Hegelin logiikka

Jumala voi olla universumin tietoinen henki. Ja sillä myös ruumis. Korkeammalla tasolla kuin aineellinen maailma, jossa elämme.

Mutta Hegel kai tarkoittaa historiaa, ihmiskunnan historiaa ja omaa filosofiaansa, kuinka siinä ihminen tulee tietoiseksi itsestään ja koko maailmasta. Minkä Marx sitten jalosti yhteiskunnan kehitykseksi feodalismista sosialismiksi ja kommunismiksi ja jätti Jumalan pois.

Nykymaailman täytyy erottaa kaikkeus ja maapallo, ja maapallon yhteiskunta ja avaruuden muut kulttuurit.

Ja teologiassa aineellinen maailma ja henkimaailma. Ja ne yhdessä, kokonainen, oikea, todellinen maailma, Jumalan maailma. Tämän puolen on nykyinen tiedeusko, ateismi, naturalismi, empirismi, postmodernismi eli nihilismi, ja skeptisismi, unohtanut, sivuuttanut, kieltänyt.

Descartesin ajatus on skeptisesti typistetty siihen, että jotain on. Se on ainoa varma totuus länsimaisen nykyfilosofian mielestä.

Mutta todellisuuslogiikan mukaan se ajattelu tarvii ajatteluelimen ja se elin täytyy olla jossain ihmisessä ja ihmisen jossain ympäristössä, että kyllä todistukseen sisältyy jo ulkomaailman olemassaolo.

Ajattelen siis olen. Ja olen jossakin ympäristössä. Paljon enemmän on varmaa kuin on perinteisesti ajateltu.

Kysymys on muodollisen logiikan ja todellisuutta koskevan logiikan, dialektinen logiikan suhteesta. Muodollinen logiikka on vain tautologioita, päättely sääntöjä, mutta todellisuudessa on asioita jotka määrätyvät todellisuuden perimmäisistä ominaisuuksista.

Olen keksinyt että kaikkeuden kohdalla on tällaisia asioita. Samoin hiukkasfysiikassa jo kreikkalaiset keksivät, että on olemassa pienin kappale, jota ei voi enää puolittaa, ja nimesivät sen atomiksi. Nykyään sanotaan, että on pienin väli, Planckin pituus.

Samoin on pisin mahdollinen väli, absoluuttisen äärettömyyden sijasta. Tätä ei vielä ole kosmologiassa huomioitu, eikä sitä, että on vain yksi kaikkeus, eikä sitä, että kaikkeus on ikuinen. Auton ja loputon. Se tiedetään että nyt on jotain (Descartes), eli ei ole niin ettei ole mitään. Ja todellisuudessa se jokin on jossakin, eli ulkomaailman olemassaolon todellisuuslogiikka todistaa.

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys on muodollisen logiikan ja todellisuutta koskevan logiikan, dialektinen logiikan suhteesta. Muodollinen logiikka on vain tautologioita, päättely sääntöjä, mutta todellisuudessa on asioita jotka määrätyvät todellisuuden perimmäisistä ominaisuuksista.

Olen keksinyt että kaikkeuden kohdalla on tällaisia asioita. Samoin hiukkasfysiikassa jo kreikkalaiset keksivät, että on olemassa pienin kappale, jota ei voi enää puolittaa, ja nimesivät sen atomiksi. Nykyään sanotaan, että on pienin väli, Planckin pituus.

Samoin on pisin mahdollinen väli, absoluuttisen äärettömyyden sijasta. Tätä ei vielä ole kosmologiassa huomioitu, eikä sitä, että on vain yksi kaikkeus, eikä sitä, että kaikkeus on ikuinen. Auton ja loputon. Se tiedetään että nyt on jotain (Descartes), eli ei ole niin ettei ole mitään. Ja todellisuudessa se jokin on jossakin, eli ulkomaailman olemassaolon todellisuuslogiikka todistaa.

Lue lisää

No oletpa sinä todella kekseliäs! Olet päättänyt asioita ja sillä siisti!

Mites olikaan sen punasiirtymän laita? Sinä päätit, että se ei todista etääntymisestä vaan on selitettävissä sivuttaisliikkeellä... KUKAAN muu ei ollut sellaista hoksannut (sattuneesta syystä)!

santtunen2 kirjoitti:

Kysymys on muodollisen logiikan ja todellisuutta koskevan logiikan, dialektinen logiikan suhteesta. Muodollinen logiikka on vain tautologioita, päättely sääntöjä, mutta todellisuudessa on asioita jotka määrätyvät todellisuuden perimmäisistä ominaisuuksista.

Olen keksinyt että kaikkeuden kohdalla on tällaisia asioita. Samoin hiukkasfysiikassa jo kreikkalaiset keksivät, että on olemassa pienin kappale, jota ei voi enää puolittaa, ja nimesivät sen atomiksi. Nykyään sanotaan, että on pienin väli, Planckin pituus.

Samoin on pisin mahdollinen väli, absoluuttisen äärettömyyden sijasta. Tätä ei vielä ole kosmologiassa huomioitu, eikä sitä, että on vain yksi kaikkeus, eikä sitä, että kaikkeus on ikuinen. Auton ja loputon. Se tiedetään että nyt on jotain (Descartes), eli ei ole niin ettei ole mitään. Ja todellisuudessa se jokin on jossakin, eli ulkomaailman olemassaolon todellisuuslogiikka todistaa.

