Suomalaiset sotilaat 1939-1944 oli maailman parhaita

Anonyymi-ap

Heikoista aseista ja varusteista ja vähistä joukoista huolimatta Suomi onnistui ainoana maana torjumaan Neuvostoliiton maanvaltaushyökkäykset jopa kahdesti talvella 1939-1940 ja kesällä 1944.

Kaikki muut hyökkäyksensä muualla NL onnistui viemään perille saakka.

82

391

Äänestä

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • Anonyymi

      Venäläisten Suomi-viha johtuu juuri tästä häpeällisestä asiasta. "Voittamaton puna-armeija" törmäsi kahdesti maailman parhaisiin suomalaisiin sotilaisiin.

      • Anonyymi

        Tali-Ihantalan taistelun muistomerkki on hävitetty. Se muistutti venäläisiä suomalaisten torjuntavoitosta.


      • Anonyymi

        Natsisaksan joukot pelasti Suomen


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Natsisaksan joukot pelasti Suomen

        "Natsisaksan joukot pelasti Suomen"

        Talvisodan aikaan Saksa auttoi Neuvostoliittoa. Pysäytti aseapulähetykset Suomeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Natsisaksan joukot pelasti Suomen

        Lueppa historiasi uudelleen. Emme olisi joutuneet ns jatkosotaan ollenkaan, jos emme olisi olleet niin ahneita ja uskoneet Natsisaksan voittoon. Vasta Stalingradin tappio Aatun joukoille herätti Suomen päättäjät miettimään, kuinka meille saattaa käydä.

        Kun lukee historiaa, ei riitä, että lukee virallista historiaa, vaan täytyy lukea myös aikalaisten muistelmia.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Lueppa historiasi uudelleen. Emme olisi joutuneet ns jatkosotaan ollenkaan, jos emme olisi olleet niin ahneita ja uskoneet Natsisaksan voittoon. Vasta Stalingradin tappio Aatun joukoille herätti Suomen päättäjät miettimään, kuinka meille saattaa käydä.

        Kun lukee historiaa, ei riitä, että lukee virallista historiaa, vaan täytyy lukea myös aikalaisten muistelmia.

        Talvisodan jälkeen kääntyminen Saksan puoleen oli huono vaihtoehto, mutta ainoa mahdollinen. Oltaisko annettu Stalinin joukkojen tulla tänne suosiolla, kun oltiin saatu torpattua se niitten etupiiriin kuuluminen Baltian maiden tavalla?

        Ja. Kun katsoo historiaa. Baltian maat saivat itsenäisyytensä takaisin vasta Neuvostoliiton hajottua 1991! Niinkuin Ukrainakin!


    • Anonyymi

      Hehehe moneskohan kymmenes kerta taas sama?

      Stavkan tavoitteena kesällä 1944 oli Suomen irrottaminen sodasta, ja se Strateginen tavoite saavutettiin, Talin-Ihantalan taistelu oli taktinen voitto, mikä ei vaikuttanut sodan lopputulokseen.

      The main strategic objectives of the offensive were to push Finnish forces away from the north of Leningrad, to drive Finland out of the war,[12][13] and to create better conditions for a major offensive to the south against Germany.[14][15][16][17]

      https://en.wikipedia.org/wiki/Vyborg–Petrozavodsk_offensive

      • Anonyymi

      • Anonyymi

        Viipurin valtauksen jälkeen Suomi ilmoitti Neuvostoliitolle 22.6.1944, että se oli valmis neuvottelemaan rauhasta. Neuvostoliiton hallituksen vastaus tuli seuraavana päivänä, ja siinä edellytettiin Suomelta asiakirjaa, jossa Suomi pyytää Neuvostoliitolta rauhaa ja on valmis ehdottomaan antautumiseen (kapitulaatioon) [13, sivu 345]. Moskovan viestin sanamuotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Moskova ei vaatinut Suomea antautumaan ilman ehtoja, sillä länsiliittoutuneet olisivat saattaneet puuttua tilanteeseen koska antautumisvaatimus oli ristiriidassa sen periaatteen kanssa, mikä sovittiin Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Sen sijaan Moskovasta esitettiin, että Suomi vapaaehtoisesti ilmoittaa olevansa valmis ehdottomaan antautumiseen. Tässä tilanteessa länsivallat eivät olisi mitenkään olisi voineet vaikuttaa Suomen kohtaloon.

        https://suomi-1944.weebly.com/ehdottoman-antautumisen-vaatimus-suomelle.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Viipurin valtauksen jälkeen Suomi ilmoitti Neuvostoliitolle 22.6.1944, että se oli valmis neuvottelemaan rauhasta. Neuvostoliiton hallituksen vastaus tuli seuraavana päivänä, ja siinä edellytettiin Suomelta asiakirjaa, jossa Suomi pyytää Neuvostoliitolta rauhaa ja on valmis ehdottomaan antautumiseen (kapitulaatioon) [13, sivu 345]. Moskovan viestin sanamuotoon kannattaa kiinnittää huomiota. Moskova ei vaatinut Suomea antautumaan ilman ehtoja, sillä länsiliittoutuneet olisivat saattaneet puuttua tilanteeseen koska antautumisvaatimus oli ristiriidassa sen periaatteen kanssa, mikä sovittiin Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Sen sijaan Moskovasta esitettiin, että Suomi vapaaehtoisesti ilmoittaa olevansa valmis ehdottomaan antautumiseen. Tässä tilanteessa länsivallat eivät olisi mitenkään olisi voineet vaikuttaa Suomen kohtaloon.

        https://suomi-1944.weebly.com/ehdottoman-antautumisen-vaatimus-suomelle.html

        Venäjällä Baltian maiden sanotaan vapaaehtoisesti liittyneen NL:n eikä niitä miehitetty. Baltian maat kun pakotettiin pyytämään liittymistä NL:n kesällä 1940.

        Samaa NL yritti Suomen kanssa kesällä 1944. Suomea pakotettiin itse pyytämään ehdotonta antautumista mikä olisi merkinnyt miehitystä.

        Teheranissa ei sovittu ettei Suomi saisi vapaaehtoisesti antautua ehdoitta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Talin-Ihantalan taistelu oli taktinen voitto, mikä ei vaikuttanut sodan lopputulokseen."

        Väärin. Tavoite oli hyökätä syvälle Suomeen ja saada Suomi antautumaan ehdoitta mistä luovuttiin Ihantalan taistelun jälkeen.

        https://seura.fi/ilmiot/historia/edessa-ehdoton-antautuminen/

        No mitähän ehtoja Suomi esitti Moskovan rauhanneuvotteluissa?

        Jatkosodan viimeiset uhrit
        Jatkosodan päättäneet rauhanneuvottelut olivat niin kova paikka, että neljästä Suomen pääneuvottelijasta kolme sairastui vakavasti.

        Hackzellin saaman kohtauksen yhteyttä paineiseen työtehtävään on arvuuteltu. Hänen terveytensä tiedettiin heikoksi: tyttären mukaan isän verenpaine oli ”hyvin korkea”.

        – Osittain se on varmaan seurausta siitä. Koko valtuuskunta oli kovan paineen alaisuudessa, Lindberg arvioi.

        Hackzell löydettiin hotellihuoneestaan puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Tieto välitettiin venäläisille ja pyydettiin apua. Lääkäri saapui puolen tunnin sisällä ja totesi Hackzellin tilan vakavaksi. Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja oli saanut aivohalvauksen, josta hän ei enää toipuisi.

        Hackzell ei ollut ainoa, joka sairastui Moskovan-matkan seurauksena. Erik Heinrichs löydettiin pian kotiinpaluunsa jälkeen tuijottamassa lasittunein katsein eteensä. Lievässä psykoosissa ollut kenraali nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi, jotta voimat palautuisivat.

        Myös Rudolf Walden sairastui vakavasti pian neuvottelujen jälkeen ja kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.

        Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.

        Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:

        Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
        Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
        Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
        Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
        Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
        Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.

        ”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”

        Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.

        https://yle.fi/a/74-20109407


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Venäjällä Baltian maiden sanotaan vapaaehtoisesti liittyneen NL:n eikä niitä miehitetty. Baltian maat kun pakotettiin pyytämään liittymistä NL:n kesällä 1940.

        Samaa NL yritti Suomen kanssa kesällä 1944. Suomea pakotettiin itse pyytämään ehdotonta antautumista mikä olisi merkinnyt miehitystä.

        Teheranissa ei sovittu ettei Suomi saisi vapaaehtoisesti antautua ehdoitta.

