Markkinatalous ja Suomi

Yksi keskeinen juurisyy on maitotilojen määrän ennakoitua nopeampi vähentyminen.

Vielä 2020 nautatiloja oli 9 780. Viime vuonna kesän korvalla tiloja oli enää 6 580, eli parisataa vähemmän, mitä oli ennustettu.

Sitä saa mitä tilaa!

Vielä on 20- 30 lypsylehmän parsinavettoja Suomessa , ne tulevat lopettamaan muutaman vuoden kuluessa, koska omistaja ovat eläkeiässä. Itse maatalouden parissa työuran tehneenä tiedän tasan tarkkaan miten vähiin maidontuottajat käyvät. Yksinkertaisesti ala ei kiinnosta nuorta väkeä. Mukavampaa on olla duunissa jossa saa joka kk palkan, vkl vapaat, kesälomat , krsälomarahat.ä yms.edut. turha on pukea tuöhaslareita päälle , tonkia maata , asua joka viikonpäivä tuotantorakennuksessa , ottaa jykevän velan, miettiä millä pärjää taloudellisesti kun esim.tuet maksetaan x- päivänä, tuotantokustannukset kasvavat, tulot laskevat. Vain iso raha tekee käänteen parempaan ; eli jatkaa jotain edellistä työtä.

"Nyt olemme yhdessä tavarantoimittajiemme kanssa käyty läpi sitä, mitä voimme tehdä asialle, koska asiakas haluaa ostaa edelleen naudan jauhelihaa"

-jälleen kerran elintarviketeollisuus ja kauppa neuvottelevat

Alkuvuonna lihan hintatuottajille on noussut 2%. Minkälaisella mekaniikalla se nousu tapahtui?

Työkalut on siis olemassa jopa 100% nousuun. Nyt se raju korotus pitää tehdä.

Kyllä sanoi Kivikoski!

Maitotuotteiden käyttö taas vähenee kokoajan. Jengi alkaa tekemään siitä lehmän ruuasta maitoakin vaikka kauran jalostusaste on parhaimmillaan pihvinä.

Suomalaisten mielestä juoma maito on kalkista. Kun kauramaito on kkasvispohjainenja muodikkaampi kuin tavallinen maito , on kuluttajat valmiita maksamaan kauramaidosta n.0.50 senttiä enemmän.

Sitä saa mitä tilaa.