Tuntuu erittäin raskaalta. Minun elämäni ei ole ollut helppo. Olen saanut taistella niin monista asioista. Kaikki alkoi lapsuudesta. Mammani kertoi minulle, kun olin vielä lapsi, että äitini on kylmä nainen. Lapsena äitini oli huutanut minulle kylmällä äänellä, kun olimme metsässä.
Aloitettuani koulun minulle tuli ekaluokan opettajaksi täysin tyranni naisopetteja. Hän ei ymmärtänyt, että olin ujoja pelkäsin muutenkin koulua.
Jossain vaiheessa 70 – luvulla äidistäni paljastui tyranni piirre. Menin itkemään autotalliin. työkave
Isä suuttui joskus minulle kovin. Niin kovin, että pelkäsin häntä. Onneksi ne kerrat 70 – luvulla olivat harvinaisia.
Äitini riitautui usein työkavereiden kanssa, mutta ihme kyllä ei saanut potkuja
, vaikka me isän kanssa usein huomautettiin siitä. Riitoja jatkui aina 80- luvulle asti. 80 – luku oli parasta aikaa perheemme elämässä aina vuoteen 88 -89 asti. Olin päässyt töihin käytyäni armeijan. Aloin suunnitella omaa tulevaisuutta.
Isästä kuitenkin paljastui musta puoli. Hän ei antanut minun muuttaa Turkuun, vaan kielsi. Hän huusi minulle, että en muuta mihinkään tästä viheliäisestä kaupungista. Äitini on myöhemmin perustellut, että isä ja hän ajattelivat minun rahoja. Äitini ja minä olisimme halunneet muuttaa perheenä pois. Se kaatui isän vastustukseen.
Niillä harvoilla kesäreissuilla, joilla kävimme, isä oli autotyranni. Ajoimme autolla kilometri tolkulla ilman, että pysähdyimme välillä. Syntyi kovia riitoja. Hän sanoi, että: Minä olen kuski. Minä määrään. Toinenkin musta piirre paljastui isästä. Hänellä on kova halu nuorempiin naisiin. En osannut koskaan aikaisemmin edes ajatella sitä.
Asia paljastui, kun olin tuonut ensimmäisen tyttöystäväni kotiini. Illalla tuli hyvä jännityselokuva, ja isäni oli alkanut salassa kopeloida tyttöystävääni. Tyttöystäväni kertoi mitä oli tapahtunut. Minun ja tyttöystäväni välit katkesivat. Olin järkyttynyt.
Viimeisinä vuosina isälläni todettiin sokeritauti. Se oli kamalaa. En voinut syödä hänen kanssaan samassa pöydässä ilman riitaa. Jos edes katsoin samaan suuntaan hänen syödessä, syntyi riita.
Viimeisinä vuosinaan hän oli erittäin vaarallinen. Jos istu puistossa penkillä, hän haukkui homoksi.
Isäni kuoltua 1990 alkoi äitiini palata tyrannin piirteet. Olin tätä ennen löytänyt kumppanin itselleni.
Isäni kuoltua asuin vielä hetken kotona, kunnes muutin pois kotoa. En vielä tiennyt silloin, minkälaisen kumppanin saan itselleni. Hän sai raivokohtauksia ja heitteli asitioita. Rikkoi minulle
erittäin rakkaan peilin tahallaan.
Onneksi hän lopetti astioiden rikkomisen.Välillä juoksin kumppaniani karkuun kerrostalon rappuun. Ajan myötä hänen oireensa pahenivat. Kumppani alkoi viillellä itseään. Yritin estää häntä tekemästä niin. Kerran hän löi minua vyön solkipäällä kasvoihin, niin, että siihen tuli punainen jälki.
Kumppani ajoi minut velkakierteeseen jättämällä laskuja maksamatta. Olimme sopineet, mitkä laskut maksamme kumpikin. Minä hoidin asiani niin kuin se kuuluu. Kumppanistani paljastui katala piirre. Hän oli pettänyt minua autonkuljettajan kanssa. Meillä on yhteistä lasta kumppanini kanssa.
Asuin siihen aikaan talossa, jossa oli katalia ja kieroja naapureita.
Nämä akat olivat keksineet juottaa puolisoni känniin. Puoliso oli sammunut maahan. Minä lasten kanssa yksin kotona. Akat istuivat penkillä, kun lasteni äiti makasi sammuneena maassa.
Otin vanhemman pojan mukaani avukseni ja veimme puolisoni kotiin. Akat eivät tehneet elettäkään auttaakseen.
Ero kumppanistani lopulta tuli. Muutimme eri osoitteisiin. Äitini tuli uuteen asuntooni arvostelemaan kaappini järjestystä. Sanoin, että tämä on minun asuntoni, ei sinun. Äiti oli jo muuttunut. Häntä ei kuunnostanut juuri minun juttuni.Joku toinen nuori mies tuntui aina paremmalta. Heitä hän ylisti. Olisin kaivannut, että hän olisi kehunut joskus minua. Hän kehui usein vain silloin, joku vieras oli paikalla.Se oli kuitenkin vain teatteria. Erityisen pahalta se tuntui, ettei hän huomannut minua.
