Olen tutkinut Suomen salattua lähihistoriaa, sitä, mitä vuosina 1992-94 tapahtui eli mitä ETA- ja EY-sopimuksissa oli sovittu. Olen nimittäin saanut haltuuni muutamia valtionhallinnon salaisia asiakirjoja, jotka todistavat, että presidentti Koivisto järjesti valtiopetoksen, rikoksen, joka ei vanhene.
Julkisen hallinnon salaiset päätökset eivät kuulu demokratiaan.
Kerron näistä asioista kotisivullani https://www.jormajaakkola.fi/
Ihmettelen, miksi media ei ole asiasta kiinnostunut!
Talouskriisi johtuu VALTIOPETOKSESTA, rikoksesta, joka ei vanhene.
Kysymykset, johon ei löydy vastausta:
- Minkä hallituksen esityksen hyväksyessään eduskunta päätti luovuttaa Suomen valtion raha- ja talouspolitiikan hoitoon tarkoitetun instrumentin (Suomen Markka) ja päätösvallan jäsenmaista riippumattoman Europan keskuspankin hallintaan ja hoitoon?
- Mikä on kyseisen lain tallennenumero ja päiväys?
Haltuuni saamillani salaisiksi määrätyillä dokumenteilla pystyn todistamaan, ettei Suomen Markan hävittämisestä ja Markkaan liittyvän päätösvallan luovuttamisesta ole annettu lakiesitystä.
Suomen Markka ei siis ollut vain tunteita herättävä maksuväline, vaan itsenäisen valtion keskeinen instrumentti.
ETA-SOPIMUS KIELSI SUOMEN PANKIN KESKUSPANKKIRAHOITUKSEN
Kansallinen keskuspankki, Suomen Pankki, ei saanut enää ETA-sopimukseen sisältyvänä EMU 2-määräyksenä 1.1.1994 lähtien toimia itsenäisesti (ETA-sopimus allekirjoitettiin jo 2.5.1992):
Seuraus; Koska valtion rahat eivät riitä perustuslakiin kirjoitettuihin julkisen sektorin lakisääteisiin palveluihin on Suomen otettava ulkomailta lainaa.
Koska valtion rahat eivät riitä, on valtion myytävä omaisuutta, otettava lainaa ulkomailta ja leikattava perustuslakiin kirjoitetuista julkisen sektorin lakisääteisistä palveluista.
Sote-alueiden on talouskriisissä rikottava lakia, joka sisältää perustuslakiin kirjoitetut kansalaisen perusoikeudet - lakisääteiset palvelut, joita ovat mm. sosiaali- ja terveyspalvelut.
KOIVISTON JA SAILAKSEN KESKUSTELU
Presidentti Koivisto (MK) ja Raimo Sailas (RS) keskustelivat perustuslaillisesta kriisistä 17.9.1992. Koivisto on itse kirjannut keskustelunsa ydinasian kirjaansa Kaksi kautta. Sitaatti sivulta 383:
"RS: "Jos on kysymys lakisääteisistä menoista, niin käsitykseni mukaan tilanne on se, että silloin syntyy liki perustuslaillinen kriisi. On voimassa laki, jota ei voida noudattaa."
MK: "Sanotaan, että on tilanne, jota laki ei tunne."
KESKUSPANKKIRAHOITUS ELI SETELIRAHOITUS
Suomen markka siis on edelleen Suomen valtiosääntöoikeudellinen rahayksikkö, instrumentti, jota pitäisi käyttää Suomen raha- ja talouspolitiikan instrumenttina.
Yksi keskeinen omaan rahayksikköön liittyvä päätösvalta liittyy juuri keskuspankkirahoitukseen, valtion lainaan, jota ei koskaan tarvitse maksaa takaisin.
Miksi keskuspankkirahoitus on kielletty?
IIRO VIINANEN: VAARAN VUODET
Iiro Viinanen kertoo kirjassaan "Vaaran vuodet" sivuilla 26-27 keskuspankkirahoituksesta, joka siis liittyisi myös tämän päivän taloustilanteen ratkaisemiseen:
”Budjettipäällikkö Raimo Sailas oli puolestaan saanut presidentti Koivistolta tehtäväkseen laatia muistion siltä varalta, että valtio ajautuisi likviditeettikriisiin. Raportin laati sellainen budjettineuvos Hannu Mäkinen. Tunnelma oli tietysti sama kuin Suomen Pankissa muutaman sadan metrin päässä. Olimme veitsen terällä ja tilanne saattoi kriisiytyä lopullisesti hyvin nopeasti.
Kuivakka juridinen Toiminta valtion ligviditteettikriisissä -raportti oli päivätty 8.10.1992. Siinä kerrottiin parilla kymmenellä sivulla toimet, joihin valtion pitää ryhtyä, jos valtion maksukyky keskeytyy. Näin syvällä oltiin siis jo tuolloin, mutta ennusmerkkejä ei voi haluttu ymmärtää. Valmiuslain ja muiden poikkeustoimien perusteet käytiin läpi.
Jopa setelirahoituksen eli valtion käytössä oleva rahan määrän lisääminen selvitettiin. Se olisikin ollut moniin muihin lainsäädännön lainsäädännöllisesti hankalampiin toimiin verrattuna yksinkertaisempi, sillä perustuslain suojaa tällä yksinoikeudella ei ilmeisesti ole, joten setelirahoituksesta voitaisiin säätää myös tavallisella lailla, Mäkinen arveli.
