Jokaikinen syöpätarina on omansa

Liian siloitellun kuvan saa syövästä selviämisestä ip-lehdistä.

Moni jättää hoidot kesken, yli 50 %, rajujen sivuvaikutusten vuoksi.
Näin syövän uusimisen ja kuolemankin uhalla.

ukka Tuomikko pääsi harvinaiseen hoitoon HUSiin tavallisen keskussairaalan kautta. Onko syövän hoito Suomessa tasa-arvoista?

– Ainakin haluan uskoa niin. Olemme kouluttaneet suomalaisia lääkäreitä ja jakaneet tietoa CAR-T-hoidosta. On kuitenkin hoitavasta lääkäristä kiinni, lähettääkö hän potilaan arvioitavaksi kansalliseen hoitokokoukseen, sanoo professori ja syöpätautien ylilääkäri Sirpa Leppä HUSista. Hän on CAR-T-hoidon uranuurtaja Suomessa.

Kalliin hoidon maksaa potilaan hyvinvointialue. Toistaiseksi kenenkään hoito ei ole jäänyt rahasta kiinni.

– Jos hoito on hyväksytty kansalliseen terveydenhuollon palveluvalikoimaan eli julkisin varoin rahoitettavaksi, on potilaalla mahdollisuus päästä hoitoon asuinpaikasta riippumatta, sanoo syöpäkeskuksen apulaisylilääkäri Minna Suominen Siun sotesta Pohjois-Karjalasta.

Kun vaalea neste tiputettiin Tuomikon elimistöön, aluksi ei tapahtunut mitään. Muutaman päivän päästä nousi kuume ja alkoi vapina. Tuomikolla oli myös vaikeuksia tuottaa puhetta.

Kaikki tämä oli odotettavissa. Kun CAR-T-solut ja syöpäsolut kohtaavat elimistössä, syntyy sytokiini- eli välittäjäainemyrsky. Vastaavan tilan voivat laukaista esimerkiksi influenssa- tai koronavirusten aiheuttamat vaikeat infektiot.

CAR-T-hoidon yhteydessä sytokiinimyrskyä osataan hillitä tehokkaasti lääkkeillä. Tuomikko joutui teho-osastolle, mutta sieltä alkoi ajanjakso, jonka aikana uutiset ovat olleet hyviä.

Videolla Jukka Tuomikko kertoo hoidostaan sekä lääkärin ensimmäisistä hoidonjälkeisistä sanoista.

Lähes kaikki ihmiset kuolevat syöpiin ja yleistyy kokoajan. Itse me sitä olemme aiheuttaneet ympäristöllemme ja lapsillemme, suurinosa tietäen ja haluten. Luonto ympärillämme on meidän ihmisten tuhoamaa.

jos saa syövän, niin kannattaa olla perillä, missä ja kenen toimesta sitä hoitaa parhaiten.

lääkärit ovat sen verran järkevää porukkaa, että saattavat harrastaa priorisointia..

liian hyväuskoinen esimerkiksi siitä, mitä onkologi sanoo ei kannata olla, esimerkiksi jos on jokin vakaumus tms, niin saatetaan joissain tapauksessa vähätellä, tulee vähän vahingossa semmoinen konkurssi syöpähoidonkin suhteen.

Tätä lääkettä minä en halua, vaikka se nostaa eliniän odotteen kolmesta kuukaudesta seitsemään.

Liz O'Riordan
https://youtube.com/shorts/1bsD9NR6Eis

Lääkettä neljä päivää ja kolmen päivän tauko. Lopunikää.
Tauko, jotta et kuole jo viikossa.
Vähä

Valitut syöpähoidoit riippuu paljon muustakin kuin itse syövästä.
Potilaan yleistila/-kunto/-terveys, muut sairaudet, lääkitys, ikä,..
Kaikki eivät kestä rajuimpia hoitoja, mitä syöpä vaateisi.

Riippuu siitäkin minkä tason erikoislääkäri ne syöpähoidot suunnittelee.

Semmoinen varmaan on ihan pätevä suunnittelija, jolla on mennyt diakomusiikkivaihe ohi, ei oo enää jee jee ihmisiä. Yleensä vanhempi hlö on sen tyyppinen.

Aikaa menee jsks konferensseissa ja niinhän se tahtoo olla ,että Suomi tanssii Yhdysvaltojen pillin mukaan, jenkeissä kun päätetään mikä se ln se syöpähoitolsitetyyppi, mikä se on se hinta ja minkätyyppinrn robotti.

Aivokirurgian supertähti matkusti Intiaan tekemään leikkauksia 2011 – HS tapasi Hernesniemen Mumbaissa
Kirurgia|Aivokirurgian supertähti Juha Hernesniemi matkusti Mumbaihin tekemään kolme vaikeaa leikkausta. Katsomossa häntä seurasi 170 intialaista aivokirurgia.



Professori Juha Hernesniemi valmistautuu aivoleikkaukseen Bombay Hospitalissa Intian Mumbaissa. Leikkausta seuraa 170 intialaista aivokirurgia. Kuva: Prashanth Vishwanathan

Tommi Nieminen HS, Prashanth Vishwanathan
9.6.2015 13:30 | Päivitetty 26.6.2023 17:50
Toimittaja Tommi Nieminen matkusti 12 vuotta sitten Intiaan seuraamaan aivokirurgi Juha Hernesniemen tekemiä leikkauksia. Juttu on julkaistu Kuukausiliitteessä heinäkuussa vuonna 2011.

