Ilmeisesti joudutaan alkaa turpeesta kehittään tuotteita velan seljättämiseksi. Hiili osataan jo ottaa hyötykäytöön turpeenkin tuprutteluista. Siitä tehdään vaikka bensaa, muun ohella. Nämä takavuosien poliittiset saasteet muuttuneet uudella teknologialla hyötykäyttöön tarpeellisiksi. Puu alkaa olla jo niin kaluttu, ettei lisiä paljoa ole. Lakot vielä alaa painaa, juuri oli UPM poliittisissa lakoissa 3 kuukautta, se saatiin juuri ratkaistua, työmiehet näinä päivinä palaa työpakoilleen. Poliittiset lakot maksaa miljardeja. Sahoja lakkasi peräti 3 kappaletta. Kuten paperitehtaitakin lopettaa ja lopetti.
Lakkomaassa eivät niin ole kannattavia.
Lainaus>:
"Kun hallitus aloitti kaksi vuotta sitten työnsä, sen tärkein tavoite oli lopettaa Suomen velkaantuminen. Se oli hyvä tavoite. Hallitusohjelmaan kirjattiin kovat menoleikkaukset hyvinvointialueille, sosiaaliturvaan ja hallintoon. Tavoitteeksi asetettiin 100 000 uutta työllistä ja talouskasvun vauhdittaminen. Hallitus ryhtyi toteuttamaan leikkauksiaan ripeästi. Vuosi sitten vauhtia vielä lisättiin: tehtiin lisäsäästöjä ja korotettiin arvonlisäveroa kesken vuoden. Myös alempia ALV-kantoja nostettiin.
Kaikkien yhteiseksi harmiksi talouskasvua ei ole kuulunut. Velkaantuminen ei ole hidastunut. 100 000 uuden työpaikan sijaan nyt työttömiä on 50 000 enemmän kuin kaksi vuotta sitten. Tilanne on siis aivan päinvastainen kuin hallitus tavoitteli.
Samalla hallitus on joutunut tekemään suuria lisäpanostuksia puolustukseen. Taloutta rasittaa myös hallituksen päättämä neljän miljardin euron investointiohjelma, josta ei ole tingitty edes Turun tunnin junan osalta. Niinpä hallitus kävi viikko sitten erittäin vaikeassa tilanteessa puoliväliriiheen, jossa linjataan tulevien vuosien taloutta. Jotain oli keksittävä.
Riihessä hallitus päätti tehdä talouspolitiikassaan täyskäännöksen: tuloveroja kevennetään seuraavan kahden vuoden aikana yli miljardilla eurolla, ja yhteisöveroa lasketaan 20 prosentista 18 prosenttiin vuoden 2027 alusta.
Veronalennusten suorat kustannukset ovat 2,3 miljardia euroa. Hallituksen linjamuutos on melkoinen ja jättää ristiriitaisen kuvan. Veronalennukset voivat kyllä vauhdittaa talouskasvua ja tuoda lisää verotuloja, mikä on hyvä asia. Mutta talousasiantuntijoiden kiistaton näkemys on, että kokonaisuudessaan päätökset tarkoittavat velkaantumisen kiihtymistä. Lisäksi yhteisöveron alennus astuu voimaan vasta seuraavan hallituksen aloittaessa työnsä. Herää kysymys, miksi tällaisia päätöksiä ei tehty jo aikaisemmin.
Joka tapauksessa seuraava hallitus on todella tiukan paikan edessä. Talouden alijäämä on paisumassa ennennäkemättömäksi. Tämä on hallituksen suurin epäonnistuminen sen omiin tavoitteisiin nähden.
Pettymystä aiheuttaa myös se, että kehysriihessä mopen osille jäivät pk-yritykset, maa- ja metsätalous sekä kuntatalous. Isoon ongelmaan – eli rahoituksen saantiin – ei tullut uusia ratkaisuja.
Maa- ja metsätalouden osalta toistettiin vain hallitusohjelman kirjauksia. Konkretia puuttuu. Päätös laskea ruoan arvonlisäveroa 0,5 prosenttia on niin kosmeettinen, että sillä ei ole käytännön merkitystä. Lisäksi hallitus ei pääomittanut Makeraa. Tällä hetkellä jopa 50 % maatalouden investoinneista jää ilman rahoitusta.