        Iosif Stalin kertoi 26. kesäkuuta Yhdysvaltain suurlähettiläälle Averell Harrimanille, että amerikkalaiset diplomaatit voisivat yrittää selventää suomalaisille, ettei hän aikonut ottaa maata haltuunsa:

        THE AMBASSADORSECRETConversation. Moscow, June 26, 1944Present: The American Ambassador, Mr. Harriman Mr. Edward Page, Second Secretary of Embassy Marshal Stalin Mr. V. M. Molotov, People’s Commissar For Foreign Affairs Mr. Pavlov, Soviet interpreter
        Subject: The Finnish Situation.
        After Mr. Johnston had withdrawn from the room, I had an opportunity to bring up with MarshalStalin the question regarding Finland raised by the Secretary of State in a recent cable(Department’s No. 1550, June 24, 10 p.m.) and I asked him whether in his opinion there wasanything the President could do which might be helpful in facilitating the Finnish withdrawal fromthe war. The Marshal stated that he did not believe that any action on our part would be of anyvalue at the present time. He said that the controlling members of the Finnish Government wereFascists, were agents of Hitler, and were under the complete domination of the GermanGovernment. There were not interested in the welfare of the Finnish people but only in keepingthemselves in power.The Marshal continued that at the instigation of the Finns, Boheman had approached MadameKollontai in Stockholm and had stated that the Finnish Government desired to resume peacenegotiations and to send representative to Moscow. The Soviet Government had replied that if itreceived a written statement from the President of Finland or from the Minister for Foreign Affairsthat Finland was prepared to capitulate, the Soviet Government would receive the representativesand would open peace negotiations. This had happened a week ago and no reply had beenreceived from the Finnish Government.I said that we had heard from our Charge d’Affaires in Helsinki that there was a possibility of achange in government under Ramsay’s leadership. Stalin replied “these are only rumors” and aretypical of the policy of deception which the Finnish Government has been carrying on. Forexample, the Finns are continually deceiving the Swedes who, although honest, unknowinglymislead other people. Marshal Stalin did not appear to place any credence in the report thatRamsay was endeavoring to effect a change in the government; in any event he did not believethat Ramsay would be successful in ousting the “fascist group” which made up the majority of theFinnish Government.In reply to my further question, Marshal Stalin indicated that he did not feel that assurances eitherto the Finnish Government or over its head to the people of Finland that the Soviet Government didnot intend to swallow up Finland would be of any avail at the present time. At one time in theconversation Stalin stated that it was of course for the President and the United States Governmentto decide what course of action they wished to take regarding Finland. He added that he did noteven believe that a rupture in American-Finnish relations would cause the present FinnishGovernment to change its position in so far as a Finnish withdrawal from the war was concerned.In spite of the Marshal’s pessimism, I obtained the impression that he would not resent or object toour giving informal indications to the Finns of our understanding of Soviet policy toward Finnish independence and as reiterated by Marshal Stalin in our last conversation.EP:nn


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No mitähän ehtoja Suomi esitti Moskovan rauhanneuvotteluissa?

        Jatkosodan viimeiset uhrit
        Jatkosodan päättäneet rauhanneuvottelut olivat niin kova paikka, että neljästä Suomen pääneuvottelijasta kolme sairastui vakavasti.

        Hackzellin saaman kohtauksen yhteyttä paineiseen työtehtävään on arvuuteltu. Hänen terveytensä tiedettiin heikoksi: tyttären mukaan isän verenpaine oli ”hyvin korkea”.

        – Osittain se on varmaan seurausta siitä. Koko valtuuskunta oli kovan paineen alaisuudessa, Lindberg arvioi.

        Hackzell löydettiin hotellihuoneestaan puhe- ja liikuntakyvyttömänä. Tieto välitettiin venäläisille ja pyydettiin apua. Lääkäri saapui puolen tunnin sisällä ja totesi Hackzellin tilan vakavaksi. Suomen rauhanvaltuuskunnan puheenjohtaja oli saanut aivohalvauksen, josta hän ei enää toipuisi.

        Hackzell ei ollut ainoa, joka sairastui Moskovan-matkan seurauksena. Erik Heinrichs löydettiin pian kotiinpaluunsa jälkeen tuijottamassa lasittunein katsein eteensä. Lievässä psykoosissa ollut kenraali nukutettiin kolmeksi vuorokaudeksi, jotta voimat palautuisivat.

        Myös Rudolf Walden sairastui vakavasti pian neuvottelujen jälkeen ja kuoli muutamaa vuotta myöhemmin.

        Suomalaisten eteen tuotiin 23 kohdan sopimusehdotus Molotovin saatesanoin: Odotamme, että hyväksytte sen sellaisenaan.

        Teksti noudatteli pääpiirteissään jo aiemmin keväällä Suomelle esitettyjä rauhanehtoja:

        Itäraja vedettäisiin talvisodan päättäneen sopimuksen mukaisesti, kuitenkin niin, että Petsamo siirtyisi Neuvostoliitolle.
        Saksalaisten aseistariisunta ja karkotus oli aloitettava välittömästi.
        Suomen oma armeija oli kotiutettava kahdessa ja puolessa kuukaudessa.
        Sotakorvauksia lankeaisi maksettavaksi 300 miljoonaa dollaria.
        Ehtojen toteutumista valvoisi liittoutuneiden valvontakomissio.
        Kaikki edellä mainittu oli ennakoitavissa. Sopimuksen 8. artikla sen sijaan tuli puun takaa. Neuvostoliitto vaati Porkkalanniemeä vuokralle 50 vuodeksi.

        ”Herra Jeesus! Vielä tämä vaatimus!”

        Mannerheimin reaktio kuvaa tuntemuksia, joita Porkkala herätti suomalaisissa. Alue sijaitsee tykinkantaman päässä Senaatintorista, joten Suomen itsenäisyys olisi varsin kyseenalainen, jos Porkkala olisi vieraan vallan hallussa.

        https://yle.fi/a/74-20109407

        "No mitä ehtoja Suomi esitti Moskovan rauhanneuvotteluissa ?"

        Torjuntavoitoilla Ihantalassa ja muualla Suomi sai Neuvostoliiton luopumaan ehdottoman antautumisen ehdostaan jolloin rauhanneuvotteluista tuli mahdollisia


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iosif Stalin kertoi 26. kesäkuuta Yhdysvaltain suurlähettiläälle Averell Harrimanille, että amerikkalaiset diplomaatit voisivat yrittää selventää suomalaisille, ettei hän aikonut ottaa maata haltuunsa:

        THE AMBASSADORSECRETConversation. Moscow, June 26, 1944Present: The American Ambassador, Mr. Harriman Mr. Edward Page, Second Secretary of Embassy Marshal Stalin Mr. V. M. Molotov, People’s Commissar For Foreign Affairs Mr. Pavlov, Soviet interpreter
        Subject: The Finnish Situation.
        After Mr. Johnston had withdrawn from the room, I had an opportunity to bring up with MarshalStalin the question regarding Finland raised by the Secretary of State in a recent cable(Department’s No. 1550, June 24, 10 p.m.) and I asked him whether in his opinion there wasanything the President could do which might be helpful in facilitating the Finnish withdrawal fromthe war. The Marshal stated that he did not believe that any action on our part would be of anyvalue at the present time. He said that the controlling members of the Finnish Government wereFascists, were agents of Hitler, and were under the complete domination of the GermanGovernment. There were not interested in the welfare of the Finnish people but only in keepingthemselves in power.The Marshal continued that at the instigation of the Finns, Boheman had approached MadameKollontai in Stockholm and had stated that the Finnish Government desired to resume peacenegotiations and to send representative to Moscow. The Soviet Government had replied that if itreceived a written statement from the President of Finland or from the Minister for Foreign Affairsthat Finland was prepared to capitulate, the Soviet Government would receive the representativesand would open peace negotiations. This had happened a week ago and no reply had beenreceived from the Finnish Government.I said that we had heard from our Charge d’Affaires in Helsinki that there was a possibility of achange in government under Ramsay’s leadership. Stalin replied “these are only rumors” and aretypical of the policy of deception which the Finnish Government has been carrying on. Forexample, the Finns are continually deceiving the Swedes who, although honest, unknowinglymislead other people. Marshal Stalin did not appear to place any credence in the report thatRamsay was endeavoring to effect a change in the government; in any event he did not believethat Ramsay would be successful in ousting the “fascist group” which made up the majority of theFinnish Government.In reply to my further question, Marshal Stalin indicated that he did not feel that assurances eitherto the Finnish Government or over its head to the people of Finland that the Soviet Government didnot intend to swallow up Finland would be of any avail at the present time. At one time in theconversation Stalin stated that it was of course for the President and the United States Governmentto decide what course of action they wished to take regarding Finland. He added that he did noteven believe that a rupture in American-Finnish relations would cause the present FinnishGovernment to change its position in so far as a Finnish withdrawal from the war was concerned.In spite of the Marshal’s pessimism, I obtained the impression that he would not resent or object toour giving informal indications to the Finns of our understanding of Soviet policy toward Finnish independence and as reiterated by Marshal Stalin in our last conversation.EP:nn

        Stalinin lupaukset oli yhtä tyhjän kanssa. Lupasi Puolaankin Jaltalla vapaat vaalit.

        Harriman ei ilmeisesti tiennyt, että Moskovassa oli Suomea varten laadittu ehdottoman antautumisen asiakirja,

        Suomi olisi sen allekirjoittamalla vapaaehtoisesti antautunut Neuvostoliitolle.

        https://www.histdoc.net/historia/1941-1948/ehdoton_antautuminen.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Iosif Stalin kertoi 26. kesäkuuta Yhdysvaltain suurlähettiläälle Averell Harrimanille, että amerikkalaiset diplomaatit voisivat yrittää selventää suomalaisille, ettei hän aikonut ottaa maata haltuunsa:

        THE AMBASSADORSECRETConversation. Moscow, June 26, 1944Present: The American Ambassador, Mr. Harriman Mr. Edward Page, Second Secretary of Embassy Marshal Stalin Mr. V. M. Molotov, People’s Commissar For Foreign Affairs Mr. Pavlov, Soviet interpreter
        Subject: The Finnish Situation.
        After Mr. Johnston had withdrawn from the room, I had an opportunity to bring up with MarshalStalin the question regarding Finland raised by the Secretary of State in a recent cable(Department’s No. 1550, June 24, 10 p.m.) and I asked him whether in his opinion there wasanything the President could do which might be helpful in facilitating the Finnish withdrawal fromthe war. The Marshal stated that he did not believe that any action on our part would be of anyvalue at the present time. He said that the controlling members of the Finnish Government wereFascists, were agents of Hitler, and were under the complete domination of the GermanGovernment. There were not interested in the welfare of the Finnish people but only in keepingthemselves in power.The Marshal continued that at the instigation of the Finns, Boheman had approached MadameKollontai in Stockholm and had stated that the Finnish Government desired to resume peacenegotiations and to send representative to Moscow. The Soviet Government had replied that if itreceived a written statement from the President of Finland or from the Minister for Foreign Affairsthat Finland was prepared to capitulate, the Soviet Government would receive the representativesand would open peace negotiations. This had happened a week ago and no reply had beenreceived from the Finnish Government.I said that we had heard from our Charge d’Affaires in Helsinki that there was a possibility of achange in government under Ramsay’s leadership. Stalin replied “these are only rumors” and aretypical of the policy of deception which the Finnish Government has been carrying on. Forexample, the Finns are continually deceiving the Swedes who, although honest, unknowinglymislead other people. Marshal Stalin did not appear to place any credence in the report thatRamsay was endeavoring to effect a change in the government; in any event he did not believethat Ramsay would be successful in ousting the “fascist group” which made up the majority of theFinnish Government.In reply to my further question, Marshal Stalin indicated that he did not feel that assurances eitherto the Finnish Government or over its head to the people of Finland that the Soviet Government didnot intend to swallow up Finland would be of any avail at the present time. At one time in theconversation Stalin stated that it was of course for the President and the United States Governmentto decide what course of action they wished to take regarding Finland. He added that he did noteven believe that a rupture in American-Finnish relations would cause the present FinnishGovernment to change its position in so far as a Finnish withdrawal from the war was concerned.In spite of the Marshal’s pessimism, I obtained the impression that he would not resent or object toour giving informal indications to the Finns of our understanding of Soviet policy toward Finnish independence and as reiterated by Marshal Stalin in our last conversation.EP:nn

        Jaltalla sovittiin, että Puolan väliaikainen hallitus pitää muodostaa demokraattiselle pohjalle ja maassa oli järjestettävä vapaat vaalit.