Aivokirurgeista kenties suurin on turkkilainen 85-vuotias professori Gazi Yasargil. Tämä juttu ei kuitenkaan kerro hänestä. Tässä kerrotaan Yasargilin ehkä lahjakkaimmasta oppilaasta, joka on 63-vuotias professori Juha Hernesniemi.

Hernesniemi seisoo mumbailaisen sairaalan hississä ja kysyy: "Minä vuonna Intia itsenäistyi?"

Hernesniemi taitaa tietää vastauksen Bombay Hospitalin hississä, mutta on silti tyytyväinen saadessaan varmistuksen, että se tapahtui 1947.

Hissi pysähtyy viidennessä kerroksessa. Professori on matkalla sairaalan juhlasaliin ottamaan vastaan Intian neurokirurgien yhdistyksen myöntämän Ginde-palkinnon. Se on kunnianosoitus, joka on annettu vain suurimmille neurokirurgeille, tietenkin myös turkkilaiselle Yasargilille.

Hernesniemi ohjataan puhujapönttöön. Hänen edessään yleisössä istuu parisataa intialaista aivokirurgia, lähes kaikki miehiä. "Olen syntynyt samana vuonna kuin Intia itsenäistyi", Hernesniemi aloittaa palkintopuheensa.

MAINOS

MAINOS PÄÄTTYY
Valkokankaalle heijastetaan mustavalkokuva Hernesniemien suvusta vuodelta 1923. Perhe oli tuolloin rääsyköyhälistöä. Professorin isä näytti kerjäläispojalta. Pitkälle ovat Suomi ja Hernesniemet muutamassa sukupolvessa päässeet.

JUHA HERNESNIEMI on Helsingin yliopiston neurokirurgian professori ja Töölön neurokirurgian klinikan ylilääkäri. Hän on tehnyt 35 vuoden aikana yli 12 000 aivoleikkausta. Se ei ole maailmanennätys, mutta lähellä sitä. Aivokasvaimia, selkäydinkanavan kasvaimia, aivoverisuonten epämuodostumia, aivovammoja ja vesipäätä. Joka vuosi Hernesniemi tekee 400–500 leikkausta. Tyypillisenä arkipäivänä niitä on kaksi tai kolme.

On huhtikuun puoliväli. Hernesniemi vierailee kolme päivää Mumbaissa eli entisessä Bombayssa. Hän on luvannut tehdä Bombay Hospitalissa kolme aivoleikkausta, joita intialaiskirurgit saavat seurata livenä joko leikkaussalissa tai sairaalan auditoriossa valkokankaalta. Live-leikkaaminen – kuten tällaisia muille kirurgeille ja lääketieteen opiskelijoille tehtäviä näytösleikkauksia kutsutaan – on Hernesniemelle tuttu asia.

MAINOS

MAINOS PÄÄTTYY
Töölön sairaalan kirurgisella osastolla hänen leikkauksiaan käy vuosittain seuraamassa noin 200 kirurgia kaikkialta maailmasta. Mumbaihin Hernesniemi on ottanut mukaan lahjakkaimman kisällinsä, Martin Leheckan. Nimestään huolimatta hän on suomalainen. Lehecka muutti kymmenvuotiaana TŠekkoslovakiasta perheensä mukana Suomeen.

Kun lähes kaksimetrinen ja laiha Lehecka seisoo päätä lyhyemmän ja rotevan Hernesniemen vierellä, he ovat kuin Don Quijote ja Sanzho Pancha – sillä erotuksella, että Miguel de Cervantesin ritarisatiirissa se pitkä ja laiha on päällikkö.

Lehecka on huippulahjakas aivokirurgi, mutta Mumbaissa hänen tehtävänään on järjestellä käytännön asioita, avustaa leikkaussuunnitelman teossa ja selostaa suorassa lähetyksessä intialaisille aivokirurgeille Hernesniemen leikkausta. Selostuskieli on luontevasti englanti. Se on Intiassa vallitseva opetuskieli, joten koko yleisö osaa sitä täydellisesti tai ainakin hyvin.

LEHECKALLE INTIA on tuttu paikka. Vuoden 2010 hän työskenteli vaimonsa Elinan kanssa neurokirurgisella klinikalla Kolkatassa eli entisessä Kalkutassa, noin 15 miljoonan asukkaan ihmeellisessä kaupunkiviidakossa.

Se oli melkoinen pesti. Leheckalla on Intian sairaalakulttuurista, potilaista ja heidän omaisistaan niin paljon kauhutarinoita, ettei niitä voi tässä kertoa. Vuosi Kolkatassa taisi jättää Leheckalle

Hernesniemi oli alan mies, pelasti niin monen hengen.

Juha Hernesniemi
75, aivokirurgi, neurokirurgian emeritusprofessori ja kaikkien aikojen tunnetuin suomalainen kirurgi maailmalla. On tehnyt uransa aikana yli 16 500 aivoleikkausta, valtaosan Suomessa.26.5.2023