Kun löysin uuden kumppanin, niin äiti oli sotajalalla. Ensin hän pyysi käymään, mutta sitten hän soittaa vihaisena jälkeempäin. Hän sanoo: Vieläkö hän on siellä? ( luulin myönteiseksi, mutta erehdyin) En ollenkaan tykkää . Aja hänet heti pois.
Siitä tuli erittäin paha mieli. Pienen suvantovaiheen jälkeen menimme taas äidin luo käymään. Ollessani puistossa äitini soittaa minulle ja haukkuu nykyistä kumppaniani. Äitini on tehnyt testamentin. Sanoin hänelle, että vedä nimeni siitä yli. En tarvitse hänen rahojaan.
Nyt viimeisellä kerralla hän soitti minulle vaatien minua Turkuun. Sanoin, että olen talvilomareissulla. Hän suuttui siitä silmittömästi ja sanoi, etten ajattele mitään. En pysty pukemaan sanoiksi, miltä tuntuu olla äitinsä hylkäämä.
Äiti hylkäsi minut
18
249
Vastaukset
- Anonyymi
Onko aina syy muissa? Pysy kaukana pahoista ihmisistä ja lopeta muiden syyttäminen koska ne eivät elä sinun omaa elämääsi. Sitä ei elä kukaan muu kuin sinä. Älä syytä muita vaan elä tässä ja nyt. Ulos kävelylle.
- Anonyymi
Olet varmasti sen ikäinen että on aika katkaista napanuora. Sinä odotat muutosta joka ei tule tapahtumaan. Sinä odotat ja toivot jolloin sinä et itse elä omaa elämääsi. Sanoit ettet tarvitse äitisi rahoja. Ymmärrän että jokainen lapsi haluaa äidin rakkautta. Mutta jos äitisi ei halua muuttua niin luovuta ja tee elämästäsi itsesi näköinen. Äitisi on sinulle kaikesta kamaluudessaan rakas. Sinä et vihaa nähtävästi äitiäsi vaan hänen tekojaan. Onko näin?
- Anonyymi
Lisään vielä. Että oletko harkinnut terapiaa tai muuta keskusteluavun hakemista. Koska kuulostaa siltä että olis paikka hakea apua. Voin omasta kokemuksesta sanoa ettei koskaan ole myöhäistä saada muutosta omaan elämään.Jos sitä vaan tahtoo.
- Anonyymi
Ei kusipäiltä mitään tukea saa. Samanlaisia paskoja kuin muutkin. Olisi se pitänyt arvata. Ei olisi kannattanut paskoille avautua.
- Anonyymi
Sä vaikutatkin lapselta joka tarttee äitiä.
- Anonyymi
Sanon, että en ole täydellinen, mutta en ansaitse mitä tahansa kohtelua. Olen jo pitkään elänyt omaa elämääni. En vain halua, että minua määräillään enää. En ole terapian tarpeessa. Vastaajat eivät lukemaan koko kirjoitustani. Saan kihlatustanikin enemmin tukea kuin täältä. En vihaa äitiäni, mutta hänen käytöstään vihaan suuresti. Minulta ei heru ymmärrystä hänelle. Koiran ja ihmisen ero on siinä, että koira ymmärtää, mutta ihminen ei. Monikaan ei ymmärrä sitä, että ihminen saattaa järkyttyä läheisensä sanoista. Heti ohjataan terapiaan.
- Anonyymi
Uskotko, että maailmassa ei ole montakaan ihmistä, joka ei olisi koskaan joutunut kuulemaan järkyttäviä sanoja läheiseltään. Tai joka ei olisi itse koskaan sanonut järkyttäviä sanoja läheiselleen. Eikä maailma siihen kaadu.
Aikuisen ihmisen ei tarvitse olla äidin kanssa missään tekemisissä, jos se tuntuu pahalta. Hankkiudu parempaan seuraan! Kihlattujen kuuluu huolehtia toisistaan enemmän kuin äidin aikuisista lapsistaan. Aikuistu, ota vastuu omista asioistasi äläkä syyttele muita! - Anonyymi
no anteeksi. Roiku sitten äidissäsi kiinni. Ei se multa ole pois
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
no anteeksi. Roiku sitten äidissäsi kiinni. Ei se multa ole pois
Roiku itse.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Uskotko, että maailmassa ei ole montakaan ihmistä, joka ei olisi koskaan joutunut kuulemaan järkyttäviä sanoja läheiseltään. Tai joka ei olisi itse koskaan sanonut järkyttäviä sanoja läheiselleen. Eikä maailma siihen kaadu.
Aikuisen ihmisen ei tarvitse olla äidin kanssa missään tekemisissä, jos se tuntuu pahalta. Hankkiudu parempaan seuraan! Kihlattujen kuuluu huolehtia toisistaan enemmän kuin äidin aikuisista lapsistaan. Aikuistu, ota vastuu omista asioistasi äläkä syyttele muita!En ole väittänyt, että olisin ainoa järkyttynyt. En ole enää missään tekemisissä äitini kanssa. Minulla on hyvää seuraa. Kyllä minä alku järkytyksen jälkeen olen selviämässä. Syyttelen, jos on aihetta.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Roiku itse.
itehän sä roikut äidissäsi kii. Älä muhun pura sun huonoa äitisuhdetta
- Anonyymi
Sulla on kumppani niin sittenhän sulla on kaikki hyvin. Sinä saat häneltä tukea.
