Kuusi asiaa mitä idän uskontoihin kuuluvien on hyvä tietää helvetistä:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Kristinuskoa on hyvä verrata keittoon, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija, TT, Martti Nissinen ja jatkaa: ”Kun keitto on kerran valmistettu, sen aineksia ei voi enää palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Eikä koko keittoa synny ilman kokkia, jonka luova panos on ratkaiseva koko valmistusprosessin ja lopputuloksen kannalta ja joka erottaa juuri tämän keiton kaikista muista.


https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Harhaanjohtava ajattelutapa on raamatunhistorian näkeminen eräänlaisena pyhänä historiana, jonka henkilöt Abrahamista Moosekseen, Jeesukseen ja Paavaliin sekä tapahtumat luomisesta apostolien tekoihin kulkevat omalla myyttisellä ja tarunhohtoisella radallaan ja jota varten tarvitaan oma kartta (”Raamatun maat”) ja historiafilosofia.
Ylösnousemuksen ja sitä seuraavan uuden olotilan tehtävänä on toimia eräällä tavalla ”oikeustoimena” ihmisten teoille. Hyvät saavat palkintonsa ja pahat saavat rangaistuksensa. Tämän ajatuskulun johdonmukaisena päätelmänä on syntynyt mm. Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Divina commediaa yhdeksänkerroksisine taivaineen, helvetteineen ja kiirastulineen.

Outi Lehtipuu pohtii em. viitetaustaa artikkelissaan Luukkaan evankeliumin näkemyksen kehitystä toisella vuosisadalla: ”Helvetissä on eri osastoja ja erilaisia rangaistuksia pilkkaajille, huorintekijöille, murhaajille, abortintekijöille, naimattomille äideille, vanhurskaiden ilmiantajille, epäjumalanpalvojille, homoseksuaaleille, petollisille kirkon viranhaltijoille jne.” (Outi Lehtipuu, Vartija 2, 1994)

Faktuaalisten todisteiden puute vie harhaan. Kun tosiasiat puuttuvat, loppuu asian käsittely empiirisesti. Näin kenttä jää vapaaksi uskon tuottamille selityksille. Karl-Gustav Sandelin kirjoittaa aiheesta (Vartija 2. 1994):

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Ylösnousemuksesta

”Ylösnousemususko ei ollut juutalaisuudessa mikään itsestäänselvyys. Fariseukset ja essealaiset olivat sen kannalla, mutta saddukeusten mielestä ei ollut syytä juosta ”liberaaliteologisten” vaikutteiden perässä, vaikutteiden, jotka alkoivat saada jalansijaa Israelin uskonnossa vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden (586–538 eKr.) jälkeen.

Tuolloin elettiin pari sataa vuotta persialaisvallan alla. Juuri tuona aikana juutalaisuudessakin alettiin puhua ruumiillisesta ylösnousemuksesta, individuaalieskatologisesti viimeisestä tuomiosta tekojen mukaan, universaalieskatologisesti uuden taivaan ja maan luomisesta, pelastushistoriallisesti tästä ja tulevasta ajasta, enkeleistä, saatanaopeista, samoin kuin hyvien ja pahojen voimien välisestä taistelusta. Ovatko nämä korostukset siis tuontitavaraa Persiasta?
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Kristinuskoa on hyvä verrata keittoon, sanoo Suomen Akatemian vanhempi tutkija, TT, Martti Nissinen ja jatkaa: ”Kun keitto on kerran valmistettu, sen aineksia ei voi enää palauttaa alkuperäiseen muotoonsa. Eikä koko keittoa synny ilman kokkia, jonka luova panos on ratkaiseva koko valmistusprosessin ja lopputuloksen kannalta ja joka erottaa juuri tämän keiton kaikista muista.


https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Harhaanjohtava ajattelutapa on raamatunhistorian näkeminen eräänlaisena pyhänä historiana, jonka henkilöt Abrahamista Moosekseen, Jeesukseen ja Paavaliin sekä tapahtumat luomisesta apostolien tekoihin kulkevat omalla myyttisellä ja tarunhohtoisella radallaan ja jota varten tarvitaan oma kartta (”Raamatun maat”) ja historiafilosofia.
Ylösnousemuksen ja sitä seuraavan uuden olotilan tehtävänä on toimia eräällä tavalla ”oikeustoimena” ihmisten teoille. Hyvät saavat palkintonsa ja pahat saavat rangaistuksensa. Tämän ajatuskulun johdonmukaisena päätelmänä on syntynyt mm. Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Divina commediaa yhdeksänkerroksisine taivaineen, helvetteineen ja kiirastulineen.

Outi Lehtipuu pohtii em. viitetaustaa artikkelissaan Luukkaan evankeliumin näkemyksen kehitystä toisella vuosisadalla: ”Helvetissä on eri osastoja ja erilaisia rangaistuksia pilkkaajille, huorintekijöille, murhaajille, abortintekijöille, naimattomille äideille, vanhurskaiden ilmiantajille, epäjumalanpalvojille, homoseksuaaleille, petollisille kirkon viranhaltijoille jne.” (Outi Lehtipuu, Vartija 2, 1994)

Faktuaalisten todisteiden puute vie harhaan. Kun tosiasiat puuttuvat, loppuu asian käsittely empiirisesti. Näin kenttä jää vapaaksi uskon tuottamille selityksille. Karl-Gustav Sandelin kirjoittaa aiheesta (Vartija 2. 1994):

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Ylösnousemuksesta

”Ylösnousemususko ei ollut juutalaisuudessa mikään itsestäänselvyys. Fariseukset ja essealaiset olivat sen kannalla, mutta saddukeusten mielestä ei ollut syytä juosta ”liberaaliteologisten” vaikutteiden perässä, vaikutteiden, jotka alkoivat saada jalansijaa Israelin uskonnossa vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden (586–538 eKr.) jälkeen.

Tuolloin elettiin pari sataa vuotta persialaisvallan alla. Juuri tuona aikana juutalaisuudessakin alettiin puhua ruumiillisesta ylösnousemuksesta, individuaalieskatologisesti viimeisestä tuomiosta tekojen mukaan, universaalieskatologisesti uuden taivaan ja maan luomisesta, pelastushistoriallisesti tästä ja tulevasta ajasta, enkeleistä, saatanaopeista, samoin kuin hyvien ja pahojen voimien välisestä taistelusta. Ovatko nämä korostukset siis tuontitavaraa Persiasta?
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Lue lisää

”Luodaan uudet taivaat ja uusi maa…” ja muita analogioita eri lähteiden kesken

”Justinus kirjoittaa, kuinka jo Platon opetti, että Jumala loi maailman; stoalaisten mukaan maailma tuhoutuu tulessa ja seuraa uusi luominen; filosofit ja runoilijat kertoivat ihmisen kuoleman jälkeisen kohtalon määräytyvän sen mukaan, miten he olivat eläneet. Zeuksella oli useita poikia, joista monet kärsivät. Hermestä kutsuttiin Jumalan sanaksi (logos). Perseus syntyi neitseestä; Asklepios teki parannusihmeitä, kuoli ja nousi taivaaseen. samoin taivaaseen nousivat kuoltuaan tai muuten vain maanpäällisen vaelluksensa päätteeksi Dionysos, Herakles, Perseus, Bellerofon, dioskuurit Kastor ja Polydeukes ja Ariadne. Jopa Rooman keisareista kuultiin väitettävän samaa.” (Apologia 20–22). (Lapinkivi 2001)

Otteita maailman johtavan uusassyrialaisen kulttuurin tutkijan, professori Simo Parpolan haastattelusta (Kotimaa 27.5.2005):

”Hyvän paimenen käsite oli mesopotamialaisille tuttu. Ja kuningas oli suuri parantaja, joka myös voideltiin. Pidettiinpä kuningasta jopa Jumalan poikana, joka oli siinnyt pyhästä hengestä.”

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)

Anonyymi kirjoitti:

”Luodaan uudet taivaat ja uusi maa…” ja muita analogioita eri lähteiden kesken

”Justinus kirjoittaa, kuinka jo Platon opetti, että Jumala loi maailman; stoalaisten mukaan maailma tuhoutuu tulessa ja seuraa uusi luominen; filosofit ja runoilijat kertoivat ihmisen kuoleman jälkeisen kohtalon määräytyvän sen mukaan, miten he olivat eläneet. Zeuksella oli useita poikia, joista monet kärsivät. Hermestä kutsuttiin Jumalan sanaksi (logos). Perseus syntyi neitseestä; Asklepios teki parannusihmeitä, kuoli ja nousi taivaaseen. samoin taivaaseen nousivat kuoltuaan tai muuten vain maanpäällisen vaelluksensa päätteeksi Dionysos, Herakles, Perseus, Bellerofon, dioskuurit Kastor ja Polydeukes ja Ariadne. Jopa Rooman keisareista kuultiin väitettävän samaa.” (Apologia 20–22). (Lapinkivi 2001)

Otteita maailman johtavan uusassyrialaisen kulttuurin tutkijan, professori Simo Parpolan haastattelusta (Kotimaa 27.5.2005):

”Hyvän paimenen käsite oli mesopotamialaisille tuttu. Ja kuningas oli suuri parantaja, joka myös voideltiin. Pidettiinpä kuningasta jopa Jumalan poikana, joka oli siinnyt pyhästä hengestä.”

