Olen aivan

Voi ihmistä, joka riitelee luojaansa vastaan, voi ruukunsirpaletta sirpaleitten joukossa! Sanooko savi muovaajalleen: »Mitä sinä pystyt tekemään?» Sanooko teos tekijälleen: »Ei sinulla ole taitajan kättä.

Niin minäkin. Kaikki alkoi mennä pieleen, kun menetin itselleni tärkeän työpaikan. Sen jälkeiset vuodet ovat olleet elämäni rankimmat.

No kuka ei olis.

Mihin täältä katoilee täysin asialliset viestit?

Toivon, että tulet ehjäksi jälleen. Olet arvokas rikkinäisenäkin. Kuitenkin olisi parempi, että kokisit rauhaa ja iloa elämässäsi. Voimia!

Kirjoitin ettet ole ainut, täälläkin hyvin rikkonainen ihminen joka kokee jo hyvin toivottomana tilanteen. Ei varmaan lohduta kyllä tiedän sen mutta kohtalotovereita löytyy ja koitetaan jotenkin jaksaa, en tiedä miten mutta jotenkin. Voimia! 🙏🏻

Minä olen näppärä käsistäni, korjaan sinut.

Sama🫡

Mitä tämmöisessä tilanteessa kuuluu tehdä, kun on aivan umpirakastunut, näkee toisen, kulkee ohi ja melkein tekisi mieli itkeä kun ei paikan/muiden takia uskalla tehdä mitään. Ja edelleen epävarmuus toisesta. Niin paljon hellyyttä olisi annettavana, niin paljon asioita mitä haluaisi kertoa.. Kertokaa mulle isolle pojalle, en ole ikinä kokenut vastaavaa. En jaksa tämmöstä enää kauan. /Ei-ap

Jotain tässä systeemissä on pielessä, että jos menettää työpaikan ja on lamaannuksissa, on vaikeaa nousta ylös. Alussa tarvitsisi kannustajaa, ettei joutuisi niin kuopan pohjalle. Vieläkään en ole täysin selvinnyt. Olisi voinut sen työpaikan pippaloissa tapahtuneen ihastumisen jättää omaan arvoonsa. Olisi mennyt hyvin töissä ym.

Mulle?