"Leskellä on oikeus pitää kuolinpesään kuuluvaa asuntoa jakamattomana hallinnassaan."
Tarkoittaako tämä sitä, että asunnon omistusoikeus tulee säilyä kuolinpesällä vai voiko omistusoikeus kuitenkin siirtää perillisen nimeen?
Lesken asumisoikeus ja perinnönjako
Anonyymi-ap
21
642
Vastaukset
- Anonyymi
Perinnönjako voidaan suorittaa ja joku/jotkut perillisistä tulee asunnon omistajiksi. Asuntoa hallitaan PK 12 luvun mukaisesti.
- Anonyymi
Omistusoileuden voi siirtää mutta leskellä säilyy hallintaoikeus.
- Anonyymi
Normaalisuhteista leski saa osituksessa vähintään puolet asunnosta myös. Aika usein asunto tulee osituksessa leskelle, kun muuta omaisuutta on kuten kesämökki.
- Anonyymi
Leski on iäkäs, joten omistuksen siirtäminen hänelle ei ole kannattavaa, koska siitä aiheutuisi vain ylimääräisiä kuluja. Mitä hyötyä tai haittaa on omistuksen siirtämisestä perilliselle verrattuna siihen, että asunto säilytetään kuolinpesän nimissä, kunnes lesken aika jättää?
- Anonyymi
Eli aika hyödytöntä tehdä ositus lesken kanssa. Ainoastaan osituksessa säästää vanhan perukirjan liittämisen tulevaan lesken perukirjaan verottajalle.
Kuolinpesän nimiinhän puolikas jää myös pelkän osituksen jälkeen. Jakamista tuollaisessa ei monen mielestä ole tai ei sekään ainakaan mitään hyödytä vaan päinvastoin.
- Anonyymi
Silloin pitää vain antaa olla tilanteen sinällään, jos ei etenkään ole muuta omaisuutta.
- Anonyymi
Tuo okieus säädettiin 80-luvulla. Se estää mummon 'häädön' suuresta asunosta pienempään ja talon myynnin.
Perikunta joutuu odootamaan lesken kuolemaa jopa 20 vuotta ja perilliset ovat silloin vanhoja itsekin eivätkä tarvitse po asuntoa enää. Raha olisi kelvannut ja tarpeen.
On muutettava lakia niin että leski saa asua määräajan ja muuttaa halvempaan asuntoon . Aikaa annettakoon 30 kuukautta.- Anonyymi
Aviopari päättää asioistaan. Tuolla turvataan lesken asuminen ahneita perillisiä kohtaan.
Monet eivät edes halua hoitaa vanhuksiaan. Heiltä pitäisi varmaan perintö myös estää lailla sitten. - Anonyymi
On hyvä että mummon tai ukin ei tarvitse muuttaa rahan perässä olevien lasten takia minnekään.
On itse puolisonsa kanssa oman asunnon ostanut.
Mikä kiire lapsilla on. Kai ke ovat töissä ja saavat palkkaa . - Anonyymi
No tuo on pötyä. Vielä 1930-luvulla laki takasi lama-aikana, että miehen konkurssissa vaimolle jäi puolet tilasta. Vaimon osuus ei voinut edes mennä huutokauppaan eli "ulosottoon". Samoin nykyään laki kyllä lupaa puolisolle tai muille oikeutetuille elatuksen kuoleman jälkeen avustuksena.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
No tuo on pötyä. Vielä 1930-luvulla laki takasi lama-aikana, että miehen konkurssissa vaimolle jäi puolet tilasta. Vaimon osuus ei voinut edes mennä huutokauppaan eli "ulosottoon". Samoin nykyään laki kyllä lupaa puolisolle tai muille oikeutetuille elatuksen kuoleman jälkeen avustuksena.
Niissä tapauksissa, missä sitä voi perilliset maksaa. Jos rahaa jää vähän ja kiinteistö jolla on huonot rakennukset, on vähän paha sekin oikeus asumiseen, etenkin syrjäkylillä.
Ja jos leski pidättää hallintaoikeuden, ei voi myydäkkään, toisekseen ostajia tuskin olisi muutenkaan. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niissä tapauksissa, missä sitä voi perilliset maksaa. Jos rahaa jää vähän ja kiinteistö jolla on huonot rakennukset, on vähän paha sekin oikeus asumiseen, etenkin syrjäkylillä.
Ja jos leski pidättää hallintaoikeuden, ei voi myydäkkään, toisekseen ostajia tuskin olisi muutenkaan.Perilliset maksajana ei kuulu kuolinpesän asioihin. Kuolinpesän kuuluisi maksaa, mikäli varoja pystyy hankkimaan.