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat). Tässä tuskin on kyse suorasta riippuvuussuhteesta, mutta kylläkin yhteisestä’ pitkän keston symbolijärjestelmästä. (Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997)

Lue lisää

Uuden testamentin ihmekertomuksista

”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räis

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Daniel ennustaa menneisyyttä

”Itse asiassa Daniel ”ennustaa” yksityiskohtaisesti kirjoittajan oman lähimenneisyyden tapahtumat, joissa esiintyy keskushenkilönä Syyrian (”Pohjoisen”) kuningas. Lopuksi kirjassa kuitenkin puhutaan tämän kuninkaan kuolemasta tavalla, joka ei enää vastaa historian kulkua (Dan. 11: 40–45). Kun kirjoittaja siirtyy menneisyyden ennustamisesta tapahtumiin, jotka todella olivat vielä edessäpäin, hän osoittautuu yhtä erehtyväiseksi kuin muutkin.” (Räisänen Heikki, Raamattu ja lopunodotus, kirjassa Lehtonen Tuomas M. S., Lopun leikit)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi kirjoitti:

Uuden testamentin ihmekertomuksista

”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räis

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Daniel ennustaa menneisyyttä

”Itse asiassa Daniel ”ennustaa” yksityiskohtaisesti kirjoittajan oman lähimenneisyyden tapahtumat, joissa esiintyy keskushenkilönä Syyrian (”Pohjoisen”) kuningas. Lopuksi kirjassa kuitenkin puhutaan tämän kuninkaan kuolemasta tavalla, joka ei enää vastaa historian kulkua (Dan. 11: 40–45). Kun kirjoittaja siirtyy menneisyyden ennustamisesta tapahtumiin, jotka todella olivat vielä edessäpäin, hän osoittautuu yhtä erehtyväiseksi kuin muutkin.” (Räisänen Heikki, Raamattu ja lopunodotus, kirjassa Lehtonen Tuomas M. S., Lopun leikit)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Hesekielin näyt

Vaikka Hesekielin ilmestys (Hesekiel 1:2–25) voi tänä päivänä kuulostaa eksoottiselta kuvaukselta ilmiöstä, joka ei ole tästä maailmasta, Hesekielin aikalaiset olisivat ymmärtäneet sen helposti. Hesekiel näki merkillisiä kärryn pyöriä, joissa oli kuin silmiä (vanha käännös). Silloisissa sotavaunuissa oli silmännäköinen akselikiinnitys (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 15). Hesekielen näyn enkeleillä oli neljä siipeä. Sen lähteenä todennäköisesti on ollut muinaisen Lähi-idän piirretyt yliluonnolliset hahmot, joille piirrettiin neljä siipeä (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 17). Näyn erikoiset ihmisen ja eläimen yhdistelmiltä vaikuttavat hahmot olivat kuin muinaisen Lähi-idän kerubit, jotka olivat ihmiskasvoisia, siivekkäitä ja niillä oli eläimen ruumis. Tämän taustana ovat Lähi-idän kansojen kerubikuvat ja patsaat. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Eräiden tutkijoiden taholla on arveltu Hesekielen näkyjen sopivan avaruusolioiden vierailun kuvaukseksi. Kuitenkin kaikki yliluonnollisentuntuiset ilmiöt ja hahmot olivat silloisen ajan ihmisille tuttuja erilaisten kuvien ja patsaiden kuvista. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Liitonarkku

Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.)

.

Raamatun sukutaulut

”Vanha testamentti luo pohjan eri kansanryhmien sukutaulun muodostamiselle. Tätä sukututkimusta ei ole syytä käsittää historiallisesti oikeana sukulaisuuskertomuksena, pikemminkin yrityksenä ideologista tietä selvittää suhteet läheisessä kosketuksessa olevien kansanryhmien välillä.” (Amnell 1999)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Hesekielin näyt

Vaikka Hesekielin ilmestys (Hesekiel 1:2–25) voi tänä päivänä kuulostaa eksoottiselta kuvaukselta ilmiöstä, joka ei ole tästä maailmasta, Hesekielin aikalaiset olisivat ymmärtäneet sen helposti. Hesekiel näki merkillisiä kärryn pyöriä, joissa oli kuin silmiä (vanha käännös). Silloisissa sotavaunuissa oli silmännäköinen akselikiinnitys (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 15). Hesekielen näyn enkeleillä oli neljä siipeä. Sen lähteenä todennäköisesti on ollut muinaisen Lähi-idän piirretyt yliluonnolliset hahmot, joille piirrettiin neljä siipeä (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 17). Näyn erikoiset ihmisen ja eläimen yhdistelmiltä vaikuttavat hahmot olivat kuin muinaisen Lähi-idän kerubit, jotka olivat ihmiskasvoisia, siivekkäitä ja niillä oli eläimen ruumis. Tämän taustana ovat Lähi-idän kansojen kerubikuvat ja patsaat. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Eräiden tutkijoiden taholla on arveltu Hesekielen näkyjen sopivan avaruusolioiden vierailun kuvaukseksi. Kuitenkin kaikki yliluonnollisentuntuiset ilmiöt ja hahmot olivat silloisen ajan ihmisille tuttuja erilaisten kuvien ja patsaiden kuvista. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Liitonarkku

Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.)

.

Raamatun sukutaulut

”Vanha testamentti luo pohjan eri kansanryhmien sukutaulun muodostamiselle. Tätä sukututkimusta ei ole syytä käsittää historiallisesti oikeana sukulaisuuskertomuksena, pikemminkin yrityksenä ideologista tietä selvittää suhteet läheisessä kosketuksessa olevien kansanryhmien välillä.” (Amnell 1999)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat).

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Assyrialaisen liittoteologian kanssa yhteneviä ajatuksia esiintyy jopa Uuden testamentin ehtoollisperikoopeissa, kuten vasallikuninkaille lausutusta Istarin profetiasta hyvin ilmenee: ”Aina kun te juotte tätä vettä, te muistatte minut ja pidätte liiton, jonka minä olen Asarhaddonin puolesta tehnyt.” (SAA 9 3.4:12-15.) Versus: ”… tehkää se minun muistokseni” (Lk 22:19 ym. ja nykyiset ehtoollisen asetussanat).

Lue lisää

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”

Anonyymi kirjoitti:

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”

Lue lisää

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

_____________________

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Anonyymi kirjoitti:

Jeesuksen ristiinnaulitsemisen osalta hänen oletetaan kuolleen, laskeutuneen helvettiin ja nousseen kolmantena päivänä kuolleista.

Jos kuitenkin tarkastelemme muita kulttuureja, joista monet ovat paljon vanhempia kuin kristinusko, tämä tuskin on yksittäinen tapahtuma. Persialaisen Zarathustran, egyptiläisten Osiriksen, Horuksen, Adoniksen, Bacchuksen, Herkuleksen ja skandinaavisen Baldurin sekä meksikolaisen Quetzalcoatlin oletetaan viettäneen kolme päivää helvetissä kuolemansa jälkeen ja nousseen sen jälkeen ylös.

Kaikki nämä henkilöt tekivät myös monia ihmeitä, joita voidaan verrata Jeesuksen tekemiin ihmetekoihin.

_____________________

Muinaisilla persialaisilla oli myös tapana kastaa lapsensa pian syntymän jälkeen kastamalla vauva. Myös vanhoihin mitralaisiin vihkimisseremonioihin kuului kaste. Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.
Jeesuksen elämässä on myös tapahtumia ja ihmeitä, joiden tiedettiin tapahtuneen muille erityisolennoille, kuten Buddhalle useita satoja vuosia aikaisemmin. Esimerkiksi Jeesuksen väitettiin säteilevän valoa syntymänsä jälkeen. Kuitenkin muitakin persoonallisuuksia, joista myös säteili valoa syntyessään, ovat muun muassa Bacchus, Apollo, ensimmäinen Zarathustra, Mooses.

Lisäksi aivan kuten Jeesus paastosi 40 päivää ja joutui paholaisen kiusaamaksi, myös Buddha paastosi ja joutui paholainen Maran kiusaamaksi ankarammin kuin Jeesus. Ja aivan kuten Jeesus sanoi paholaiselle: "Mene taakseni, Saatana", myös Buddha sanoi Maralle: "Mene pois luotani". Kuitenkin myös muita eri kulttuurien persoonia kiusattiin samalla tavalla, kuten persialaisten Zarathustraa ja muinaisen Meksikon Quetzalcoatlia.
Paavali hyväksyi myös sunnuntain lepopäiväksi mithralaisuudesta eikä heprealaisessa perinteessä esiintyvää seitsemättä päivää, lauantaita. Paavali otti myös pääsiäisen miitralaisuudesta päiväksi, jolloin Jeesus nousi haudasta. Mithran sanotaan kuolleen taistelussa perjantaina ja haudattiin kivihautaan, josta hän kolmen päivän kuluttua nousi ylös kevätpäiväntasauksen juhlapäivänä, jota kutsuttiin nimellä Eastra, joka on latinankielinen sana Astarte-äidille, maan äidille, jumalattarelle.

Lue lisää

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.


Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Anonyymi kirjoitti:

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

Yleiset piirteet, jotka useimmiten ovat yhteisiä kaikille näille kulteille, ovat (kun poistamme kaikki niiden erot ja jäljelle jää vain se, mitä yhteistä niillä on):

Ne ovat henkilökohtaisia pelastuskultteja

Ne ovat kultteja, joiden jäseneksi liitytään (toisin kuin avoimet yhteisölliset uskonnot).

Ne takaavat yksilölle hyvän paikan kuolemanjälkeisessä elämässä (huolenaihe, jota ei ollut useimmissa aiemmissa uskonnon muodoissa).

Ne luovat fiktiivisen sukulaisryhmän (jäsenet ovat nyt kaikki veljiä ja sisaria).

Niihin liitytään kasteen kautta (vesikontaktirituaalien käyttäminen vihkimisen toteuttamiseksi).

Niitä ylläpidetään ehtoollisella (säännölliset pyhät ateriat, jotka toteuttavat jumalan läsnäolon).

Niihin liittyy salaisia opetuksia, jotka on varattu vain jäsenille (ja jotkin vain tietyn aseman omaaville jäsenille).

He käyttivät yhteistä sanastoa kaikkien näiden käsitteiden ja niiden roolin tunnistamiseen.

Ne ovat synkretistisiä (ne muokkaavat tätä yhteistä ajatuskokonaisuutta käsitteillä, jotka ovat ominaisia omaksuvalle kulttuurille).
Ne ovat mono- tai henoteistisia (ne saarnaavat korkeinta jumalaa, jonka toimesta ja jolle kaikki muut jumaluudet on luotu ja jolle ne ovat alisteisia).

