Psykiatrian puolustajien bingo

Puhun tämän palstan kontekstista.
Jos ehdottaa että psykiatriaa kehitettäisiin holistisemmaksi, seuraava kommentti on että koulussa oli terveystietoa.
Jos puhuu harmeista, seuraava kommentti on miksei mennyt terapiaan.
Jos puhuu harmeista, seuraava kommentti on että no jonkun asian takiahan menit psykiatrille (kuin harmi olisi oikeutettua).

Ihan hyvä pointti, onko tosiaan niin, että mielenterveyspuolella ei oikein löydy sellaista kultaista keskitietä. Sitä joko syytellään itseä tai toisia, mutta siitä väliltä puuttuu jotain.

Olen myös itse oppinut saman. Hoitovirheen takia uhriuduin vuosikausiksi ja olin hyvin katkera siitä.

Pikkuhiljaa opin kuitenkin luopumaan uhriutumisesta. Se ei ole sama asia, kuin se etteikö hoitovirhe vielä vatuttaisi, mutta elämä sen hoitovirhe viitekehyksen ulkopuolella on ollut ihan mukiinmenevää, useimmilla mittareilla mitattuna. Enkä enää kaipaa takaisin niihin kitkerän katkeriin aikoihin elämässäni.

Anonyymi kirjoitti:

Puhun tämän palstan kontekstista.
Jos ehdottaa että psykiatriaa kehitettäisiin holistisemmaksi, seuraava kommentti on että koulussa oli terveystietoa.
Jos puhuu harmeista, seuraava kommentti on miksei mennyt terapiaan.
Jos puhuu harmeista, seuraava kommentti on että no jonkun asian takiahan menit psykiatrille (kuin harmi olisi oikeutettua).

Lue lisää

Mitä eroa olisi psykoottisen ihmisen ja masentuneen ihmisen holistisessa hoidossa?

Entä mitä olisi psykoottisen masennuksen holistinen hoito?

Anonyymi kirjoitti:

Mitä eroa olisi psykoottisen ihmisen ja masentuneen ihmisen holistisessa hoidossa?

Entä mitä olisi psykoottisen masennuksen holistinen hoito?

Avoimen dialogin mallissa on siirrytty biologisen psykiatrian mallista hieman toisaalle sosiaalisen ympäristön ymmärtävään dialogiseen malliin. Se on varmaan lähimpänä holistista psykoosinhoitomallia. Lääkitykset ei niin tärkeässä roolissa kuin biologiseen psykiatriaan nojaavassa mallissa jossa ne on itseisarvoisia. Ja jotkut heidän puhuvat päät markkinoi joillekin vaarallisia pitkäaikaisinjektioita kuin erittäin hyvänä terveydelle. Traumainformatiivisuus olisi myös tärkeä osa psykoosinhoitomallia.

Kritiikkiä on aina hyvä antaa, jos siihen on aihetta.
Paremmin vielä se kannattaisi, jos sen antaisi suoraan hoitavalle taholle, siellä oleville ammattilaisille. Tuskin näitä palstoja kovin monet psykiatrian ammattilaiset lueskelevat, kukapa sitä voisi tietää.
Olen itse antanut palautetta suoraan hoitavalle taholle, pari kertaa joutunut ottamaan yhteyttä vielä ylempiin tahoihin.
Itse koen, että psykiatriasta on myös hyötyä, vaikka epäkohtiakin löytyy. En sanoisi vain jompaa kumpaa, että puolustaisin tai vastustaisin, vaan niitä molempia.
Olen antanut myös hyvää palautetta silloin, kun siihen on ollut aihetta. Ihan jo siitä, että tulee kuulluksi ja asiointi tapahtuu asiallisesti ja ystävällisesti, myös potilasta ja hänen mielipiteitään kuunnellen, ja huomioon ottaen, on ihan hyvä antaa palautetta. Hyvää palautetta ei varmaan missään hoitopaikoissa, tai jossain muualla asiakaspalvelussa, tule koskaan liikaa.
Itsellekin tulee hyvä mieli, kun voi ilmaista olevansa tyytyväinen ja lausua kiitokset.