- Anonyymi
Se on totta, Yksi joka ymmärsi.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se on totta, Yksi joka ymmärsi.
Niin ja haukut sit mut muissa viesteissö jotka ei miellytä sua. Mutta hyvä että napanuora on katkaistu jos tuo yksi viesti oli aloittajan
- Anonyymi
Kivaa että voit syyttää äitiäsi kehnosta tilastasi . Toiset voivat syyttää vain itseään
- Anonyymi
Miten niin kehno tila? Olen hemmeti tyytyväinen,
- Anonyymi
Harva 50-60-luvuilla syntynyt on tilaustyö vaan on syntynyt vahingossa tai niin ihmisten näkökulmasta.. Niin minäkin sain alkuni tukkilaiskämpän romanssista 50-luvun puolessa välissä. En tiedä olisivatko vanhempani avioituneet jos en olisi ilmoitellut tulostani ja jos olisi aborttilaki ollut voimassa vaikka kyllä silloinkin olivat lääkärit toimittaneet raskauksia pois.
Äiti oli etäinen ja kylmä ja en muista monta kertaa istuneeni äidin sylissä. Isäkin saattoi jopa kiusata, ärsyttää ja kun menin päälle vedellä remmillä että verenpurkaumat näkyivät iholla viikkoja. Henkistä ja fyysistä pahoinpitelyä! Muistan joskus äidin huokailleen itsekseen että kun tytöt, meitä on kolme, kasvaisivat, menisivät naimisiin ja muuttaisivat omilleen ja kerran isä sanoi vajassa askareittensa lomassa, että kun te kasvatte isoksi, hän ottaa äitistä eron. Oli se järkytys hieman päälle kymmenvuotiaalle. Isä käytti viikonloppuisin alkoholia, ja juomakavereita pyöri kotona ja tietenkin äiti nalkutti ja vanhempien välit olivat kireät mutta kyllä isä työnsä hoiti ja olikin ahkera työmies työpaikalla ja kotona ja samoin äiti pientilan emäntänä.
Koulussa koin myös kiusaamista ja ei ollut alaluokalla kaveria. Avioliittoon meni nuoruuden rakkauden kanssa, mutta mies petti ja lähti lopussa toisen matkaan. Lapsia ei ole. Vanhemmat kuolivat nuorina infarkteihin, isä 58-vuotiaana ja äiti 67-vuotinaana. Aikuisena siskot ovat etääntyneet ja eivät pidä yhteyttä kuin vain sukujuhlissa tavataan. En oikein osaa ketään päästää lähelle, puhumattakaan kiintymyksestä. En kokenut surua vanhempien kuollessa. Miehen pettämisuutiset olivat raskas paikka ja vaikka sovittiin luottamus meni ja elimme kai sitten vuosia vain saman katon alla kaverisuhteella ja aviollista kanssakäymistä oli. Eron jälkeen rakastuin syvästi mutta toinen osapuoli ei kokenut samaa ja yhteydenpitomme hiipui. Oikeastaan en sitten enää osaa kiintyä ihmisiin ja olen oppinut selviämään yksin.
Minua on jo teinistä alkaen auttanut vanha usko Jumalaan ja Kristukseen ja tiedän etten ole täällä sattuman oikkuna. Vaikka ihmiset ovat pettäneet, vanhemmat eivät osanneet antaa rakkautta omien rikkinäisyyksiensä takia, en ole heille katkera ja olen antanut anteeksi. Jumala rakastaa ja minulla on täällä ainutlaatuinen aika ja tehtävä! He tekivät parhaansa, tarjosivat katon pään päälle, elatuksen ja meillä oli koti. Jumala on heidät vanhemmikseni valinnut! Jumalan luoma luonto on terapeuttinen ja hoitava! Ja onhan elämä ajassa kuitenkin arvokas lahja ja kokemus! - Anonyymi
Äiti suhteet on joskus hankalia mutta itse olen oppinut pitämään etäisyyttä ja rajoista kiinni niin ettei loukata. Mies ei saanut koskaan hyväksyntää vanhemmiltaan vaikka kuinka yritti lopulta vuosikymmenten päästä ymmärsi ettei sitä saa.Itse näin tilanteen jo seurustelu vuosina ja yritin tukea ja auttaa mutta luovutin koska en myöskään saanut hyväksyntää heiltä. Parasta on keskittyä omaan parisuhteeseen ja elämään.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa
En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod225164- 254358
- 272471
- 342254
- 371998
- 151918
En ole koskaan kokenut
Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka191597- 121531
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons211257Kerranki asiat oikein
Ilkka ja muut pienpuolueeet...teitte hyvän työn kun valitsitte pätevän henkilön virkaan eikä kepulle passelia!! Jatkakaa101174