Mäkinen kuitenkin varoitti, että lisärahan painamiseen liittyy suuria riskejä ja vaaroja, joten ”sitä ei liene syytä edes hankita käytettäväksi ennen kuin aikaisintaan likviditeettikriisin synnyttyä.” ”
Miksi Suomen Pankin setelirahoitusta eli keskuspankkirahoitusta ei toteutettu?
Yksi syy keskuspankkirahoitusmahdollisuuden hylkäämiseen oli Hannu Mäkisen kertoma riski. Se oli Suomen markan ulkoisen arvon lasku, jota ei jostain syystä haluttu.
Mainittakoon, että vuoden 1993 alussa kolme professoria kritisoi presidentti Koivistoa vahvan markan politiikasta. Koivisto hermostui professorien arvostelusta niin paljon, että selitti kolmessa eri mediassa Suomen markan heikentäjät suurtyöttömyyden syyllisiksi. Minulla on asiasta videotallenteita ja lehtileikkeitä.
Suomen valtion velkaantuminen alkoi jo syksyllä 1992 ja velkaantuminen jatkuu edelleen!
Leikkaukset vai oma raha ja Suomen Pankin keskuspankkirahoitus
27
230
Vastaukset
Koiviston ja Sailaksen keskustelu pidempänä sitaattina:
RS: "Aivan. Siihen ei taida oikein mitään ratkaisua olla. Se johtaa keskusteluun eduskunnassa siitä, miten hallitus on hoitanut tehtävänsä, kun se ei pysty noudattamaan eduskunnan hyväksymää budjettia ja lainsäädäntöä."
MK: "Niin. Entäs sitten? Sellaista kriisilainsäädäntöä ei ilmeisestikään ole, jonka nojalla voitaisiin prosessi hallita laillisesti?"
RS: "Sitten olemme mustassa aukossa. Maassa vallitsee tilanne, jossa on lainsäädäntö voimassa, jonka aikana esimerkiksi lapsilisät pitää maksaa kerran kuussa, mutta rahaa ei tule tilille.""- Anonyymi
muut pohjoismaat ei ole euro-valuutassa vaan heillä oma raha.
Ei tuo niin vaikeaa ole ymmärtää-
kun on oma valuutta niin markan arvoa voi säädellä ulkomaihin nähden- ja siten saavuttaa kilpailukykyä- samalla oman maan hintoihin nuo muutokset ei vaikuta- eli aika turvallinen tila.
EU-stalinistinen rikollispuolue Kokoomus vei suomalaiset ilman kansanäänestystä euro-valuutta Raha-liittovaltioon- muissa pohjoismaissa oli kansanäänestykset.
Koivisto ja Sailas keskustelivat siis 17.9.1992.
Raportti, jota Koivisto oli pyytänyt Sailakselta, oli päivätty 8.10.1992.
Raportissa oli selvitettynä, että Suomen Pankin keskuspankkirahoitus on laillinen keino!
Sitä Koivisto ei halunnut, sillä keskuspankkirahoituksen kielto oli kirjoitettu jo ETA-sopimukseen, joka oli allekirjoitettu Portugalin Portossa jo 2.5.1992.
Milloin Suomi luopui markasta?
Vastaus: 18.3.1992.
Tuona päivänä Suomen eduskunta hyväksyi Maastrichtin sopimuksen eli kaikki liittovaltioaiheet.
Pääministeri Esko Aho piti 16.3.1992 puheen, jota kansanedustajat eivät ymmärtäneet.
Kaikki liittovaltioaiheet oli hyväksyttävä jo jäsenyyshakemuksessa!
Mutta tuo äänestys 18.3.1992 olikin vain hallituksen luottamuslauseäänestys!
Kysymyksessä on valtiopetos, joka on käsiteltävä valtakunnanoikeudessa.
Ongelma on siinä, ettei kansalainen voi käynnistää valtakunnanoikeutta.
Tarvitaan 10 kansanedustajaa.
Ne pitää löytyä pikimmiten!
Hyvät lukijat, laittakaa kotisivuni jakeluun!Eduskunnan EY- ja euro-päätöksenteko
Edellä kerroin, milloin ja millaisella eduskunnan päätöksellä Hallitusmuodon vastainen EY- ja euro-jäsenyys eduskunnassa hyväksyttiin.
Vastaus on kansalaisille yllättävä.
Dokumentit kertovat, että Suomen euro-päätös tehtiin jo 18.3.1992 ja että päätöstä ei tehty edes eduskunnan yksinkertaisella enemmistöllä, vaan demareiden käsikirjoittamalla hallituksen luottamuslauseäänestysnäytelmällä hallituksen tiedonannosta eli EY-toimintalinjasta.
Demarit kirjoittivat äänestysnäytelmään käsikirjoituksen, josta seurasi hallitukselle luottamuksen antamisen KYLLÄ vastaan KYLLÄ -vaihtoehdoilla.
Onko vaihtoehdottomuus demokratiaa?
KIIRE!
EY-jäsenyyshakemuksen jättämiselle oli tullut kiire. Presidentti Koiviston toivomuksesta hakemus oli jätetty erikoispostina salaa jo 28.2.1992, heti 27.2.1992 pidetyn hallituksen iltakoulun kokouksen jälkeen. Koivisto oli halunnut parlamentarisoida tahtonsa siten, että hallitus antaa EY-toimintalinjasta eduskunnalle valtioneuvoston tiedonannon, josta eduskunta äänestää hallituksen luottamuslauseäänestyksenä.