Kuntien valtionosuuksiin tulee leikkaus, joka näkyy koulutuksessa. Samalla yhteisöveron kevennys syö myös kuntien verotuloja. Hallitus perustelee toimia kasvun tarpeella. Tavoite on oikea, mutta paljon jää nyt uskon varaan. Lisäksi näyttää myös siltä, että monia päätöksiä on räätälöity omille sidosryhmille.
Toivon vilpittömästi, että kasvu käynnistyy. Muuten Suomen talous on aivan mahdottomassa tilanteessa hallituksen päättäessä kautensa 2027. Se tuskin oli kenenkään tarkoitus."
Lainaus: keskustan kansanedustaja T Mehtälä
Ilman talouskasvua seuraava hallitus on pulassa
20
260
Vastaukset
Kepun kannatus ei takuuvarmasti lähde koskaan lentoon, jos politiikka lepäisi jossain turpeessa. Kas kun ei Pekkarisen tupeessa.
Suomen ainoa menestysresepti on koulutuksen lisääminen. Sen seurauksena voimat pitää keskittää korkean osaamisen teknologiateollisuuteen. Tähän antaa mahdollisuuden ns. vihreä teknologia eli vetyteollisuus ja muu uusituvan energian tuottamiseen kytketyvä teollisuus. Vanhoista teollisuusaloista jäänmurtajien rakentamisella näyttäisi olevan markkinoita. Ylipäänsä arktiseen osaamiseen kannattaisi satsata. Norja lienee tässä meitä valovuosia edellä, mutta sen vanavedessä voisi mennä. Luonnovaroista harvinaiset maametallit oivat olla sekä Suomen että Ruotsin voimavaroja. Eivät asia kovin huonoilta näytä, mutta kaikki turpeseen, tupeeseen ja ym. Kepu- ja persu-hömppään kannattaa heti unohtaa.- Anonyymi
Turve on uusiutuva. Ennen maksettiin puulla, nyt tulevaisuus runsaissa turvevaroissa.
Ei 3 kk UPM lakoilla mitään makseta. Turve kaasut osataan hyödyntää. Anonyymi kirjoitti:
Turve on uusiutuva. Ennen maksettiin puulla, nyt tulevaisuus runsaissa turvevaroissa.
Ei 3 kk UPM lakoilla mitään makseta. Turve kaasut osataan hyödyntää.Turve on todellakin uusiutuva energialähde kuten puubiomassakin. Mutta arvaapa mitä? Kun puubiomassan uusiutuminen kestää 60 - 80 vuotta, suoturpeen uusiutuminen vie 6000 - 8000 vuotta eli sata kertaa kauemmin kuin puiden kasvu. Kun siis kaikki turve on käytetty, pitäisi odottaa vähintään 6000 vuotta sen uudistumista.
Turvevarat eivät ole kovin runsaat, kun puhutaan energiatuotantoon käyttökelpoisesta turpeesta. Sen osuus kaikesta turvevarannosta on vain noin kymmenesosa.
https://yle.fi/a/3-11908304- Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Turve on todellakin uusiutuva energialähde kuten puubiomassakin. Mutta arvaapa mitä? Kun puubiomassan uusiutuminen kestää 60 - 80 vuotta, suoturpeen uusiutuminen vie 6000 - 8000 vuotta eli sata kertaa kauemmin kuin puiden kasvu. Kun siis kaikki turve on käytetty, pitäisi odottaa vähintään 6000 vuotta sen uudistumista.
Turvevarat eivät ole kovin runsaat, kun puhutaan energiatuotantoon käyttökelpoisesta turpeesta. Sen osuus kaikesta turvevarannosta on vain noin kymmenesosa.
https://yle.fi/a/3-11908304Höpsistä olet puna-aatteesi vanki. Turve kasvaa puolta enemmän hehtaarille kuin puu.
Turve 10 m2. Puu 5 m2. Ravinnevalumia kosteikkona imevä turve voi kasvaa jopa 50 kuutiota vuodessa hehtaarille. Turve on siis yksi nopea kasvuisimmista Pohjolan lyhyen kesämme biomassaa tuottavista ja hiiltä sitovista luonnonvaroista.