- Anonyymi
Voiko kyseisen asunnon jättää osituksen ulkopuolelle, vai pitääkö ositus kuitenkin aina suorittaa ensin koko avio-oikeuden alaisesta omaisuudesta?
- Anonyymi
Ensin suoritetaan omaisuuden ositus puolison (=lesken) ja kuolinpesän välillä. Jos asunto on avio-oikeuden alaista omaisuutta, se otetaan huomioon osituslaskelmassa. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi avioehtosopimus.
Osituksen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako. Siinä tilanteessa asunto menee jollekin tai joillekin perillisille omistusoikeudella jakoon, mutta lesken hallintaoikeus säilyy asunnossa. PK 12 luvussa (ei koske kuitenkaan PK 12:1) on säännökset asunnon hallinnasta. - Anonyymi
Ositus ei ole pakollinen eikä sille ole säädetty määräaikaa vaan se tehdään, kun puoliso tai toisen puolison kuolinpesä sitä vaatii.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ensin suoritetaan omaisuuden ositus puolison (=lesken) ja kuolinpesän välillä. Jos asunto on avio-oikeuden alaista omaisuutta, se otetaan huomioon osituslaskelmassa. Tähän voi vaikuttaa esimerkiksi avioehtosopimus.
Osituksen jälkeen voidaan toimittaa perinnönjako. Siinä tilanteessa asunto menee jollekin tai joillekin perillisille omistusoikeudella jakoon, mutta lesken hallintaoikeus säilyy asunnossa. PK 12 luvussa (ei koske kuitenkaan PK 12:1) on säännökset asunnon hallinnasta.Tarkoitin siis, että jos asunto jätetään jakamatta kuolinpesän nimiin, pitääkö asunto ottaa huomioon osituslaskelmassa?
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tarkoitin siis, että jos asunto jätetään jakamatta kuolinpesän nimiin, pitääkö asunto ottaa huomioon osituslaskelmassa?
Tietenkin siitä huolimatta, että jääkö asunto leskelle osituksessa vai osin lopulle kuolinpesälle.
- Anonyymi
Suomessa on tuhoutunut kymmeniä ellei satoja tuhansia taloja, koska iäkäs leski jää yksinään asumaan ylisuureen omakotitaloon. Raha riittää hädin tuskin lämmitykseen. Mitään ei huolleta, talo ränsistyy vuosi toisensa jälkeen. Lopulta leski on palvelutalossa, sukulaiset pitävät talon peruslämmöillä ja leikkaavat nurmikon pari kertaa. Kun aika jättää leskestäkin, on tölli ollut hoitamatta 15 v. Yritetään myydä, tapellaan ja revitään hiuksia.
- Anonyymi
Tuo on se raadollinen totuus.
Monesti lesken tulot ei riitä asimiskuluihin, muiden perillisten ei tarvitse asumiskuluja maksaa vaan ne kuuluu haltijan maksettavaksi.
- Anonyymi
Vinkki Veronmaksajain Taloustaito-lehdestä:
Jos leski haluaa muuttaa pienempään asuntoon tai joutuu muuttamaan hoitokotiin, kannattaa tehdä ositus, jossa vanha asunto jää leskelle - jos pesässä on sen verraan varoja, että perillisetkin saavat teoriassa oman osuutensa. Näin leski, joka on asunut asunnossa vähintään kaksi vuotta, voi myydä vanhan asunnon verottomasti ja ostaa uuden tai sijoittaa rahansa, jotka perilliset sitten saavat hänen poismenonsa jälkeen. Jos ositusta ei tehdä, ja kuolinpesä myy asunnon, tulee veroseuraamuksia. - Anonyymi
Kun leski kuolee ja asunto jää kuolinpesälle jakamatta monta vuotta ja on huonokuntoinen kiinteistö rotisko ja on useita osakkaita ja kukaan ei huolehdi kiinteistöstä maksuista loppupeleissä. Ja kiinteistöä ei saa myydyksi riitaisan osakkaan takia. Onko ainut vaihtoehto pesänjako ja laskeminen pakkohuutokauppaan maksamattomien laskujen takia, kukaan ei ota laskuista vastuuta. Kiinteistön arvo alle 15.00e. Mitä tehdä asialle
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod224024- 183056
Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita
Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy3892179Nainen, sellaista tässä ajattelin
Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost2391919- 271871
- 311747
- 321629
- 141387
Kulujen jako parisuhteessa
Hei, miten teillä jaetaan kulut parisuhteessa? Työttömyyttä ja opiskelua tulee omalla kohdalla jatkumaan vielä jonkin ai681240- 121201