Dokumentein on osoitettavissa, että jo EY-jäsenyyshakemuksessa Suomi hyväksyi voimassa olevan EY-säädöstön ja jo etukäteen tulevan euron ja muut liittovaltioaiheet. Kyseessä on valtiopetos.
Pääministeri Esko Aho piti 16.3.1992 eduskunnalle puheen, joka on dokumentoitu eduskunnan pöytäkirjan sivulle 480:
“Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”
Toinen dokumentti samasta asiasta on keskeisen EY-neuvottelija Antti Kuosmasen EU-kirjassa “Suomen tie EU:n jäseneksi”. Sitaatti kirjan luvusta “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:
”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”
EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” Kuosmanen selittää kirjansa toisessa kohdassa. Ne tarkoittavat silloisen ja tulevan EY-säädöstön hyväksymistä jo 18.3.1992. Siis eduskunta hyväksyi Suomen liittovaltiovelvoitteet jo jäsenyyshakemuksessa!
Miksi Kuosmasen kirja vedettiin hätäisesti pois myynnistä?
Komissio mainitsi päiväyksen 27.2.1992 vastauksessaan Suomen jäsenyyshakemukseen. Komission antaman vinkin tutkimuksissa löytyi tieto, että hallitus oli jo seuraavana päivänä 28.2.1992 heti iltakoulun kokouksen jälkeen lähettänyt Suomen EY-jäsenyyshakemuksen puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille. Iltakoulun pöytäkirja on osittain salainen ja myös kokouksessa käsitelty Ulkoministeriön Kauppapoliittisen osaston muistio nro 202 on leimattu salaiseksi.
Eduskunnan äänestysnäytelmän jälkeisessä valtionhallinnon EY-päätöksenteossa on muitakin näytelmiä ja salailuja.
Myös EU-kansanäänestys 16.10.1994 oli näytelmä ja petos, ja vain siksi, että valtiojohto sai mennä kansan selän taakse. Miten kansa saattoi tietää, mitä valtiojohto oli kansalta salaa päättänyt?
Muun muassa Suomen maatalousneuvottelut päättyivät 1.3.1994 huijausnäytelmään. Erään kokoomuslaisen kansanedustajan saaman tiedon mukaan valtioneuvoston kokouspöytäkirjat ovat tuolta ajalta määrätty salaisiksi. Totuutta Suomen maatalousartiklojen oikeudellisesta luonteesta ei ole vieläkään uutisoitu, vaikka totuus on ollut ainakin vuodesta 2008 lähtien kotisivullani.
https://www.jormajaakkola.fi/pelastetaan-suomi- Anonyymi
Kiitos.
Koko EU homma on petos, alusta lähtien.
Markan luovutus oli petos.
EU sopimuksen allekirjoitus oli petos.
Koivisto ja Niinistö tiesi tehneensä petoksen.
Asiakirjat ovat olemassa, ja jokainen
pressa on tiennyt asian laidan.
Jokainen EU suositus, direktiivi, joka
on kirjattu ”suomen lakiin”
on ylikirjoittanut laittomasti Suomen
valtion omia lakeja.
Suomen talous on pelkästään sakannut
EU jäsenyyden aikana.
Suomi on elänyt enemmän tai vähemmän
lähinnä sotataloudessa viimeiset 25 vuotta.- Anonyymi
Kommentteja kirjotukseen Anonyymi
2024-12-26 07:57:31:
>Kiitos.
>Koko EU homma on petos, alusta lähtien.
>Markan luovutus oli petos.
>EU sopimuksen allekirjoitus oli petos.
>Koivisto ja Niinistö tiesi tehneensä petoksen.
Kommentti:
Et ole lukenut tekstejäni.
Niinistö oli vuonna 1992 rivikansanedustaja!
Katso rivikansanedustaja Niinistön puheita vuonna 1992:
https://www.jormajaakkola.fi/niiniston-puheita-ja-perustuslaki
Presidentti Koivisto ja pääministeri Esko Aho tiesivät tekevänsä valtiopetoksen jättämällä 18.3.1992 EY-jäsenyyshakemuksen, jossa Suomen oli jo etukäteen hyväksyttävä kaikki liittovaltiovelvoitteet!
>Jokainen EU suositus, direktiivi, joka
>on kirjattu ”suomen lakiin”
>on ylikirjoittanut laittomasti Suomen
>valtion omia lakeja.
Kommentti:
Katso EY-asetus, joka on direktiivejä kovenpaa EY-säädöstöä:
https://www.jormajaakkola.fi/eu-demokratiaa
>Suomi on elänyt enemmän tai vähemmän
>lähinnä sotataloudessa viimeiset 25 vuotta.
Kommentti:
Yli 32 vuotta 18.3.1992 alkaen.
Tuon seurauksena Suomi osti Hornet F 18 -hävittäjiä, joita ei silloin myyty muille kuin Naton jäsenmaille.
21.12. 1933 Suomi joutui salaisten asiakirjoijen mukaan sitoutumaan yhteiseen puolustukseen! Anonyymi kirjoitti:
Kommentteja kirjotukseen Anonyymi
2024-12-26 07:57:31:
>Kiitos.
>Koko EU homma on petos, alusta lähtien.
>Markan luovutus oli petos.
>EU sopimuksen allekirjoitus oli petos.
