HSL:n liput

Etkö tiedä, että suurin osa Vantaasta on C-vyöhykkeellä? Vain Kehä 3 sisäpuolella oleva alue on B-vyöhykkeellä.

Etkö tiedä, että pikaratikka kulkee kokonaan B-vyöhykkeellä?

Se, että asunnot kalliimpia A-vyöhykkeellä ei ole peruste, että pitäisi olla halvemmat liput?

Helsingin verorahoilla maksetaan helsinkiläisten matkoja, Espoon verorahoilla maksetaan espoolaisten matkoja, Vantaan verorahoilla maksetaan vantaalaisten matkoja jne.

Miten tasahinnoittelu on onnistunut esim. Tukholmassa ja sen ympäristössä? Siellä yksi tasahintainen lippu kattaa todella laajan alueen, laajemman kuin HSL:n alue. Eli kuljet pysäkin välin tai pidemmän matkan.

Suomessa esim. Fölillä on tasahinnoittelu (Turku ja ympäristö kunnat) ja sielläkin pysäkin välin matka maksaa saman kuin pidempi matka.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö tiedä, että suurin osa Vantaasta on C-vyöhykkeellä? Vain Kehä 3 sisäpuolella oleva alue on B-vyöhykkeellä.

Etkö tiedä, että pikaratikka kulkee kokonaan B-vyöhykkeellä?

Se, että asunnot kalliimpia A-vyöhykkeellä ei ole peruste, että pitäisi olla halvemmat liput?

Helsingin verorahoilla maksetaan helsinkiläisten matkoja, Espoon verorahoilla maksetaan espoolaisten matkoja, Vantaan verorahoilla maksetaan vantaalaisten matkoja jne.

Miten tasahinnoittelu on onnistunut esim. Tukholmassa ja sen ympäristössä? Siellä yksi tasahintainen lippu kattaa todella laajan alueen, laajemman kuin HSL:n alue. Eli kuljet pysäkin välin tai pidemmän matkan.

Suomessa esim. Fölillä on tasahinnoittelu (Turku ja ympäristö kunnat) ja sielläkin pysäkin välin matka maksaa saman kuin pidempi matka.

Lue lisää

Vantaalla ja Espoossa osa asukkaista joutuvat maksamaan isomman hinnan kuin toiset, jos matka suuntautuu A-vyöhykkeelle vaikka työpaikan vuoksi. Kuitenkin kaikilla on saman kunnan alueella sama kuntavero. Tätä ei voi perustella pidemmällä matkalla, koska esim Vantaalla itäisimmässä kolkasta läntisempää kolkkaan on paljon pitempi matka kuin C-vyöhykkeeltä A-vyohykkeelle ja se on halvempi, kun pysytään C-vyöhykkeen sisällä.
Koko tuo vyöhykeajattelu lähtee helsinkikeskeisestä ajattelusta.

Onkin mahdotonta vyöhykemallilla saada kaikille oikeudenmukainen maksujärjestelmä. Paras olisi puhtaasti joko kilometriin tai aikaankin,,joka kulkuvälineessä vietetään, perustuva hinnoittelu. Tai sitten tasahinnoittelu, jos lähtökohtana onkin muu kuin liikkumiskustannuksiin perustuva hinnoittelu.

Anonyymi kirjoitti:

Etkö tiedä, että suurin osa Vantaasta on C-vyöhykkeellä? Vain Kehä 3 sisäpuolella oleva alue on B-vyöhykkeellä.

Etkö tiedä, että pikaratikka kulkee kokonaan B-vyöhykkeellä?

Se, että asunnot kalliimpia A-vyöhykkeellä ei ole peruste, että pitäisi olla halvemmat liput?

Helsingin verorahoilla maksetaan helsinkiläisten matkoja, Espoon verorahoilla maksetaan espoolaisten matkoja, Vantaan verorahoilla maksetaan vantaalaisten matkoja jne.

