Kesämökin omistusoikeuden jakaminen puolisoiden kesken

Lisään vielä, että tarvitsette asian hoitamiseen myös kaupanvahvistajaa.

Anonyymi kirjoitti:

Lisään vielä, että tarvitsette asian hoitamiseen myös kaupanvahvistajaa.

Onko varmasti totta? MML tarjoaa nykyisin netissä palvelua, jossa kaupanvahvistajaa ei lainhuudatuksessa tarvita.

Jakokirja? Yleisellä tasolla termi jakokirja on sama kuin perinnönjakokirja tai jakosopimus. Onko "jakokirja" nyt oikea ilmaus, kun kyseessä ei ole perintöasia?

Ehkä tarkoitat hallinnonjakosopimusta...? Se on kirjattava oikeus, joka kelpaa siis lainhuutorekisteriin.

Kysymys siitä, onko luovutus pätevä ja kuka on maksujen perusteella todellinen ja alkuperäinen omistaja. Kenen varoja on liikkunut?

Anonyymi kirjoitti:

Ehkä tarkoitat hallinnonjakosopimusta...? Se on kirjattava oikeus, joka kelpaa siis lainhuutorekisteriin.

Kysymys siitä, onko luovutus pätevä ja kuka on maksujen perusteella todellinen ja alkuperäinen omistaja. Kenen varoja on liikkunut?

Lue lisää

Ei ole kysymys hallinnasta.

Jakokirja, jakosopimus olisivat ihan päteviä nimiä asiakirjalle. Se ei ole kuitenkaan olennaista, miksi asiakirjaa nimittää. Sisältö ratkaisee.

Tarkoitus on siis jakaa omistusoikeus siten, että se vastaisi kiinteistön todellista omistusta.

Kysyjä oli yhdessä aviopuolisonsa kanssa ostanut kiinteistön. Oletettavasti puolisot maksoivat siitä kumpikin puolet, mutta sen on kerrottu merkityn aviomiehen nimiin. Nimiperiaatteen mukaisesti aviomies senin yks siis omistaa ulkoisesti. Todellisuudessa on kysymys ns. salaisesta omistuksesta, jossa puoliso omistaa kiinteistöstä puolet [tai mikä onkaan ollut puolisoiden tarkoitus ja rahoitusosuudet].

Tämä kiinteistön omistus voidaan "korjata" vastaamaan todellisia rahoitussuhteita tekemällä kiinteistön jako 50/50 omistusosuuksiin. Jos sen tekisi lahjoittamalla omistusosuus, lahjansaaja joutuisi maksamaan lahjaveroa. Osuudet voi kuitenkin muuttaa vastaamaan maksettua rahoitusta jakalla omistusosuudet uusiksi, mutta tämä luovutus on varainsiirtoveron alaista, ellei puoliso ole ensiasunnon saajan verovapauden piirissä.

Avaus ei liity mitenkään perintöön ja testamenttiin. Se on foorumin aihe.

"Jos oletus olisi, että kiinteistö on maksettu puoliksi, ja omistus vain toisella, asia on todella huonosti toteutettu."

Päinvastoin, on tavanomaista että avioliitossa olevat puolisot ostavat yhdessä mökin, asunnon tms. ja se merkitään vain toisen nimiin. Asiallahan ei avioerotilanteessa ole merkitystä, koska se puolisoista, jonka nimissä omaisuus on, maksaa tasinkoa toiselle puolisolle, joka näin tasoittaa varallisuuseron osituksessa avio-oikeuden nojalla.

Sen vuoksi ei tietenkään laadita mitään "erottelukirjaa" eikä liitetä kiinteistöä mihinkään avioehtoon.

Oletan edelleen, että kysyjän puolisoineen on maksanut kiinteistönsä puoliksi ja tarkoittaneet sen yhteiseksi omaisuudekseen. Sen vuoksi he po. mökin myös yhdessä omistavat yhtä suurin osuuksin. Koska mökki on kuitenkin merkitty kiinteistörekisteriin vain toisen nimiin, ulkopuoliselle sen omistusoikeus näyttäytyy niin, että vain aviomies sen omistaisi. Tämä asiantila ei ole kuitenkaan todellinen, vaan vaimo on salainen omistaja puoleen kiinteistöstä.