Ne ovat individualistisia (ne liittyvät ensisijaisesti yksilön pelastukseen, eivät yhteisön pelastukseen).

Ja ne ovat kosmopoliittisia (ne ylittävät tarkoituksellisesti rotuun, kulttuuriin, kansakuntaan, varallisuuteen tai jopa sukupuoleen liittyvät sosiaaliset rajat).

Kaikilla näillä muinaisilla pakanallisilla kulteilla oli yhteinen keskeinen pelastajajumala, jolla oli useimmat tai kaikki nämä piirteet:

Ne ovat kaikki ”pelastusjumalia” (kirjaimellisesti niin nimettyjä ja niin kutsuttuja).

He ovat yleensä ylimmän jumalan ”poikia” (tai toisinaan ”tyttäriä”).

He kaikki käyvät läpi ”intohimon” (kärsimyksen tai ”kamppailun”, kirjaimellisesti sama sana kreikaksi, patheôn).

Tuo kärsimys on usein, mutta ei aina, kuolema (jota seuraa ylösnousemus ja voitto).

Tämän ”kärsimyksen” (minkälaisen tahansa) kautta he saavat voiton kuolemasta.

Tämän voiton he sitten jakavat seuraajiensa kanssa (yleensä kasteen ja ehtoollisen kautta).

Heistä kaikista kerrotaan myös tarinoita, jotka sijoittuvat maanpäälliseen ihmiskunnan historiaan.

Tämä kuulostaa entistä enemmän kristinuskolta, eikö vain?

Jotkut jättivät tyhjiä hautoja tai hautapaikkoja; tai heidän ruumiinsa katosivat.Aivan kuten Jeesus.

Jotkut palasivat elämään ”kolmantena päivänä” kuoleman jälkeen. Aivan kuten Jeesus.

Kaikki jatkoivat elämään ja hallitsemaan taivaassa (ei maan päällä). Aivan kuten Jeesus.

Jotkut jopa kävivät maan päällä ylösnousemuksensa jälkeen pitämässä viestiä opetuslapsille tai seuraajille ennen taivaaseen nousemista. Aivan kuten Jeesus.


Kulttuurinen diffuusio ja synkretismi tuottavat määritelmän mukaan aina eroja alkuperäisten, olemassa olevien uskomusten ja tuloksena syntyvien uusien uskomusten välille.

Lue lisää

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Anonyymi kirjoitti:

Sitten hänet palautettiin kuolemasta eläväksi jumalaksi. Kuten Ovidius sanoo, ”jumala muutti [hänet] verettömäksi ruumiiksi, ja sitten ruumiista tuli jumala, joka kahdesti uudisti [hänen] kohtalonsa” (Metamorphoses 2.647-648). Se, että tätä pidettiin ylösnousemuksena, saa täyden vahvistuksen kertomuksesta.
Zeus tappoi Asklepioksen kuolleiden ylösnousemuksen vuoksi, mutta kun tapetun isä Apollo valitti, Zeus taipui ja palautti Asklepioksen takaisin elämään, tällä kertaa kuolemattomana jumalana. Ovidius huomauttaa näin ollen, että ”Zeus teki [poikansa] vuoksi sen, minkä hän kielsi tekemästä” (Fasti 6.761); toisin sanoen Zeus kielsi kuolleiden herättämisen, mutta teki poikkeuksen Asklepioksen hyväksi. Näin ollen ymmärretään, että Zeus herätti Asklepioksen kuolleista. Hän oli ollut ruumis. Niinpä hän olisi jäänytkin. Mutta Jumalan ihmeen kautta hän oli nyt elossa, ikuinen ja kuolematon, yliluonnollisen voimakas.
Aivan kuten Jeesus.

Baal (tai ”Ba'al”) oli yksi vanhimmista ylösnousseista jumalista. Mutta olipa niin tai ei, esikristillisissä teksteissä Baalin ruumiin löytää Anat, joten hänen myytissään jumala on ehdottomasti kuollut; eräässä tekstissä sanotaan jopa suoraan ”ja jumalat tietävät, että olet kuollut”, ja useat jumalat todella julistavat hänet kuolleeksi; hänet sitten haudataan ja suoritetaan hautajaisriitit Sitten on selviä viittauksia Baalin ylösnousemukseen.


Itse asiassa Baalin paluuta elämään ja sen jälkeen ikuista elämää käytetään analogiana esikristillisissä kuolemattomuusloitsuissa.

Hän muuttui yhdeksi niistä monista alueen henkilökohtaisista pelastajajumalista, joista kuulemme kristinuskon alkuaikoina, mutta joista emme saa tietää mitään, koska keskiajan kristityt tuhosivat pakanalliset todisteet.

Esimerkiksi Hippolytos omisti ”Kaikkien harhaoppien kumoamisen” -teoksessaan kaksi kokonaista lukua mysteerikultteihin ja niiden pelastusjumaluuksiin.

Kummallista kyllä, nämä ovat ainoat kaksi kirjaa, jotka on tuhottu kokonaan.Mitä keskiaikaiset yrittivät salata?

Mitä he eivät halunneet meidän lukevan?

Lue lisää

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Anonyymi kirjoitti:

Kansanomaisessa mytologiassa kuolleista nousseet eivät siis olleet vain jumalia. Ylösnousemuksen tarinoita oli kaikkialla muinaisuudessa.

https://www.richardcarrier.info/archives/13890

Asklepios ei ollut ainoastaan ylösnoussut puolijumala, vaan hän oli itse ”kuolleiden ylösnousemuksen” ykkönen, mikä oli merkittävä syy siihen, että pakanat pitivät häntä niin suuressa arvossa.

Koska Justinus ei voinut kiistää tätä, hän joutui väittämään, että ”paholaisen” on täytynyt esitellä ”Asklepios kuolleiden herättäjänä” heikentääkseen kristillistä sanomaa etukäteen.

Ennen omaa ylösnousemustaan Asklepios oli herättänyt kuolleista useita ihmisiä.

Asklepioksen legendoihin liittyen oli runsaasti lukemattomia tarinoita kuolleiden ihmisten ylösnousemuksista.
Ja sitten, kuten kirjoitin vuosia sitten teoksessa Not the Impossible Faith:

Lucianus ja Apuleius kertovat molemmat, että uskomus siitä, että kuolleiden henkiin herättäminen, oli yksi velhon odotetuista kyvyistä, ja noituus oli hyvin suosittua pakanoiden enemmistön keskuudessa.

Kaikki nämä erilaiset kuolemisen ja ylösnousemuksen muodot, kaikki nämä kuolleiden ihmisten, jumalien ja puolijumalien erilaiset ylösnousemukset - niin monta lajia, niin monta versiota, niin monta uskomusta, niin paljon uskomuksia - osoittavat, että muinainen yleisö oli kaikkialla innostunut ajatuksesta ylösnousemuksesta tai kuolleista paluusta. Ja he uskoivat lukemattomiin myytteihin juuri siitä.

Lue lisää

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinusko ei ollut epätavallinen siinä, että se ehdotti samaa. Jopa se, että se käytti malliesimerkkiä pelastajahahmossaan, jäljitteli niin ikään suosittua käytäntöä rakentaa kuolevia ja ylösnousevia pelastusjumalia, joiden voitosta kuolemasta mekin voimme osallistua kasteen ja ehtoollisen kautta.

Monilla näistä jumalista oli myös muita myyttejä, joissa heille oli kuviteltu erilaisia tarinoita ja kohtaloita.


Mutta näin oli myös Jeesuksen kohdalla, jota varten kilpailevat kristilliset lahkot (ja kristittyjen vastaiset polemiikantit) kutoivat ja opettivat erilaisia tarinoita siitä, mitä Jeesukselle todella tapahtui, miten hänen ylösnousemuksensa todellisuudessa toteutui ja niin edelleen.

Juutalaiset kammoksuivat ajatusta jumalallisista olennoista, jotka osallistuivat seksuaaliseen lisääntymiseen.

Kun siis joku juutalainen rakensi omaa ylösnoussutta, ”naisesta syntynyttä” pelastusjumalaansa, hänen täytyi etsiä ympäriltään ideoita jumalista, jotka olivat saaneet alkunsa kuolevaisen naisen kautta ja joihin ei liittynyt seksiä. Tällaisia malleja oli monia, jotka innoittivat ajatusta (käsittelen useita niistä artikkelissani neitseellisestä syntymästä).

Se, että hänen puolijumalansa surmattiin ja herätettiin henkiin vauvana, ei myöskään sopinut messiaanisen mallin tarpeisiin, jota juutalainen tarvitsisi, joten ilmeisesti siihenkin katsottiin muita malleja (muita jumalia, joiden kuolemantarinat sopisivat paremmin juutalaisen soteriologian edellyttämään lopulliseen apokalyptiseen sovitusuhriin).


...yksi monista laajalti tunnetuista muodoista, jotka kuvaavat yhteistä motiivia ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastusjumalasta - ja joista jokainen on Jeesuksen tavoin yhtä ainutlaatuinen kuin muutkin.

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

Lue lisää

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

Anonyymi kirjoitti:

Ei yksinkertaisesti voida väittää, että juutalaiset, jotka loivat ajatuksen omasta ihmeellisesti syntyneestä, kuolevasta ja ylösnousseesta pelastajastaan, eivät olisi olleet millään tavalla tietoisia siitä, että heidän ympärillään, käytännössä kaikissa heidän tuntemissaan kulttuureissa, oli laajalti olemassa juuri tuollaisia pelastajia, eivätkä he olisi olleet lainkaan vaikuttuneita niistä. Se on yksinkertaisesti absurdia. Sattuma on mahdoton. Siksi edes muinaiset kristityt apologeetat eivät olleet niin hölmöjä, että olisivat väittäneet näin - tai vielä absurdimmin, ettei tällaista kuolevan ja ylösnousseen pelastajan mallia edes ollut olemassa. Totta kai sitä oli olemassa. Ja he tiesivät sen hyvin.