On liioittelua sanoa, että olisi vallalla sellainen käsitys, että psyykkisiin ongelmiin syyt olisivat vain välittäjäaine epäsuhtien syytä. Ole itse tavannut yhden sellaisen psykiatrin, ehkä kaksi.
Kyllä kaikki , ketkä minä olen tavannut, ovat olleet empaattisia, ihmisiä.
Eihän se ole tietääkseni virallisessa psykiatriassa edes sanottu , että muka kaikki on välittäjäaineapäsuhtien syytä.

Anonyymi kirjoitti:

On liioittelua sanoa, että olisi vallalla sellainen käsitys, että psyykkisiin ongelmiin syyt olisivat vain välittäjäaine epäsuhtien syytä. Ole itse tavannut yhden sellaisen psykiatrin, ehkä kaksi.
Kyllä kaikki , ketkä minä olen tavannut, ovat olleet empaattisia, ihmisiä.
Eihän se ole tietääkseni virallisessa psykiatriassa edes sanottu , että muka kaikki on välittäjäaineapäsuhtien syytä.

Lue lisää

Mutta viittaus aivojen kemiallisiin häiriöihin mitä lääke korjaa on se, miten psykiatriassa lääkkeitä on esitelty ja suositeltu ihmisille. Sillä on vaikutusta siihen miten ihminen tulkitsee omat ongelmansa, miten pitkään hän lääkkeisiin haluaa turvautua ynnä muuhun. Kyllä biologisessa psykiatrian suuntauksessa on menty hyvinkin pitkälle siihen että lääke on biologisesti auttava ja psykiatrinen tutkimus on paljon aivo- ja geeni- ynnä muuta tutkimusta joka yrittää olla kuin muuta lääketiedettä mutta osuu harhaan monessa.

Anonyymi kirjoitti:

Mutta viittaus aivojen kemiallisiin häiriöihin mitä lääke korjaa on se, miten psykiatriassa lääkkeitä on esitelty ja suositeltu ihmisille. Sillä on vaikutusta siihen miten ihminen tulkitsee omat ongelmansa, miten pitkään hän lääkkeisiin haluaa turvautua ynnä muuhun. Kyllä biologisessa psykiatrian suuntauksessa on menty hyvinkin pitkälle siihen että lääke on biologisesti auttava ja psykiatrinen tutkimus on paljon aivo- ja geeni- ynnä muuta tutkimusta joka yrittää olla kuin muuta lääketiedettä mutta osuu harhaan monessa.

Lue lisää

Ihmisestä ehkä eniten kertoo se, että ei ole kyetty tai haluttu käydä läpi niitä lääkkeettömiä hoitoja

Anonyymi kirjoitti:

Mutta viittaus aivojen kemiallisiin häiriöihin mitä lääke korjaa on se, miten psykiatriassa lääkkeitä on esitelty ja suositeltu ihmisille. Sillä on vaikutusta siihen miten ihminen tulkitsee omat ongelmansa, miten pitkään hän lääkkeisiin haluaa turvautua ynnä muuhun. Kyllä biologisessa psykiatrian suuntauksessa on menty hyvinkin pitkälle siihen että lääke on biologisesti auttava ja psykiatrinen tutkimus on paljon aivo- ja geeni- ynnä muuta tutkimusta joka yrittää olla kuin muuta lääketiedettä mutta osuu harhaan monessa.