Puu kasvaa noin puolta vähemmän, ja hehtaarille mitattuna, sen voit tarkistaa muualta kuin aatteesi sivuilta. Metsämaalla puuston vuotuinen keskikasvu hehtaarilla on 5,1 kuutiometriä. Maakunnista Kanta-Hämeessä on suurin puuston keskikasvu, 8,5 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Lapissa keskikasvu jää 2,1 kuutiometriin hehtaarilla.
-puusto kasvaa n 105 miljoonaa kuutiometriä vuosittain. Mäntyvaltaisissa metsissä puuston kasvu on nopeinta ikäluokassa 21–40 vuotta. Ikäluokassa 41–60 vuotta kasvu hieman alenee, ja sitä varttuneemmissa ikäluokissa kasvu alenee jo selvemmin, jopa lakkaa kokonaan.
Uusiutuva uusiututumaton luonnonvara
Kun laitetaan tunnetta riittävästi mukaan ja unohdetaan tarkistettavat numerot, niin turve ja suot ovat Suomessa ehtyvä luonnonvara -näin vihreät levittäneet aatettaan, tyhmempiin uponnut.
Todellisuus ihan toista: Vuosittain Suomen rajojen sisäpuolelle TURVE KASVAAA vuodessa noin 35 miljoonaa kuutiometriä uutta turvetta eli viimeisen viidenkymmenen vuoden aikana turvetta on korjattu 800 miljoonaa kuutiometriä ja uutta on kasvanut 1 750 miljoonaa kuutiometriä. Eli Suomen suovarat ovat suuremmat kuiTurvepääoma kasvaa vuosittain 2,7-kertaisesti verrattuna nykykäyttöön
VTT:n ja GTK:n laskelmissa energiakäyttöön hyödynnettävissä olevan suoalan energia on 13 miljardia MWh.
- Pörssisähkön hinnalla turvevarallisuutemme olisi 390 miljardia euroa.
n koskaan ja kasvu kiihtyy.
Geologisen tutkimuslaitoksen mukaan Suomen geologisten soiden (turpeen paksuus yli 30 cm ja suon pinta-ala yli 20 hehtaaria) turpeen määrä suokuutioina on 70 miljardia kuutiometriä. Eli tuossa luvussa ei ole alle 20 hehtaarin soiden turvetta lainkaan eli laskelmassa on ainakin riittävästi turvamarginaalia. Olemme siis käyttäneet 50 viimeisen vuoden aikana 1 % turvevaroista. Mutta kun se turve paholainen uusiutuu, vaikka se kuinka on luokiteltu uusiutumattomaksi ja uhanalaiseksi.
Jokin turveasioissa ei täsmää Suomessa. Ruotsissa turvetta on 15 prosenttia ja Suomessa 29 prosenttia valtion maa-alasta. Kaikki turve on muodostunut jääkauden jälkeen, kun taas fossiiliset polttoaineet ovat 50-100 miljoonaa vuotta vanhoja eli kymmeniä tuhansia kertoja turvetta vanhempia. Turvetta muodostuu koko ajan lisää kasvien kasvaessa, kuollessa ja maatuessa. Siksi turve on uusiutuva luonnonvara – Ruotsissa.
Suomen maapinta-alasta 86 prosenttia eli 26,2 miljoonaa hehtaaria on metsätalousmaata. Metsätalousmaasta reilu kolme neljäsosaa on metsämaata. Metsätalousmaasta kymmenen prosenttia on heikompikasvuista kitumaata ja 13 prosenttia lähes tai täysin puutonta joutomaata. Metsämaalla puuston vuotuinen keskikasvu hehtaarilla on 5,1 kuutiometriä. Maakunnista Kanta-Hämeessä on suurin puuston keskikasvu, 8,5 kuutiometriä metsämaan hehtaarilla. Lapissa keskikasvu jää 2,1 kuutiometriin hehtaarilla. - Anonyymi
mielipidepankki kirjoitti:
Turve on todellakin uusiutuva energialähde kuten puubiomassakin. Mutta arvaapa mitä? Kun puubiomassan uusiutuminen kestää 60 - 80 vuotta, suoturpeen uusiutuminen vie 6000 - 8000 vuotta eli sata kertaa kauemmin kuin puiden kasvu. Kun siis kaikki turve on käytetty, pitäisi odottaa vähintään 6000 vuotta sen uudistumista.
