Valtuuston puheenjohtaja Kai kertoo totuuden

Aluevaltuustoilla ei ole aitoa valtaa, sanovat hyvinvointialueiden johtohenkilöt: ”Mitä aluevaalivoitolla oikeasti tekee?”

Aluevaltuustojen valta on lähes olematonta, koska valtion ohjaus on niin vahvaa. Asiantuntija kuvaa tilannetta valtion aluehallinnoksi ja ehdottaa sen kehittämistä.

Satakunnan hyvinvointialueen entinen johtaja Kirsi Varhila ja Pohjois-Pohjanmaan aluevaltuuston väistyvä puheenjohtaja Kai Pajala ovat sitä mieltä, että tiukan valtionohjauksen takia aluevaltuustojen valta on lähes olematon.

Aluevaltuustojen valta on jäänyt vähäiseksi, sanovat hyvinvointialueilla erilaisissa rooleissa toimineet johtohenkilöt.

– On kysymys siitä, mitä aluevaalivoitolla oikeasti tekee, jos ajattelemme, miten tiukassa valtionohjauksessa alueet ovat, sanoo Satakunnan hyvinvointialueen entinen johtaja Kirsi Varhila.

Hyvinvointialueiden pitäisi seuraavan kahden vuoden aikana saada alijäämät katettua. Suunnitelmat sekä tuottavuusohjelmat on jo tehty. Varhilan mukaan aluevaltuuston rooliksi jää ainakin parin seuraavan vuoden ajaksi vain päätösten toimeenpano.

Muutoksia ei välttämättä pystytä tekemään.

– Siellä on aika monessa paperissa valtiovarainministeriön leimat perässä, että näillä täytyy mennä eteenpäin, jotta alijäämä saadaan katetuksi.

Aluevaltuuston puheenjohtaja: Puun ja kuoren välissä

Samoilla linjoilla on myös Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointialueen aluevaltuuston väistyvä puheenjohtaja Kai Pajala. Hän kertoo viime valtuustokauden olleen turhauttava.

– Puun ja kuoren välissä on tehty päätöksiä. Valtuustoon on jäänyt vähän liikkumavaraa, Pajala kertoo.

Pajalan mukaan aluevaltuustossa olisi haluttu tehdä säästötoimia rauhallisempaan tahtiin, mutta tähän ei ole annettu mahdollisuuksia. Tiukka valtion ohjaus on hänen mukaansa aiheuttanut sen, että aluevaltuuston valta on jäänyt melko pieneksi.

– Ei näin voi olla, että meillä on itsehallinto ja sen jälkeen meille tulee lakeja ja asetuksia, joilla rajataan meidän päätäntävaltaa, Pajala sanoo.

”Näyttää lähinnä valtion aluehallinnolta”

Varhilan mukaan nykyistä valtuustomallia pitäisi kehittää.

– Tällä hetkellä tämä näyttää lähinnä valtion aluehallinnolta, kun valtio antaa rahat, ohjeet, laatii lait ja vartioi tiukasti, miten rahoja käytetään. Joutuu kysymään, mikä oikeastaan on valtuuston rooli.

Varhila ei kuitenkaan vielä korjaisi nykyistä mallia, sillä hyvinvointialueet ovat vasta niin alussa.

– Varmaankin seuraavalla hallituskaudella voitaisiin arvioida koko rakenneuudistusta ja sitä, voitaisiinko poliittisen päätöksenteon mallia jotenkin kehittää.

Toki joihinkin asioihin nyt valitut aluevaltuustot pääsevät vaikuttamaan, Varhila muistuttaa. Esimerkiksi hyvinvointialueiden toimintaa ohjaavat strategiat linjataan aluevaltuustoissa.

Strategioissa päätetään periaatetasolla muun muassa siitä, kuinka paljon käytetään ostopalveluita tai keskitetäänkö vai hajautetaanko palveluverkkoa.

YLE Alue- ja kuntavaalit 2025 | Hyvinvointialueet
https://yle.fi/a/74-20156116