        Jaltalla Neuvostoliiton etupiiriin luvatut maat luisuivat Moskovan talutusnuoraan. Stalinin lupaamista demokraattisista vaaleista ja kansakuntien omista päätöksistä ei pidetty kiinni.

        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kolme-miesta-paatti-miljoonien-ihmisten-kohtalosta-se-betonoi-maailmanpolitiikan-vuosikymmeniksi/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Stalinin lupaukset oli yhtä tyhjän kanssa. Lupasi Puolaankin Jaltalla vapaat vaalit.

        Harriman ei ilmeisesti tiennyt, että Moskovassa oli Suomea varten laadittu ehdottoman antautumisen asiakirja,

        Suomi olisi sen allekirjoittamalla vapaaehtoisesti antautunut Neuvostoliitolle.

        https://www.histdoc.net/historia/1941-1948/ehdoton_antautuminen.html

        Ja sitä asiakirjaa ei Stalin ikinä hyväksynyt, eikä sitä suomalaisille koskaan esitetty


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Jaltalla sovittiin, että Puolan väliaikainen hallitus pitää muodostaa demokraattiselle pohjalle ja maassa oli järjestettävä vapaat vaalit.

        Jaltalla Neuvostoliiton etupiiriin luvatut maat luisuivat Moskovan talutusnuoraan. Stalinin lupaamista demokraattisista vaaleista ja kansakuntien omista päätöksistä ei pidetty kiinni.

        https://www.suomenmaa.fi/uutiset/kolme-miesta-paatti-miljoonien-ihmisten-kohtalosta-se-betonoi-maailmanpolitiikan-vuosikymmeniksi/

        Suomen sodan jälkeinen kohtalo sovittiin jo Teheranin konferenssissa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "No mitä ehtoja Suomi esitti Moskovan rauhanneuvotteluissa ?"

        Torjuntavoitoilla Ihantalassa ja muualla Suomi sai Neuvostoliiton luopumaan ehdottoman antautumisen ehdostaan jolloin rauhanneuvotteluista tuli mahdollisia

        Et vastannut kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ja sitä asiakirjaa ei Stalin ikinä hyväksynyt, eikä sitä suomalaisille koskaan esitetty

        Höpöhöpö. Ilman Stalinin lupaa NL:ssa ei voitu laatia mitään virallista asiakirjaa. Sitä säilytettiin ulkoministeriön arkistossa. Se olisi tuotu suomalaisten allekirjoitettavaksi jos puolustus olisi kesällä 1944 murtunut Ihantalassa ja muualla.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpöhöpö. Ilman Stalinin lupaa NL:ssa ei voitu laatia mitään virallista asiakirjaa. Sitä säilytettiin ulkoministeriön arkistossa. Se olisi tuotu suomalaisten allekirjoitettavaksi jos puolustus olisi kesällä 1944 murtunut Ihantalassa ja muualla.

        Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt, jos olisi hyväksynyt, niin silloinhan se nimenomaan olisi tuotu allekirjoitettavaksi.

        Mikset vastaa kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vastannut kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?

        Suomi asetti ehdon ennen Ihantalan taistelua ettei ehdotonta antautumista hyväksy. Ja NL siitä luopui siitä taistelun jälkeen.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen sodan jälkeinen kohtalo sovittiin jo Teheranin konferenssissa.

        Ja Jaltalla sovittiin demokratia Itä-Eurooppaan. Stalin ei siitä välittänyt kun oli maat miehittänyt.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi asetti ehdon ennen Ihantalan taistelua ettei ehdotonta antautumista hyväksy. Ja NL siitä luopui siitä taistelun jälkeen.

        Valehtet, ei asettanut!


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomi asetti ehdon ennen Ihantalan taistelua ettei ehdotonta antautumista hyväksy. Ja NL siitä luopui siitä taistelun jälkeen.

        Ei kuule kannata alkaa itse keksimään historian tapahtumia:-D

        Näin se asia meni eduskunnan päätöksenä:

        Istunto 78 lauantaina 2. syyskuuta 1944 klo 18
        Pöytäkirja: 78. Lauantaina 2 p. syyskuuta 1944
        Pääministeri Hackzell antaa valtioneuvoston tiedonannon. Se on jatkoa niille selonteoille, jotka edellinen hallitus oli antanut 29. helmikuuta, 14. maaliskuuta ja 12. huhtikuuta eduskunnalle. Rauhankysymys oli jäänyt keväällä avoimeksi, kun hallitus ei voinut hyväksyä Neuvostoliiton esittämiä välirauhan ehtoja, joita se kokonaisuutena piti liian raskaina.
        Pääministerin mukaan mitään sellaisia seikkoja, jotka viittaisivat mahdollisuuteen selviytyä sodasta merkittävästi lievemmillä ehdoilla kuin huhtikuussa, ei ole ilmaantunut eikä näytä olevan näköpiirissä. Hän selostaa tilannetta, mihin on jouduttu ja niitä toimenpiteitä, joihin hallituksen mielestä on ryhdyttävä. 
        Hallitus on tullut siihen käsitykseen, että toimenpiteisiin välirauhan tai rauhan aikaansaamiseksi Suomen ja Neuvostoliiton välille olisi kaikesta huolimatta viipymättä ryhdyttävä niillä edellytyksillä, jotka nyt näyttävät olevan tarjolla. Neuvottelujen aikaansaamiseksi on Suomen ilmoitettava Saksalle, että sen on pakko katkaista suhteensa Saksaan ja pyydettävä, että Saksan hallitus siirtää pois joukkonsa.
        Hackzellin mukaan hallituksen kantaa määrittäessä on ollut mukana Suomen marsalkka, jolle kuukausi sitten oli yksimielisesti uskottu valtionpäämiehen raskas tehtävä.
        Hallitus toivoo, että eduskunta kuultuaan tämän selonteon hyväksyy yksinkertaiseen päiväjärjestykseen siirtymisen. Asia pannaan pöydälle seuraavaan täysistuntoon, joka samana iltana klo 20. Istunto lopetetaan klo 19.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Valehtet, ei asettanut!

        Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.

        Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suurhyökkäyksen alettua Neuvostoliitto vastasi Suomen rauhantiedusteluihin vaatien ehdotonta antautumista.

        Heinäkuun puolenvälin jälkeen tilanne Kannaksella vakiintui ja Aleksandra Kollontai ilmoitti 12. heinäkuuta ruotsalaisten välityksellä, että ehdottoman antautumisen vaatimus oli johtunut hänen ”väärinkäsityksestään”. Neuvostoliitto luopui ehdottoman antautumisen vaatimuksesta ja Ruotsin kautta ilmoitettiin Mannerheimille, että Neuvostoliitto oli valmis aselepoon

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

        Rauhanehdot lyötiin lukkoon liittoutuneiden kesken Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Josif Stalinin ehtoihin kuuluivat vuoden 1940 rauhan rajat.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Rauhanehdot lyötiin lukkoon liittoutuneiden kesken Teheranin konferenssissa joulukuussa 1943. Josif Stalinin ehtoihin kuuluivat vuoden 1940 rauhan rajat.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Jatkosota

        Suomen ehdoton antautuminen olisi merkinnyt Suomen miehitystä. Neuvostoliitto lupasi Baltian maillekin itsenäisyyden säilymisen syksyllä 1939 mutta miehityksen jälkeen maat pakotettiin pyytämään liittymistä NL:n.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen ehdoton antautuminen olisi merkinnyt Suomen miehitystä. Neuvostoliitto lupasi Baltian maillekin itsenäisyyden säilymisen syksyllä 1939 mutta miehityksen jälkeen maat pakotettiin pyytämään liittymistä NL:n.

        Niin Venäjä voi yhä väittää että Baltian maat liittyivät vapaaehtoisesti NL:n


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Suomen ehdoton antautuminen olisi merkinnyt Suomen miehitystä. Neuvostoliitto lupasi Baltian maillekin itsenäisyyden säilymisen syksyllä 1939 mutta miehityksen jälkeen maat pakotettiin pyytämään liittymistä NL:n.

        No sinäkö sen nyt päätät 81 vuotta jälkikäteen?

        😂🤣😂


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt, jos olisi hyväksynyt, niin silloinhan se nimenomaan olisi tuotu allekirjoitettavaksi.

        Mikset vastaa kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?

        Ei sitä tuotu allekirjoitettavaksi kun Suomen puolustus kesti Ihantalassa ja muualla.

        Kuten asiakirjan löytänyt Martti Turtola sanoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt, jos olisi hyväksynyt, niin silloinhan se nimenomaan olisi tuotu allekirjoitettavaksi.