Turvevarat eivät ole kovin runsaat, kun puhutaan energiatuotantoon käyttökelpoisesta turpeesta. Sen osuus kaikesta turvevarannosta on vain noin kymmenesosa.
https://yle.fi/a/3-11908304Se mitä vahinkoa turvetuotanto luonnolle aiheuttaa vielä tähän lisäten.
Huvittavaa että diplomi-insinööri ei ihan perusasioita tiedä turpeen uusiutumisesta.
Turvetuotanto on vähän sama kuin hakepuu. Kepulaista tukisispolitiikkaa. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Se mitä vahinkoa turvetuotanto luonnolle aiheuttaa vielä tähän lisäten.
Huvittavaa että diplomi-insinööri ei ihan perusasioita tiedä turpeen uusiutumisesta.
Turvetuotanto on vähän sama kuin hakepuu. Kepulaista tukisispolitiikkaa.Ei mitään aiheuta, turve on yksi osa luontoa. Ei haittaa jos vähän pintaa ohennetaan
muutaman takaisen sadanvuoden tasolle. 10 v kasvu 1 cm, 100 v kasvu 10 cm
400 v kasvu on 40 cm. Turve on uusiutuva. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Ei mitään aiheuta, turve on yksi osa luontoa. Ei haittaa jos vähän pintaa ohennetaan
muutaman takaisen sadanvuoden tasolle. 10 v kasvu 1 cm, 100 v kasvu 10 cm
400 v kasvu on 40 cm. Turve on uusiutuva.Eihän se haittaakaan, mutta jos se turve poltetaan, ympäripäästöt ovat kamalat.
- Anonyymi
Kerroppa MPP mistä saa harhaan johtavat tietosi. Veikkaan ihan päästäsi joka ei näitä osaa kun punavihreä aate mukana, joka vääristä lukuja. Heitit sellaisen haasteen kehään joka päin peetä!.
Turve kasvaa hehtaarille n 10 m2 vuosittain, puu kasvaa hehtaarille n 5 m2 vuosittain. Väitit ihan toista.
Turpeestakin osataan jo hiilimonoksiidi ottaa talteen ja tehdä siitä uutta polttoainetta.
Turve on mainio sekoitettuna hakkeeseen polttouuneissa, käyttö sekoitettuna paranee.Näkyyhän tuossa linkissäni se asiantuntija eli Geologisen tutkimuskeskuksen erikoistutkija Jukka Turunen. Siitä kun lukee, niin normaalijärjellä varustettu saa kyllä selvän. Ei minun ole tarvinnut omasta päästäni näitä asioita kertoa, kun kerran asiantuntijatietoa on saatavilla.
- Anonyymi
Salmisaaren kivihiilivoimala poistui käytöstä, jatkaa puupelleteillä.
Puupelletti on energiatiivis ja tiivistetty polttoaine, joka valmistetaan puristamalla puupuru pieniksi ja tasalaatuisiksi pellettimuotoisiksi paloiksi. Puupelletit palavat puhtaasti ja tuottavat vähän tuhkaa, mikä helpottaa niiden käyttöä lämmityksessä ja vähentää puhdistustarvetta.
Vuosaareen rakennettu biolämpölaitos käyttää puuhaketta, siihen lisänä olisi turve kannattavaa. Kuluttaa kovina pakkaspäivinä n 70 rekallista vuorokaudessa haketta.
Helsingin Hanasaaressa on ollut kaksi eri voimalaa: Hanasaaren A-voimala, joka on purettu, sekä B-voimala, joka on suljettu.
B-voimalaitos tuotti lähinnä kivihiilestä ja osittain myös puupelleteistä sähköä 220 MW:n ja lämpöä 420 MW:n teholla, Laitoksen hyötysuhde sähkön ja kaukolämmön yhteistuotannossa oli 86 prosenttia. Voimalaitos suljettiin 1. huhtikuuta 2023. - Anonyymi
Hallitus, nuorena nukkunut!
- Anonyymi
Hallitukset tulevat toimeen ilman talouskasvuakin. Käytännössä kaikki ministerit elävät joka tapauksessa yltäkylläisyydessä.