>Koivisto ja Niinistö tiesi tehneensä petoksen.
Kommentti:
Et ole lukenut tekstejäni.
Niinistö oli vuonna 1992 rivikansanedustaja!
Katso rivikansanedustaja Niinistön puheita vuonna 1992:
https://www.jormajaakkola.fi/niiniston-puheita-ja-perustuslaki
Presidentti Koivisto ja pääministeri Esko Aho tiesivät tekevänsä valtiopetoksen jättämällä 18.3.1992 EY-jäsenyyshakemuksen, jossa Suomen oli jo etukäteen hyväksyttävä kaikki liittovaltiovelvoitteet!
>Jokainen EU suositus, direktiivi, joka
>on kirjattu ”suomen lakiin”
>on ylikirjoittanut laittomasti Suomen
>valtion omia lakeja.
Kommentti:
Katso EY-asetus, joka on direktiivejä kovenpaa EY-säädöstöä:
https://www.jormajaakkola.fi/eu-demokratiaa
>Suomi on elänyt enemmän tai vähemmän
>lähinnä sotataloudessa viimeiset 25 vuotta.
Kommentti:
Yli 32 vuotta 18.3.1992 alkaen.
Tuon seurauksena Suomi osti Hornet F 18 -hävittäjiä, joita ei silloin myyty muille kuin Naton jäsenmaille.
21.12. 1933 Suomi joutui salaisten asiakirjoijen mukaan sitoutumaan yhteiseen puolustukseen!Tuli näppäilyvirhe. Kirjoitin:
"21.12. 1933 Suomi joutui salaisten asiakirjoien mukaan sitoutumaan yhteiseen puolustukseen!"
Pitää olla 21.12.1993.
Tuosta sitoutumisesta tuli juuri kuluneeksi 31 vuotta!
- Anonyymi
Suomi lakkasi olemasta Niinistön kaudella,
ja odotin että se paskapää edes vihjaisee asiasta.
Ei sanonut.
Asia oli jo tapahtunut.
Ihan sama vaikka joku ”vouho” huutaa sitä
ääneen….sanoo totuuden ääneen.
Asia on jo tapahtunut.
Sitten alkaa petoksen normalisointi.
Petoslain muutos….ja ”mitä sitten”
(whataboutismi)
Ihmiskauppiaat, huumekauppiaat, kaikki
ns. pahikset ja ns. rikkaat kannattaa EUa,
vaikkka Suomi kokonaisuutena
kärsisi EU jäsenyydestä.
Rikoksesta on tehty normaali.
Nyt odotellaan aikaa, että
- kukaan ei enää välitä
- kaikki pelkää abstaktia, ulosjättämistä….EU eroa
- kukaan ei edes uskalla erota ”perhehelvetistä”
Saksa varustautuu taas, ihan avoimesti.
HIIRI ODOTTAA JUUSTOA JA KAMPI NAPSAHTAA.
Digiraha on periaatteessa jo ohittanut ongelman, että
RAHAA ON PAINETTU LIIKAA. Ihmisiä syntyy joka päivä lisää,
rahan tarve on tolkuton. Kaikki haluaa olla miljonäärejä,
varsinkin harhaan johtajat.
EU HALUAA LAKKAUTTAA KANSALLISET PANKIT
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/22a6b7d5-856f-4a18-aaa2-9705419f1a75
KATSOKAA MITEN ASIA ON OTSIKOITU.
EU pankki on katkalla SUORAAN VERONKERUUSEN
KANSALAISILTA.
SUORAA KYTTÄÄMISTÄ.
Federal - niin USA kin muodostettiin.
SIKSI 1910 syöksy järjestettiin jenkkilään.
NE PERUSTI YHDEN JENKKIPANKIN.
EU TÄHTÄÅ LIITTOVALTIOON.Anonyymi kirjoitti
2024-12-26 08:10:51:
> Suomi lakkasi olemasta Niinistön kaudella,
< ja odotin että se paskapää edes vihjaisee asiasta.
Otahan selvää asioista.
Suomi lakkasi olemasta itsenäinen jo presidentti Mauno Koiviston kaudella Esko Ahon ollessa pääministerinä.
Lukekaa huolellisesti kotisivuni dokumentit
https://www.jormajaakkola.fi/niiniston-puheita-ja-perustuslakijorma.jaakkola kirjoitti:
Anonyymi kirjoitti
2024-12-26 08:10:51:
> Suomi lakkasi olemasta Niinistön kaudella,
< ja odotin että se paskapää edes vihjaisee asiasta.
Otahan selvää asioista.
Suomi lakkasi olemasta itsenäinen jo presidentti Mauno Koiviston kaudella Esko Ahon ollessa pääministerinä.
Lukekaa huolellisesti kotisivuni dokumentit
https://www.jormajaakkola.fi/niiniston-puheita-ja-perustuslakiVaiettua totuutta putkahteli esille Yle Radio 1 Ykkösaamussa 28.2.2014.
Erkki Liikanen on toimittaja Jari Korkin haastattelussa kohdasta 23.40 lähtien.
Korkki aloitti haastattelun kertomalla, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen maaliskuussa 1992.
Liikanen jatkaa, että jäseneksi pyrkivän pitää hyväksyä laki ja oikeus, se on lähtökohta.
Missä on muualla on kerrottu, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo maaliskuussa 1992?