He päättivät syyttää siitä paholaista.

TÄMÄ KAIKKI ALKAA JO MUISTUTTAA KRISTITTYJEN SAATANAPUHEITA.

He plagioivat idean etukäteen yrittäessään luoda kulttuuria, joka sitten hylkäisi Jeesuksen tarinan vain yhtenä samanlaisena myyttinä kuin muutkin Paholaisen loihtimat.

Tämä on naurettava puolustus, joka on samankaltainen kuin väite, että evoluutio on ilmeisesti väärä, koska paholainen ”istutti kaikki fossiilit”.

Ainoa uskottava syy siihen, miksi jotkut juutalaiset keksivät juutalaisen kuolevan ja nousevan pelastusjumalan juuri tuolla alueella ja tuona aikakautena, on se, että kaikki muutkin olivat keksineet; se oli niin suosittu ja vaikutusvaltainen, niin muodikas ja tehokas, että oli väistämätöntä, että ajatus tunkeutuisi joidenkin juutalaisten tietoisuuteen ja purkautuisi näyttämölle ”inspiroituneena” vallankumouksellisena pidetyn korruptoituneen uskon vallankumouksellisuutena.

He tietysti juutalaistivat sen.

Jeesus eroaa Osiriksesta yhtä paljon kuin Osiris eroaa Dionysoksesta tai Inannasta tai Romuluksesta tai Zalmoxiksesta.

Erot ovat juutalaisten tekemiä hienosäätöjä. Aivan kuten persialainen zarathustralainen järjestelmä, johon kuului messiaanisuus, apokalyptisismi, maailmanlaajuinen ylösnousemus, paha Saatana, joka sotii Jumalaa vastaan, ja tuleva taivas ja helvetti, jotka tekevät oikeutta kaikkien ikuisena kohtalona, juutalaistettiin, kun ne tuotiin juutalaisuuteen.


Mitään näistä ajatuksista ei ollut juutalaisuudessa ennen sitä (eikä niitä löydy mistään Vanhan testamentin osasta, joka on kirjoitettu ennen Persian valloitusta).

Kukaan ei väittänyt, että he ”turmelivat” juutalaisuutta noilla pakanallisilla ajatuksilla (vaikka itse asiassa niin olikin).

Lue lisää

ON "PAKANUUDESSA"

Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.

Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.

Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.

Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.

Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.

Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.

Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.

Egyptissä taas oli Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin oli kirjoitettu jumalan lait. Mitä tulee kymmeneen käskyyn, ne on otettu suoraan Egyptin kuolleiden kirjan loitsusta 125.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi

Anonyymi kirjoitti:

ON "PAKANUUDESSA"

Sumerissa - Sargon Akkadilainen (2250 eKr.) on vanhin tunnettu versio Mooses-hahmosta.

Babyloniassa - Marduk (Belin poika) antoi lait Hammurabille.

Kreetalla - Minos nousi Dikta-vuorelle, jossa Zeus antoi hänelle pyhät lait.

Syyriassa - Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin kirjoitettiin jumalan lait.

Mooses tunnetaan lain antajana, kymmenen käskyn, Mooseksen lain, antajana.

Ajatus siitä, että laki annetaan Jumalalta profeetalle vuorella, on kuitenkin myös hyvin vanha motiivi.

Mooses on vain yksi lainsäätäjä Mytologisen historian Lainsäätäjien PITKÄSSÄ RIVISSÄ.

Egyptissä taas oli Mises, joka kantoi mukanaan kivitauluja, joihin oli kirjoitettu jumalan lait. Mitä tulee kymmeneen käskyyn, ne on otettu suoraan Egyptin kuolleiden kirjan loitsusta 125.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Se, mitä Kuolleiden kirjassa sanottiin ”En ole varastanut”, muuttui muotoon ”Älä varasta”. ”En ole tappanut” muuttui muotoon ”Älä tapa.” ”En ole valehdellut” muuttui muotoon ‘Älä anna väärää todistusta’, ja niin edelleen.

Itse asiassa egyptiläinen uskonto on todennäköisesti juutalais-kristillisen teologian ensisijainen perusta. Kaste, kuolemanjälkeinen elämä, lopullinen tuomio, neitseellinen syntymä ja ylösnousemus, ristiinnaulitseminen, liitonarkki, ympärileikkaus, pelastajat, pyhä ehtoollinen, suuri vedenpaisumus, pääsiäinen, joulu, pääsiäinen, pääsiäisjuhla ja monet muut ovat kaikki egyptiläisten ajatusten piirteitä, jotka ovat kauan ennen kristinuskoa ja juutalaisuutta.

Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi

Lue lisää

Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi Ramses I hallitsi vuosina 1295-1291 eaa. ja Ramses II vuosina 1279-1212 eaa.
_____________________________

Yksinoikeusasenteensa ja yleisten ylpeän ylivertaisuuden tunteidensa vuoksi kristinusko on pikemminkin menettänyt aikoinaan hyvin tunnettujen totuuksien tarkat selitykset ja pitää nyt hallussaan vain hämäräperäisiä heijastuksia muinaisesta viisaudesta. Niin monet Raamatun tarinat kietoutuvat yhteen naapurikulttuureista lainattujen tarinoiden kanssa, ja lukuisat kristilliset rituaalit ja symbolit on otettu aiemmista muinaisista tavoista ja perinteistä. Kristittyjen tulisi siis katsoa nykyajan kristinuskon pinnallisuutta pidemmälle.

____________________________

Risti tunnettiin myös muinaisessa Meksikossa, kuten sinne ensimmäisen kerran matkanneet espanjalaiset munkit havaitsivat. Heille kerrottiin, että Jumalan poika Quetzalcoatl kuoli ristillä ihmiskunnan syntien tähden.


Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.

__________________________

T. W. Doane, hänen kirjastaan Bible Myths and Their Parallels in Other Religions, (sivu 413), hän tiivistää asian seuraavasti:

Olemme siis nähneet, että ainoa ero kristinuskon ja pakanuuden välillä on se, että Brahmaa, Ormuzdia (Ahura Mazda), Zeusta, Jupiteria jne. kutsutaan toisella nimellä; Krishna, Buddha, Bacchus, Adonis, Mithras jne. on muutettu Kristukseksi Jeesukseksi: Venuksen kyyhkynen Pyhäksi Hengeksi, Diana, Isis, Devaki jne. Neitsyt Mariaksi ja puolijumalat ja sankarit pyhimyksiksi. Yhden urotekoja esitettiin toisen ihmetekoina. Pakanallisista juhlista tuli kristillisiä juhlapyhiä ja pakanatemppeleistä kristillisiä kirkkoja.

__________________________

Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.

Anonyymi kirjoitti:

Yleinen käsitys on, että Ramses I oli farao, joka ajoi Mooseksen ja 2 miljoonaa ihmistä pois Egyptistä (yhdessä yössä ... siellä on täytynyt olla melkoinen pakkaaminen käynnissä) on todiste siitä, että tarina on ihmisen keksimä eikä todellinen historiallinen tapahtuma. Raamatun Mooseksen väitetään syntyneen vuonna 1592 eKr. Toisten mukaan hänen syntymäaikansa on 1619 eKr. Myytintekijöiden epäonneksi Ramses I hallitsi vuosina 1295-1291 eaa. ja Ramses II vuosina 1279-1212 eaa.
_____________________________

Yksinoikeusasenteensa ja yleisten ylpeän ylivertaisuuden tunteidensa vuoksi kristinusko on pikemminkin menettänyt aikoinaan hyvin tunnettujen totuuksien tarkat selitykset ja pitää nyt hallussaan vain hämäräperäisiä heijastuksia muinaisesta viisaudesta. Niin monet Raamatun tarinat kietoutuvat yhteen naapurikulttuureista lainattujen tarinoiden kanssa, ja lukuisat kristilliset rituaalit ja symbolit on otettu aiemmista muinaisista tavoista ja perinteistä. Kristittyjen tulisi siis katsoa nykyajan kristinuskon pinnallisuutta pidemmälle.

____________________________

Risti tunnettiin myös muinaisessa Meksikossa, kuten sinne ensimmäisen kerran matkanneet espanjalaiset munkit havaitsivat. Heille kerrottiin, että Jumalan poika Quetzalcoatl kuoli ristillä ihmiskunnan syntien tähden.


Egyptiläiset käyttivät kastetta henkisen uudistumisen symbolina ja riittinä. Myös pakanalliset kreikkalaiset, roomalaiset, mayat, inkat ja tietysti eessalaiset ja juutalaiset suorittivat kastetta upottamalla, kauan ennen kuin siitä tuli kristillinen tapa.

__________________________

T. W. Doane, hänen kirjastaan Bible Myths and Their Parallels in Other Religions, (sivu 413), hän tiivistää asian seuraavasti:

Olemme siis nähneet, että ainoa ero kristinuskon ja pakanuuden välillä on se, että Brahmaa, Ormuzdia (Ahura Mazda), Zeusta, Jupiteria jne. kutsutaan toisella nimellä; Krishna, Buddha, Bacchus, Adonis, Mithras jne. on muutettu Kristukseksi Jeesukseksi: Venuksen kyyhkynen Pyhäksi Hengeksi, Diana, Isis, Devaki jne. Neitsyt Mariaksi ja puolijumalat ja sankarit pyhimyksiksi. Yhden urotekoja esitettiin toisen ihmetekoina. Pakanallisista juhlista tuli kristillisiä juhlapyhiä ja pakanatemppeleistä kristillisiä kirkkoja.

__________________________

Kristinuskon eukaristia oli myös muinaisten egyptiläisten käytäntö Osiriksen kuoleman muistoksi. He söivät pyhää kakkua tai vohvelia sen jälkeen, kun pappi oli sen vihkinyt, minkä jälkeen siitä tuli todellista hänen lihaansa. Myös persialaiset maagit antoivat leipää ja viiniä palvellessaan Mithraa. Muinaiset pakanalliset kreikkalaiset viettivät Herran ehtoollisen sakramenttia viinin jumalan Bacchuksen kunniaksi.