Miten tasahinnoittelu on onnistunut esim. Tukholmassa ja sen ympäristössä? Siellä yksi tasahintainen lippu kattaa todella laajan alueen, laajemman kuin HSL:n alue. Eli kuljet pysäkin välin tai pidemmän matkan.

Suomessa esim. Fölillä on tasahinnoittelu (Turku ja ympäristö kunnat) ja sielläkin pysäkin välin matka maksaa saman kuin pidempi matka.

Lue lisää

Onko Tammisto mielestäsi kehäkolmosen sisäpuolella?
A-vyöhykkeen alueella on iät ja ajat ollut toimiva ratikkaliikenne ja työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa. Heidän kaltaisiaan näkyi ennen kaupungilla enemmänkin liikkumassa toki hitaasti ja hiljaa keppien kanssa tai ilman, kuitenkin sujuvasti vaikkapa toreille, apteekkiin, ruokakauppaan ja pankkiasioille. Monen toive on saada ratikkalippu takaisin. Raikkaan helppo nousta, niissä on myös nostolaite tarvittaessa. Edesmennyt mm. Kalle Könkkölä turvautui sellaiseen liikkuessaan kaupungilla. Em. on sujuvaa toimintaa kaupunkilaisille ja turisteillekin ydinkeskustassa.
Jos matkakustannukset maksetaan kussakin Hsl-kaupungissa kirjoittamasi mukaan, niin muut kustannukset liikennejärjestelyihin liittyen kyllä jakaantuvat eniten helsinkiläisten piikkiin. Vantaalle maksetaan verot, työssä ja kulttuuritapahtumissa ym. virkistymisissä käydään Helsingissä. Lapsetkin tykkäävät käydä viikonloppuriennoissa Helsingin monipuolisessa tarjonnassa. Siellä pääsee myös lasten rakastamille risteilyille HSL:n kyydilllä satamaan. Lapset rakastavat ratikkakyytejä ikkunanäkymineen.

Anonyymi kirjoitti:

Onko Tammisto mielestäsi kehäkolmosen sisäpuolella?
A-vyöhykkeen alueella on iät ja ajat ollut toimiva ratikkaliikenne ja työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa. Heidän kaltaisiaan näkyi ennen kaupungilla enemmänkin liikkumassa toki hitaasti ja hiljaa keppien kanssa tai ilman, kuitenkin sujuvasti vaikkapa toreille, apteekkiin, ruokakauppaan ja pankkiasioille. Monen toive on saada ratikkalippu takaisin. Raikkaan helppo nousta, niissä on myös nostolaite tarvittaessa. Edesmennyt mm. Kalle Könkkölä turvautui sellaiseen liikkuessaan kaupungilla. Em. on sujuvaa toimintaa kaupunkilaisille ja turisteillekin ydinkeskustassa.
Jos matkakustannukset maksetaan kussakin Hsl-kaupungissa kirjoittamasi mukaan, niin muut kustannukset liikennejärjestelyihin liittyen kyllä jakaantuvat eniten helsinkiläisten piikkiin. Vantaalle maksetaan verot, työssä ja kulttuuritapahtumissa ym. virkistymisissä käydään Helsingissä. Lapsetkin tykkäävät käydä viikonloppuriennoissa Helsingin monipuolisessa tarjonnassa. Siellä pääsee myös lasten rakastamille risteilyille HSL:n kyydilllä satamaan. Lapset rakastavat ratikkakyytejä ikkunanäkymineen.

Lue lisää

Jokaisessa pk-seudun kaupungeissa olisi varmasti tarvetta vastaavanlaiseen yhden vyöhykkeen lippuun.
Esim Tikkurilasta moni käy lentokentällä töissä ja molemmat ovat C- vyöhykkeellä. Nyt joutuu työmatkaa varten hankkimaan bc-lipun.

Toinen esimerkki jokseenkin typerä juttu on, kun Tikkurilasta käy töissä Otaniemessä. Nopein ja sujuvan reitti menee Helgingin kautta, mutta silloin joutuu ostamaan kolmen vyöhykkeen lipun ABC, vaikka molemmat ovat b-vyöhykkeellä eli bc-lippu riittäisi. Teoriassa toki on mahdollista mennä kehäradalla johonkin b-vyöhykkeen asemalle ja sieltä jollain bussilla Otaniemeen. Matka-aika pitenisi huomattavasti ja hankaloituisi.

