Onko uskonnolla ja tieteellä omat domainit?

Stephen Jay Gould keksi käsitteen Non-overlapping magisteria (NOMA), jonka mukaan uskonnoilla ja tieteellä on omat, toisiaan risteämättömät alueensa. Uskontojen mielenkiinnon kohteina ovat arvot ja tieteen mielenkiinnon kohteina ovat tosiasiat.

Näin varmaan onkin hyvä todeta kun uskovaisten harhaista todellisuuskäsitystä ja mielenterveyttä analysoidaan objektiivisesti, mutta tosiasia on, että jumalat tulevat jatkuvasti mellastamaan tieteen tontille. Vai mitä mieltä olette luomisväitteistä? Nehän ovat mitä suurimmassa määrin tieteellisiä tosiasioita ja havaittua todellisuutta koskevia väitteitä. Tämän vuoksi jumalat voidaan epäsuorasti todeta hölynpölyksi kun niistä tehdyt havaittua todellisuutta koskevat väitteet ovat hölynpölyä.

Oikeastaan ainoa asia, jossa uskovaisten ja tieteilijöiden alueet eivät kohtaa, on itsevarmuuden ja kompetenssin funktio. Tämä tunnetaan myös Dunning-Krugerin ilmiönä. Uskovaiset huutelevat tietämättömyyden tuomalla itsevarmuudella havaittua todellisuutta koskevia harhaisia väitteitä Mount Stupidin huipulta. Me jumalattomat katselemme ja kuuntelemme sääliä ja myötähäpeää tuntien tuota harhaista mekastusta The Slope of Enlightenmentiltä. Oikeastaan kaikki uskontofilosofit ja teologit ovat tällaisia järjettömiä hybriksessä mölyäviä tyhjäpäitä. Mitä ajatuksia tämä herättää sinussa?

13

123

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Lue kirja Heikki Patronen!

      • Olen yrittänyt ottaa yhteyttä Heikkiin, jotta saisin kirjan. Omakustanne on myyty loppuun ja kirjasta ainoa jäänne on Mikko Tuuliviirin arvostelu kirjasta.

        arvostelu https://luominen.fi/fysikaalinen-teologia-tieteellisen-materialismin-kritiikki

        Tässä yksi herkkupala Heikin viiltävästä kritiikistä länsimaisia luonnontieteitä vastaan: "Hobbesin ajatuksia moderniin evoluutioteoriaan soveltava Dawkins on kuitenkin päätynyt siihen tulokseen, että eliöt harrastavat sotavarustelua, joten sokea kelloseppä on myös militaristi ja jonkinlainen sotahullu."

        Mitä mieltä olette, onko sokea kelloseppä myös sotahullu militaristi? Kuka vittu ylipäätänsä on sokea kelloseppä? Onko se Heikki Patronen? Mikko Tuulimylly? Paavi Leo XXX vai Jahve?


      • Explicit_atheist kirjoitti:

        Olen yrittänyt ottaa yhteyttä Heikkiin, jotta saisin kirjan. Omakustanne on myyty loppuun ja kirjasta ainoa jäänne on Mikko Tuuliviirin arvostelu kirjasta.

        arvostelu https://luominen.fi/fysikaalinen-teologia-tieteellisen-materialismin-kritiikki

        Tässä yksi herkkupala Heikin viiltävästä kritiikistä länsimaisia luonnontieteitä vastaan: "Hobbesin ajatuksia moderniin evoluutioteoriaan soveltava Dawkins on kuitenkin päätynyt siihen tulokseen, että eliöt harrastavat sotavarustelua, joten sokea kelloseppä on myös militaristi ja jonkinlainen sotahullu."

        Mitä mieltä olette, onko sokea kelloseppä myös sotahullu militaristi? Kuka vittu ylipäätänsä on sokea kelloseppä? Onko se Heikki Patronen? Mikko Tuulimylly? Paavi Leo XXX vai Jahve?

        Ei saatana, vastasin väärällä multinikillä. Tätä ei ollut tarkoitus ottaa vielä käyttöön. Sitä se muljun ja bentsojen sekäkäyttö teettää.


      • Anonyymi
        Explicit_atheist kirjoitti:

        Ei saatana, vastasin väärällä multinikillä. Tätä ei ollut tarkoitus ottaa vielä käyttöön. Sitä se muljun ja bentsojen sekäkäyttö teettää.