Vastaus löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta 16.3.1992 sivulta 480, jossa pääministeri Esko Aho sanoo:
“Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen.
Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”
Keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo hätäisesti pois myynnistä vedetyssä EU-kirjassaan “Suomen tie EU:n jäseneksi” luvussa “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:
”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”
Kuosmanen määrittelee kirjassaan kyseisen termistön. Luvussa “Arki alkaa – screening”, sivulla 27 Kuosmanen kirjoittaa:
“Avausistunnossa alkoi jäsenyysneuvottelujen arki. Niiden ensimmäinen vaihe oli EY:n acquis’n tutkinta eli “screening”.
Acquis-sanasta en ole nähnyt kunnollista käännöstä mihinkään muihin kieliin, enkä varsinkaan suomeen. Se on partisiipin perfektimuoto ranskan kielen verbistä “acquerir”, saavuttaa. Kyse on siis kaikesta siitä, mitä EY ja sittemmin EU on saavuttanut.”jorma.jaakkola kirjoitti:
Vaiettua totuutta putkahteli esille Yle Radio 1 Ykkösaamussa 28.2.2014.
Erkki Liikanen on toimittaja Jari Korkin haastattelussa kohdasta 23.40 lähtien.
Korkki aloitti haastattelun kertomalla, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen maaliskuussa 1992.
Liikanen jatkaa, että jäseneksi pyrkivän pitää hyväksyä laki ja oikeus, se on lähtökohta.
Missä on muualla on kerrottu, että Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen jo maaliskuussa 1992?
Vastaus löytyy Eduskunnan pöytäkirjasta 16.3.1992 sivulta 480, jossa pääministeri Esko Aho sanoo:
“Integraatio on edistynyt ja edennyt Euroopan yhteisössä vaiheittain syventyen ja laajentuen.
Maastrichtin sopimuksella jäsenmaat kehittivät yhteisöä uuteen vaiheeseen kohti taloudellista ja poliittista unionia. Pyrkiessään EY:n jäseneksi Suomi on valmis hyväksymään yhteisön nykyisen säännöstön, Maastrichtin sopimuksen sisällön ja Euroopan unionin päämäärän.”
Keskeinen EY-neuvottelija Antti Kuosmanen kertoo hätäisesti pois myynnistä vedetyssä EU-kirjassaan “Suomen tie EU:n jäseneksi” luvussa “1.5. Jäsenyys tavoitteeksi”, sivulla 16:
”Pääministeri Ahon puhe eduskunnalle 16.3.1992 tiedonannon johdosta käydyn keskustelun aluksi oli yksi jäsenyysprosessin virstanpylväitä. Sitä ei ollut suunnattu vain eduskunnalle, vaan mitä suurimmassa määrin myös tuleville neuvottelukumppaneille EY:ssä. Siinä viestittiin, että Suomi jäsenyyttä hakiessaan hyväksyi Maastrichtin sopimuksen samoin kuin EY:n “acquis’n” ja “finalite politique’n” (näiden termien sisällöstä tulee enemmän puhetta tuonnempana).”
Kuosmanen määrittelee kirjassaan kyseisen termistön. Luvussa “Arki alkaa – screening”, sivulla 27 Kuosmanen kirjoittaa:
“Avausistunnossa alkoi jäsenyysneuvottelujen arki. Niiden ensimmäinen vaihe oli EY:n acquis’n tutkinta eli “screening”.
Acquis-sanasta en ole nähnyt kunnollista käännöstä mihinkään muihin kieliin, enkä varsinkaan suomeen. Se on partisiipin perfektimuoto ranskan kielen verbistä “acquerir”, saavuttaa. Kyse on siis kaikesta siitä, mitä EY ja sittemmin EU on saavuttanut.”Mitä acquis tarkoittaa EU-lainsäädännössä?
Tässä EU:n virallinen termistö ja velvoitteet:
“Acquis communautaire
Acquis communautaire eli yhteisön säännöstö on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävä oikeusperusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti. Jatkuvasti kehittyvään acquis communautaireen kuuluu:
- perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
- perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö
- unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
- yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiakirjat
- oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
- yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.
Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien.”
Selkeätä tekstiä:
"Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin."
ja
"... ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien."
Finalite politique tarkoittaa yhteisön (EU:n) lopullisia päämääriä. Antti Kuosmanen määrittelee “Finalite politiquen” luvussa “3.1. Komission lausunto” sivulla 23 tällaisessa yhteydessä:
“Vielä vuonna 1992 kylmän sodan muovaamat käsitykset Suomesta ja sen asemasta vaikuttivat pinnan alla monien mielipiteisiin. Tämä täytyi nähdä myös EY:n omassa piirissä käydyn, sen tulevaisuutta eli “poliittista finaliteettia” koskevan keskustelun taustaa vasten. Tietynlainen puolueettomuuden vierastaminen oli varsin yleistä niiden keskuudessa, jotka haaveilivat tulevalle Euroopalle merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä, eritoten myös sotilaallista.”
Liikanen kertoo haastattelun kohdassa 25.38, että Suomi jätti hakemuksen helmikuussa 1992.
Tämäkään ei ole virallinen tieto, vaan totuuden lipsahtaminen julkisuuteen, sillä media kertoi 18.3.1992, että eduskunta hyväksyi jäsenyyshakemuksen jättämisen selvin numeroin.
Tosiasiassa eduskunnassa oli tuolloin demareiden kirjoittama äänestysnäytelmä, jossa vastaan äänestäneet kansanedustajat joutuivat painamaan tyhjää.