Kansantalous per capita on jämähtänyt paikalleen, vaikka kansaa on koko ajan koulutettu. Siksi koulutususkon joutuu kyseenalaistamaan. Siis se, että lisääntyvä koulutus ratkaisia talouskasvujumin, on käyttökelpoiseksi tavaksi liian epätodennäköinen.
Sisäinen devalvaatio on selvästi järkevin ratkaisu. Mikäli meillä vallitsee täystyöllisyys, tämäkään ei auta. Silloin liian suuri osa työikäisestä väestöstä lepää laakereillaan. Siihen voi auttaa vain se, että kansantalouden kannalta negatiivisten ihmisten tulotasoa alennetaan.
Ilmeisesti kokoomus ja perussuomalaiset ovat päätyneet tuolle kannalle. Käsitys voi olla realistinen. Mikäli niin on, mahdollinen vasemmiston suurmenestys seuraavissa eduskuntavaaleissa merkitsee lopullista tuhoa.- Anonyymi
Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 55% suhteessa BKT:hen !
Luku on teollisuusmaiden korkeimpia eli huonoimpia lukuja !
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Lopputuloksena on julkinen velka jonka määrä oli vuoden 2024 lopussa runsaat 220 miljardia Euroa ! Velka on peräisin pääosin ulkomailta !
Tämä on se meidän perintö tuleville sukupolville ! - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 55% suhteessa BKT:hen !
Luku on teollisuusmaiden korkeimpia eli huonoimpia lukuja !
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Lopputuloksena on julkinen velka jonka määrä oli vuoden 2024 lopussa runsaat 220 miljardia Euroa ! Velka on peräisin pääosin ulkomailta !
Tämä on se meidän perintö tuleville sukupolville !Tällainen vertailu, missä tarkastellaan julkisten menojen suhdetta BKT:hen maittain ei ole ongelmaton eikä yksiselitteinen. Kysymys on siitä, mitä kaikkea julkisilla menoilla katetaan ja minkä on julkisten menojen vaihtoehtoiskustannus.
Voidaan ottaa esimerkiksi vaikkapa terveydenhoito. Joissain maissa kuten Suomessa suurin osa terveydehoidosta katetaan julkisilla varoilla. Sen vaihtoehtoiskustannuksena on terveydenhoidosta aiheutuvien menojen maksaminen yksittäisen ihmisen lompakosta tai vakuutuksen kautta. On aika lailla sama, mitä kautta terveydenhoidosta aiheutuvat menot kaventavat kansalaisen varallisuutta. Jos siis kansalainen maksaa 100 euroa kuukaudessa terveydenhoitomenoja, on hänen näkökulmastaan sama, meneekö raha veroina valtiolle ja kunnille vain maksaako hän summan itse taikka vakuutusmaksuna.
Em. esimerkin osalta voidaan lähinnä pohtia sitä, mikä taho kykenee tuottamaan edullisemmin terveydenhoitopalvelut, yksityinen vai julkinen. Yksityisellä on taipumus tuottaa sellaisia terveyspalveluita, joilla on paljon kysyntää. Julkisen puolen "tehottomuus" voi tulla sitä kautta, että se tuottaa myös kalliita palveluja suhteellisen harvinaisia sairauksia yms. varten. Jotta vertailu olisi relevantti, yksityisen puolen pitäisi velvoittaa tuottamaan kaikki tarvittavat terveyspalvelut eikä vain niitä, joiden kysyntä on riittävän suurta taloudellisessa mielessä. - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Tällainen vertailu, missä tarkastellaan julkisten menojen suhdetta BKT:hen maittain ei ole ongelmaton eikä yksiselitteinen. Kysymys on siitä, mitä kaikkea julkisilla menoilla katetaan ja minkä on julkisten menojen vaihtoehtoiskustannus.
Voidaan ottaa esimerkiksi vaikkapa terveydenhoito. Joissain maissa kuten Suomessa suurin osa terveydehoidosta katetaan julkisilla varoilla. Sen vaihtoehtoiskustannuksena on terveydenhoidosta aiheutuvien menojen maksaminen yksittäisen ihmisen lompakosta tai vakuutuksen kautta. On aika lailla sama, mitä kautta terveydenhoidosta aiheutuvat menot kaventavat kansalaisen varallisuutta. Jos siis kansalainen maksaa 100 euroa kuukaudessa terveydenhoitomenoja, on hänen näkökulmastaan sama, meneekö raha veroina valtiolle ja kunnille vain maksaako hän summan itse taikka vakuutusmaksuna.