        Mikset vastaa kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?

        Itse sopimusteksti sisältää lisäksi kaikessa sen perusajatuksen, että kysymyksessä on ehdoton antautuminen – eikä mitään muuta! Spekulaatiot jostain muuta ovat turhanaikaisia.

        Miksi tämä synkein vaihtoehto ei sitten toteutunut? Minun tulkintani on se, että ratkaisu tapahtui Tienhaarassa, Viipurinlahdella, Talissa, Ihantalan kirkolla, Äyräpäässä ja Ilomantsissa. Torjuntavoitot näillä alueilla ja todellinen voitto Ilomantsissa pakottivat Stalinin valitsemaan uudelleen poliittisen ratkaisun tien eli ottamaan kevään esityksen hieman lievennettynä uudelleen esiin.

        https://seura.fi/ilmiot/historia/edessa-ehdoton-antautuminen/


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt, jos olisi hyväksynyt, niin silloinhan se nimenomaan olisi tuotu allekirjoitettavaksi.

        Mikset vastaa kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?

        "Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt"

        Luotan Martti Turtolaan en sinunlaiseesi Venäjän trolliin jonka tehtävänä on valehdella ja vääristellä historiaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei sitä tuotu allekirjoitettavaksi kun Suomen puolustus kesti Ihantalassa ja muualla.

        Kuten asiakirjan löytänyt Martti Turtola sanoo.

        Todellisuudessa Suomen rajat oli päätetty vuonna 1941

        Stalin kertoi joulukuussa 1941 Anthony Edenille ne rajat, jotka tulisivat voimaan, kun rauha Suomen kanssa tehtäisiin, ne olivat samat kuin syyskuussa 1944, sotakorvauksien suuruutta ei tässä vaiheessa määritelty.

        Vielä elokuussa 1941 Stalin oli valmis aluemyönnytyksiin Suomelle, mikäli erillisrauha olisi tehty.

        "Todellisen uutisen Paasikivi kuuli vasta vuoden viimeisenä päivänä pankinjohtaja Marcus Wallenbergin saapuessa hänen luokseen hotelliin. Lähettiläs, rouva Kollontai oli tiedustellut mahdollisuuksia avata yhteys suomalaisiin.33 Mistä sitten oli kysymys?

        Aloitteen taustaan kuului Britannian ulkoministerin Anthony Edenin neuvottelumatka Moskovaan joulukuussa 1941. Stalin teki tällöin selväksi pitävänsä kiinni Hitlerin hyökätessä voimassa olleista rajoista, mikä siis edellytti Englannin antamaa tunnustusta mm. Baltian maiden ja Kaakkois-Suomen kuulumisesta Neuvostoliittoon. Lisäksi aluevaatimukset käsittivät osia ltä-Preussista, Petsamon sekä tukikohtia Romaniassa ja Suomessa. Viimeksi mainittujen maiden kanssa solmittaisiin erilliset sotilassopimukset.

        Vastapalvelukseksi Neuvostoliitto suostuisi siihen, että britit oman turvallisuutensa varmistamiseksi hankkisivat itselleen tukikohtia Länsi-Euroopasta, esimerkiksi Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Tanskasta ja Norjasta. Kuitenkin Neuvostoliitolle oli annettava takeet siitä, että se saisi vapaasti käyttää Itämeren ja Pohjanmeren välisiä kulkuväyliä. Lisäksi »Saksan ja sen satelliittien» pitäisi maksaa sotakorvauksia, joiden suuruudesta voitaisiin sopia myöhemmin.

        Rajaongelmaa lukuun ottamatta Suomen kysymys kuitattiin neuvotteluissa varsin vähällä. Stalinin mukaan Neuvostoliitto ei halunnut riistää kyseisen maan itsenäisyyttä. Sen sijaan sikäläisen hallituksen oli vaihduttava. Epäluuloisen Edenin tiedusteltua, mitä tämä merkitsi, hän sai kuulla esimerkiksi Paasikiven kaltaisten miesten ehkä soveltuvan hallitsemaan Suomea. Britannian ulkoministeri totesi apulaisilleen myöhemmin, ettei Neuvostoliitto siis vaatinut koko Suomea. Paasikivi ei ollut kommunisti, ja toisaalta oli pidettävä täysin luonnollisena Stalinin haluttomuutta olla tekemisissä hallituksen kanssa, jota vastaan hän oli käynyt sotaa. – Eden lupasi palata asiaan-hallituksensa ehdittyä ottaa siihen kantaa.34

        Britannian ulkoministerin lähdettyä pitkälle paluumatkalleen – junalla Murmanskiin ja sieltä edelleen laivalla kotimaahan – rouva Kollontai ilmaantui jouluaattona Tukholmassa kabinettisihteeri Bohemanin puheille. Lähettiläs korosti, ettei Moskovasta ollut saapunut asiaa koskevia ohjeita, mutta tietyistä sieltä tulleista sähkeistä ja tiedusteluista hän oli muodostanut henkilökohtaisen käsityksen, jonka mukaan Kreml ei olisi täysin haluton Suomen kanssa solmittavaan sopimukseen. Katkeruus tuota maata kohtaan tosin oli suuri, mutta toisaalta Neuvostoliitolla ei ollut intressiä alistaa suomalaisia valtaansa; nämä olivat aivan liian hankalia (besvärliga).

        Rouva Kollontai mainitsi uskovansa Suomen riippumattomuuden sekä Saksaan että Neuvostoliittoon nähden olevan tärkeätä myös Ruotsille. Sovinto Neuvostoliiton kanssa ei kuitenkaan saisi johtaa Suomen joutumiseen Saksan miehittämäksi. Vaikka Kollontai puhuikin vain omissa nimissään, viimeksi mainittua kohtaa on pidettävä varsin merkittävänä. Ajankohtainen tilanne oli lähettilään mielestä sovintoa ajatellen epäedullinen, mutta myöhemmin Saksan heikentyessä edellytykset paranisivat.

        Wallenbergilta Paasikivi kuuli niinikään Stalinin Edenille esittämistä Suomea koskeneista vaatimuksista (Moskovan rauhan rajat, Petsamo, hallituksen vaihdos ja siihen liittyvä »Paasikiven kaltaisten miesten» paluu valtaan). Ruotsalaiset olivat saaneet nämä – sinänsä täysin paikkansa pitäneet – tiedot brittiläisistä diplomaattilähteistä.39"

        Lähde J.K. Paasikivi Valtiomiehen Elämäntyö osa 3


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Todellisuudessa Suomen rajat oli päätetty vuonna 1941

        Stalin kertoi joulukuussa 1941 Anthony Edenille ne rajat, jotka tulisivat voimaan, kun rauha Suomen kanssa tehtäisiin, ne olivat samat kuin syyskuussa 1944, sotakorvauksien suuruutta ei tässä vaiheessa määritelty.

        Vielä elokuussa 1941 Stalin oli valmis aluemyönnytyksiin Suomelle, mikäli erillisrauha olisi tehty.

        "Todellisen uutisen Paasikivi kuuli vasta vuoden viimeisenä päivänä pankinjohtaja Marcus Wallenbergin saapuessa hänen luokseen hotelliin. Lähettiläs, rouva Kollontai oli tiedustellut mahdollisuuksia avata yhteys suomalaisiin.33 Mistä sitten oli kysymys?

        Aloitteen taustaan kuului Britannian ulkoministerin Anthony Edenin neuvottelumatka Moskovaan joulukuussa 1941. Stalin teki tällöin selväksi pitävänsä kiinni Hitlerin hyökätessä voimassa olleista rajoista, mikä siis edellytti Englannin antamaa tunnustusta mm. Baltian maiden ja Kaakkois-Suomen kuulumisesta Neuvostoliittoon. Lisäksi aluevaatimukset käsittivät osia ltä-Preussista, Petsamon sekä tukikohtia Romaniassa ja Suomessa. Viimeksi mainittujen maiden kanssa solmittaisiin erilliset sotilassopimukset.

        Vastapalvelukseksi Neuvostoliitto suostuisi siihen, että britit oman turvallisuutensa varmistamiseksi hankkisivat itselleen tukikohtia Länsi-Euroopasta, esimerkiksi Ranskasta, Belgiasta, Hollannista, Tanskasta ja Norjasta. Kuitenkin Neuvostoliitolle oli annettava takeet siitä, että se saisi vapaasti käyttää Itämeren ja Pohjanmeren välisiä kulkuväyliä. Lisäksi »Saksan ja sen satelliittien» pitäisi maksaa sotakorvauksia, joiden suuruudesta voitaisiin sopia myöhemmin.

        Rajaongelmaa lukuun ottamatta Suomen kysymys kuitattiin neuvotteluissa varsin vähällä. Stalinin mukaan Neuvostoliitto ei halunnut riistää kyseisen maan itsenäisyyttä. Sen sijaan sikäläisen hallituksen oli vaihduttava. Epäluuloisen Edenin tiedusteltua, mitä tämä merkitsi, hän sai kuulla esimerkiksi Paasikiven kaltaisten miesten ehkä soveltuvan hallitsemaan Suomea. Britannian ulkoministeri totesi apulaisilleen myöhemmin, ettei Neuvostoliitto siis vaatinut koko Suomea. Paasikivi ei ollut kommunisti, ja toisaalta oli pidettävä täysin luonnollisena Stalinin haluttomuutta olla tekemisissä hallituksen kanssa, jota vastaan hän oli käynyt sotaa. – Eden lupasi palata asiaan-hallituksensa ehdittyä ottaa siihen kantaa.34

        Britannian ulkoministerin lähdettyä pitkälle paluumatkalleen – junalla Murmanskiin ja sieltä edelleen laivalla kotimaahan – rouva Kollontai ilmaantui jouluaattona Tukholmassa kabinettisihteeri Bohemanin puheille. Lähettiläs korosti, ettei Moskovasta ollut saapunut asiaa koskevia ohjeita, mutta tietyistä sieltä tulleista sähkeistä ja tiedusteluista hän oli muodostanut henkilökohtaisen käsityksen, jonka mukaan Kreml ei olisi täysin haluton Suomen kanssa solmittavaan sopimukseen. Katkeruus tuota maata kohtaan tosin oli suuri, mutta toisaalta Neuvostoliitolla ei ollut intressiä alistaa suomalaisia valtaansa; nämä olivat aivan liian hankalia (besvärliga).