Lue lisää

Santtunen2
"Kysymys on muodollisen logiikan ja todellisuutta koskevan logiikan, dialektinen logiikan suhteesta."

Muodollinen logiikka ei tutki todellisuutta, eikä dialektiikka ole logiikkaa.
Sokrateelle dialektiikka liittyy vain keskusteluun ja väittelyyn. Hegel laajensi
ideaa pitemmälle ja rikkoi realismin pääsääntöä.

Olet kommentoinut BB syyttämällä sen olevan kehämääritelmä, no samaan
ajattelun kehäpäätelmään syyllistyy myös Hegel.

Realismin pääsääntö: Jos joku saksalainen idealisti sanoo jonkin olevan
todellisuuden logiikkaa, älä usko siihen, saksalaisilla idealisteilla on erikoinen
käsitys todellisuudesta.

R.

Anonyymi kirjoitti:

Santtunen2
"Kysymys on muodollisen logiikan ja todellisuutta koskevan logiikan, dialektinen logiikan suhteesta."

Muodollinen logiikka ei tutki todellisuutta, eikä dialektiikka ole logiikkaa.
Sokrateelle dialektiikka liittyy vain keskusteluun ja väittelyyn. Hegel laajensi
ideaa pitemmälle ja rikkoi realismin pääsääntöä.

Olet kommentoinut BB syyttämällä sen olevan kehämääritelmä, no samaan
ajattelun kehäpäätelmään syyllistyy myös Hegel.

Realismin pääsääntö: Jos joku saksalainen idealisti sanoo jonkin olevan
todellisuuden logiikkaa, älä usko siihen, saksalaisilla idealisteilla on erikoinen
käsitys todellisuudesta.

R.

Lue lisää

Katso juttu on niin, että me voidaan ajatella näitä kaikkia ihan itsekin, kehittää eteenpäin ajattelua. Ei tarvi ajatella niinkuin joku saksalainen idealisti, eikä kuten englantilaiset empiristit.

Siinä tullaan kolmeen maailmaan: aineellinen maailma, henkimaailma ja ne yhdessä, kokonainen, todellinen maailma. Siinä kohtaan on vain nöyrryttävä Jumalan ja syvemmän totuuden edessä.

Henkimaailmat, aineelliset maailmat ja Jumalan maailmat. Ihmisenä ollessamme emme kahdesta niistä tiedä paljon mitään, vain aineellisesta maailmasta, jossa elämme.

Uskonnot ovat aina sanoneet tämän. Kyllä se voidaan ottaa tieteelliseen maailmankuvaan yhtenä koulukuntana.

Siinä on yksi valopilkku, ettei tarvi kokonaan heittää hanskoja naulaan tieteessä: Ihminen. Ihmisessä on kaikki nämä kolme maailmaa. Ruumis kuolevainen aineellisessa maailmassa, kuolematon sielu ja henkiruumis henkimaailmaa, ja yhteys Jumalaan on aktivoitavissa.

Mutta miten se vaikuttaa kosmologiaan? Ei muuta kuin että tähtien ympärillä pyörii viiden tasoisia planeettoja, joista kolme tasoa on Jumalan taivaita. Kosmologia on muuten sama universumista, mutta siirtymällä henkimaailman puolelle pääsee liikkumaan kaikkialla universumissa. Joa elää Jumalan korkeimmassa taivaassa, niillä kirkastetuilla planeetoilla.

Tätä voi perustella, muttei tiedoksi väittää, eikä tarviikaan, tämä on vain yksi filosofian suunta, muilla on toisenlaisia.

santtunen2 kirjoitti:

Siinä tullaan kolmeen maailmaan: aineellinen maailma, henkimaailma ja ne yhdessä, kokonainen, todellinen maailma. Siinä kohtaan on vain nöyrryttävä Jumalan ja syvemmän totuuden edessä.

Henkimaailmat, aineelliset maailmat ja Jumalan maailmat. Ihmisenä ollessamme emme kahdesta niistä tiedä paljon mitään, vain aineellisesta maailmasta, jossa elämme.

Uskonnot ovat aina sanoneet tämän. Kyllä se voidaan ottaa tieteelliseen maailmankuvaan yhtenä koulukuntana.

Siinä on yksi valopilkku, ettei tarvi kokonaan heittää hanskoja naulaan tieteessä: Ihminen. Ihmisessä on kaikki nämä kolme maailmaa. Ruumis kuolevainen aineellisessa maailmassa, kuolematon sielu ja henkiruumis henkimaailmaa, ja yhteys Jumalaan on aktivoitavissa.

Mutta miten se vaikuttaa kosmologiaan? Ei muuta kuin että tähtien ympärillä pyörii viiden tasoisia planeettoja, joista kolme tasoa on Jumalan taivaita. Kosmologia on muuten sama universumista, mutta siirtymällä henkimaailman puolelle pääsee liikkumaan kaikkialla universumissa. Joa elää Jumalan korkeimmassa taivaassa, niillä kirkastetuilla planeetoilla.

Tätä voi perustella, muttei tiedoksi väittää, eikä tarviikaan, tämä on vain yksi filosofian suunta, muilla on toisenlaisia.

Lue lisää

Miksi sinä Olli nöyrryt josep smithin ja hänen epäinhimillisen oppinsa edessä?

Jos tähtien ympärillä on mormonien jumalia, sehän olisi kamalaa!

Se Ollin luulihaklönttijumala asustelee jossain Kolob-tähden tienoilla.