Mitä äänestysnäytelmän taustalla oli?
Presidentti Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta. Koivisto halusi jättää hakemuksen, mutta päätöksenteko piti parlamentarisoida. Mutta koska eduskunta ei voi antaa epäluottamusta presidentille, piti hallitus iltakoulukokouksen 27.2.1992. Hakemuspaperit lähetettiin seuraavana päivänä erikoispostina puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille.
Iltakoulun kokouspöytäkirjan liitteenä on Ulkoministeriön salainen muistio.
Liikasen haastattelu toi esille vaiettuja asioita.
Kysymyksessä on valtiopetos, sillä Liikasen haastattelun perusteella Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen. Jäseneksi pyrkivä valtio ei saisi poikkeuksia. Tässä valossa em. pääministeri Esko Ahon puhe 16.3.1992 eduskunnassa saa uuden sisällön.
Lukekaapa uudelleen EU-legislation-sivuston acquisen määrittely:
"Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien."
Presidentti Koivisto ohjeisti valmiilla ratkaisuilla perustuslakikomiteat esittämään perustelut siitä, miten Suomen on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Acquisen mukaan Maastrichtin sopimus oli sovellettava Suomen perustuslakiin jo ennen jäsenyyttä.
Vain Suomen Markka jäi soveltamatta.
Nimittäin markan poistaminen Hallitusmuodon 72 §:stä olisi vaatinut eduskunnan 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamisessa. Tuota enemmistöä ei olisi löytynyt.jorma.jaakkola kirjoitti:
Mitä acquis tarkoittaa EU-lainsäädännössä?
Tässä EU:n virallinen termistö ja velvoitteet:
“Acquis communautaire
Acquis communautaire eli yhteisön säännöstö on yhteiset oikeudet ja velvollisuudet sisältävä oikeusperusta, joka sitoo kaikkia Euroopan unionin jäsenvaltioita yhteisesti. Jatkuvasti kehittyvään acquis communautaireen kuuluu:
- perussopimusten sisältö, periaatteet ja poliittiset tavoitteet
- perussopimusten nojalla hyväksytty lainsäädäntö ja EY:n tuomioistuimen oikeuskäytäntö
- unionin toimialalla hyväksytyt julistukset ja päätöslauselmat
- yhteiseen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaan liittyvät asiakirjat
- oikeus- ja sisäasioita koskevat asiakirjat
- yhteisön tekemät kansainväliset sopimukset sekä jäsenvaltioiden unioniasioissa keskenään tekemät sopimukset.
Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien.”
Selkeätä tekstiä:
"Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin."
ja
"... ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien."
Finalite politique tarkoittaa yhteisön (EU:n) lopullisia päämääriä. Antti Kuosmanen määrittelee “Finalite politiquen” luvussa “3.1. Komission lausunto” sivulla 23 tällaisessa yhteydessä:
“Vielä vuonna 1992 kylmän sodan muovaamat käsitykset Suomesta ja sen asemasta vaikuttivat pinnan alla monien mielipiteisiin. Tämä täytyi nähdä myös EY:n omassa piirissä käydyn, sen tulevaisuutta eli “poliittista finaliteettia” koskevan keskustelun taustaa vasten. Tietynlainen puolueettomuuden vierastaminen oli varsin yleistä niiden keskuudessa, jotka haaveilivat tulevalle Euroopalle merkittävää ulko- ja turvallisuuspoliittista identiteettiä, eritoten myös sotilaallista.”
Liikanen kertoo haastattelun kohdassa 25.38, että Suomi jätti hakemuksen helmikuussa 1992.
Tämäkään ei ole virallinen tieto, vaan totuuden lipsahtaminen julkisuuteen, sillä media kertoi 18.3.1992, että eduskunta hyväksyi jäsenyyshakemuksen jättämisen selvin numeroin.
Tosiasiassa eduskunnassa oli tuolloin demareiden kirjoittama äänestysnäytelmä, jossa vastaan äänestäneet kansanedustajat joutuivat painamaan tyhjää.
Mitä äänestysnäytelmän taustalla oli?
Presidentti Koivisto määräsi Hallitusmuodon 33 §:n mukaan ulkopolitiikasta. Koivisto halusi jättää hakemuksen, mutta päätöksenteko piti parlamentarisoida. Mutta koska eduskunta ei voi antaa epäluottamusta presidentille, piti hallitus iltakoulukokouksen 27.2.1992. Hakemuspaperit lähetettiin seuraavana päivänä erikoispostina puheenjohtajamaa Portugalin ulkoministerille.
Iltakoulun kokouspöytäkirjan liitteenä on Ulkoministeriön salainen muistio.
Liikasen haastattelu toi esille vaiettuja asioita.
Kysymyksessä on valtiopetos, sillä Liikasen haastattelun perusteella Suomi hyväksyi Maastrichtin sopimuksen. Jäseneksi pyrkivä valtio ei saisi poikkeuksia. Tässä valossa em. pääministeri Esko Ahon puhe 16.3.1992 eduskunnassa saa uuden sisällön.
Lukekaapa uudelleen EU-legislation-sivuston acquisen määrittely:
"Euroopan unionin jäsenyyttä hakeneiden maiden on hyväksyttävä acquis communautaire ennen kuin ne liittyvät unioniin. Poikkeukset acquis communautairen soveltamisesta ovat mahdollisia ainoastaan poikkeusoloissa, ja ne ovat laajuudeltaan rajoitettuja. Integroituakseen unioniin ehdokasmaiden on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään ja sitä on sovellettava heti liittymisestä lähtien."
