin on annettu jo alustuksena ns. valistunut arvaus.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Tokihan sen ymmärsin ettei täältä asiantuntijoita löydy.
        Ei siinä silloin auta vaikka laatisi kysymyksen rasti ruutuun vastausmahdollisuudella.
        Sähköstä jotain ymmärtävä huomaisi että siinä on vain kaksi kysymystä, joihin on annettu jo alustuksena ns. valistunut arvaus.

        Pariin otteeseen todettu ettei mikään toimi niin aloitus arvaili.


      • Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.

        Siinä ympäristössä missä valvonta ja säätö suoritetaan, ei yleensä edes ole olemassa vaihejännitettä mitä voisi tarkkailla. Eli pääjännitteillä mennään.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Siinä ympäristössä missä valvonta ja säätö suoritetaan, ei yleensä edes ole olemassa vaihejännitettä mitä voisi tarkkailla. Eli pääjännitteillä mennään.

        Joo, mutta kun noiden suhde on vakio, niin sillä ei ole väliä. Säätöhän tehdään myös suuremmilla jännitteillä. Muuntajien suhteet on tiedossa.


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Joo, mutta kun noiden suhde on vakio, niin sillä ei ole väliä. Säätöhän tehdään myös suuremmilla jännitteillä. Muuntajien suhteet on tiedossa.

        Tämä kai oli jo kaikille selvää.
        Pienjännitteellä ei ole automaattisäätöjä, ne pitäisi olla silloin jokaisella jakelumuuntajalla :)


      • Anonyymi
        okaro kirjoitti:

        Et nyt tainnut ymmärtää. Koko pointti oli että 230 * neliöjuuri 3 ei ole 400 V vaan n. 398 V. Kysymys on, kumpi jännitteistä 230 V tai 400 V on standardoitu ja kumpi tulee sitten sen neliöjuuren mukaan. Tietääkseni se on 400 V ja vaiheesta maahan on itseasiassa 231 V. Toki tämä kaikki menee normaalin vaihtelun piiriin.

        Miten tuollainen epätäsmällisyys on edes päässyt tapahtumaan!?
        Vähintä olisi että jännite merkittäisiin tyyliin; 400 / ≈ 230 V


    • Anonyymi

      Tyhjentävä vastaus. Kiitos.

    • Anonyymi

      Ihan kuin autokoulun kysymykset, siellä aina sana ratkaisi, melkein aina.

    • Anonyymi

      Saattaapi olla tuo 230-240 V.

    • Anonyymi

      = Muuntaja , = 240 V.

    • Anonyymi

      Pääjännitettä valvotaan ja säädetään, vasta jakelumuuntajilla esiintyy vaihejännite, mutta siellä ei ole automaattisäätöä.
      Sähköasemilla 110 kV pudotetaan 20 kV joka on se jännite jota valvotaan. Jakelumuuntajilla 20 kV pudotetaan 400 V jonka vaihejännite on matemaattisesti n. 231 V
      Jos kodin pistorasiasta mitataan 231 V on säätö just kohdallaan.

      • Anonyymi

        Jeps juuri näin
        Jakelumuuntajissa voi olla väliottokytkin jolla voidaan säätää jännitettä, mutta säätö pitää tehdä manuaalisesti jännitteettömänä, yleensä säätö 5-portainen niin että "nollataso" on 20500V ja siitä molemmin puolin 2 x 2,5% portaat -muta tätä säätö mahdollisuutta käytetään hyvin harvoin ja osa verkkoyhtiöistä onkin luopunut tilaamasta säästösyistä näin varusteltuja jakelumuuntajia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jeps juuri näin
        Jakelumuuntajissa voi olla väliottokytkin jolla voidaan säätää jännitettä, mutta säätö pitää tehdä manuaalisesti jännitteettömänä, yleensä säätö 5-portainen niin että "nollataso" on 20500V ja siitä molemmin puolin 2 x 2,5% portaat -muta tätä säätö mahdollisuutta käytetään hyvin harvoin ja osa verkkoyhtiöistä onkin luopunut tilaamasta säästösyistä näin varusteltuja jakelumuuntajia

        Käämikytkin on siis 20 kV puolella muuntajan ensiökäämissä? Tällä siis kompensoidaan keskijänniteverkossa tapahtuvaa jännitehäviötä. Normaalistihan muuntajan antojännite määritellään toisiokäämillä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Käämikytkin on siis 20 kV puolella muuntajan ensiökäämissä? Tällä siis kompensoidaan keskijänniteverkossa tapahtuvaa jännitehäviötä. Normaalistihan muuntajan antojännite määritellään toisiokäämillä.

        Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
        Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
        Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
        Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
        Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti.

        Ei se sama ole kummalla käämillä säädetään muuntajan toisiojännitettä. Ensiökäämin kierrosluku on mitoitettu siten että rautasydämeen saadaan riittävä magneettivuo. Periaatteessa ensiökäämin kierroslukua ei muuteta kuin siinä tapauksessa kun ensiön jännite muuttuu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Oikeastaan sillä voidaan paremminkin käytännössä kompensoida pitkän pj-johdon jännitehäviötä, mutta muuntajan vieressä sitten jännitettä turhankin paljon.
        Samahan se oikeastaan on kummalla käämillä jännite säädellään varsinkin kun säätöväli suht pieni, homma vaan helpompi toteuttaa pienivirtaisemmalla puolella.
        Ja termihän on väliottokytkin erotuksena käämikytkimelle jota voidaan säätää virrat päälläkin aktiivisesti.

        Noinhan se on. Jokaisen 20kV/400V vierellä pieni menninkäinen pyörittelee säätönuppia ja säätää ensiön kierrosmäääärää niin että toision jännite pysyy haluttuna.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Noinhan se on. Jokaisen 20kV/400V vierellä pieni menninkäinen pyörittelee säätönuppia ja säätää ensiön kierrosmäääärää niin että toision jännite pysyy haluttuna.

        Ymmärsitköhän mitään siitä viestistä jota kommentoit? Mistä sen säätämisen keksit?
        Yleensäkin jos tulee muuta asiaa mieleen, kannattaa tehdä uusi aloitus ja avautua siinä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei se sama ole kummalla käämillä säädetään muuntajan toisiojännitettä. Ensiökäämin kierrosluku on mitoitettu siten että rautasydämeen saadaan riittävä magneettivuo. Periaatteessa ensiökäämin kierroslukua ei muuteta kuin siinä tapauksessa kun ensiön jännite muuttuu.

        Totta, mutta kirjoitin kyllä: "varsinkin kun säätöväli suht pieni"-jolla yritin tuota asiaa hieman sivuta.


    • Anonyymi

      Generaattprin magnetoinnilla ne jännitteet säädetään lohdalleen eikä millään muuntajilla.
      Ei sähköverkossa ole pakko olla minkäänlaisia muuntajia.

      • Anonyymi

        ...puhuu pölvästi jolla on mökillään aggregaattisähköt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        ...puhuu pölvästi jolla on mökillään aggregaattisähköt.

        Hörhö ei sähkövoimatekniikasta tietysti tajua mitään.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hörhö ei sähkövoimatekniikasta tietysti tajua mitään.

        Tollikalla varmaan vaan aurinkosähköt, ja ei tosiaankaan muuntajia. 😄


    • Anonyymi

      Ylläoleva kommentti ratkaisee kaiken !!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      39
      6895
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3888
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3270
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2844
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      16
      2662
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2228
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2176
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      37
      2082
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2037
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      37
      1952
    Aihe