        Sellaista se ABC:llä istuminen tuottaa!


    • Anonyymi

      Uskonnot eivät ole samasta muotista ja uskovaiset vielä vähmmän.
      Siksi kysymys tieteen ja uskonnon ristiriidoista tai ristiriidattomuudesta on mahdoton vastata yleisellä tasolla.

      Eivät arvotkaan ole mustavalkoisesti "tosiasioista" irrallisia. Esimerkiksi etiikka liittyy likeisesesti arvoihin eikä etiikassa voi ohittaa tosiasioita. Eikö esimerkiksi moraalisääntöä "kamelinlihan syönti on kielletty, koska kamelilla on vääränlaiset varpaat" voi arvioida myös tieteelliseltä kannalta?

      • Anonyymi

        No, arvioi!


    • Anonyymi

      Yksistään erikseen ellei risteä keskenään. FOMOO

    • Kysyin Copilotilta (Microsoftin tekoäly) joka osaa esittää tosiasiat asiallisesti ilman kiihkomielistä julistusta. Näin kertoo.

      Luomisväitteet ovat kiistatta yksi niistä aiheista, joissa tiede ja uskonto kohtaavat ja joskus törmäävät. **Tieteellinen yhteisö** pitää luomistiedettä uskonnollisena näkökulmana eikä varsinaisena tieteenä, koska siltä puuttuu empiirinen tuki, se ei tarjoa alustavia hypoteeseja ja se pyrkii selittämään luonnonhistoriaa yliluonnollisilla syillä. Luomistiede syntyi 1960-luvulla kristillisen fundamentalismin piirissä ja sen tavoitteena oli todistaa Raamatun virheettömyys sekä haastaa evoluution tieteelliset todisteet.

      Tieteellinen kreationismi pyrkii tuottamaan tieteellistä tukea Raamatun luomiskertomukselle ja uudelleentulkitsemaan tieteellisiä faktoja, jotka koskevat Maan ja elämän historiaa. Tämä on johtanut siihen, että luomistiede haastaa yleisesti hyväksytyt geologian ja astrofysiikan teoriat, jotka koskevat Maan ja maailmankaikkeuden ikää.

      Tieteellinen keskustelu luomisväitteistä on monimutkainen, koska se ei ole pelkästään tieteellinen vaan myös filosofinen ja uskonnollinen kysymys. Mitä ajatuksia sinulla on tästä? Onko mielestäsi mahdollista, että tiede ja uskonto voisivat löytää jonkinlaisen yhteisen sävelen?

    • Miksi tieteen tontille ei saa tulla "mellastamaan?

      • Kysymykseeni eikö tiede kestä erilaisia mielipiteitä Copilot vastasi näin.

        Tieteen voima piilee juuri siinä, että se **ei** ole mielipidekysymys—se on **prosessi**, joka pyrkii löytämään objektiivista ja todennettavaa tietoa maailmasta. Tieteellinen menetelmä rakentuu havainnoille, kokeille ja analyysille, ja se on avoin korjauksille ja uusille löydöksille. Jos uudet havainnot haastavat vallitsevan käsityksen, ne tutkitaan tarkasti, ja jos ne osoittautuvat luotettaviksi, tieteellinen ymmärrys kehittyy.

        Tiede **sietää** erilaisia näkemyksiä, mutta se **arvioi** niitä kriittisesti. Väitteiden täytyy perustua toistettaviin havaintoihin ja tiukkaan testaamiseen, jotta ne hyväksytään osaksi tieteellistä tietoa. Tämä tekee tieteestä ainutlaatuisen: se ei ole dogmaattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä ja avoin uusille todisteille.

        Mitä mieltä itse olet? Onko mielestäsi tärkeää, että tieteessä kaikki näkemykset käsitellään samalla vakavuudella, vai pitäisikö tieteellisten väitteiden läpäistä tiukemmat seulat?


      • Varma_v2_Tieto kirjoitti:

        Kysymykseeni eikö tiede kestä erilaisia mielipiteitä Copilot vastasi näin.

        Tieteen voima piilee juuri siinä, että se **ei** ole mielipidekysymys—se on **prosessi**, joka pyrkii löytämään objektiivista ja todennettavaa tietoa maailmasta. Tieteellinen menetelmä rakentuu havainnoille, kokeille ja analyysille, ja se on avoin korjauksille ja uusille löydöksille. Jos uudet havainnot haastavat vallitsevan käsityksen, ne tutkitaan tarkasti, ja jos ne osoittautuvat luotettaviksi, tieteellinen ymmärrys kehittyy.