Vaimo voisi halutessaan myös oikeudenkäynnissä saada vahvistettua omistusosuudekseen sen, mikä on ollut kaupan tarkoituksena alunperin, eli yhteisomistuksen 50/50. Mutta tämä ei tietenkään ole tarpeen, koska puolisot ovat samaa mieltä asiasta, ja he haluavat muuttaa kiinteistön osuudeksi myös virallisesti todelliset omistusosuudet.

Se voidaan toteuttaa kiinteistön jakokirjalla yllä toisessa kommentissani kuvatulla tavalla.

Anonyymi kirjoitti:

"Jos oletus olisi, että kiinteistö on maksettu puoliksi, ja omistus vain toisella, asia on todella huonosti toteutettu."

Päinvastoin, on tavanomaista että avioliitossa olevat puolisot ostavat yhdessä mökin, asunnon tms. ja se merkitään vain toisen nimiin. Asiallahan ei avioerotilanteessa ole merkitystä, koska se puolisoista, jonka nimissä omaisuus on, maksaa tasinkoa toiselle puolisolle, joka näin tasoittaa varallisuuseron osituksessa avio-oikeuden nojalla.

Sen vuoksi ei tietenkään laadita mitään "erottelukirjaa" eikä liitetä kiinteistöä mihinkään avioehtoon.

Oletan edelleen, että kysyjän puolisoineen on maksanut kiinteistönsä puoliksi ja tarkoittaneet sen yhteiseksi omaisuudekseen. Sen vuoksi he po. mökin myös yhdessä omistavat yhtä suurin osuuksin. Koska mökki on kuitenkin merkitty kiinteistörekisteriin vain toisen nimiin, ulkopuoliselle sen omistusoikeus näyttäytyy niin, että vain aviomies sen omistaisi. Tämä asiantila ei ole kuitenkaan todellinen, vaan vaimo on salainen omistaja puoleen kiinteistöstä.

Vaimo voisi halutessaan myös oikeudenkäynnissä saada vahvistettua omistusosuudekseen sen, mikä on ollut kaupan tarkoituksena alunperin, eli yhteisomistuksen 50/50. Mutta tämä ei tietenkään ole tarpeen, koska puolisot ovat samaa mieltä asiasta, ja he haluavat muuttaa kiinteistön osuudeksi myös virallisesti todelliset omistusosuudet.

Se voidaan toteuttaa kiinteistön jakokirjalla yllä toisessa kommentissani kuvatulla tavalla.

Lue lisää

Todella huonosti mietitty aloittajalta, jos molemmat maksavat, mutta vain toinen omistaa. Huonosti ajateltu.

Jakokirjaa ei voi käyttää, koska kukaan ei ole kuollut.

Aloittaja itse voi kommentoida, mutta tuskin haluaa.

Anonyymi kirjoitti:

Todella huonosti mietitty aloittajalta, jos molemmat maksavat, mutta vain toinen omistaa. Huonosti ajateltu.

Jakokirjaa ei voi käyttää, koska kukaan ei ole kuollut.

Aloittaja itse voi kommentoida, mutta tuskin haluaa.

Lue lisää

Jakokirja ei tässä tilanteessa liity mitenkään perintöön, vaan kysymys on kiinteistön jakamisesta. Tarkemmin sanottuna sen omistusosuuden jakamisesta. Sellaisesta voidaan sopia vapaasti yhteisomistajien kesken.

Kiinteistöjä voitaisiin jakaa useammankin omistajan kesken. Esim. kolme henkilöä [vaikkapa veljekset] voisivat jakaa keskenään yhdessä omistamansa maatilan, rantatontin ja omakotikiinteistön uudestaan. Siinä tilanteessa olisi osittain kysymys myös vaihdosta. Näin he tekisivät jako- ja vaihtokirjan.

