Siitä haaveilen

Tuntuu turvallisemmalta kävellä ystävän kanssa rankkojen vuosien kokemusten´takia!

Tuskaani olen ehkä vuodattanut ja kohta olisikin aika poistua. Tulee nimittäin merkityksellinen päivä…vuosipäivä. Se on merkattuna kyllä. Tilanne joka johti tänne alunperin ..ikuisena haaveilijana opin siitä. Omalla tavalla tosi kiitollinen siitä. Tästä matkasta ylipäätään. Annan tunteiden tulla ja mennä. Aina en osannut kyennyt pystynyt ja aina ja aina pakenin. Pakenin sitä kaikkea mikä tuhosi jo aikanaan sillon alussa. Pakenen ehkä vieläkin vähän. Kaikissa meissä asuu pahuus ,se vaan on olemassa. kun sanoista tulee tekoja kun tuntee fyysistä kipua ja silti loputtoman rakkauden loputtoman uskollisuuden . Ääriviivat syvenee ja kipuun turtuu. Toivon ihmisille onnea ja rakkautta. Isoiten heille joita elämä on riepotellut. Rakastan täällä äärettömästi heitä jotka rinnalleni nostin. Kiitollinen niin monesta. Paljon uutta edessä. Heillä. Ja minulla. Haluan uskoa. Haluan oppia. Haluan luottaa vielä. Antaa mahdollisuuden. Mahdollisuuden hänelle? pohjimmiltani pehmeä, kuplassani kivoimmillani. Elän niin. Myös siinä uudessa? Ei tarvitse olla mitään enempää



❤️J