Lue lisää

Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi ”Madonna”, toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa ”Äitimme”. Tämäkin on johdettu suuresta vedalaisesta äitijumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi ”Madam” on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös ”äitiä”.


Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa ”rakkaan lapsen koti (kaupunki)”. Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


Kristillinen termi ”Saatana” ja islamilainen termi ”Shaitan” ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin ”Paholainen” langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.

Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Parakletos. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa.


Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

Anonyymi kirjoitti:

Kun nyt puhutaan kristinuskossa käytetyistä sanoista, jotka ovat peräisin sanskritista, katolinen termi ”Madonna”, toinen nimi Äiti Marialle, tulee sanskritin Mata Nahista, joka tarkoittaa ”Äitimme”. Tämäkin on johdettu suuresta vedalaisesta äitijumalattaresta. Näin ollen Äiti Maria ei viitannut pelkästään Jeesuksen äitiin, vaan se viittasi Jumalattareen, koko ihmiskunnan äitiin. Lisäksi eurooppalainen termi ”Madam” on pehmeä ääntämys hindulaisesta termistä mata tai mataji, joka tarkoittaa myös ”äitiä”.


Muita kristillisiä yhteyksiä sanskritin sanoihin löytyy nimestä Betlehem, joka on englanninkielinen virheellinen ääntäminen sanskritin Vatsaldham-sanasta, joka tarkoittaa ”rakkaan lapsen koti (kaupunki)”. Sanskritinkielinen termi Nandarath on kielellisesti yhteydessä Nasaretiin. Nandarath tarkoittaa Nandan vaunuja, ja kuningas Nanda oli vartija, jonka kylässä hän kasvatti Herra Krishnaa (joskus lausutaan Chrisn, ja myöhemmin joillakin alueilla Kristus).


Kristillinen termi ”Saatana” ja islamilainen termi ”Shaitan” ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin ”Paholainen” langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: ”Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala”. Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: ”Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma”.

Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Parakletos. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa.


Kristinuskon, juutalaisuuden ja muiden kulttuurien välillä on paljon muitakin yhtäläisyyksiä. Yhden Raamatun ensimmäisten kertomusten alkuperä voidaan jäljittää zarathustralaisuuteen. Zarathustralaisuudessa Herra, Ahura Mazda, luo maailman kuudessa vaiheessa ja luo sitten ensimmäisen miehen ja naisen ja tuo heidät tietoisuuteen elämän henkäyksellä. Pian tämän jälkeen Ahriman, paholainen, suostuttelee miehen ja naisen syömään kiellettyä hedelmää, mikä tuo maailmaan synnin ja kuoleman.

Lue lisää

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrologian professori (orientalisti) Armas Salonen (1915–1981) esittelee, kirjassaan Sumeri ja sen henkinen perintö, joukon sumerilaisilta juutalaisille siirtyneitä uskontoon liittyviä aihepiirejä:

1. Maailman luominen.

Sekä sumerilaiset että heprealaiset uskoivat, että ennen maailman luomista oli olemassa alkumeri. Sumerilaisten mukaan alkumerestä syntyi yhtynyt taivas ja maa, jotka ilman Jumala Enlil – todennäköisesti sama kuin Genesis-kirjassa (I Mooseksen kirja) esiintyvä rûah elôhim ”Jumalan henki” – erotti toisistaan.

2. Ihmisen luominen.

Sekä sumerilaisten että heprealaisten mukaan ihminen luotiin savesta, johon ”elämän henki” puhallettiin. Ihminen luotiin palvelemaan jumalia – heprealaisten mukaan Jahve-jumalaa. Miehen kylkiluusta luotu vaimo -teema on, Raamatun kanssa samansisältöisenä, kotoisin sumerilaisista paratiisimyyteistä.

Anonyymi kirjoitti:

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


”Joka ei syö minun ruumiistani ja juo minun verestäni, niin että hän tulee yhdeksi minun kanssani ja minä hänen kanssaan, se ei saa tietää pelastusta.” (Mithralainen kirjoitus)

Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrologian professori (orientalisti) Armas Salonen (1915–1981) esittelee, kirjassaan Sumeri ja sen henkinen perintö, joukon sumerilaisilta juutalaisille siirtyneitä uskontoon liittyviä aihepiirejä:

1. Maailman luominen.

Sekä sumerilaiset että heprealaiset uskoivat, että ennen maailman luomista oli olemassa alkumeri. Sumerilaisten mukaan alkumerestä syntyi yhtynyt taivas ja maa, jotka ilman Jumala Enlil – todennäköisesti sama kuin Genesis-kirjassa (I Mooseksen kirja) esiintyvä rûah elôhim ”Jumalan henki” – erotti toisistaan.

2. Ihmisen luominen.

Sekä sumerilaisten että heprealaisten mukaan ihminen luotiin savesta, johon ”elämän henki” puhallettiin. Ihminen luotiin palvelemaan jumalia – heprealaisten mukaan Jahve-jumalaa. Miehen kylkiluusta luotu vaimo -teema on, Raamatun kanssa samansisältöisenä, kotoisin sumerilaisista paratiisimyyteistä.

Lue lisää

Ylösnousemuksen ja sitä seuraavan uuden olotilan tehtävänä on toimia eräällä tavalla ”oikeustoimena” ihmisten teoille. Hyvät saavat palkintonsa ja pahat saavat rangaistuksensa. Tämän ajatuskulun johdonmukaisena päätelmänä on syntynyt mm. Dante Alighierin 1300-luvulla kirjoittama Divina commediaa yhdeksänkerroksisine taivaineen, helvetteineen ja kiirastulineen.

Outi Lehtipuu pohtii em. viitetaustaa artikkelissaan Luukkaan evankeliumin näkemyksen kehitystä toisella vuosisadalla: ”Helvetissä on eri osastoja ja erilaisia rangaistuksia pilkkaajille, huorintekijöille, murhaajille, abortintekijöille, naimattomille äideille, vanhurskaiden ilmiantajille, epäjumalanpalvojille, homoseksuaaleille, petollisille kirkon viranhaltijoille jne.” (Outi Lehtipuu, Vartija 2, 1994)

Faktuaalisten todisteiden puute vie harhaan. Kun tosiasiat puuttuvat, loppuu asian käsittely empiirisesti. Näin kenttä jää vapaaksi uskon tuottamille selityksille. Karl-Gustav Sandelin kirjoittaa aiheesta (Vartija 2. 1994):

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ylösnousemuksesta

”Ylösnousemususko ei ollut juutalaisuudessa mikään itsestäänselvyys. Fariseukset ja essealaiset olivat sen kannalla, mutta saddukeusten mielestä ei ollut syytä juosta ”liberaaliteologisten” vaikutteiden perässä, vaikutteiden, jotka alkoivat saada jalansijaa Israelin uskonnossa vasta Babylonian pakkosiirtolaisuuden (586–538 eKr.) jälkeen.

Tuolloin elettiin pari sataa vuotta persialaisvallan alla. Juuri tuona aikana juutalaisuudessakin alettiin puhua ruumiillisesta ylösnousemuksesta, individuaalieskatologisesti viimeisestä tuomiosta tekojen mukaan, universaalieskatologisesti uuden taivaan ja maan luomisesta, pelastushistoriallisesti tästä ja tulevasta ajasta, enkeleistä, saatanaopeista, samoin kuin hyvien ja pahojen voimien välisestä taistelusta. Ovatko nämä korostukset siis tuontitavaraa Persiasta?
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Uuden testamentin ihmekertomuksista

”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räis

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Neitseestäsyntyminen

”Varhaisimmat kristilliset kirjoitukset eivät tiedä Jeesuksen neitseellisestä syntymästä mitään. Vuoden 70 vaiheilla kirjoitettu Markuksen evankeliumi aloittaa kertomuksensa Jeesuksen kasteesta ja puhuu Jeesuksen vanhemmista täysin luonnollisesti. Apostoli Paavali, jonka kirjeet ovat tätäkin varhaisempia, ei tiedä, että Jeesus olisi syntynyt neitseestä. Hänelle Jeesus on Jumalan Poika, joka tuli maailmaan syntymällä naisesta (Gal. 4:4). Evankelista Johannekselle Jeesus oli Jumalan Sana, joka tuli ihmiseksi ja jota galilealaisen alkuperänsä vuoksi ei pidetty kirjoituksissa luvattuna Messiaana (Joh. 7:40–52). Hänkään ei todista Jeesuksen syntyneen neitseestä. Todistus onkin yksin omaan Matteuksen ja Luukkaan lapsuuskertomusten varassa, mutta kertomukset poikkeavat toisistaan jyrkästi. Matteuksen mukaan Jeesuksen neitseellisestä syntymästä ilmoitettiin Joosefille, kun taas Luukas esittää, että enkeli julisti asian Marialle. Yhteistä Matteukselle ja Luukkaalle on kuitenkin syntymän sijoittaminen Betlehemiin – vastoin Markuksen ja Johanneksen kuvauksia, joissa Jeesus on täysin galilealainen hahmo.