Näitä esimerkkejähän löytyy niin paljon kuin vain viitsii hakea.

Anonyymi kirjoitti:

Onko Tammisto mielestäsi kehäkolmosen sisäpuolella?
A-vyöhykkeen alueella on iät ja ajat ollut toimiva ratikkaliikenne ja työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa. Heidän kaltaisiaan näkyi ennen kaupungilla enemmänkin liikkumassa toki hitaasti ja hiljaa keppien kanssa tai ilman, kuitenkin sujuvasti vaikkapa toreille, apteekkiin, ruokakauppaan ja pankkiasioille. Monen toive on saada ratikkalippu takaisin. Raikkaan helppo nousta, niissä on myös nostolaite tarvittaessa. Edesmennyt mm. Kalle Könkkölä turvautui sellaiseen liikkuessaan kaupungilla. Em. on sujuvaa toimintaa kaupunkilaisille ja turisteillekin ydinkeskustassa.
Jos matkakustannukset maksetaan kussakin Hsl-kaupungissa kirjoittamasi mukaan, niin muut kustannukset liikennejärjestelyihin liittyen kyllä jakaantuvat eniten helsinkiläisten piikkiin. Vantaalle maksetaan verot, työssä ja kulttuuritapahtumissa ym. virkistymisissä käydään Helsingissä. Lapsetkin tykkäävät käydä viikonloppuriennoissa Helsingin monipuolisessa tarjonnassa. Siellä pääsee myös lasten rakastamille risteilyille HSL:n kyydilllä satamaan. Lapset rakastavat ratikkakyytejä ikkunanäkymineen.

Lue lisää

Lähdetään tässä jakamaan sinulle tietoa:

Tammisto sijaitsee Vantaalla, mutta on kokonaan kehäkolmosen sisäpuolella (eli eteläpuolella) ja se sijaitsee vyöhykkeellä B.

https://kartta.com/kaupunginosat/vantaan-kaupunginosat/tammisto/

Myös Jumbo on Vantaalla kehäkolmosen sisäpuolella (eli eteläpuolella) ja se sijaitsee vyöhykkeellä B.

Itä-Vantaa sijaitsee kokonaan vyöhykkeellä C ja Länsi-Vantaa enimmäkseen B-vyöhykkeellä kuten myös tuo keskinen osa (mm Ylästö, Pakkala, Kartanokoski, Tammisto).

Myös Vantaalla ja Espoossa on mainitsemiasi
"työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa."

Eikö heillä ole sinun mielestä tarvetta liikkua muualle eli isompiin kaupunginosiin tai kauppakeskuksiin palveluiden ääriin?

Busseista tietoa, että ne ovat matalalattiabusseja ja voidaan tarvittaessa viedä madaltaa.
Tietysti sitä ei tiedä ellei ole niillä matkustanut.

HSL:n raja vyöhykkeiden B ja C välillä noudattaa pääasiassa Kehä 3:sta.

Itä-Helsingissä löytyy alue, joka on C-vyöhykkeellä.

Jaksamista sinne A-vyöhykkeelle!

Anonyymi kirjoitti:

Lähdetään tässä jakamaan sinulle tietoa:

Tammisto sijaitsee Vantaalla, mutta on kokonaan kehäkolmosen sisäpuolella (eli eteläpuolella) ja se sijaitsee vyöhykkeellä B.

https://kartta.com/kaupunginosat/vantaan-kaupunginosat/tammisto/

Myös Jumbo on Vantaalla kehäkolmosen sisäpuolella (eli eteläpuolella) ja se sijaitsee vyöhykkeellä B.

Itä-Vantaa sijaitsee kokonaan vyöhykkeellä C ja Länsi-Vantaa enimmäkseen B-vyöhykkeellä kuten myös tuo keskinen osa (mm Ylästö, Pakkala, Kartanokoski, Tammisto).

