Herra, minulla on ahdistus, puolusta minua. Jes.38:14.

Näin puhuu kuningas Hiskia, kun Jumala sanoo hänelle, että hänen on kuoltava. Ja hänen jälkeensä ovat tuhannet tunteneet samaa ahdistusta tietäessään kuoleman olevan lähellä: minulla on ahdistus!

Mutta myös elämän edessä voimme usein tuntea samaa. Kuolemahan on suuri tuntematon. Mutta oikeastaan elämäkin on sitä. Mitä elämä tänään on minulle tuova, on minulle täysin tietämätöntä. Se voi tuoda jotain oikein hyvää ja yllättävän ihanaa. Mutta se voi myöskin tuoda jotain kauheaa – niin, jotain aivan hirvittävää. Ja sen tähden voimme kyllä sanoa: minulla on ahdistus, Herra.

Mutta Jumalan kiitos! Meidän ei tarvitse olla ahdistuksessa. On olemassa yksi, joka puolustaa meitä. Yksi, joka ottaa ajaaksemme asiamme. Yksi, joka menee takuuseen puolestamme, joka ottaa maksaakseen meidän velkamme, joka ottaa kantaakseen meidän syyllisyytemme. Yksi, joka tahtoo kohdata meidän vaikeutemme, yksi, joka sekä elämässä että kuolemassa tahtoo olla välimiehemme: Jeesus Kristus, meidän puolustajamme.
-Levähtäkää vähän, Fredrik Wislöff-