        Rouva Kollontai mainitsi uskovansa Suomen riippumattomuuden sekä Saksaan että Neuvostoliittoon nähden olevan tärkeätä myös Ruotsille. Sovinto Neuvostoliiton kanssa ei kuitenkaan saisi johtaa Suomen joutumiseen Saksan miehittämäksi. Vaikka Kollontai puhuikin vain omissa nimissään, viimeksi mainittua kohtaa on pidettävä varsin merkittävänä. Ajankohtainen tilanne oli lähettilään mielestä sovintoa ajatellen epäedullinen, mutta myöhemmin Saksan heikentyessä edellytykset paranisivat.

        Wallenbergilta Paasikivi kuuli niinikään Stalinin Edenille esittämistä Suomea koskeneista vaatimuksista (Moskovan rauhan rajat, Petsamo, hallituksen vaihdos ja siihen liittyvä »Paasikiven kaltaisten miesten» paluu valtaan). Ruotsalaiset olivat saaneet nämä – sinänsä täysin paikkansa pitäneet – tiedot brittiläisistä diplomaattilähteistä.39"

        Lähde J.K. Paasikivi Valtiomiehen Elämäntyö osa 3

        Sinulla näyttää olevan luja usko että Staliniin saattoi luottaa. Stalinhan valehteli
        Katynista että saksalaiset teki murhat. Oletko siitäkin samaa mieltä.

        Stalin lupasi Baltian maille itsenäisyyden säilyttämisen syksyllä 1939 tukikohtasopimusten artiklassa.

        Lupaus petettiin kesällä 1940 kun maat miehitettiin . Stalin yritti samaa Suomenkin kohdalla kesällä 1944 kuten Turtola sanoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Sinulla näyttää olevan luja usko että Staliniin saattoi luottaa. Stalinhan valehteli
        Katynista että saksalaiset teki murhat. Oletko siitäkin samaa mieltä.

        Stalin lupasi Baltian maille itsenäisyyden säilyttämisen syksyllä 1939 tukikohtasopimusten artiklassa.

        Lupaus petettiin kesällä 1940 kun maat miehitettiin . Stalin yritti samaa Suomenkin kohdalla kesällä 1944 kuten Turtola sanoo.

        No no infantiili, etkö osaa muuta kuin jankuttaa?

        Kerropas miten siinä kävi, kävikö siinä näin:

        Stalin kertoi joulukuussa 1941 Anthony Edenille ne rajat, jotka tulisivat voimaan, kun rauha Suomen kanssa tehtäisiin, ne olivat samat kuin syyskuussa 1944. ?

        Vaiko niin kuin sinä infantiili esität:

        Lupaus petettiin kesällä 1940 kun maat miehitettiin . Stalin yritti samaa Suomenkin kohdalla kesällä 1944 kuten Turtola sanoo.?

        Ja ethän sinä infantiili osaa mitään lähdettä edes esittää tuolle:-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Höpötystä, sitä asiakirjaa Stalin ei koskaan hyväksynyt"

        Luotan Martti Turtolaan en sinunlaiseesi Venäjän trolliin jonka tehtävänä on valehdella ja vääristellä historiaa.

        No katos vaan infantiili hermostui:-D

        Kimmo Rentolan mukaan muuten kyseessä oli vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Neuvostoliitto harkitsi keväällä 1944 rajamuutosta, joka olisi tuonut sen Saimaalle asti. Lappeenranta ja Imatra olisi liitetty Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto olisi vuokrannut Suomenlinnan eli saanut joukkonsa aivan Helsingin edustalle ja saanut tukikohdan Ahvenanmaalta. Asiasta kerrotaan professori Kimmo Rentolan uudessa kirjassa Stalin ja Suomen kohtalo (Otava).

        Stalin teetti lisäehdot
        Nämä vaatimukset eivät olleet mukana listalle, joka Suomen rauhantunnustelijoille esiteltiin maaliskuussa 1944 Moskovassa, vaan niitä harkittiin lisäehdoiksi. Neuvostoliitto ei kertonut niistä liittolaiselleen Britanniallekaan, jolle osa sopimusta oli esitetty kommentteja varten. Professori Kimmo Rentola arvioi, että Stalin ja ulkoministeri Molotov teettivät lisäehdot, mutta tilanne ei edennyt niin pitkälle, että niitä olisi esitetty.
        Vielä kovemmat vaatimukset harkinnassa

        Rauhaan ei päästy keväällä 1944 vaan vasta kesän raskaiden taistelujen jälkeen. Sotamenestyksen suosittua neuvostojoukkoja marsalkka Kliment Voroshilovin johtama komissio laati välirauhan neuvotteluja varten ehdotuksen, jossa Neuvostoliiton vaatimat alueet olisivat vielä kasvaneet. Ehdotuksen otsikkokin oli mahtipontisesti ”Suomen antautumisehdot”.

        Neuvostojoukot saisivat tarpeen mukaan miehittää ”Helsingin linnoitusalueineen”, Ahvenanmaan, Turun, Vaasan ja Tornion kunnes sota Saksan kanssa olisi ohi. Tukikohdikseen Neuvostoliitto saisi Hangon, Porkkalan, Kotkan linnoitusalueen, Haapasaaren ja Mäkiluodon. Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Stalin halusi hoitaa nopeasti
        Voroshilov oli kokenut henkilökohtaisen nöyryytyksen talvisodassa, jonka huonosta hoidosta Stalin häntä pilkkasi. Rentola ei usko, että tämä vaikutti vaatimuksiin vaan marsalkka vain teki kylmää virkatyötä. Tosin Rentolan mukaan alkuperäinen kartta näyttää siltä kuin joku olisi vetänyt karttaa äkkiä punakynällä viivan ja virkamiehet sitten etsineet siihen sopivia paikannimiä ehdotusta varten.

        Lopulta, kiivaiden taistelujen jälkeen, Neuvostoliitolle riitti Porkkalan vuokra-alue ja vuoden 1940 raja lisättynä Petsamolla. Rentola arvioi, että Stalinia hillitsi hankala tilanne Puolassa, jossa Neuvostoliiton toiminta ärsytti länsiliittoutuneita. Siksi Suomen suunta haluttiin rauhoittaa mahdollisimman äkkiä.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No katos vaan infantiili hermostui:-D

        Kimmo Rentolan mukaan muuten kyseessä oli vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Neuvostoliitto harkitsi keväällä 1944 rajamuutosta, joka olisi tuonut sen Saimaalle asti. Lappeenranta ja Imatra olisi liitetty Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto olisi vuokrannut Suomenlinnan eli saanut joukkonsa aivan Helsingin edustalle ja saanut tukikohdan Ahvenanmaalta. Asiasta kerrotaan professori Kimmo Rentolan uudessa kirjassa Stalin ja Suomen kohtalo (Otava).

        Stalin teetti lisäehdot
        Nämä vaatimukset eivät olleet mukana listalle, joka Suomen rauhantunnustelijoille esiteltiin maaliskuussa 1944 Moskovassa, vaan niitä harkittiin lisäehdoiksi. Neuvostoliitto ei kertonut niistä liittolaiselleen Britanniallekaan, jolle osa sopimusta oli esitetty kommentteja varten. Professori Kimmo Rentola arvioi, että Stalin ja ulkoministeri Molotov teettivät lisäehdot, mutta tilanne ei edennyt niin pitkälle, että niitä olisi esitetty.
        Vielä kovemmat vaatimukset harkinnassa

        Rauhaan ei päästy keväällä 1944 vaan vasta kesän raskaiden taistelujen jälkeen. Sotamenestyksen suosittua neuvostojoukkoja marsalkka Kliment Voroshilovin johtama komissio laati välirauhan neuvotteluja varten ehdotuksen, jossa Neuvostoliiton vaatimat alueet olisivat vielä kasvaneet. Ehdotuksen otsikkokin oli mahtipontisesti ”Suomen antautumisehdot”.

        Neuvostojoukot saisivat tarpeen mukaan miehittää ”Helsingin linnoitusalueineen”, Ahvenanmaan, Turun, Vaasan ja Tornion kunnes sota Saksan kanssa olisi ohi. Tukikohdikseen Neuvostoliitto saisi Hangon, Porkkalan, Kotkan linnoitusalueen, Haapasaaren ja Mäkiluodon. Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Stalin halusi hoitaa nopeasti
        Voroshilov oli kokenut henkilökohtaisen nöyryytyksen talvisodassa, jonka huonosta hoidosta Stalin häntä pilkkasi. Rentola ei usko, että tämä vaikutti vaatimuksiin vaan marsalkka vain teki kylmää virkatyötä. Tosin Rentolan mukaan alkuperäinen kartta näyttää siltä kuin joku olisi vetänyt karttaa äkkiä punakynällä viivan ja virkamiehet sitten etsineet siihen sopivia paikannimiä ehdotusta varten.

        Lopulta, kiivaiden taistelujen jälkeen, Neuvostoliitolle riitti Porkkalan vuokra-alue ja vuoden 1940 raja lisättynä Petsamolla. Rentola arvioi, että Stalinia hillitsi hankala tilanne Puolassa, jossa Neuvostoliiton toiminta ärsytti länsiliittoutuneita. Siksi Suomen suunta haluttiin rauhoittaa mahdollisimman äkkiä.

        Antautumisasiakirja olikin ennakoiva missä Rentola on oikeassa.

        Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista suurhyökkäyksen alettua ja antautumisen varalle oli ennalta laadittu asiakirja.