Myös Vantaalla ja Espoossa on mainitsemiasi
"työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa."

Eikö heillä ole sinun mielestä tarvetta liikkua muualle eli isompiin kaupunginosiin tai kauppakeskuksiin palveluiden ääriin?

Busseista tietoa, että ne ovat matalalattiabusseja ja voidaan tarvittaessa viedä madaltaa.
Tietysti sitä ei tiedä ellei ole niillä matkustanut.

HSL:n raja vyöhykkeiden B ja C välillä noudattaa pääasiassa Kehä 3:sta.

Itä-Helsingissä löytyy alue, joka on C-vyöhykkeellä.

Jaksamista sinne A-vyöhykkeelle!

Lue lisää

Helsingin ydinkeskustassa kaivataan nimenomaan ratikkalippua takaisin. A-vyöhykkeen lippu oli eri asia. Ratikkalipusta jouduttiin luopumaan kun sellaista ei ollut Espoossa ja Vantaalla. Kunhan Vantaallekin saamme ratikan, niin matkustajamäärät lisääntyvät mahdollisen ratikkalipun myötä. Espoon raideliikenne saa varmaan odottaa kun heillä nyt on jo metrokin.

"Myös Vantaalla ja Espoossa on mainitsemiasi
"työläiskaupunginosissa asuu paljon huonokuntoisia vanhuksia vuokra-asunnoissa tai palvelutaloissa."
Eikö heillä ole sinun mielestä tarvetta liikkua muualle eli isompiin kaupunginosiin tai kauppakeskuksiin palveluiden ääriin?"

Tietenkin on heillä tarvetta virkistykseen ja palveluiden äärelle ym. kuten helsinkiläisilläkin vajaakuntoisilla. Siihenhän on tällä hetkellä ratkaisuna Matkapalvelun kuljetusten18 yhdensuuntaista matkaa myös lähikuntiin joukkoliikennelipun hinnalla.

Tässä tietoa uutisesta Ylen sivuilta 3/2019, miksi ratikkalippu poistui.

Uutisessa mainitut hinnat ovat vuoden 2019.

"lukijoilta tulleesta palautteesta tärkeimmät kysymykset, ja esitimme ne HSL:n toimitusjohtajalle Suvi Rihtniemelle.

2. Mobiililippu maksaa tällä hetkellä Helsingin sisällä 2,20 euroa ja ratikkalippu 1,70 euroa. Jatkossa ratikkalippu poistuu kokonaan käytöstä ja kertalipun hinta nousee 2,80 euroon.

Miksi ratikkalippu päätettiin poistaa käytöstä ja kertalipun hintaa nostaa? Voidaanko ratikkalipun poistaminen vielä perua?– Kun raitiovaunulippu jää pois käytöstä, kaikki lyhyet matkat ovat jatkossa samanhintaisia kaikilla vyöhykkeillä, kulkuvälineestä riippumatta.

Asiakastesteissä muilla vyöhykkeillä asuvat pitivät raitiovaunulippua
epäoikeudenmukaisena, sillä vastaavaa yhteen liikennevälineeseen myytävää lyhyen matkan edullista lippua ei ole tarjolla muilla vyöhykkeillä.
– Jatkossa raitiovaunuverkosto laajenee myös B-vyöhykkeelle, kun Raide-Jokeri korvaa bussilinjan 550. Ei olisi perusteltua myydä vain A-vyöhykkeen raitiovaunuihin erillistä halvempaa lippua. Raitioliikenne on myös meidän kallein tuotantovälineemme, joten on ollut vähän epäoikeudenmukaista, että siihen myydään edullisinta lippua. Mitään sellaista suunnitelmaa ei ole, että ratikkalippu palaisi."

Myös 2025 on niin, että ratikkalippua ei ole tulossa eikä myöskään A-vyöhykkeelle omaa lippua. Tietoa löytyy, kun osaa etsiä!