Ilmakehän kitka

Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?

... kirjoitti:

Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?

Lue lisää

tuollaista siinä tapahtui.Tosin lämpökilpi käsittääkseni koostuu monista pienistä osista.Muistaakseni niiden kiinnitys petti.

hhh kirjoitti:

tuollaista siinä tapahtui.Tosin lämpökilpi käsittääkseni koostuu monista pienistä osista.Muistaakseni niiden kiinnitys petti.

Sukkula taisi olla kolumbia. Lähdöstä joitakin sekunteja irtosi isohko kappale pääsäiliön eristettä ja osui sukkulan siiven etureunaan, aiheuttaen pitkähkön vaurion lämpötiiliin. Palatessa kuumentunut plasma soi siiven pinnan rikki ja alkoi sulattamaan rakenteita. Kohdalla sattui olemaan laskutelinekuilu jossa ensimmäiseksi havaittiin lämpötilan nousu. sukkulan tietokoneet yrittivät korjata yhä lisääntyvää kampeamista jonka puhkipalanut siipi aiheutti. lopulta sukkula alkoi pyöriä holtittomasti, ja ilmavirta repi koko aluksen kappaleiksi. Miehistöllä ei ollut mitään mahdollisuutta korjata tilannetta, vaikka avaruudessa olisi huomattu vaurion laajuus, ei olisi ollut muuta kuin yrittää alas.

... kirjoitti:

Vähän eksyn nyt alkuperäisestä aiheesta, mutta eikö se vuosi, pari takaperin tapahtunut sukkulan räjähtäminen (Challengerko se nyt oli?) johtunut tuon lämpökilven pettämisestä? Muistaakseni kilpeen oli halkeama tullut kun raketti lähti maasta ja se sitten ilmeisesti halkesi kahtia kun lämpöä tuli riittäväti?

Lue lisää

Challengerissä petti polttoainetankin tiiviste, ja Kolumbiassa rungon lämpökilpi.

Moanique kirjoitti:

Challengerissä petti polttoainetankin tiiviste, ja Kolumbiassa rungon lämpökilpi.

Tarkennus äläpäs Moanique suutu,osasimpa kirjoitta nikkisi oikein. Challengerissä petti kiinteänpolttoaineen apuraketin kuminen O-rengas (kaksi kappaletta), jolloin saumasta vuoti palokaasuja juuri pääsäiliötä kohti. Aikansa vuodettuaa pääsäiliö paloi puhki syttyi ja räjähti, tuhoten luonnollisesti sukkulan. apuraketit jäivät toimintakuntoiseksi, toisen vuodosta huolimatta ja jatkoivat matkaan.

toisiinsa avaruudessa jarruttaminen ja ilmakehässä
kiihdyttäminen?
Jos kappaleen nopeus pudotetaan nollaan ilmakehän
ulkopuolella ja annetaan kappaleen pudota
vapaasti, niin eiköhän lopputuloksena ole
täystuho.

Sukkulan lähtiessä kuulee termin maksimipaineen kohta ylitetty, jolloin sukkulan moottorit pistetään täysille, siis kun ilmakehä on jäämässä taakse ja sukkula kiihdyttää vielä yli 100 km korkeudessä vauhtia. jarrutus maksimi on alspäin tullessa noin 60-70km kohdellä siis syvemmällä ilmakehässä.Kyllä sukkulalla on aika pitkä poltto laskeutumisen aloituksessa.(Challenger räjähti lähtö tohinassa muistaakseni noin 35sek. lähdöstä, korkeutta oli noin 16km ja nopeus oliko se vasta 3000km/h. Siellä on jo aika ohut ilma, kiihdytys oli vasta alussa).

liittyvät kirjoitti:

toisiinsa avaruudessa jarruttaminen ja ilmakehässä
kiihdyttäminen?
Jos kappaleen nopeus pudotetaan nollaan ilmakehän
ulkopuolella ja annetaan kappaleen pudota
vapaasti, niin eiköhän lopputuloksena ole
täystuho.

Lue lisää

Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.

Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.

En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.

Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on?

Jarrumies kirjoitti:

Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.

Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.

En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.

Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on?

Lue lisää

tarvitaan aivan yhtä paljon energiaa, jos se nostetaan esimerkiksi 100 km korkeuteen, kuin jos
se pudotetaan 100 km korkeudesta ja jarrutetaan
nollaan maan pinnalle.

Jarrumies kirjoitti:

Kovasti kysyn hankalia, koska suoraa vastausta ei kukaan tunnu saavan aikaan.

Edellisen kommentoijan pyynnöstä lisää tarkennuksia kysymykseeni.

En ole käskenyt lopettaa aluksen jarrutusta, kun se tulee ilmakehään. Siis miksi ei pidetä vauhtia koko laskeutumisen ajan niin alhaisena, että ilmakehän kitka/kuumuus ei häiritse/ole vaarana laskeutumisen ajan? Miksi ei tulla hiljakseen maapallolle vaan hirmuvauhtia tuleen syttymistä peläten? Tähän hommaan kaipasin jarruraketteja, jotka siis toimisivat sekä avaruudessa että ilmakehässä että myös siinä rajalla.

Aiemmin vastattiin, että vaatisi liian paljon polttoainetta tämä tämmöinen jarruttaminen. Näinkö siis on?

Lue lisää

Miksi lentokone ei pane potkureita pyörimään taaksepäin ja laskeudu niiden varassa maahan, vaan panee potkurit tyhjäkäynnille ja laskeutuu liitäen antaen ilman jarruttaa menoa ? ?

Sieltä tuli hyvä vastaus! Ja pisti ukkoa täällä miettimään.

Sen verran tarkentaisin, etten haluaisi tositilanteessa pistää nopeutta missään vaiheessa nollaan, vaan pudottaisin sen ajoissa sellaiseksi, että ilmakehän kitkasta ei olisi missään vaiheessa lämpövaaraa.

Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä.

Jarrumies kirjoitti:

Sieltä tuli hyvä vastaus! Ja pisti ukkoa täällä miettimään.

Sen verran tarkentaisin, etten haluaisi tositilanteessa pistää nopeutta missään vaiheessa nollaan, vaan pudottaisin sen ajoissa sellaiseksi, että ilmakehän kitkasta ei olisi missään vaiheessa lämpövaaraa.

Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä.

Lue lisää

"Mutta se minulle siis on uusi tieto, että avaruudessa jarruttelu ja kiihdyttely vie lähes yhtä paljon polttoainetta kuin maan ilmakehässäkin tapahtuva. Luulin, että siellä selvitään selvästi vähemmällä."
Vaikka kappale on painoton on sillä aina massa ja tämän massan kiihdyttämiseen tarvitaan energiaa.
Jarrutuksessa avaruudessa ei voida käyttää hyväksi ilmanvastusta vaan pysäytys energia pitää saavuttaa muilla vaihtoehdoilla, eli apuraketeilla.

Tekoäly:

Ilmakehään palatessa avaruusalus kokee suuren kiihtyvyyden. Tämä aiheuttaa voimakkaan g-voiman astronautteihin, mikä vastaa noin 4-9 kertainen maan vetovoima. Tämä voima voi vaikuttaa fyysisesti astronautteihin, ja siksi heidän on tärkeää olla asianmukaisesti valmistautuneita ja fyysisesti hyvässä kunnossa.

Jejee
Jee