Kesä ja Juhannustanssit

Oli ne juhannustanssit kohokohta silloin nuorena joskus oli kylläkin juhannus ja satoi rakeita .
Mutta kun tanssi säkkijärven polkan niin jo tuli lämmin .
Oli se ihanaa aikaa, nykyään ei nuoret edes osaa tanssia, ennenvanhaan melkein kaikki osasivat mutta ei uskovaiset. Tanssi oli heille syntiä Ja saimme kuulla mitä pakanoita me olimme jotka kävimme tansseissa ja vielä tanssimme vieraan miehen kanssa.
Joten he eivät koskaan saaneet tuntea sitä tunnetta kun musiikin tahdissa sai tanssia ja askeleet sopivat yhteen. Niin se oli mahtavaa. Siksi en käsitä miksi tanssi olisi syntiä , tanssin aina oman miehen kanssa ensimmäisen ja viimeisen kappaleen ja siltä väliltä tanssimme molemmat muiden kanssa . Se joka ei osaa tanssia ei voi ymmärtää liioin aiitä mitään
.Jussin tansseja , onko niitä enää missään ?

Säkkijärvi onrysien miehittämä ja siellä tanssitaan Kondratjevon polkkaa putintappajan tahtiin

Juhannustanssit?
Onko muistoissa jotain merkittävää?

Oikeusjuttu?

On pakko todeta, ettei täällä paljon Suomalaista kirjallisuutta ole paljon seurattu.
Kokeilin muistavatko 80+ ihmiset nimeltä mainitun teoksen?

Monta vihjettä olen jo lisännyt, mutta mitä!
"Kukaan ei lotkauta korvaansa", sanoi opettaja, kun kukaan ei viitannut, eikä kukaan tiennyt vastausta, "Kysyn uudelleen."

Yhden vihjeen lisään.

Asiaa sivuten, vihjeenä nimet Martti Simojoki ja Urho Kekkonen ja 1990

Juhannustanssit 1964

Kirjassa fiktiivisen tarinan fiktiivinen hahmo pilkkaa toisessa kirjassa esiintyvää fiktiivistä hahmoa. Kirjailija tuomitaan oikeudessa tästä fiktiivisestä tarinastaan ja saa siitä kuritushuonetuomion.

jos et lukenut, kai edes kuulit juttuja
ja pelkäät ukkosta.

Ettäkö mitä?

Hannu Salaman Juhannustanssit.
Onhan se kirjahyllyssä, se sensuroimaton versio.

Mutta Joel Lehtosen Punaista Myllyä siellä ei ole.

En tanssinut juhannuksena, nautin muuten vaan valoisuudesta.

En ole harrastanut "juhannustansseja". Olen nuoresta asti ollut "uskovaisempaa" lajia.

Minä rakastan tätä kevättä, joka tällä leveyspiirillä on vielä talvisaappaissa ja piikki lenkkareissa, mutta jo lupaa sulalla asfalltilla jossa rapa roiskuu.
Kevään äänet, lintujen laulut ja viserrykset. Minusta kesä alkaa siitä kun kottarainen ja mustarastas etsivät ruokaa nurmikolta ja omilla lauluillaan kohottavat kiitoksensa korkeuksiin .

Minun kesäni alkaa siitä ja Juhannuksena luonto on jo kukkeutensa huipulla, mikään ei enää ole kevään vihreää, ja kesä on tavallaan ohi.
Kesän loppumista minulle Juhannustanssit ja juhlat merkkaavat, siitä alkaa syksy, kaikki valmistautuukukkimaan viimeisllä vomillaan, että siemenkodat kehittyisivät ja sitä kautta siemeniä maahan odottamaaan uutta kevättä.

Elämän kiertokulkua.

Kesän lapset rakastavat kevättä, minä ja äiti.

Ei ihan juhannus ole nyt ajatuksissa,

Pääsiäinen ja mämmi.
Makeat mämmit, diabeetikkojen kiusauksia ja oireiden antajia, miksi niihin lisätään makeutta, siirappi ei ole mämmin tekoon tarpellista.

Oi , muistan ne juhannustanssit. Kyllä pidin huolen ,että se poika tuli hakemaan, jota valtavasti toivon. Siitä on jo 59 vuotta ja naimisissa olemme olleet 53 vuotta.
Ollaan kyllä monella tapaa ihan vastakohtia, todella eri luonteisia, mutta suurissa linjoissa samanlaisia.

Se rakastumisen tunne oli aivan sanoinkuvaamaton.

Muistan juhannustanssit tanssilavalla.
Tapasin tulevan mieheni. Istuttiin penkillä järven rannalla ja kokko paloi jonkin matkan päässä. Olin ihastunut hänen komeaan ulkonäköönsä. Olin 15v. hän oli vanhempi.
Tyyntä ja myrskyä oli, nyt olen leski 12-vuotta kestäneen omaishoidon jälkeen.

Tanssitaan nyt Pääsiäiskokkojen ympärillä Trullitansseja, ei monta päivää ole siihen tanssiin.

Nyt on hyvä lentää luudalla, kun on voimakkaat tuulet.

Pidä pannustasi kiinni ja kissa sylissä!

Jotain iloa tästäkin.

Onko Pääsiäisen juhla pelkkää noituutta ja loruja?
Lapsuudessa hiljennyttiin sentään kuuntelemaan radiosta pääsiäisen sanomaa kirkollisessa merkityksessä ja olina monien kirkkojen alttaritaulussa ristiin naulittu Kristus piikkiseppele päässään, vera vuotavin naulan haavoin.

Olen mieltänyt sen kuvan mieleeni aluksi omalle Jeesukseen uskomiselleni. Pyhäkoulusta se alkoi, eikä ole horjunut.

Jeesus kuvattuna puhäkouluvihkon kanteen pyhimuyksen seppele päänsä yläpuolella, paimentamassa lampaita kedolla.

Unohtumattomia kuvia ja ajatuksia niiden kautta.
On tallella niitä pyhäkouluvihkoja ja yksi laulukirja jossa on lauluja pyhäkouluja varten.
Lapsille uskonnosta, joka nyt on osittain kiellettyä, kun ollaan niin moniuskovaisia, että järjen äänikin on hukassa.

Pääsiäinen ja ristiinnaulitun kuva!