Anonyymi kirjoitti:

Uuden testamentin ihmekertomuksista

”Joissakin tapauksissa samasta asiasta puhuvien toisintojen vertailu paljastaa, miten kertomus saa myöhemmin ihmeenomaisia piirteitä. Kaikki evankeliumit kertovat, miten Jeesusta vangittaessa muuan hänen seuraajistaan sivaltaa miekalla korvan ylimmäisen papin palvelijalta (näin Mark 14: 47). Matteus (26: 52) lisää Jeesuksen sanat: pistä miekkasi tuppeen jne. Johannes (18: 10) täydentää, että lyöjä oli Pietari, että palvelijan nimi oli Malkus ja että kyseessä oli oikea korva. Mutta vain Luukas (22: 51) kertoo, että Jeesus paransi korvan. Olisi hyvin yllättävää, että varhaisempi traditio olisi jättänyt mainitsematta tällaisen asian, jos siitä oli tietoa. Sen sijaan se on hyvin ymmärrettävissä juuri Luukkaan lisäykseksi, kirjoittajan joka erityisen painokkaasti kuvaa Jeesusta Jumalan miehenä, joka ”kulki ympäriinsä ja teki hyvää” (Apt 10: 38).” (Räis

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Neitseestäsyntyminen

”Varhaisimmat kristilliset kirjoitukset eivät tiedä Jeesuksen neitseellisestä syntymästä mitään. Vuoden 70 vaiheilla kirjoitettu Markuksen evankeliumi aloittaa kertomuksensa Jeesuksen kasteesta ja puhuu Jeesuksen vanhemmista täysin luonnollisesti. Apostoli Paavali, jonka kirjeet ovat tätäkin varhaisempia, ei tiedä, että Jeesus olisi syntynyt neitseestä. Hänelle Jeesus on Jumalan Poika, joka tuli maailmaan syntymällä naisesta (Gal. 4:4). Evankelista Johannekselle Jeesus oli Jumalan Sana, joka tuli ihmiseksi ja jota galilealaisen alkuperänsä vuoksi ei pidetty kirjoituksissa luvattuna Messiaana (Joh. 7:40–52). Hänkään ei todista Jeesuksen syntyneen neitseestä. Todistus onkin yksin omaan Matteuksen ja Luukkaan lapsuuskertomusten varassa, mutta kertomukset poikkeavat toisistaan jyrkästi. Matteuksen mukaan Jeesuksen neitseellisestä syntymästä ilmoitettiin Joosefille, kun taas Luukas esittää, että enkeli julisti asian Marialle. Yhteistä Matteukselle ja Luukkaalle on kuitenkin syntymän sijoittaminen Betlehemiin – vastoin Markuksen ja Johanneksen kuvauksia, joissa Jeesus on täysin galilealainen hahmo.

Lue lisää

Daniel ennustaa menneisyyttä

”Itse asiassa Daniel ”ennustaa” yksityiskohtaisesti kirjoittajan oman lähimenneisyyden tapahtumat, joissa esiintyy keskushenkilönä Syyrian (”Pohjoisen”) kuningas. Lopuksi kirjassa kuitenkin puhutaan tämän kuninkaan kuolemasta tavalla, joka ei enää vastaa historian kulkua (Dan. 11: 40–45). Kun kirjoittaja siirtyy menneisyyden ennustamisesta tapahtumiin, jotka todella olivat vielä edessäpäin, hän osoittautuu yhtä erehtyväiseksi kuin muutkin.” (Räisänen Heikki, Raamattu ja lopunodotus, kirjassa Lehtonen Tuomas M. S., Lopun leikit)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Hesekielin näyt

Vaikka Hesekielin ilmestys (Hesekiel 1:2–25) voi tänä päivänä kuulostaa eksoottiselta kuvaukselta ilmiöstä, joka ei ole tästä maailmasta, Hesekielin aikalaiset olisivat ymmärtäneet sen helposti. Hesekiel näki merkillisiä kärryn pyöriä, joissa oli kuin silmiä (vanha käännös). Silloisissa sotavaunuissa oli silmännäköinen akselikiinnitys (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 15). Hesekielen näyn enkeleillä oli neljä siipeä. Sen lähteenä todennäköisesti on ollut muinaisen Lähi-idän piirretyt yliluonnolliset hahmot, joille piirrettiin neljä siipeä (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 17). Näyn erikoiset ihmisen ja eläimen yhdistelmiltä vaikuttavat hahmot olivat kuin muinaisen Lähi-idän kerubit, jotka olivat ihmiskasvoisia, siivekkäitä ja niillä oli eläimen ruumis. Tämän taustana ovat Lähi-idän kansojen kerubikuvat ja patsaat. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Eräiden tutkijoiden taholla on arveltu Hesekielen näkyjen sopivan avaruusolioiden vierailun kuvaukseksi. Kuitenkin kaikki yliluonnollisentuntuiset ilmiöt ja hahmot olivat silloisen ajan ihmisille tuttuja erilaisten kuvien ja patsaiden kuvista. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Anonyymi kirjoitti:

Daniel ennustaa menneisyyttä

”Itse asiassa Daniel ”ennustaa” yksityiskohtaisesti kirjoittajan oman lähimenneisyyden tapahtumat, joissa esiintyy keskushenkilönä Syyrian (”Pohjoisen”) kuningas. Lopuksi kirjassa kuitenkin puhutaan tämän kuninkaan kuolemasta tavalla, joka ei enää vastaa historian kulkua (Dan. 11: 40–45). Kun kirjoittaja siirtyy menneisyyden ennustamisesta tapahtumiin, jotka todella olivat vielä edessäpäin, hän osoittautuu yhtä erehtyväiseksi kuin muutkin.” (Räisänen Heikki, Raamattu ja lopunodotus, kirjassa Lehtonen Tuomas M. S., Lopun leikit)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Hesekielin näyt

Vaikka Hesekielin ilmestys (Hesekiel 1:2–25) voi tänä päivänä kuulostaa eksoottiselta kuvaukselta ilmiöstä, joka ei ole tästä maailmasta, Hesekielin aikalaiset olisivat ymmärtäneet sen helposti. Hesekiel näki merkillisiä kärryn pyöriä, joissa oli kuin silmiä (vanha käännös). Silloisissa sotavaunuissa oli silmännäköinen akselikiinnitys (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 15). Hesekielen näyn enkeleillä oli neljä siipeä. Sen lähteenä todennäköisesti on ollut muinaisen Lähi-idän piirretyt yliluonnolliset hahmot, joille piirrettiin neljä siipeä (ks. esim. Skepsis 2/2005 s. 17). Näyn erikoiset ihmisen ja eläimen yhdistelmiltä vaikuttavat hahmot olivat kuin muinaisen Lähi-idän kerubit, jotka olivat ihmiskasvoisia, siivekkäitä ja niillä oli eläimen ruumis. Tämän taustana ovat Lähi-idän kansojen kerubikuvat ja patsaat. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Eräiden tutkijoiden taholla on arveltu Hesekielen näkyjen sopivan avaruusolioiden vierailun kuvaukseksi. Kuitenkin kaikki yliluonnollisentuntuiset ilmiöt ja hahmot olivat silloisen ajan ihmisille tuttuja erilaisten kuvien ja patsaiden kuvista. (Callahan Tim, Skepsis 2/2005.)

Lue lisää

Liitonarkku

Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.)

.

Raamatun sukutaulut

”Vanha testamentti luo pohjan eri kansanryhmien sukutaulun muodostamiselle. Tätä sukututkimusta ei ole syytä käsittää historiallisesti oikeana sukulaisuuskertomuksena, pikemminkin yrityksenä ideologista tietä selvittää suhteet läheisessä kosketuksessa olevien kansanryhmien välillä.” (Amnell 1999)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Abrahamin uhri ja sen uskonnollinen tausta

”Abrahamin uhri on klassinen esimerkki, joka valaisee oivallisesti perinteisen, arkkityyppisen toiminnon kertaamisen ja uuden ulottuvuuden, uskonnollisen kokemuksen kautta saadun uskon, välistä eroa. Muodollisesti katsoen Abrahamin uhri on ainoastaan ensiksi syntyneen uhraamista. Tämä oli profeettojen aikaan asti yleinen käytäntö siinä seemiläisessä maailmassa, jossa heprealaisuus kehittyi. Ensimmäistä lasta pidettiin usein jumalan lapsena; itse asiassa koko arkaaisessa idässä oli tapana, että nuoret tytöt viettivät yhden yön temppelissä, missä jumala (edustajansa papin, tai lähettiläänsä, ”muukalaisen” hahmossa) makasi heidät. Uhraamalla ensimmäinen lapsi palautettiin jumalalle se, mikä hänelle kuului. Nuori veri myös vahvisti jumalan loppuun kuluvaa energiaa (sillä hedelmällisyyden jumalat kuluttivat olemuksensa suunnattomassa ponnistuksessaan maailman ylläpitämiseksi ja sen yltäkylläisyyden varmistamiseksi; siksi hekin olivat ajoittain uusiutumisen tarpeessa). Eräässä mielessä Iisak oli Jumalan lapsi. (…) Abrahamin uhri muistuttaa rakenteeltaan kaikkia muinaisseemiläisen maailman vastasyntyneiden uhraamisia, mutta sisällöllisesti se eroaa niistä perin pohjin.

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi kirjoitti:

Liitonarkku

Mesopotamialaisilla ja roomalaisilla oli samanlainen kulttiväline: arkku, jossa säilytettiin uskonnon keskeisiä symboleja. Juutalaiset saivat vaikutteita liitonarkin valmistukseen ja käyttöön ilmeisesti mesopotamialaisilta. Saivatko roomalaiset puolestaan vaikutteensa mesopotamialaisilta vai juutalaisilta, ei tiedetä. (31.10.2005, klo 10.05: Ylen Ykkösen radio-ohjelma Kulttuurimatka historialliseen Etiopiaan. osa 3., toimittaja Jorma Kallenautio.)

.

