Voi kuinka olisin

Halunnut pysyä sinulle aitona ja alkuperäisenä, sellaisena uteliaana ja herkkänä, hyvänä ja lempeänä. Mutta kaiken ajan jälkeen, kaiken tapahtuneen, muuttuneen maailman ja kärsimyksen mitan täyttyminen kertoo minulle vain yhden viestin... muutoksen viestin.

Hyvästi järjelle ja ymmärrykselle. Ei mies ole sellainen, vaan raaka, villintyynyt ja synkkä. Sellainen tappokone, joka suojaa kaiken valtavalla aggressiivisuudella ja tarpeella olla mikä on. Mihin kaikki kaunis ja herkkä häviääkään, niin ei niitä voi yhdistää miehen olemukseen. Sellainen olisi jo aivan liikaa kenelle tahansa.

Ehkä et enää näe sitä poikaa jonka olet saattanut jo nähdä. Sen sijaan näet vaan miehen. Kuin hävityksen kauhistus olisi itse tullut maanpäälle ja sanat katoaa suustasi. Ei naurata, ei hymyilytä. Järkytys itse kullekin kun näet... mitä luonto minusta teki.

T