        Ihantalan jälkeen ehdottoman antautumisen vaatimuksesta luovuttiin eikä asiakirjaa tarvittu.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No katos vaan infantiili hermostui:-D

        Kimmo Rentolan mukaan muuten kyseessä oli vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Neuvostoliitto harkitsi keväällä 1944 rajamuutosta, joka olisi tuonut sen Saimaalle asti. Lappeenranta ja Imatra olisi liitetty Neuvostoliittoon. Lisäksi Neuvostoliitto olisi vuokrannut Suomenlinnan eli saanut joukkonsa aivan Helsingin edustalle ja saanut tukikohdan Ahvenanmaalta. Asiasta kerrotaan professori Kimmo Rentolan uudessa kirjassa Stalin ja Suomen kohtalo (Otava).

        Stalin teetti lisäehdot
        Nämä vaatimukset eivät olleet mukana listalle, joka Suomen rauhantunnustelijoille esiteltiin maaliskuussa 1944 Moskovassa, vaan niitä harkittiin lisäehdoiksi. Neuvostoliitto ei kertonut niistä liittolaiselleen Britanniallekaan, jolle osa sopimusta oli esitetty kommentteja varten. Professori Kimmo Rentola arvioi, että Stalin ja ulkoministeri Molotov teettivät lisäehdot, mutta tilanne ei edennyt niin pitkälle, että niitä olisi esitetty.
        Vielä kovemmat vaatimukset harkinnassa

        Rauhaan ei päästy keväällä 1944 vaan vasta kesän raskaiden taistelujen jälkeen. Sotamenestyksen suosittua neuvostojoukkoja marsalkka Kliment Voroshilovin johtama komissio laati välirauhan neuvotteluja varten ehdotuksen, jossa Neuvostoliiton vaatimat alueet olisivat vielä kasvaneet. Ehdotuksen otsikkokin oli mahtipontisesti ”Suomen antautumisehdot”.

        Neuvostojoukot saisivat tarpeen mukaan miehittää ”Helsingin linnoitusalueineen”, Ahvenanmaan, Turun, Vaasan ja Tornion kunnes sota Saksan kanssa olisi ohi. Tukikohdikseen Neuvostoliitto saisi Hangon, Porkkalan, Kotkan linnoitusalueen, Haapasaaren ja Mäkiluodon. Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Stalin halusi hoitaa nopeasti
        Voroshilov oli kokenut henkilökohtaisen nöyryytyksen talvisodassa, jonka huonosta hoidosta Stalin häntä pilkkasi. Rentola ei usko, että tämä vaikutti vaatimuksiin vaan marsalkka vain teki kylmää virkatyötä. Tosin Rentolan mukaan alkuperäinen kartta näyttää siltä kuin joku olisi vetänyt karttaa äkkiä punakynällä viivan ja virkamiehet sitten etsineet siihen sopivia paikannimiä ehdotusta varten.

        Lopulta, kiivaiden taistelujen jälkeen, Neuvostoliitolle riitti Porkkalan vuokra-alue ja vuoden 1940 raja lisättynä Petsamolla. Rentola arvioi, että Stalinia hillitsi hankala tilanne Puolassa, jossa Neuvostoliiton toiminta ärsytti länsiliittoutuneita. Siksi Suomen suunta haluttiin rauhoittaa mahdollisimman äkkiä.

        Tottakai antautumisasiakirja olisi tuotu esille allekirjoitettavaksi jos Suomi olisi antautunut kuten NL vaati.

        Martti Turtola tämän ymmärtää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Antautumisasiakirja olikin ennakoiva missä Rentola on oikeassa.

        Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista suurhyökkäyksen alettua ja antautumisen varalle oli ennalta laadittu asiakirja.

        Ihantalan jälkeen ehdottoman antautumisen vaatimuksesta luovuttiin eikä asiakirjaa tarvittu.

        Eikä sillä ollut edes Stalinin hyväksyntää.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Eikä sillä ollut edes Stalinin hyväksyntää.

        Antautumisasiakirjan laatimisella tietenkin oli Stalinin hyväksyntä. Se olisi otettu esiin jos Suomi olisi antautunut ehdoitta.

        Suurhyökkäyksen alettua Suomelta vaadittiin ehdotonta antautumista. Ihantalan taistelun jälkeen siitä luovuttiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Antautumisasiakirjan laatimisella tietenkin oli Stalinin hyväksyntä. Se olisi otettu esiin jos Suomi olisi antautunut ehdoitta.

        Suurhyökkäyksen alettua Suomelta vaadittiin ehdotonta antautumista. Ihantalan taistelun jälkeen siitä luovuttiin.

        No eihän ollut, älä jankuta, kun et asiaa pysty todistamaan!

        Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eihän ollut, älä jankuta, kun et asiaa pysty todistamaan!

        Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        Asiakirjaa olisi tottakai käytetty jos Suomi olisi saatu antautumaan ehdoitta. Ei saatu.

        K. Voroŝilovin komitea valmisteli lokakuussa 1943 asiakirjan, jota tultaisiin käyttämään Neuvostoliiton ja Suomen välisenä sopimuspohjana tilanteessa, jossa Suomi pyytää rauhaa ja suostuu ehdottomaan antautumiseen [14]. Asiakirja oli osoitettu toveri Molotoville, joka toimi vuonna 1944 Neuvostoliiton pääneuvottelijana Suomen ja Neuvostoliiton välisissä rauhanneuvotteluissa.

        https://suomi-1944.weebly.com/ehdottoman-antautumisen-vaatimus-suomelle.html


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eihän ollut, älä jankuta, kun et asiaa pysty todistamaan!

        Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        "Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta."

        Ennakoiva tietenkin koska Suomi ei ollut vielä antautunut ehdoitta vuonna 1943. Asiakirjalla ennakoitiin tilannetta jossa Suomi saataisiin antautumaan ehdoitta. Suurhyökkäyksen alettua kesällä 1944 sitä Suomelta vaadittiin mutta Ihantalan taistelun jälkeen siitä luovuttiin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No no infantiili, etkö osaa muuta kuin jankuttaa?

        Kerropas miten siinä kävi, kävikö siinä näin:

        Stalin kertoi joulukuussa 1941 Anthony Edenille ne rajat, jotka tulisivat voimaan, kun rauha Suomen kanssa tehtäisiin, ne olivat samat kuin syyskuussa 1944. ?

        Vaiko niin kuin sinä infantiili esität:

        Lupaus petettiin kesällä 1940 kun maat miehitettiin . Stalin yritti samaa Suomenkin kohdalla kesällä 1944 kuten Turtola sanoo.?

        Ja ethän sinä infantiili osaa mitään lähdettä edes esittää tuolle:-D

        Vastaa kysymykseen eli oletko samaa mieltä Stalinin kanssa että saksalaiset teki Katynin murhat. Kun näytät uskovan kaiken mitä Stalin sanoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No eihän ollut, älä jankuta, kun et asiaa pysty todistamaan!

        Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta.

        "Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta."

        Juhannuksena 1944 Suomen armeijalla ei ollut aihetta juhliin. Tarjolla oli vain kriisejä. Silloin Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Martti Turtola on liittänyt Mannerheim-kirjaan sitä koskevan asiakirjan.

        Samaa asiakirjaa käsittelee Kimmo Rentola (Historiallinen aikakauskirja 1/2001) kirjoituksessaan Stalin, Mannerheim ja Suomen rauhanehdot 1944 . Antautuminen olisi merkinnyt Suomen kytkemistä Neuvostoliiton yhteyteen. Jo kevään 1944 neuvottelut olivat ansa. Antautumisvaatimus oli Stalinin ulkopolitiikan harhaisku. Mannerheim ei hätkähtänyt, vaan otti tukea Hitleriltä. Stalin veti antautumisvaatimuksen takaisin, ja kun Suomen armeija torjui puna-armeijan hyökkäykset heinäkuussa, hän lievensi rauhan ehtoja. Suomalaisista ne yhä vaikuttivat sanelurauhalta. Stalin teki Rentolan mukaan myönnytyksensä "lännelle ja Mannerheimille". Stalin ja Neuvostoliitto olivat luulleet Mannerheimin ja suomalaisten horjuvan, mutta ylipäällikkö ja armeija olivat yhä liian itsepäinen ja sinnikäs vastus . Itsenäisyys säilyi Stalinin ja Hitlerin välissä . Mannerheim osasi pitää tietyn etäisyyden vieroksumiinsa kahteen tyranniin.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        No no infantiili, etkö osaa muuta kuin jankuttaa?

        Kerropas miten siinä kävi, kävikö siinä näin:

        Stalin kertoi joulukuussa 1941 Anthony Edenille ne rajat, jotka tulisivat voimaan, kun rauha Suomen kanssa tehtäisiin, ne olivat samat kuin syyskuussa 1944. ?

        Vaiko niin kuin sinä infantiili esität:

        Lupaus petettiin kesällä 1940 kun maat miehitettiin . Stalin yritti samaa Suomenkin kohdalla kesällä 1944 kuten Turtola sanoo.?

        Ja ethän sinä infantiili osaa mitään lähdettä edes esittää tuolle:-D

        Itse olet infantiili Venäjän trolli. Et muuta voi ollakaan. Trolleja pakotetaan valehtelemaan.

        https://yle.fi/a/3-7804386

        Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri

        Someaikakaudella propagandan tehtailu vaatii vikkeliä hiirikäsiä, mutta vakaumusta ei kysellä. Liukuhihna suoltaa yksisilmäisiä uutisia ja monistettuja sloganeita Kremlin tueksi.

        Useat entiset työntekijät ovat haastatteluissa kertoneet, että valtaosa palkatuista propagandisteista ei itsekään usko asiaansa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        "Rentolan mukaan kyseessä oli kuitenkin vain ”ennakoiva ehdotus”, jolla ei ollut Stalinin siunausta."