Raamatun sukutaulut

”Vanha testamentti luo pohjan eri kansanryhmien sukutaulun muodostamiselle. Tätä sukututkimusta ei ole syytä käsittää historiallisesti oikeana sukulaisuuskertomuksena, pikemminkin yrityksenä ideologista tietä selvittää suhteet läheisessä kosketuksessa olevien kansanryhmien välillä.” (Amnell 1999)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
Abrahamin uhri ja sen uskonnollinen tausta

”Abrahamin uhri on klassinen esimerkki, joka valaisee oivallisesti perinteisen, arkkityyppisen toiminnon kertaamisen ja uuden ulottuvuuden, uskonnollisen kokemuksen kautta saadun uskon, välistä eroa. Muodollisesti katsoen Abrahamin uhri on ainoastaan ensiksi syntyneen uhraamista. Tämä oli profeettojen aikaan asti yleinen käytäntö siinä seemiläisessä maailmassa, jossa heprealaisuus kehittyi. Ensimmäistä lasta pidettiin usein jumalan lapsena; itse asiassa koko arkaaisessa idässä oli tapana, että nuoret tytöt viettivät yhden yön temppelissä, missä jumala (edustajansa papin, tai lähettiläänsä, ”muukalaisen” hahmossa) makasi heidät. Uhraamalla ensimmäinen lapsi palautettiin jumalalle se, mikä hänelle kuului. Nuori veri myös vahvisti jumalan loppuun kuluvaa energiaa (sillä hedelmällisyyden jumalat kuluttivat olemuksensa suunnattomassa ponnistuksessaan maailman ylläpitämiseksi ja sen yltäkylläisyyden varmistamiseksi; siksi hekin olivat ajoittain uusiutumisen tarpeessa). Eräässä mielessä Iisak oli Jumalan lapsi. (…) Abrahamin uhri muistuttaa rakenteeltaan kaikkia muinaisseemiläisen maailman vastasyntyneiden uhraamisia, mutta sisällöllisesti se eroaa niistä perin pohjin.

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Lue lisää

Hammurabin laki oli ”jumalallista alkuperää” kuten Mooseksen lakikin

Babylonian kuuluisa hallitsija Hammurabi (k. 1708 eKr.) laati 282 lain kokoelman yhteiskunnan elämää säätelemään. Tämä kuuluisa lakikokoelma saatiin samalla tavalla kuin Mooseksen lain taulut paljon myöhemmin.

”Hammurabin lakisteelessä (reliefissä) näkyy, kuinka kuningas ottaa vastaan lait auringonjumala Samasilta.” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

_____________

En jaksa puhua ihmiselle, joka uskoo, että allegorinen saatana istutti dinosaurusten luita maahan eksyttääkseen ihmisiä, jotta he eivät ”pelastuisi”.
Koska jos ihmiskunta olisi yli 6000 vuotta vanha, Raamattu ei olisi totta, sillä tavalla kuin se ”SATANUS LAITTI DINOSAURUSTEN LUUT MAAHAAN”. SAA RAAMATUN NÄYTTÄMÄÄN TODELTA, SOPII RAAMATUN KRONOLOGIAAN.

On outoa, että jopa aikuiset ihmiset, jotka ovat jo lopettaneet koulunkäynnin, ehkä jopa yliopisto-opinnot, uskovat siihen, on kauheaa, miten uskonto voi saada ihmiset niin sekaisin, mutta se on indoktrinaatiovoima, eikä sille voi mitään.

Anonyymi kirjoitti:

Hammurabin laki oli ”jumalallista alkuperää” kuten Mooseksen lakikin

Babylonian kuuluisa hallitsija Hammurabi (k. 1708 eKr.) laati 282 lain kokoelman yhteiskunnan elämää säätelemään. Tämä kuuluisa lakikokoelma saatiin samalla tavalla kuin Mooseksen lain taulut paljon myöhemmin.

”Hammurabin lakisteelessä (reliefissä) näkyy, kuinka kuningas ottaa vastaan lait auringonjumala Samasilta.” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

_____________

En jaksa puhua ihmiselle, joka uskoo, että allegorinen saatana istutti dinosaurusten luita maahan eksyttääkseen ihmisiä, jotta he eivät ”pelastuisi”.
Koska jos ihmiskunta olisi yli 6000 vuotta vanha, Raamattu ei olisi totta, sillä tavalla kuin se ”SATANUS LAITTI DINOSAURUSTEN LUUT MAAHAAN”. SAA RAAMATUN NÄYTTÄMÄÄN TODELTA, SOPII RAAMATUN KRONOLOGIAAN.

On outoa, että jopa aikuiset ihmiset, jotka ovat jo lopettaneet koulunkäynnin, ehkä jopa yliopisto-opinnot, uskovat siihen, on kauheaa, miten uskonto voi saada ihmiset niin sekaisin, mutta se on indoktrinaatiovoima, eikä sille voi mitään.

Lue lisää

Gilgames-eepos antoi aineistoa Vanhan testamentin Saarnaajalle

Gilgames-eeposta on kutsuttu maailman vanhimmaksi säilyneeksi runoteokseksi. Siitä on useita versioita sumerin, akkadin ja heetin kielellä. Sumerilaisten kuningasluetteloiden mukaan Gilgames oli Urukin dynastian viides hallitsija. Monien Gilgamesista kirjoitettujen tarujen pääaihe on tietoisuus kuoleman väistämättömyydestä.

”Gilgames, Gilgames, / Minne menet? / Etsimääsi elämää et koskaan löydä. / … / Sillä Jumalat luodessaan ensimmäisen ihmisen / Sille antoivat kuoleman ja elämänä pitivät itse.”

Gilgames etsii kuolemattomuutta, mutta Siduri-jumalatar neuvoo häntä nauttimaan elämästä niin kauan kuin voi, koska kuoleman meren pystyy ylittämään vain auringonjumala Samas. Osia Eepoksesta toistuu Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (9.7–9). .” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Profetia

Profeetta ymmärrettiin Mesopotamiassa ja muissa kulttuureissa jumalien äänitorveksi. Assyrian profeettatekstien eräs toistuva kehotus on ”älä pelkää”. Sama toistuu usein juutalaisten profeettojen puheissa. Monia muitakin symboleja on molemmissa profeettaperinteissä. (ks. Nissinen 2001 s. 40)

Israelin kansan profetiainstituutti joutui pahaan kriisiin Babylonian pakkosiirtolaisuudessa. Profeettojen lupaaman hyvä ei toteutunutkaan. ”Suurin osa kuninkaalle myötämielisestä, Jumalan ikuista suosiota luvanneesta profetiasta osoittautui petokseksi. (…) Käsitys profetian tehtävästä muuttui ja profetia erotettiin muista Jumalan tahdon tulkitsemisen tavoista, joista monet, kuten vainajahenkien manaaminen ja ennusmerkkien lukeminen, kiellettiin israelilaisilta kokonaan. Profetiasta tuli yhä enemmän kirjallista toimintaa: vanhoja profetioita luettiin ja kirjoitettiin uudelleen, ja eri sukupolvet tulkitsivat niiden valossa omaa elämäntilannettaan. Siksi Vanhan testamentin profeettakirjat ovat pitkän kirjallisen prosessin tulos. Lähes jokaisessa profeettakirjassa on tekstiä useamman vuosisadan ajalta.” (Nissinen 2001)

Anonyymi kirjoitti:

Gilgames-eepos antoi aineistoa Vanhan testamentin Saarnaajalle

Gilgames-eeposta on kutsuttu maailman vanhimmaksi säilyneeksi runoteokseksi. Siitä on useita versioita sumerin, akkadin ja heetin kielellä. Sumerilaisten kuningasluetteloiden mukaan Gilgames oli Urukin dynastian viides hallitsija. Monien Gilgamesista kirjoitettujen tarujen pääaihe on tietoisuus kuoleman väistämättömyydestä.

”Gilgames, Gilgames, / Minne menet? / Etsimääsi elämää et koskaan löydä. / … / Sillä Jumalat luodessaan ensimmäisen ihmisen / Sille antoivat kuoleman ja elämänä pitivät itse.”

Gilgames etsii kuolemattomuutta, mutta Siduri-jumalatar neuvoo häntä nauttimaan elämästä niin kauan kuin voi, koska kuoleman meren pystyy ylittämään vain auringonjumala Samas. Osia Eepoksesta toistuu Vanhan testamentin Saarnaajan kirjassa (9.7–9). .” (Suuri maailmanhistoria 1. osa)

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Profetia

Profeetta ymmärrettiin Mesopotamiassa ja muissa kulttuureissa jumalien äänitorveksi. Assyrian profeettatekstien eräs toistuva kehotus on ”älä pelkää”. Sama toistuu usein juutalaisten profeettojen puheissa. Monia muitakin symboleja on molemmissa profeettaperinteissä. (ks. Nissinen 2001 s. 40)

Israelin kansan profetiainstituutti joutui pahaan kriisiin Babylonian pakkosiirtolaisuudessa. Profeettojen lupaaman hyvä ei toteutunutkaan. ”Suurin osa kuninkaalle myötämielisestä, Jumalan ikuista suosiota luvanneesta profetiasta osoittautui petokseksi. (…) Käsitys profetian tehtävästä muuttui ja profetia erotettiin muista Jumalan tahdon tulkitsemisen tavoista, joista monet, kuten vainajahenkien manaaminen ja ennusmerkkien lukeminen, kiellettiin israelilaisilta kokonaan. Profetiasta tuli yhä enemmän kirjallista toimintaa: vanhoja profetioita luettiin ja kirjoitettiin uudelleen, ja eri sukupolvet tulkitsivat niiden valossa omaa elämäntilannettaan. Siksi Vanhan testamentin profeettakirjat ovat pitkän kirjallisen prosessin tulos. Lähes jokaisessa profeettakirjassa on tekstiä useamman vuosisadan ajalta.” (Nissinen 2001)

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrian kuninkaiden ja juutalaisten liittosymboliikka ja käytäntö olivat hyvinkin samanlaisia. (ks. esim. Nissinen 2001 s. 37). ”Assyrian ja vanhan testamentin liittomallien yhtäläisyydet ovat ilmeiset. (…) Jopa kielto palvella muita jumalia muistuttaa vasallikuninkaiden velvollisuutta tunnustaa Assyrian kuninkaan ylivalta.

