Jeesus haluaa, että me hänen omansa turvaamme häneen ongelmissamme. Tehkäämme se nyt.

Tietenkin Jeesus auttaa eikä vain paranna, vaan kaikkeen muuhunkin rukous auttaa kuten uskovien keskinäisen herjaamiseen lopettamiseen, sotarikosten loppumiseen, koska ne jossain mielessä jopa tärkeämpiä asioita kuin jonkin pipi, jonka voi lääkärikin parantaa, mutta ei lääkäri mitään mahda sotarikoksille, mutta Jeesus voi.

Jeesus paransi sairaita, mutta Hänen päätehtävänsä oli ihmisen sielun parantaminen. Fyysisten parantumisten tarkoitus oli johtaa ihminen Jumalan luo. Usko on kasvamista armossa ja Kristuksen tuntemisessa. Se ei ole pakoa tosielämästä, vaan luottamusta joka tilanteessa. Rukous ei ole toivelistojen esittämistä, vaan Jumalan tahdon etsimistä. Sairaiden puolesta saa toki rukoilla. Sairaus voi kuitenkin olla se läksy, joka opettaa luopumaan omavoimaisuudesta, ja turvaamaan Jumalaan.

Tämän päivän seurakuntien ongelmana taitaa olla voimattomuus.

Apostolien aikana sentään opetuslapset paransivat sairaita ja taekivät monia tunnustekoja ja ihmeitä.

Nykyään tunnusteot ja ihmeet ovat harvinaisia.

Minulla ei ole siihen selityksiä.

Rukoiliko kukaan tuota aloittajan rukousta ja teki niin kuin siinä ohje oli?

Paraniko kukaan?

Vai eikö kukaan edes rukoillut aloittajan kanssa?

Gazassa olis paljon parannettavia.

Vois herätellä henkiinkin.

hyvät rakahat palstalaiset,
tässä kirjottaa hilkka-mummeli, tai mikä minä nyt enää oonkaan, ku silmät näkee yhen ja sormet kirjottaa toista.
mun lonkkanivel, se teko semmone, on nyt aivan persiillään, anteeksi kielenkäyttö, mutta se rusahtelee ja naksuu ku vanha riihiroukki.
lääkäri sano että ei sille ennee mittää, mutta minä kuulin että jeesus voi tehä uureet ihan tosta vaan!
jos joku viittis vähän rukoilla että jeesus laittas mulle uuden lonkan, vaikka sellase mistä ei kuulu klonks ja krunks joka askeleella.
ja jos siinä samalla vaikka polvet ja selkäki, ku ei nämä enää ennee oikee yhteystyä.
kiitos rakkaat, anteeksi kirjoitusvirheet ku en nää tätä ruutua ku aurinko paistaa silimään ja silimälasit jäi toiseen takkiin.
siunattua kevvättä ja paljon leipää pöytään!

mummo hilkka 87 vee (kai, en minä varma ole

rakkat ihmiset,
tässä kirjottelee aili-mummo, 92 vuotta ja risat, tai voihan niitä risoja olla enempikki ku en minä muista.
minun toinen korva on alkanu piipittää. ei siinnä, että se kuulo muutenkaan olis kummonen ollu viimeseen 30 vuoteen, mutta nytten kuuluu semmonen piiiiiiiii ihan koko ajan.
lääkäri sano että joku hermo mikä vinkuu, mutta minä uskon että jeesus voi sammuttaa tämän piipityksen, ku kerran maailmanki loi.
jos joku viittis pyytää jeesusta että se tulis vähän ruuvvamaan tätä korvaa ku paremmaksi, vaikka niinku radiosoittimen nuppia vääntelis.
ja jos jaksatta niin polvistukkaa kunnolla ettei jää huono rukous. minä en ite voi polvistua, viimisellä kerralla jäi jalka jumiin siihen asentoon ja piti naapurin Eino tulla vääntämään ylös.
kiitos, siunausta ja muistakaa villasukat jalassa ku lattia vetää.

aili-mummo joka piipittää

Mielenkiintoinen aihe. Parantumiseen on monta tietä kun ollaan ensin menty sisälle siitä kuuluisasta ahtaasta portista, ja se Portti on Herra Jeesus Kristus, Hänen ristinsä veri ja ruuminsa uhri. Joka tästä Portista ja Ovesta menee sisälle, voi sitten kääntyä Herran puoleen ja ottaa parantuminen Hänen kädestään, Häneltä, ei keneltäkään muulta.

Katsoisin, että meillä uskovilla on ongelma siinä kun rukoilemme kevytmielisesti
tarkoittamatta todella sitä, mitä pyydämme. Sitten antautumisemme voi olla niin heikkoa, ettei rukous sen tähden voikaan olla kokosydämistä - ei ole yhteyttä Jumalaan.

Parantumista ei tarvitse ansaita, niin kuin ei pelastustakaan tarvitse, eikä voida, ansaita. Parantuminen on armosta, niin kuin pelastuskin on armosta. Mutta ymmärtääkseni Jumala tarvitsee, tai ainakin haluaa, Sanansa parantamiseen. Jumala toimii Sanan kautta Sanassa. Siis Jumalan Sanaa ensin, sitten parantuminen tapahtuu, jolla tämä Jumalan parantava Sana on.

Kirjotin nopeasti sydämestä mutta tässä vähän enemmän harkittua tekstiä ko. aiheesta. https://www.jumala-kanssamme.se/439641483/439645701

Tekstiä läpikäyty ja muokattu viikko pari sitten.