Oletetaan, että alun perin mainitut kiinteistöt omistettaisiin yhdessä yhtä suurin osuuksin. He voivat jakaa ne niin, että rantatontti annetaan yhdelle ja omakotitalon tontteineen jakaisivat toiset kaksi yhdessä yhtä suurin osuuksin maatilan jäädessä yhteisomistukseen sellaisin osuuksin, että arvokkaan rantatontin saanut saisi maatilasta vain 10 %, ja kaksi muuta saisivat 45 % kumpikin.

Omistus on vapaasti jaettavissa omistajien kesken. Kenenkään ei tarvitse kuolla ennen kuin omaisuuttaan jakavat.

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Lue lisää

Ei kelpaa lainhuudatuksessa tuollainen virhe.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Lue lisää

Tässä tapauksessa ei ole kysymyksessä virhe, vaan alun perin kauppa on lainhuudatettu oikein ja omistajaksi on merkitty vain yksi todellisista ostajista. Se on lain mukaan mahdollista, sillä omistajilla on oikeus nimetä virallinen omistaja toisen jäädessä salaiseksi omistajaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto.

Lue lisää

>>> Kiinteistön kauppakirjan korjaaminen voidaan katsoa uudeksi saannoksi. Kuitenkin jos kauppakirjaan tehty merkintä perustuu virheeseen tai erehdykseen ja kauppakirja korjataan vastaamaan tosiasiallisia olosuhteita, ei kyseessä ole uusi saanto. <<<

Hyvä periaatteellinen ajatus, joka on täysin ajasta ja tarkoituksesta riippuvainen.

(1) Korjausasiakirja. Jos korjaus vaikuttaa kaupan sisältöön tai ehtoihin, niin on tehtävä määrämuotoinen kauppakirjan korjaus uudella vahvistuksella, josta tehdään normaali ilmoitus luovutuslajina korjaus. (MML)

(2) Korkein hallinto-oikeus katsoi, että omistusoikeuden siirtymisen jälkeen tehtyä kauppakirjan korjaamista oli pidettävä uutena varainsiirtoveron alaisena luovutuksena. B:n oli maksettava kaupan johdosta varainsiirtoveroa. (KHO:2016:34)

(3) Kun otettiin huomioon, että kysymyksessä olivat yhtä kiinteistöä ja sillä sijainnutta asuinrakennusta koskevat luovutukset, sekä luovutusten tapahtuminen muutaman viikon sisällä ja luovutuksiin liittyneet olosuhteet kokonaisuudessaan, korkein hallinto-oikeus katsoi, että kauppa 27.9.2012 ja kauppakirjan korjaaminen 15.10.2012 muodostivat asiallisesti ja ajallisesti sellaisen ensiasunnon hankintakokonaisuuden, että varainsiirtoverolain 11 §:ssä säädetyt ensiasunnon verovapauden edellytykset täyttyivät A:n kohdalla myös luovutuksen 15.10.2012 osalta. (KHO:2016:34)

Asiassa voitaneen antaa avainasioiksi virhe tai erehdys, tosiasiallinen korjaus korjausasiakirja, tarkoitusta vastaaminen, olosuhteet kokonaisuudessaan sekä luovutusten asiallinen ja ajallinen ulottuvuus. Kysymys nyt siitä, tapahtuuko kaikki yhtä ja samaa asiallista ja ajallista kokonaisuutta palvellen.

Aloittajan antamien tietojan pohjalta varainsiirtovero olisi maksettava lopulta kahdesta eri luovtuksesta, eikä kyseessä olisi virhe tai erehdys, ellei (mahdollisen) korjausasiakirjan aikataulu tue asiaa. Lainhuudatus lienee tehty alunperin asiallisesti valmiiksi, eikä siis kolmen vuoden aikamarginaali lainkaan tue asiallisesta virheestä.

Anonyymi kirjoitti:

Tässä tapauksessa ei ole kysymyksessä virhe, vaan alun perin kauppa on lainhuudatettu oikein ja omistajaksi on merkitty vain yksi todellisista ostajista. Se on lain mukaan mahdollista, sillä omistajilla on oikeus nimetä virallinen omistaja toisen jäädessä salaiseksi omistajaksi.

