Kiitoksia kivasta seurasta

Käteenvedon olennainen osatekijä on mielikuvitus.

Usein aamuisin tai iltaisin, kun muistelee vanhoja asioita ja mennyttä, lapsuutta ja nuoruutta, herää viha joitakin niihin liittyneitä ihmisiä kohtaan, joiden taholta on kokenut mielestään vääryyttä, tullut kiusatuksi ym.

Se tuntuu joskus aivan silmittömältä ja mielessä pyörii ajatus, miten kostaa niille. Jospa voisi häiritä vaikka puhelimitse? Nehän voisivat paikantaa numeron. Jos sellainen osuisi vastaan, niin sanoisi asiat suoraan. Ei vain satu tulemaan, ja tuskin enää tunteekaan.

On jotenkin noiden ajatusten vanki eikä pääse niistä eroon. Niitä hautoo mielessään ja ne ovat aika rasittavia. Iän mukana ja ajallisen etäsiyyden kasvaessa ongelma on vain lisääntynyt. Niistä voi kertoa vain näin nimimerkin takaa.

Onko samanlaisia koston tuntemuksia muilla?