        Juhannuksena 1944 Suomen armeijalla ei ollut aihetta juhliin. Tarjolla oli vain kriisejä. Silloin Neuvostoliitto vaati ehdotonta antautumista. Martti Turtola on liittänyt Mannerheim-kirjaan sitä koskevan asiakirjan.

        Samaa asiakirjaa käsittelee Kimmo Rentola (Historiallinen aikakauskirja 1/2001) kirjoituksessaan Stalin, Mannerheim ja Suomen rauhanehdot 1944 . Antautuminen olisi merkinnyt Suomen kytkemistä Neuvostoliiton yhteyteen. Jo kevään 1944 neuvottelut olivat ansa. Antautumisvaatimus oli Stalinin ulkopolitiikan harhaisku. Mannerheim ei hätkähtänyt, vaan otti tukea Hitleriltä. Stalin veti antautumisvaatimuksen takaisin, ja kun Suomen armeija torjui puna-armeijan hyökkäykset heinäkuussa, hän lievensi rauhan ehtoja. Suomalaisista ne yhä vaikuttivat sanelurauhalta. Stalin teki Rentolan mukaan myönnytyksensä "lännelle ja Mannerheimille". Stalin ja Neuvostoliitto olivat luulleet Mannerheimin ja suomalaisten horjuvan, mutta ylipäällikkö ja armeija olivat yhä liian itsepäinen ja sinnikäs vastus . Itsenäisyys säilyi Stalinin ja Hitlerin välissä . Mannerheim osasi pitää tietyn etäisyyden vieroksumiinsa kahteen tyranniin.

        Kimmo Rentola: "Antautuminen olisi merkinnyt Suomen kytkemistä Neuvostoliiton yhteyteen."

        Pahimmassa tapauksessa liittämistä Neuvostoliittoon Baltian maiden tapaan kuten Martti Turtola sanoo.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaa kysymykseen eli oletko samaa mieltä Stalinin kanssa että saksalaiset teki Katynin murhat. Kun näytät uskovan kaiken mitä Stalin sanoi.

        Vain infantiili uskoo kaiken mitä Stalin sanoi.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Itse olet infantiili Venäjän trolli. Et muuta voi ollakaan. Trolleja pakotetaan valehtelemaan.

        https://yle.fi/a/3-7804386

        Yle Pietarin trollitehtaalla – Näin Venäjän propagandaa rustataan kellon ympäri

        Someaikakaudella propagandan tehtailu vaatii vikkeliä hiirikäsiä, mutta vakaumusta ei kysellä. Liukuhihna suoltaa yksisilmäisiä uutisia ja monistettuja sloganeita Kremlin tueksi.

        Useat entiset työntekijät ovat haastatteluissa kertoneet, että valtaosa palkatuista propagandisteista ei itsekään usko asiaansa.

        Hahaha no niin taas se infantiili hermostui, todisteita et kuitenkaan pysty esittämään, olet siis trolli ja todennäköisesti venäläinen:-D


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Hahaha no niin taas se infantiili hermostui, todisteita et kuitenkaan pysty esittämään, olet siis trolli ja todennäköisesti venäläinen:-D

        Vastaa kysymykseen oletko Stalinin kanssa samaa mieltä että saksalaiset teki Katynin murhat. Jos et vastaa olet Venäjän trolli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Vastaa kysymykseen oletko Stalinin kanssa samaa mieltä että saksalaiset teki Katynin murhat. Jos et vastaa olet Venäjän trolli.

        Ei vastausta siis Venäjän trolli.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Ei vastausta siis Venäjän trolli.

        Vastaa kysymykseen, oletko ollut syntymästäsi asti idiootti?


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Et vastannut kysymykseen, eli mitä ehtoja Suomi sitten asetti?

        Puna-armeija olisi voinut miehittää Suomen.
        Ehkäpä Stalin laski, että meistä ei tule suosiolla sosialistista kansantaavaltaa talvisodan jälkeen? Mutta itse luulen,että Normandian maihinnousu kesäkuun 1944 6 .päivänä oli tuonut jo liittoutuneiden joukkoja Euroopan mantereelle.
        Liittoutuneet nousivat maihin Sisiliassa kesällä 1943. Samalla Mussolini syöstiin vallasta, ja hän perusti oman hallituksen Pohjois-Italiaan.

        Kun liittoutuneet olivat vallanneet Rooman, Hitler aloitti suurhyökkäyksen Italiassa, Etelä-Ranskassa ja Kaakkois-Euroopassa italialaisten joukkojen riisumiseksi aseista.
        Idän ja etelän rintamien lisäksi länsiliittoutuneet hyökkäsivät kesällä 1944 Ranskan rannikolta Normandiasta.
        Hitlerin johtama natsi-Saksa ei pystynyt torjumaan maailmansodan mittavinta maihinnousua.
        Joukot lähestyivät Berliiniä nyt kolmesta suunnasta.


        Alkoi kilpajuoksu Berliiniin! Ja Neuvostoliitto oli siellä ekana!


    • Anonyymi

      Entä nykyiset sotaan kelpaavat ikäluokat, taitavat olla pääosin sellaisia velttoja paskiaisia, että eivät ole kauhea pelote.

    • Anonyymi

      Olisi toki onnistunut 1940 myös Suomessa, mutta se olisi suututtanut länsivallat ja neukut halusi pitää avoinna mahdollisuuden liittoutua kumman vaan kanssa: akselivaltojen tai länsiliittoutuneiden.

      1944 vaihtoehtoina oli ehtiä ensin Berliiniin tai vallata Suomi. Neukut piti tärkeämpänä ehtiä ensin Berliiniin.

    • Anonyymi

      Churchillin realismi Neuvostoliiton bolshevikkeja kohtaan.

      ”Kun yrittää pysytellä hyvissä suhteissa kommunistien kanssa, on kuin liehittelisi krokotiiliä: ei oikein tiedä, pitäisikö sitä kutittaa leuan alta vai läimäyttää päähän. Sen avatessa suunsa ei ole varmaa, yrittääkö se hymyillä ai valmistautuuko se syömään uhrinsa”.

    • Anonyymi

      Talvisodan perusti Hitler antoi Stalinille ukaasin siinä että se hyökkää Suomenlahden jäälle lentokoneilla ja pommittaa joukot, ellette tee rauhaa.
      Jatkosodan pelasti sotakorvaukset ei kannattanut miehittää vaan ottaa sotakorvaukset ja odottaa sitten että Suomi olisi tota muuttunut kommunistiseksi

      Totta tosin on että Suomen pojat oli parhaita sotilaita. Mutta ylivoimaa vastaan ei voi mitään.

      Suomi Myrskyn silmässä Erkki Hautamäen kirja sen kun tietää niin tietää mitä todella on tapahtunut sitä ennen. Mitkä tekijät johti sotaan ja mitenkä meni ja mitä meni pieleen missäkin maassa ajateltiin.

      Strateginen siis selvitys siitä mitä todella tapahtuu. Se ei ole mitään propagandaa

    • Suomi hävisi turhat sotansa.☠️⚰️🪦🕊️

      • Anonyymi

        Torjuntavoitot talvisodassa ja jatkosodassa.


      • Anonyymi kirjoitti:

        Torjuntavoitot talvisodassa ja jatkosodassa.

        Ei ollut mitään torjuntavoittoja. ☠️Suomi hävisi sotansa.☠️🕊️ Kylmä historiallinen fakta.⏳⌛️☠️


      • Anonyymi
        Moaukko kirjoitti:

        Ei ollut mitään torjuntavoittoja. ☠️Suomi hävisi sotansa.☠️🕊️ Kylmä historiallinen fakta.⏳⌛️☠️

        Torjuntavoitoilla estettiin Suomen miehitys.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Torjuntavoitoilla estettiin Suomen miehitys.

        Stalin hyvän hyvyyttään jätti Suomen miehittämättä kaksi kertaa.


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Stalin hyvän hyvyyttään jätti Suomen miehittämättä kaksi kertaa.

        Hahaha. Stalin olikin tunnettu hyvyydestään.


      • Anonyymi

        Ottaako päähän se että Suomea ei liitetty työläiskolhoosiin?


      • Anonyymi
        Anonyymi kirjoitti:

        Torjuntavoitoilla estettiin Suomen miehitys.

        Paasikiven mukaan Suomi oli syksyllä 1944 miehitetty maa. Mannerheimin mukaan Välirauha merkitsi käytännössä antautumista. Paavo Talvela: "Kun olemme kaksi sotaa niin perusteellisesti hävinneet".


    • Anonyymi

      Hiihtäminen oli yksi iso tekijä ryssän torjumisessa.
      Ja sitä myöden hyvä fyysinen kunto.
      Hampurilaisen pureskelijan kannattaa vaihtaa sapuskansa parempaan ravintoon.

      • Ihme hiihtäjä.⛷️


    • Anonyymi

      <<Torjuntavoitoilla estettiin Suomen miehitys.<<<

      Ensimmäisen Torjuntavoiton teki Hitler.
      Jatkosodan torjuntavoiton teki sotakorvaukset. Jos NL olisi miehittänyt ei olisi tarvinnut tehdä korvauksia.

      Käyttäkää vähän järkeänne!

      Stalin vielä huolehti ettei täällä kommunisti röttölöi sotakorvauksen aikana, että toimitukset tulee ajoillaan perille

    • Anonyymi

      Kohta päästään revanssiin, eikä sitä kestä kun pari viikkoa tai viikko niin ollaan Uralilla. Suursuomea laajennetaan. Meillä on niin hyvä kenraalikunta ja upseerikunta,.

    • Anonyymi

      Suomen armeija oli köyhän miehen hevosvetoinen vetelä talonpoikaisten ja työläisten armeija jolla oli aika vaatimaton liikkuvuus eikä tulivoima ollut myöskään hääppöinen. 3,85 miljoonan asukkaan maa menetti peräti 94 000 sotilasta kuolleena. Määrä vastaa samaa kuin jos 47 miljoonan asukkaan maa olisi menettänyt kuolleina 1150 000 sotilasta. Tämä kuvastaa miten suuret olivat tämän köyhän maatalous-metsätalousmaan sotilastappiot.