Lue lisää

Tuskin kauppakirja osoittaa toisin.

Anonyymi kirjoitti:

Tuskin kauppakirja osoittaa toisin.

Sinulla ei ole mitään käsitystä meidän asioista.

Anonyymi kirjoitti:

Sinulla ei ole mitään käsitystä meidän asioista.

Sitten kauppakirja ratkaisee asian. Maksaen varainsiirtoveron todennäköisesti.

Niin, miehen sukulaisilla on toissijaisina perillisinä oikeus ottaa osuuteensa kiinteistö, joka on ollut ensiksi kuolleen puolison omistama. Aiheellinen pelko, jos aviomies kuolee ensin.

Asian voi hoitaa laatimalla kesämökkiä koskien testamentti, jossa mökki määrätään puolisolle.

Kuka mökin on maksanut. jos se on sinun nimissäsi?

Olette ilmeisesti lapsettomia. Jos mökki on ostettu avioliittonne aikana, eikä teillä ole avioehtoa, omaisuuden erottelussa tai osituksessa omaisuus jaettaisiin 50-50, siis pois lukien kaikki ennen avioliittoa omistettu. Nimiperiaate ei tuossa asiassa päde,

Jos kuolisit, vaimosi perisi joka tapauksessa kaiken. Hänen kuoltuaan sinun ja hänen perilliset jakaisivat omaisuuden tasan. Vaikka mökki olisikin sinun nimissäsi, ja varsinkin jos vaimosi on osallistunut mökin käyttöön ja hankintaan sekä ylläpitoon, vaimosi huoli on täysin aiheeton.

Anonyymi kirjoitti:

Niin, miehen sukulaisilla on toissijaisina perillisinä oikeus ottaa osuuteensa kiinteistö, joka on ollut ensiksi kuolleen puolison omistama. Aiheellinen pelko, jos aviomies kuolee ensin.

Asian voi hoitaa laatimalla kesämökkiä koskien testamentti, jossa mökki määrätään puolisolle.

Lue lisää

"Sitten kauppakirja ratkaisee asian. Maksaen varainsiirtoveron todennäköisesti."

Jos syy on aloittajan kertoma, ei ole mitään syytä järjestää toista luovutusta ja maksaa asiassa veroa.

Anonyymi kirjoitti:

Kuka mökin on maksanut. jos se on sinun nimissäsi?

Olette ilmeisesti lapsettomia. Jos mökki on ostettu avioliittonne aikana, eikä teillä ole avioehtoa, omaisuuden erottelussa tai osituksessa omaisuus jaettaisiin 50-50, siis pois lukien kaikki ennen avioliittoa omistettu. Nimiperiaate ei tuossa asiassa päde,

Jos kuolisit, vaimosi perisi joka tapauksessa kaiken. Hänen kuoltuaan sinun ja hänen perilliset jakaisivat omaisuuden tasan. Vaikka mökki olisikin sinun nimissäsi, ja varsinkin jos vaimosi on osallistunut mökin käyttöön ja hankintaan sekä ylläpitoon, vaimosi huoli on täysin aiheeton.

Lue lisää

Vaimon huoli ei ole aiheeton, sillä PK 3:5 mukaisesti ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat lunastaa kiinteistön jäämistöstä itselleen. Tämän tilanteen konkretisoitumisen voi estää laatimalla testamentti, jossa po. kiinteistö määrätään puolisolle.

Anonyymi kirjoitti:

Vaimon huoli ei ole aiheeton, sillä PK 3:5 mukaisesti ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat lunastaa kiinteistön jäämistöstä itselleen. Tämän tilanteen konkretisoitumisen voi estää laatimalla testamentti, jossa po. kiinteistö määrätään puolisolle.

Lue lisää

Hah... kuulostaa todella kaukaa haetulta.

Anonyymi kirjoitti:

Vaimon huoli ei ole aiheeton, sillä PK 3:5 mukaisesti ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat lunastaa kiinteistön jäämistöstä itselleen. Tämän tilanteen konkretisoitumisen voi estää laatimalla testamentti, jossa po. kiinteistö määrätään puolisolle.