Lue lisää

Ja vaikka kritisoin psykiatriaa, tiedän että psykiatrian järjestelmässä työskentelee myös sydän paikallaan olevia ihmisiä. Toki myös ihmisiä, jotka ovat niin kyynistyneitä ja näkevät putkikatseisen "tuo ei ottanut lääkkeitään, silloin kaikki on sen lääkevastaisuuden syytä ja miksi se ei vain halua käyttää aineitaan" "ammattilaisia", jotka kaitsevat psykiatrian osastoilla karjaa ja eivät oikeastaan enää kohtaa edes potilaita juuri ihmisinä. Heille sekavat potilaat ovat hyvin kuluttavia. Sitä edesauttaa psykiatrian hoitomalli jossa ihmiset toisiutetaan diagnoosilokeroihin ja heihin on paljon ennakkokäsityksiä "ongelmien syynä on lääkekielteisyys, sairaudentunnottomuus tai hoidonvastaisuus" sun muut stereotypiat. Kiire ja halu vain jotenkin diilata näiden ihmisten kanssa ja päästä nopeaa kotiinsa töistä edesauttaa tällaista "hoitoa". Oikeaan ihmisten auttamiseen vaadittaisiin oikeasti sydäntä ja kohtaamisen taitoja ja näitäkin ihmisiä oli olemassa. Toki sydäntä omaavat hoitomalli voi kuluttaa loppuun.

Kaikille ei tosiaankaan ole ruusuja annettavana. Nykyään pysyn pois kuormittamasta tällaisia hoitoja, kiitos sen että tajusin luopua psykiatrian terveyttä tuhoavasta ainemallista ja oikeasti pyrin holistisuuteen. Viimeisen kerran kävin mutkan osastolla vuosia ja vuosia takaperin ja siihen se jäi. On ihan käsittämätöntä kuinka sokeita nuo ihmiset ovat siitä miten huonoon kuntoon psykiatria voi ainemallillaan ajaa ihmisiä. Se on kaikki vain sairautta. Jossain pisteessä se menee hyvin vaaralliseksi kun ihminen joka on saanut jo pahaa harmia niin hänen hermostoaan rääkätään yhä uusilla aineilla koska se on psykiatriassa itseisarvoinen näkökulma.

Parhaimmat kehut voisin sanoa joillekin hoitajille ja terapeutille joihin törmäsin järjestelmässä.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisestä ehkä eniten kertoo se, että ei ole kyetty tai haluttu käydä läpi niitä lääkkeettömiä hoitoja

Ihmisestä kertoo aika paljon se onko hän mennyt erittäin nuorena ja vaikutusalttiissa iässä olevana psykiatrille ja määritellyt itseänsä ja tunne-elämäänsä psykiatrian "rikos ihmisyyttä vastaan" sisältä tyhjien lääkkeet korjaa aivokemioita-oppien kautta. Pomppien järjestelmän osalta toiselle kun nuorisopuoli loppuu lääkärien uusiessa reseptiä. Ihmisestä kertoo aika paljon se että ei ole saanut edes informoitua suostumusta jossa ei ole medication spellbinding, lääkelumoustilassa ymmärtänyt edes kuinka turraksi lääkitys ajaa. Tätä kautta on ihmetellyt vain että eipä tämä terapia juuri hyödytä. Sitten oppinut kantapään kautta että psykiatrian aineet ovat siis ilman informoitua suostumusta a) koukuttavia, dependenceä aiheuttavia b) tunne-elämää leikkaavia ja sitä mitä on olla ihminen leikkaavia. Kaikki tämä piti itse oppia.

Kaikki valkeni aina asteittain, ensimmäiset merkit esim psykiatrian aineiden aivoterveysriskeistä olivat ne kamalat aivosähköiskut jotka saivat oloni niin luonnottoman pahaksi että en kyennyt toimimaan jos lääke oli unohtunut ottaa.

Yhtäkkiä tajusi myös että osa lääkeajasta meni apatiassa jolle saattoi hyvinkin olla selityksenä korkeampi annos. Sekin oli aikamoinen havainto kun tajusi että dependence voi saada lääkkeet vaikuttamaan hyödyllisemmiltä mitä ne ovatkaan. Kun on oman nuoruutensa elänyt tällaisessa mindfuckissa kestää aika paljon rakentaa elämäänsä uusiksi PSSD:n kanssa ja lääketraumahaitat mielessä. Sitten tajuaakin jossain välissä mihin mielikuvitussatuihin sitä uskoi psykiatrian taholta, jotka oli oikein lääkeyhtiöiden markkinointipuheita. Lääkeyhtiöt pyrkivät todistetusti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen esim Britanniassa kampanjoin joilla he pyrkivät vakuuttamaan ihmisiä että kyseessä ei ole riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet koska jossain kartoitutksissa oli käynyt ilmi potilaiden huoli. Ei liene sattumaa että minullekin vakuuteltiin SSRI-kulta-aikana kuinka nämähän ei riippuvuutta aiheuta ja voi lopettaa milloin vain (kuin huumediileri vakuuttelee asiakastaan). On myös tietoa jossa lääkeyhtiöillä on dokumentteja missä eräskin lääkeyhtiö ei halunnut ottaa turhaa kantaa esim vieroitusoireisiin ja vastata siihen vain jos kysyttiin.