      • Anonyymi
        UUSI

        Kuten avauksessani sanoin heikoista aseistaan ja vähistä joukoista huolimatta Suomi onnistui kahdesti torjumaan Neuvostoliiton maanvaltaushyökkäykset. Talvella 1939-1940 ja kesällä 1944.

        Kaikki muut hyökkäyksensä NL onnistui viemään perille saakka . Suomalaiset sotilaat oli niin ollen parhaita siihen aikaan maailmassa.

        Terijoen hallitus ei 1940 päässyt Helsinkiin ja kesän 1944 hyökkäys syvälle Suomeen pysäytettiin Ihantalaan.


      • Anonyymi
        UUSI

        "3,85 miljoonan asukkaan maa menetti peräti 94 000 sotilasta kuolleena."

        Suomalaisia siviilejä kuoli vain 2000 kun maan miehitys onnistuttiin torjumaan. Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty.

        Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

        Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.

        Myös Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn vihjaa samaan suuntaan teoksessaan Vankileirien saaristo. Hän käsittelee Baltian maiden väestön pakkosiirtoja ja puhuu virolaisista, latvialaisista ja liettualaisista, jotka ”paiskattiin lannoitteeksi Arkkipelagin kohmeiseen maahan”. Saman tien hän toteaa epäilevänsä, että ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi autiomaihin Kiinan vastaisen rajan tuntumaan, mutta – se ei onnistunut häneltä 1940 eikä 1947

        https://seura.fi/ilmiot/historia/vastustamaton-himo/


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "3,85 miljoonan asukkaan maa menetti peräti 94 000 sotilasta kuolleena."

        Suomalaisia siviilejä kuoli vain 2000 kun maan miehitys onnistuttiin torjumaan. Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty.

        Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

        Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.

        Myös Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn vihjaa samaan suuntaan teoksessaan Vankileirien saaristo. Hän käsittelee Baltian maiden väestön pakkosiirtoja ja puhuu virolaisista, latvialaisista ja liettualaisista, jotka ”paiskattiin lannoitteeksi Arkkipelagin kohmeiseen maahan”. Saman tien hän toteaa epäilevänsä, että ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi autiomaihin Kiinan vastaisen rajan tuntumaan, mutta – se ei onnistunut häneltä 1940 eikä 1947

        https://seura.fi/ilmiot/historia/vastustamaton-himo/

        Baltian maissa siviilejä kuoli enemmän kuin Suomessa sotilaita ja siviilejä yhteensä kun maat miehitettiin. Suomi onnistui miehityksen torjumaan ja selvisi vähemmin uhrein.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Baltian maissa siviilejä kuoli enemmän kuin Suomessa sotilaita ja siviilejä yhteensä kun maat miehitettiin. Suomi onnistui miehityksen torjumaan ja selvisi vähemmin uhrein.

        https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_toisessa_maailmansodassa_kuolleiden_määristä

        Latvialaisista kuoli 11.35 prosenttia. Liettualaisia 14,12 prosenttia. Virolaisia 3,73 prosenttia. Suomalaisia 2,62 prosenttia.

        Suomi mainittiin salaisessa etupiirijaossa yhtenä Baltian maana jonka NL pyrki miehittämään .

        https://histdoc.net/historia/nichtang.html


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "3,85 miljoonan asukkaan maa menetti peräti 94 000 sotilasta kuolleena."

        Suomalaisia siviilejä kuoli vain 2000 kun maan miehitys onnistuttiin torjumaan. Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty.

        Neuvostoliiton marsalkka ja kaksinkertainen Neuvostoliiton sankari Ivan Konev kertoo muistelmissaan, kuinka Stalin oli hänen kuultensa sanonut, että ”Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

        Keskustelu käytiin joitakin aikoja ennen kuin Neuvostoliitto aloitti talvisodan marraskuun viimeisenä päivänä 1939.

        Myös Nobel-kirjailija Aleksandr Solzhenitsyn vihjaa samaan suuntaan teoksessaan Vankileirien saaristo. Hän käsittelee Baltian maiden väestön pakkosiirtoja ja puhuu virolaisista, latvialaisista ja liettualaisista, jotka ”paiskattiin lannoitteeksi Arkkipelagin kohmeiseen maahan”. Saman tien hän toteaa epäilevänsä, että ”Stalin tunsi vastustamatonta himoa karkottaa koko Suomi autiomaihin Kiinan vastaisen rajan tuntumaan, mutta – se ei onnistunut häneltä 1940 eikä 1947

        https://seura.fi/ilmiot/historia/vastustamaton-himo/

        "Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty."

        HeHe hönöpojan viesteissä toistuu aina sanat "jos" ja "olisi" , hönöpoika kuvittelee olevansa jälkijättöinen profeetta, joka ennustaa toteutumatonta menneisyyttä 😂


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty."

        HeHe hönöpojan viesteissä toistuu aina sanat "jos" ja "olisi" , hönöpoika kuvittelee olevansa jälkijättöinen profeetta, joka ennustaa toteutumatonta menneisyyttä 😂

        ”Marsalkka Ivan Konev on kertonut Stalinin Suomen sotaa aloittaessaan sanoneen marsalkka Voroshilovin ja (myöhemmin amiraali) Isakovin kuullen, että ”suomalaiset on asutettava muualle --. Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

        Ohto Manninen – Stalinin kiusa Himlerin täi; 2002; sivu 17


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty."

        HeHe hönöpojan viesteissä toistuu aina sanat "jos" ja "olisi" , hönöpoika kuvittelee olevansa jälkijättöinen profeetta, joka ennustaa toteutumatonta menneisyyttä 😂

        Talvisodassa Stalinin tavoite oli miehittää koko Suomi ja tuoda Terijoen hallitus Helsinkiin.

        Suomi onnistui sen torjumaan eikä suomalaisten vienti Siperiaan toteutunut.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        "Koko kansa olisi viety Siperiaan jos maa olisi miehitetty."

        HeHe hönöpojan viesteissä toistuu aina sanat "jos" ja "olisi" , hönöpoika kuvittelee olevansa jälkijättöinen profeetta, joka ennustaa toteutumatonta menneisyyttä 😂

        Venäjän trollina sinun on tietenkin mahdoton sanoa mitään pahaa ihailemastasi Stalinista.

        Et ole vastannut kysymykseen oletko samaa mieltä kuin Stalin että saksalaiset teki Katynin murhat. Se todistaa että olet Venäjän trolli.


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        Kuten avauksessani sanoin heikoista aseistaan ja vähistä joukoista huolimatta Suomi onnistui kahdesti torjumaan Neuvostoliiton maanvaltaushyökkäykset. Talvella 1939-1940 ja kesällä 1944.

        Kaikki muut hyökkäyksensä NL onnistui viemään perille saakka . Suomalaiset sotilaat oli niin ollen parhaita siihen aikaan maailmassa.

        Terijoen hallitus ei 1940 päässyt Helsinkiin ja kesän 1944 hyökkäys syvälle Suomeen pysäytettiin Ihantalaan.

        Suomi antautui ehdoitta maaliskuussa 1940 ja syyskuussa 1944. Paasikiven mukaan (syksyllä 1944): "olemme miehitetty maa".

        Mannerheim lokakuussa 1944: "Välirauha merkitsee käytännössä antautumista. Emme voi puolustaa itseämme."


      • Anonyymi
        UUSI
        Anonyymi kirjoitti:

        ”Marsalkka Ivan Konev on kertonut Stalinin Suomen sotaa aloittaessaan sanoneen marsalkka Voroshilovin ja (myöhemmin amiraali) Isakovin kuullen, että ”suomalaiset on asutettava muualle --. Suomessa on vähemmän asukkaita kuin Leningradissa, ja heidät on helppo siirtää muualle.”

        Ohto Manninen – Stalinin kiusa Himlerin täi; 2002; sivu 17

        Hahaha vai aloitti Stalin jo Suomen sodankin😂🤪🤣

        On se hönöpoika vaan melkoinen profeetta😜


    • Anonyymi
      UUSI

      Ajopuuteoria kaatui 1980-luvulla. On vain ajan kyse milloin kaatuu omaan mahdottomuuteensa tämä torjuntavoittoteoria. Mitään torjuntavoittoa ei ollut sillä Suomi todellakin, kuten täällä on jo mainittu, sntayi ehdoitta. Suomi alistui rauhanehtoihin jotka Neuvostoliitto saneli.

    • Anonyymi
      UUSI

      Suomalainen on liian nahjusmainen ollakseen hyvä sotilas.

    Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Tänään pyörit ajatuksissa enemmän, kun erehdyin lukemaan palstaa

      En saisi, silti toivon että sinä vielä palaat ja otetaan oikeasti selvää, hioituuko särmät ja sulaudummeko yhteen. Vuod
      Ikävä
      22
      4554
    2. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      20
      3685
    3. Seiska: Anne Kukkohovi myy pikkuhousujaan ja antaa penisarvioita

      Melko hupaisaa: https://www.seiska.fi/vain-seiskassa/ex-huippumalli-anne-kukkohovin-amerikan-valloitus-vastatuulessa-myy
      Maailman menoa
      405
      2417
    4. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      27
      2121
    5. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      34
      2014
    6. Nainen, sellaista tässä ajattelin

      Minulla on olo, että täällä on edelleen joku, jolla on jotain käsiteltävää. Hän ei ole päässyt lähtemään vielä vaan jost
      Ikävä
      239
      1969
    7. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      35
      1784
    8. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      15
      1698
    9. En ole koskaan kokenut

      Ennen mitään tällaista rakastumista. Tiedän että kaipaan sinua varmaan loppu elämän. Toivottavasti ei tarvitsisi vain ka
      Ikävä
      19
      1497
    10. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      12
      1351
    Aihe