Em. esimerkin osalta voidaan lähinnä pohtia sitä, mikä taho kykenee tuottamaan edullisemmin terveydenhoitopalvelut, yksityinen vai julkinen. Yksityisellä on taipumus tuottaa sellaisia terveyspalveluita, joilla on paljon kysyntää. Julkisen puolen "tehottomuus" voi tulla sitä kautta, että se tuottaa myös kalliita palveluja suhteellisen harvinaisia sairauksia yms. varten. Jotta vertailu olisi relevantti, yksityisen puolen pitäisi velvoittaa tuottamaan kaikki tarvittavat terveyspalvelut eikä vain niitä, joiden kysyntä on riittävän suurta taloudellisessa mielessä.Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Suomen julkiset menot ovat 55% suhteessa BKT:hen
Sveitsin julkiset menot ovat 32% suhteessa BKT:hen
Yhdysvaltojen julkiset menot ovat 34% suhteessa BKT:hen
Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Suomessa 186000 USD
Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Sveitsissä 696000 USD
Kotitalouksien keskim varallisuus aikuista kohti on Yhdysvalloissa 579000 USD
Ymmärtääkö kirjoittaja näitä lukuja ? - Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Suomen julkisen talouden pulmana ovat liian suuret julkiset menot jotka ovat 55% suhteessa BKT:hen !
Luku on teollisuusmaiden korkeimpia eli huonoimpia lukuja !
Kun julkiset menot ovat liian suuret niin verotus on korkeata ja talouskasvu on olematonta sekä varallisuustasot ovat matalat !
Julkiset menot ovat seurausta vuosikymmenien aikana eduskunnassa tehdyistä menopäätöksistä lainsäädännön kautta !
Lopputuloksena on julkinen velka jonka määrä oli vuoden 2024 lopussa runsaat 220 miljardia Euroa ! Velka on peräisin pääosin ulkomailta !
Tämä on se meidän perintö tuleville sukupolville !Olennainen kysymys kuuluu, mitä pitäisi tehdä. Missään nimessä tilanne ei parane sillä, että alennetaan suurituloisten tuloveroa ja samalla leikataan valtion menoja. Jatkuva hintatason nousun ylittävä verojen keventäminen tarkoittaa käytännössä verouudistusta, jossa tavoitteena on tasavero. Se ei missään nimessä ole järkevä tapa.
Kerron selvästi parhaimman ja samalla vaikeimman toimintatavan. Asiallisesti kysymys on sisäisestä devalvaatiosta, jonka kautta voidaan siirtyä lähemmäksi tasaveroa. Lähtökohdaksi otetaan itsekunkin nettotulo. Uudet palkat määritellään nettotulon perusteella.
Tällöin työnantajien kustannustaso pienenee selvästi. Työnantajien tulee tällöin alentaa myyntihintojaan tai vuotuista budjettiaan, jolloin yleinen kotimainen kustannustaso pienenee. Siitä johtuen kotimainen kulutuksen asema verrattuna tuontikulutukseen paranee. Samalla myös vientihinnat alenevat.
Tällainenkaan malli ei ole täydellinen. Ongelmakohtia löytyy varmasti. Suurituloiset kokevat lähes varmasti vääräksi sen, että heidän bruttotulonsa pienenee selvästi. Sillon tietenkin käy selväksi se, että oikeudenmukaisuus on heille ainoastaan väline korottaa omaa nettotuloaan.
- Anonyymi
Turve pelastaa tulevat maanjohtajat velasta. Punavihreät sanoo, ettei saa pelastaa, heidän mukaansa pitäisi kurjuudessa elää, muka vihersiirtymässä.
- Anonyymi
Turvetta pesään, että datakeskukset saavat sähköä toimintaansa.
Siinä sitä kurjuutta.
Liekö vihreetä vai mustaa - kurjuutta?
- Anonyymi
Aika huimaa puppua, eikä sanaakaan palstan aiheesta.
- Anonyymi
Ilman talouskasvua SUOMI on pulassa !!
Ketjusta on poistettu 7 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 477705
- 334263
- 573735
- 503210
- 172896
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons652601- 642498
- 522403
- 402349
- 162296