Loppupeleissä uskon että uskoin valheeseen suurelta osin.
Eli toisinsanoen, menetit elämästäsi osan jollekin täydelliselle valheelle.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisestä kertoo aika paljon se onko hän mennyt erittäin nuorena ja vaikutusalttiissa iässä olevana psykiatrille ja määritellyt itseänsä ja tunne-elämäänsä psykiatrian "rikos ihmisyyttä vastaan" sisältä tyhjien lääkkeet korjaa aivokemioita-oppien kautta. Pomppien järjestelmän osalta toiselle kun nuorisopuoli loppuu lääkärien uusiessa reseptiä. Ihmisestä kertoo aika paljon se että ei ole saanut edes informoitua suostumusta jossa ei ole medication spellbinding, lääkelumoustilassa ymmärtänyt edes kuinka turraksi lääkitys ajaa. Tätä kautta on ihmetellyt vain että eipä tämä terapia juuri hyödytä. Sitten oppinut kantapään kautta että psykiatrian aineet ovat siis ilman informoitua suostumusta a) koukuttavia, dependenceä aiheuttavia b) tunne-elämää leikkaavia ja sitä mitä on olla ihminen leikkaavia. Kaikki tämä piti itse oppia.

Kaikki valkeni aina asteittain, ensimmäiset merkit esim psykiatrian aineiden aivoterveysriskeistä olivat ne kamalat aivosähköiskut jotka saivat oloni niin luonnottoman pahaksi että en kyennyt toimimaan jos lääke oli unohtunut ottaa.

Yhtäkkiä tajusi myös että osa lääkeajasta meni apatiassa jolle saattoi hyvinkin olla selityksenä korkeampi annos. Sekin oli aikamoinen havainto kun tajusi että dependence voi saada lääkkeet vaikuttamaan hyödyllisemmiltä mitä ne ovatkaan. Kun on oman nuoruutensa elänyt tällaisessa mindfuckissa kestää aika paljon rakentaa elämäänsä uusiksi PSSD:n kanssa ja lääketraumahaitat mielessä. Sitten tajuaakin jossain välissä mihin mielikuvitussatuihin sitä uskoi psykiatrian taholta, jotka oli oikein lääkeyhtiöiden markkinointipuheita. Lääkeyhtiöt pyrkivät todistetusti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen esim Britanniassa kampanjoin joilla he pyrkivät vakuuttamaan ihmisiä että kyseessä ei ole riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet koska jossain kartoitutksissa oli käynyt ilmi potilaiden huoli. Ei liene sattumaa että minullekin vakuuteltiin SSRI-kulta-aikana kuinka nämähän ei riippuvuutta aiheuta ja voi lopettaa milloin vain (kuin huumediileri vakuuttelee asiakastaan). On myös tietoa jossa lääkeyhtiöillä on dokumentteja missä eräskin lääkeyhtiö ei halunnut ottaa turhaa kantaa esim vieroitusoireisiin ja vastata siihen vain jos kysyttiin.

Loppupeleissä uskon että uskoin valheeseen suurelta osin.
Eli toisinsanoen, menetit elämästäsi osan jollekin täydelliselle valheelle.

Lue lisää

Ja silti kynnys lääkkeiden käyttöön alaikäisillä on huomattavasti korkeampi kuin täysi ikäisillä ja heille tuputetaan huomattavasti enempi kaikkea muuta hoitoa.