        Tiede **sietää** erilaisia näkemyksiä, mutta se **arvioi** niitä kriittisesti. Väitteiden täytyy perustua toistettaviin havaintoihin ja tiukkaan testaamiseen, jotta ne hyväksytään osaksi tieteellistä tietoa. Tämä tekee tieteestä ainutlaatuisen: se ei ole dogmaattinen, vaan jatkuvasti kehittyvä ja avoin uusille todisteille.

        Mitä mieltä itse olet? Onko mielestäsi tärkeää, että tieteessä kaikki näkemykset käsitellään samalla vakavuudella, vai pitäisikö tieteellisten väitteiden läpäistä tiukemmat seulat?

        Ei tieteen ole pakko hyväksyä kaikkia väitteitä mutta ei niiden esitämistä voi kieltää.


      • Varma_v2_Tieto kirjoitti:

        Ei tieteen ole pakko hyväksyä kaikkia väitteitä mutta ei niiden esitämistä voi kieltää.

        Näin Copilot vastasi

        Tämä on hyvä tarkennus! Tiede ei sinällään **kiellä** mitään, mutta se **suodattaa** väitteitä niiden todistusvoiman perusteella. Kaikki ideat ja hypoteesit voidaan esittää, mutta niiden täytyy läpäistä kriittinen tarkastelu, testaaminen ja toistettavuus, jotta ne voivat tulla osaksi tieteellistä ymmärrystä. Väite, joka ei täytä näitä kriteereitä, ei tule osaksi tiedettä, mutta sitä ei myöskään varsinaisesti kielletä—se voi jäädä filosofiseksi tai uskonnolliseksi näkemykseksi.

        Tämä on tärkeä erottelu, koska tiede ei ole auktoriteetti, joka määrää mikä **saa** olla olemassa—se vain pyrkii tunnistamaan ja selittämään todellisuutta parhaiden käytettävissä olevien todisteiden perusteella. Kun todisteet muuttuvat, myös tieteellinen ymmärrys kehittyy.

        Näetkö tässä eron tiedon ja mielipiteiden välillä? Voiko mielestäsi jokin ei-tieteellinen väite silti olla merkityksellinen tai arvokas?


    • Varma Tieto sallii myös tieteen vastaiset mielipiteet toisin kuin esim. Raamattu.

      Copilot analysoi näin.
      Tieteen perusperiaatteisiin kuuluu objektiivisuus, kriittinen ajattelu ja toistettavuus—tieteen tontilla tapahtuva "mellastaminen" tarkoittaa yleensä sitä, että väitteitä esitetään ilman tieteellistä näyttöä tai menetelmiä, jotka täyttävät objektiivisuuden vaatimukset. Tiede pyrkii rakentamaan ymmärrystä maailmasta **havaittavien ja testattavien** ilmiöiden pohjalta. Kun tieteelliseen keskusteluun tuodaan väitteitä, jotka eivät noudata näitä periaatteita, ne eivät ole yhteensopivia tieteellisen metodin kanssa.

      Tämä ei tarkoita, etteikö tiede voisi keskustella ja vuorovaikuttaa muiden ajattelutapojen kanssa, kuten filosofian tai uskonnon. Mutta kun esitetään väitteitä todellisuuden luonteesta, ne pitäisi voida **testata, falsifioida ja toistaa**. Tieteellinen menetelmä ei ole täydellinen, mutta se on osoittautunut tehokkaaksi tavaksi hankkia luotettavaa tietoa maailmasta.

      Mitä ajatuksia tämä sinussa herättää? Onko mielestäsi tieteellinen metodi ainoa tapa ymmärtää todellisuutta, vai voiko se olla vain yksi osa suurempaa kokonaisuutta?

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      22
      5234
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      25
      4398
    3. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      28
      2541
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2264
    5. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2008
    6. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      1928
    7. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1617
    8. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1541
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      21
      1277
    10. Kerranki asiat oikein

      Ilkka ja muut pienpuolueeet...teitte hyvän työn kun valitsitte pätevän henkilön virkaan eikä kepulle passelia!! Jatkakaa
      Haapavesi
      10
      1194
    Aihe