Mvh J - K

Raamatussa on huomattavaa se, että kukaan ei paranna itseään. Jeesustakin herjattiin siitä että pelasta nyt itsesi kun oli joutunut vangiksi. Silloin Jeesus tosin sanoi että jos olisi Isän tahto, niin tulisi taivaalliset sotajoukot ja saattaisi asiat vähän mennä toisin. Hän vihjasi siihen että mahdollista olisi vastustaa pahaa, mutta hän ei tehnyt sitä, vaan otti sen mitä tuli vastaan kuin lammas keritsijänsä. Jopa ristillä toinen ryöväri pilkkasi kun oli varmaan kuulut Jeesuksesta mikä mies oli, että pelasta nyt itsesi ja meidät tästä pinteestä. Jeesuksen teot olivat siis kaikkien tiedossa kun jopa jumalattomat ryövärit tiesivät että tässä on ihmeisiin kykenevä mies.

Raamatussa ei myöskään ole esimerkkiä siitä että kun ihminen rukoilee itsensä puolesta, niin Jumala parantaisi hänet. Apostolit paransivat ihmisiä, mutta ei Paavali tai kukaan saanut mitään kun rukoili jotain itselleen. Paavali tosin pelastui juutalaisten vainoojien kynsistä, mutta ei siksi että olisi sitä itse rukoillut, vaan kun se oli Jumalan tahto. Ei ihmisen rukous koskaan mene Jumalan tahdon edelle.

Ja kun apostolit paransivat ihmisiä jopa siten että vain vaatteen lieve kosketti ihmistä, niin ei siinä kerrota mitään että parantuja olisi ollut joku harras uskova, että olisi itse rukoillut parantumista tai että olisi edes tullut sen vuoksi uskoon tai mitenkään muuttanut tapojaan. Parantuminen oli merkki Jumalata, mutta ei ollut mitenkään ansaittua eikä se ollut palkinto rukoilusta.

Ihmisen tulee ottaa vastaan kaikkea kiitoksella mitä Jumala antaa. Vain niin voi saada jotain hyvää ja siunauksia kun ei marise, ei vaivaa epäusko vaikka vähän tulisi lunta tupaan, vaan uskoo että kaikki on hyvää Jumalan suunnitelmaa ja tarkoituksena on ihmisen pelastus eikä jokin hetkittäinen parantumisen kun kuitenkin kuolema jossain vaiheessa korjaa.

Mielenkiintoinen näkökulma. Mutta ajattelen, että jos Raamatussa olisi selvä kielto rukoilla itselleen parantumista, silloin se olisi ristiriidassa Jeesuksen Sanojen ja opetusten kanssa. Esim. vuorisaarna, jossa Hän kehottaa anomaan ja lupaa, että anova saa. Jeesus jopa kehottaa omiaan anomaan mitä tahansa ja uskomaan, että on jo saanut anomansa, niin se Hänelle annetaan. Jeesus siis opettaa rukoilla ,uskossa mitä rukoillaankin ja anotaan.

Jos nyt siis olisi annettu ymmärtää, ettei itsensä puolesta voi, eikä saa, rukoilla tästä tehtäisiin oppi, joka sitten olisi ristiriidassa muun Raamatun SananHengen kanssa.
Koska Raamatun Sana ei voi olla ristiriidassa itsensä kanssa sellaista kieltoa ei ole Raamatussa, eikä edes moitetta rukoilla itselleen parantumista.

Mark 11:24 "Sentähden minä sanon teille: kaikki, mitä te rukoilette ja anotte, uskokaa saaneenne, niin se on teille tuleva."

Mvh J - K

Ei uudessa liitossa ole mitään kieltoja eikä käskyjä. Sellainen olisi harhaoppia. Saa rukoilla aivan siten kuten haluaa.

Oli vain kyse siitä mitä esimerkkejä Raamatussa on parantumisesta. Miten parantuminen oli tapahtunut Raamatun esimerkkien valossa. Ei rampa parantunut sapattina kun itse rukoili sitä, vaan kun Jeesus sanoi että ota vuoteesi ja käy. Mitä fariseukset sitten olisivat sanoneet kun olisivat kysyneet asiaa, niin jos sairas olisi kertonut, että parannuin kuin itse rukoilin sitä. Olisiko hermotuneet että miksi rukoilit asiaa sapattina, olisit muina päivinä rukoillut ja ollut sairas sapattina.

Kyllä Jeesus käskee rukoilla omassa kammiossan yksin salattua Jumalaa ja silloin Jumala kuulee. Joskaan siinä Jeesus vain sanoo että Jumala kuulee. Ei että tapahtuu kaikki se mitä rukoilee.

Ja kun Jeesus neuvoo miten tulee rukoilla, ei siinä ole mitään erikoisia pyyntöjä. Pyydetään synnit anteeksi, mutta samalla on velvoite antaa muiden rikkeet anteeksi ja pyydetään jopapäiväistä leipää. Ja sanotaan että tapahtukoon Jumalan tahto sekä maan päällä sekä taivaassa. Eli rukoillaan Jumalan tahdon tapahtumista eikä oman tahdon.

Kun alkuseurakunta joutui vainon kohteeksi juutalaisten puolelta, niin ei näytä siltä että he olisivat rukoilleet tai ainakaan rukous olisi auttanut sen suhteen ettei heitä olisi vainottu kun eivät noudata juutalaisia lakeja. Siinä saatana sai päästä valloilleen ja uskonnollinen kiihko sai voiton.

Mutta vaikka maalliset asiat eivät aina menneet kuten ihminen olisi tahtonut ja mikä toive olisi ollut, niin silti ei Jumala hyljännyt Henkensä puolesta alkuseurakuntaa eikä ihmisiä missään Raamatun kertomuksessa. Pyhä Henki oli kuitenkin heitä läsnä vaikeuksissa ja siitä seurasi se voittopalkinto miksi kannatti uskoa vaikka aivan jokaiseen kuiskaukseen ei tullut vastausta.