Lue lisää

Lunastaa eli ostaa käypää hintaa vastaan. Se kyllä sopii.

Anonyymi kirjoitti:

Vaimon huoli ei ole aiheeton, sillä PK 3:5 mukaisesti ensiksi kuolleen puolison perilliset voivat lunastaa kiinteistön jäämistöstä itselleen. Tämän tilanteen konkretisoitumisen voi estää laatimalla testamentti, jossa po. kiinteistö määrätään puolisolle.

Lue lisää

Samalla voi testamentata kaiken puolisolle ja ketään lakiosan vaatijoita ei ilmaannu, joten asia on siten taputeltu.

Anonyymi kirjoitti:

Samalla voi testamentata kaiken puolisolle ja ketään lakiosan vaatijoita ei ilmaannu, joten asia on siten taputeltu.

Mikä on lakiosa?

Anonyymi kirjoitti:

Mikä on lakiosa?

Mikäli olisi rintaperillisiä, niin he voisivat vaatia lakiosaa perinnöstä saatuaan testamentin tiedoksi.

Anonyymi kirjoitti:

Mikäli olisi rintaperillisiä, niin he voisivat vaatia lakiosaa perinnöstä saatuaan testamentin tiedoksi.

Voi testamentata tai olla testamenttaamatta. Jokainen voi määrätä omastaan, jois rintaperillisiä ei ole.

LISÄÄN omaani.

Kyseinen testamentti ohittaa perintökaaren kohdan perillisittä kuolleen aviopuolison toisen osapuolen jäädessä eloon, niin hänen velvoitteen vain säilyttään kuolleen puolison omaisuutta joka hänen kuoltuaam siirtyisi aiemmin kuolleen omaisille, eli hän voisi myydä/pantata/lahjoittaa tuon omaisuuden osan, mikä hänelle testamentattu.

Samoin voi toimia koko omaisuuden suhteen halutessaan, mutta tällöin tulee, kuten yksittäisen omaisuuden kohdalla, niin perintövero maksettavaksi.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Anonyymi kirjoitti:

LISÄÄN omaani.

Kyseinen testamentti ohittaa perintökaaren kohdan perillisittä kuolleen aviopuolison toisen osapuolen jäädessä eloon, niin hänen velvoitteen vain säilyttään kuolleen puolison omaisuutta joka hänen kuoltuaam siirtyisi aiemmin kuolleen omaisille, eli hän voisi myydä/pantata/lahjoittaa tuon omaisuuden osan, mikä hänelle testamentattu.

Samoin voi toimia koko omaisuuden suhteen halutessaan, mutta tällöin tulee, kuten yksittäisen omaisuuden kohdalla, niin perintövero maksettavaksi.

T. Professional of the word's and law, Lawetorder Z via V

Lue lisää

Se vain että tuollaisella testamentilla siirretään 100% omistusoikeus leskelle kun aloittaja kysi miten jako tehtäisiin 50%/50%.
Eli et vastannut aloittajan kysymykseen.

Käsittääkseni tuon 50% voi siirtää puolison nimiin mutta siitä todennäköisesti tulee varainsiisrtovero, ja lahjoituksessa tulee lahjavero mutta todennäköisesti vain ja ainoastaan velattomasta arvosta.

Yksi keino olisi se etti tee mitään ja luottaa tasinkooon.

Itsellä oli tilanne jossa minulla oli lainhuudot tontista ja yhdessä maksettiin eukon kanssa velat (virallisesti mutta minähän ne taisin maksaa).
No eukon kuoltua katsottiin myös talo minun omistamaksi jolloin lapset säästyivät perintöveroilta, tämä siis tapahtu 2004.

Mutta tuo omistusoikeuden muuttaminen voi tapahtua monella eri asialla mutta kannattaa miettiä se kustannuspuoli ettei tule yllätystä.

Niin ja vielä tuosta testamentista, senhän voi muuttaa milloin tahansa joten sillä ei sinänsä ole paskankaan arvoa.