Presidentti Koivisto ohjeisti valmiilla ratkaisuilla perustuslakikomiteat esittämään perustelut siitä, miten Suomen on siirrettävä acquis communautaire osaksi kansallista lainsäädäntöään.
Acquisen mukaan Maastrichtin sopimus oli sovellettava Suomen perustuslakiin jo ennen jäsenyyttä.
Vain Suomen Markka jäi soveltamatta.
Nimittäin markan poistaminen Hallitusmuodon 72 §:stä olisi vaatinut eduskunnan 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamisessa. Tuota enemmistöä ei olisi löytynyt.Eduskunnan harhauttamiseksi pääministeri Esko Aho tekaisi valheellisen EMU-varauman EU-ministeriryhmän kokouspöytäkirjaan 16/93 20.12.1993.
Kirjoitin:
"Vain Suomen Markka jäi soveltamatta.
Nimittäin markan poistaminen Hallitusmuodon 72 §:stä olisi vaatinut eduskunnan 5/6 enemmistön kiireelliseksi julistamisessa. Tuota enemmistöä ei olisi löytynyt."
Tästä syystä joulukuun 20. päivä 1993 (salainen pöytäkirja 16/93) tapahtui - markan hävittämiseksi ilman lakia - valtiopetoksen valmistelu, jolla on sama sanktio, elinkautinen vankeus, kuin valtiopetoksellakin.
Pöytäkirja 16/93 20.12.1993 määrättiin Ulkoministeriössä salaiseksi tammikuussa 2000 ja Korkein hallinto-oikeus ryhtyi lokakuussa 2000 tekemällään ratkaisulla suojelemaan valtiopetoksen tehnyttä korkeata valtiojohtoa eli vahvisti UM:n salassapidon.
Tapahtui valtiopetos, rikos, joka ei vanhene.
Presidentti Koiviston kuoltua valtiopetoksesta - Markan hävittäminen ilman lakia ja Suomen liittäminen EU:hun - on vastuussa silloinen pääministeri Esko Aho.
- Anonyymi
Tää on punaisen median tapa
normalisoida
periaatteessa sotatoimeen liittyvä eteneminen
https://www.iltalehti.fi/ulkomaat/a/22a6b7d5-856f-4a18-aaa2-9705419f1a75
”voit maksaa uudella tavalla”
Asia sanoitetaan kivaksi.
ILTALEHTI ei ole edes punainen,
se on verenpunainen.- Anonyymi
Sitten muistetaan, että saksa on ostanut EU pankkia
jo vuosien ajan
EU = SUURSAKSA
https://yle.fi/a/3-11424781
Saksa ostaa EKP a
ALL IN
SAKSAN TOIMET ON AINA PITKÄN TÄHTÄIMEN PITKIÄ PROJEKTEJA
Ajassa elävä ei edes huomaa mitä on tapahtumassa.
BREXIT - siellä huomattiin.
- Anonyymi
Suomen talous kaatui SOTE uudistukseen.
JA EU HANKKEISIIN.
Suomesta tehtii KOTIROUVA - eli rahaton omassa kodissaan.
Ennen paikallisen palkat
ajautui paikalliselle.
Esim. paikallisen terkan työntekijän palkat kävi paikallisen pankin kautta,
paikallisellle….jne.
Sitten SE PAIKALLINEN OTETTIIN POIS VÄLISTÄ.
Suomen veronkeruu ohjautuu jo nyt yhä enemmän SUORAAN
ULKOLAISILLE VELKOJILLE JA BRYSSELIIN.
Verkkokauppa ohjaa kuluttajien rahat pois paikalliselta, ulos maasta.
Saksalaiset autot ON IHMEELLISEN ISO KAUHA.
Siihen on syy, että sakuautot on myyty statussynboliksi juuri nyt.
RAHAT OMAT JA VELKARAHAT POIS MAASTA.
Millä saa suomalaisen kuluttajan varattomaksi?
Auto, asunto ja työttömyys.
Tällä työttömyys- työllisyys tasapainolla,
veronkeruulla - Suomella ei ole enää mitään mahdollisuuksia.
EU jäsenyys oli ja on, ihan liian iso petos.
SUOMEN TALOUS, VAKAUS, KIVIJALKA
OLI OHUT MUTTA VAKAA PAIKALLINEN
VERONKERUU JA VEROVAROJEN KÄYTTÖ
OMIEN HYVÄKSI.
Suomalaisten uskollisuus paikallista taloutta ( suosi suomalaista) KOHTAAN
oli TODELLA SE HAVUUSTEKIJÄ.
Suomessa ei valmisteta enää mitään.- Anonyymi
Kun suomlaisella kuluttajalla ei ole enää rahaa,
ei kotimaata, ei kotia, ei mitään,
se on äänetön. Siitä tulee pitkällä juoksulla
ihan yhtä varas, aatteeton, kavaltaja,
katurotta
kuin missä tahansa sotayhteiskunnassa.
SIKSI ÄÄNELLINEN KESKILUOKKA PITI TUHOTA.
Sen tilalla on köyhiä ja ns. rikkaita.
Köyhällä ei ole … eikä rikas välitä.
Ei suomessa ole enää keskiluokkaa.