Anonyymi kirjoitti:

Ihmisestä kertoo aika paljon se onko hän mennyt erittäin nuorena ja vaikutusalttiissa iässä olevana psykiatrille ja määritellyt itseänsä ja tunne-elämäänsä psykiatrian "rikos ihmisyyttä vastaan" sisältä tyhjien lääkkeet korjaa aivokemioita-oppien kautta. Pomppien järjestelmän osalta toiselle kun nuorisopuoli loppuu lääkärien uusiessa reseptiä. Ihmisestä kertoo aika paljon se että ei ole saanut edes informoitua suostumusta jossa ei ole medication spellbinding, lääkelumoustilassa ymmärtänyt edes kuinka turraksi lääkitys ajaa. Tätä kautta on ihmetellyt vain että eipä tämä terapia juuri hyödytä. Sitten oppinut kantapään kautta että psykiatrian aineet ovat siis ilman informoitua suostumusta a) koukuttavia, dependenceä aiheuttavia b) tunne-elämää leikkaavia ja sitä mitä on olla ihminen leikkaavia. Kaikki tämä piti itse oppia.

Kaikki valkeni aina asteittain, ensimmäiset merkit esim psykiatrian aineiden aivoterveysriskeistä olivat ne kamalat aivosähköiskut jotka saivat oloni niin luonnottoman pahaksi että en kyennyt toimimaan jos lääke oli unohtunut ottaa.

Yhtäkkiä tajusi myös että osa lääkeajasta meni apatiassa jolle saattoi hyvinkin olla selityksenä korkeampi annos. Sekin oli aikamoinen havainto kun tajusi että dependence voi saada lääkkeet vaikuttamaan hyödyllisemmiltä mitä ne ovatkaan. Kun on oman nuoruutensa elänyt tällaisessa mindfuckissa kestää aika paljon rakentaa elämäänsä uusiksi PSSD:n kanssa ja lääketraumahaitat mielessä. Sitten tajuaakin jossain välissä mihin mielikuvitussatuihin sitä uskoi psykiatrian taholta, jotka oli oikein lääkeyhtiöiden markkinointipuheita. Lääkeyhtiöt pyrkivät todistetusti vaikuttamaan yleiseen mielipiteeseen esim Britanniassa kampanjoin joilla he pyrkivät vakuuttamaan ihmisiä että kyseessä ei ole riippuvuutta aiheuttavat lääkkeet koska jossain kartoitutksissa oli käynyt ilmi potilaiden huoli. Ei liene sattumaa että minullekin vakuuteltiin SSRI-kulta-aikana kuinka nämähän ei riippuvuutta aiheuta ja voi lopettaa milloin vain (kuin huumediileri vakuuttelee asiakastaan). On myös tietoa jossa lääkeyhtiöillä on dokumentteja missä eräskin lääkeyhtiö ei halunnut ottaa turhaa kantaa esim vieroitusoireisiin ja vastata siihen vain jos kysyttiin.

Loppupeleissä uskon että uskoin valheeseen suurelta osin.
Eli toisinsanoen, menetit elämästäsi osan jollekin täydelliselle valheelle.

Lue lisää

Omalta kohdaltani voisin sanoa, että menetin osan elämästäni, jos haluaisin niin ajatella tai sanoa. Nyt tulee se mutta..
Tavallaan jäi normaalia elämää välistä monia vuosia, mutta onneksi kaikki muuttui lopulta paremmaksi, ja nyt on nyt. Kokemukset ovat takana päin, keskityn tähän päivään ja olen tyytyväinen, että nyt on paremmin.
Miksi velloisin niissä vanhoissa, tuntisin pahaa oloa, ja pilaisin tämän päivän ja tulevan, jo tapahtuneilla asioilla.
Ehkä niin piti käydä, että nyt on näin. Huonomminkin voisi olla, mutta vielä tässä eteenpäin pyristellään.
Olen sitä mieltä, että asenne ratkaisee. Kaikki eivät tosin ole sitä mieltä, eikä se muille tosin kuulukaan.