- Anonyymi
Kuuntelin jokin aika sitten junassa,
n 50-60 vuotiasta äijää,
joka suunnitteli jotain höpöprojektia
ja se suostutteli puhelimessa jotain
toista henkilöä
HAKEMAAN RAHOITUSTA ELÄKEKASSASTA
niiden RAHOJEN VARTIJA ON KUULEMMA
HÖVELILLÄ PÄÄLLÄ. KASSI ON AUKI.
Kuulosti niin 120 sti
ryöstöltä.
Olis kiva tietää, kuka jakelee RAHAA ELÄKEKASSASTA
HÖPÖPROJEKTEILLE?! - Anonyymi
Miten Suomen rahankäytölle on tapahtunut
esim. 20 v kuluessa?
MITEN Suomi tai suomi on
VAHVISTANUT ITSEÄÄN? - Anonyymi
Aloittajalle, kiitos aloituksesta.
Mutta asia on monelle lukijalle
liian kipeä.
Moniko poliitikko tuntee itsensä jo
liian likaiseksi, eli on itse mukana tiedostaen tai tiedostamatta,
osa ei välitä
osa ei halua edes kuulla
Nuoriso ei edes ymmärrä mistä on kyse.
Ne ei osaa odottaa itsenäisyyttä, ne ei tiedä
mitä ovat menettäneet.
Kirjoitat historiaa kuin taidetta nähtäväksi ja luettavaksi.
Nyt nuoriso ajetaan sotaan.
Se on suursaksan eli EUn etu.
Myllyyn kaikki jotka muistivat .. - Anonyymi
Tuona vuonna 1992 lopun ajan tapahtumat alkoivat tosiaan vyöryä vauhdilla eteenpäin. Kesällä sinä vuonna oli Riossa se Agenda 21 -kokous. Selasin vuosia sitten sitä agendaa ja kuuntelin paljon puheita siitä. Se oli tosiaan tämän maailmanhallinnon salaliiton pääasiakirjoja. Suomikin sen tietysti allekirjoitti, ja kuinka moni suomalainen siitä juuri mitään tietää?
- Anonyymi
Velkaantumiseen johtaneet ratkaisevat päätökset tehtiin jo 80-luvulla ennen rahan vapauttamista rajoista 80-luvun puolivälissä. Ehkä jo Kekkosen aikana linjattiin.
- Anonyymi
Kun kansallinen keskuspankki-
rahoitus loppuu,silloin maa
ei enää ole itsenäinen kansakunta. - Anonyymi
Ei maailmassa ole ollut itsenäisiä valtioita montaakaan enää toisen maailmansodan jälkeen. EU:n keskuspankki on yksityinen pankki, jolle EU-maat ovat luovuttaneet setelipaino-oikeudet ja korkojen määräämisoikeudet.
Mailman vallan keskukset ovat:
Uskonto = Vatikaani
Raha = Lontoo
Armeija = Washington DC, joka on oikeasti Englannin kuningashuoneen aluetta.
Jenkeillä on suurempi ongelma presidentin ja valtiorikosten kanssa:
https://t.me/QAnonMap/45504
Vasta nyt New York Post uskaltaa kirjoittaa, että Biden ei oikeasti ole ollut presidenttinä edes "virkaanastujaistensa" alusta asti.
Entä meidän hallitusten ja eduskunnan "Young Global Leaderit"? Kuinka syvään he kumartavat Klausia? Moniko politikkomme on kulkenut tiensä Keskuspankin virkojen kautta? Kaikki pankithan ovat noiden muutamien sukujen hallussa.
Myös ns. Keskuspankit. - Anonyymi
EI hätää, KEPUlainen pankki - PÖHÖ lupailee jo "parempia aikoja", ensi vuonna ....
https://keskustelu.suomi24.fi/t/18742912/pannki-poho--o--rhen---suomen-(ja-eun)--talouskasvu-siirtyy--quothiemanquot--siis-toistaiseksi
t. haans - Anonyymi
Kiitos!
- Anonyymi
Euroon mentiin hepposesti eikä peruslain mukaan joten paluu omaan valuuttaan voisi mennä samanlailla.
- Anonyymi
”Kysymykset, johon ei löydy vastausta:”
Löytyi nopealla googlettamisella!
”- Minkä hallituksen esityksen hyväksyessään eduskunta päätti luovuttaa Suomen valtion raha- ja talouspolitiikan hoitoon tarkoitetun instrumentin (Suomen Markka) ja päätösvallan jäsenmaista riippumattoman Europan keskuspankin hallintaan ja hoitoon?”
HE 6/1998
https://www.eduskunta.fi/FI/Vaski/sivut/trip.aspx?triptype=ValtiopaivaAsiat&docid=he+6/1998
”- Mikä on kyseisen lain tallennenumero ja päiväys?”
Päätökset
1) Laki Suomen Pankista, Vahvistettu 27.03.1998 (Säädöskokoelma 214/1998)
2) Laki rahalain kumoamisesta, Vahvistettu 27.03.1998 (Säädöskokoelma 215/1998)
3) Laki metallirahasta, Vahvistettu 27.03.1998 (Säädöskokoelma 216/1998)
https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/EduskunnanVastaus/Documents/ev_20+1998.pdf
Ketjusta on poistettu 3 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1127356Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista705861- 955034
- 524305
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee494136- 2233996
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san283758- 423615
- 552962
- 422467