Liiton sopimustekstin rikkonut joutui sovittamaan syntinsä. Vanhassa liitossa siihen oli monia menetelmiä. Annettiin eläinuhreja. Syntipukki puolestaan vei kuninkaan ja tai kansan synnit erämaahan. Syntipukki-ajatus esiintyi juutalaisten lähialueilla muissa kulttuureissa jo hyvin kauan ennen kuin juutalaisuus sen merkitsi kirjoituksiinsa. (ks. mm. Nissinen 2001 s. 37–38)

Hämmästyttävän samankaltaista tekstiä voidaan löytää esimerkiksi assyrialaisen Asarhaddonin vallanperimyssopimuksesta (SAA2 6) ja Vanhasta testamentista viidennestä Mooseksen kirjasta, jolla yleensäkin ovat hyvin läheiset yhteydet assyrialaisiin lakiteksteihin. Samainen assyrialainen lähde kirjaa jo noin 700 vuotta ennen Uuden testamentin kirjoittamista lähes identtisen tekstin ehtoollisen asetussanojen kanssa. Ne tuskin voivat olla lähderiippuvuudessa keskenään, mutta se kertovat osaltaan erilaisten Lähi-idän symbolijärjestelmien pitkäikäisyydestä ja vaikutuksesta. (Nissinen 2001)
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Liitto

”Ajatus jumalan ja ihmisen välisestä’ liitosta on kristinuskossa keskeinen. Siihen viittaavat jo Raamatun osien nimet, Vanha ja Uusi testamentti, vanha ja uusi liitto. (…) Liitto on eräänlainen sopimus. Sen asiakirja on Toora, jota kristinuskossa kutsutaan Mooseksen laiksi (1.–5. Moos.). Tämän lain Jumala antoi Moosekselle. (…) Liiton keskeinen ajatus on, että Jumala sitoutuu kansalle antamiinsa lupauksiinsa ja Israel puolestaan noudattaa Tooraa, jonka keskeisin sisältö tiivistyy kymmeneen käskyyn. (…) Jumalalla on tässä liitossa täysin suvereeni rooli. Hän sanelee määräykset, joita ihmiset tottelevat.

Vanhan testamentin liittoteologian taustalla on muinaisitämainen valtiosopimuskäytäntö, erityisesti imperialistiseen laajenemispolitiikkaan kuului keskeisenä osana sopimusten tekeminen valloitettujen maiden kuninkaiden kanssa.”

Assyrian kuninkaiden ja juutalaisten liittosymboliikka ja käytäntö olivat hyvinkin samanlaisia. (ks. esim. Nissinen 2001 s. 37). ”Assyrian ja vanhan testamentin liittomallien yhtäläisyydet ovat ilmeiset. (…) Jopa kielto palvella muita jumalia muistuttaa vasallikuninkaiden velvollisuutta tunnustaa Assyrian kuninkaan ylivalta.

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrian kuninkaiden ja juutalaisten liittosymboliikka ja käytäntö olivat hyvinkin samanlaisia. (ks. esim. Nissinen 2001 s. 37). ”Assyrian ja vanhan testamentin liittomallien yhtäläisyydet ovat ilmeiset. (…) Jopa kielto palvella muita jumalia muistuttaa vasallikuninkaiden velvollisuutta tunnustaa Assyrian kuninkaan ylivalta.

Liiton sopimustekstin rikkonut joutui sovittamaan syntinsä. Vanhassa liitossa siihen oli monia menetelmiä. Annettiin eläinuhreja. Syntipukki puolestaan vei kuninkaan ja tai kansan synnit erämaahan. Syntipukki-ajatus esiintyi juutalaisten lähialueilla muissa kulttuureissa jo hyvin kauan ennen kuin juutalaisuus sen merkitsi kirjoituksiinsa. (ks. mm. Nissinen 2001 s. 37–38)

Hämmästyttävän samankaltaista tekstiä voidaan löytää esimerkiksi assyrialaisen Asarhaddonin vallanperimyssopimuksesta (SAA2 6) ja Vanhasta testamentista viidennestä Mooseksen kirjasta, jolla yleensäkin ovat hyvin läheiset yhteydet assyrialaisiin lakiteksteihin. Samainen assyrialainen lähde kirjaa jo noin 700 vuotta ennen Uuden testamentin kirjoittamista lähes identtisen tekstin ehtoollisen asetussanojen kanssa. Ne tuskin voivat olla lähderiippuvuudessa keskenään, mutta se kertovat osaltaan erilaisten Lähi-idän symbolijärjestelmien pitkäikäisyydestä ja vaikutuksesta. (Nissinen 2001)
https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Liitto

”Ajatus jumalan ja ihmisen välisestä’ liitosta on kristinuskossa keskeinen. Siihen viittaavat jo Raamatun osien nimet, Vanha ja Uusi testamentti, vanha ja uusi liitto. (…) Liitto on eräänlainen sopimus. Sen asiakirja on Toora, jota kristinuskossa kutsutaan Mooseksen laiksi (1.–5. Moos.). Tämän lain Jumala antoi Moosekselle. (…) Liiton keskeinen ajatus on, että Jumala sitoutuu kansalle antamiinsa lupauksiinsa ja Israel puolestaan noudattaa Tooraa, jonka keskeisin sisältö tiivistyy kymmeneen käskyyn. (…) Jumalalla on tässä liitossa täysin suvereeni rooli. Hän sanelee määräykset, joita ihmiset tottelevat.

Vanhan testamentin liittoteologian taustalla on muinaisitämainen valtiosopimuskäytäntö, erityisesti imperialistiseen laajenemispolitiikkaan kuului keskeisenä osana sopimusten tekeminen valloitettujen maiden kuninkaiden kanssa.”

Assyrian kuninkaiden ja juutalaisten liittosymboliikka ja käytäntö olivat hyvinkin samanlaisia. (ks. esim. Nissinen 2001 s. 37). ”Assyrian ja vanhan testamentin liittomallien yhtäläisyydet ovat ilmeiset. (…) Jopa kielto palvella muita jumalia muistuttaa vasallikuninkaiden velvollisuutta tunnustaa Assyrian kuninkaan ylivalta.

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista

Myyttejä:

Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).

Viisauskirjallisuutta:

Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)

Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti

Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen.

Uskontoon liittyvää akkulturaatiota (kulttuurisiirrosta) edisti se, että muinaisen Lähi-idän kulttuurit eivät olleet erillisiä, toisiinsa jyrkästi rajautuvia saarekkeita, vaan niillä oli jo valmiiksi paljon yhteistä kulttuuriperimää, mikä teki valloittajan ideologisen kielen – sekä verbaalisen että kuvallisen – ymmärrettäväksi.

Assyrialaisten arkistotekstien ja Raamatun tekstien vertailu ei ole ensi sijassa ”täsmätekstien” metsästämistä – niitä on edelleen jokseenkin niukasti – vaan laajempien kulttuuriyhteyksien ja rinnakkaisilmiöiden kartoittamista.

Assyrialaisten (valtio)sopimusten rakenteen on jo aikoja sitten havaittu heijastuvan 5. Mooseksen kirjassa eli Deuteronomiussa, jonka perusrakenne on vaivatta löydettävissä. Valtiosopimusten ja Deuteronomiun välinen yhtäläisyys ei kuitenkaan rajoitu rakenteellisiin samankaltaisuuksiin, vaan se ulottuu myös yksittäisiin pykäliin:

Deuteronomiumin ja assyrialaisten tekstien analogioita:

Teidän täytyy rakastaa herraanne Assurbanipalia, suurta kruununprinssiä, Asarhaddonin poikaa, kuin itseänne (SAA 2 6 § 24).

Versus:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5).

Teidän täytyy puhua tästä sopimuksesta, jonka Asarhaddon on solminut ja vahvistanut… pojillenne ja pojanpojillenne, jälkeläisillenne ja heidän jälkeläisilleen, jotka tulevaisuudessa syntyvät, ja käskeä heitä näin: ”Pitäkää tämä sopimus. Älkää rikkoko sitä vastaan ja siten tuhotko itseänne, saattako maatanne raunioiksi ja sen asukkaita pakkosiirtolaisuuteen… Assurbanipalin, suuren kruununprinssin herruus ja yli maan ja kansan olkoon turvattu. Älkää asettako ketään muuta kuninkaaksenne ja herraksenne.” (SAA 2 6 § 25.)

Versus:

Poikasi kysyy sinulta aikanaan: ”Mitä tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän Jumalamme on antanut teille?” Sano silloin pojallesi: ”Me olimme faraon orjia Egyptissä… mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan. (…) Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi meidän elää.” (5. Moos. 6:20–24.)

Täyttäköön Ninurta kentän teidän verellänne ja syöttäköön lihanne kotkille ja haaskalinnuille (SAA 2 6 § 41).

Versus:

Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista

Myyttejä:

Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).

Viisauskirjallisuutta:

Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)

Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti

Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen.

Uskontoon liittyvää akkulturaatiota (kulttuurisiirrosta) edisti se, että muinaisen Lähi-idän kulttuurit eivät olleet erillisiä, toisiinsa jyrkästi rajautuvia saarekkeita, vaan niillä oli jo valmiiksi paljon yhteistä kulttuuriperimää, mikä teki valloittajan ideologisen kielen – sekä verbaalisen että kuvallisen – ymmärrettäväksi.

Assyrialaisten arkistotekstien ja Raamatun tekstien vertailu ei ole ensi sijassa ”täsmätekstien” metsästämistä – niitä on edelleen jokseenkin niukasti – vaan laajempien kulttuuriyhteyksien ja rinnakkaisilmiöiden kartoittamista.

Assyrialaisten (valtio)sopimusten rakenteen on jo aikoja sitten havaittu heijastuvan 5. Mooseksen kirjassa eli Deuteronomiussa, jonka perusrakenne on vaivatta löydettävissä. Valtiosopimusten ja Deuteronomiun välinen yhtäläisyys ei kuitenkaan rajoitu rakenteellisiin samankaltaisuuksiin, vaan se ulottuu myös yksittäisiin pykäliin:

Deuteronomiumin ja assyrialaisten tekstien analogioita:

Teidän täytyy rakastaa herraanne Assurbanipalia, suurta kruununprinssiä, Asarhaddonin poikaa, kuin itseänne (SAA 2 6 § 24).

Versus:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5).

Teidän täytyy puhua tästä sopimuksesta, jonka Asarhaddon on solminut ja vahvistanut… pojillenne ja pojanpojillenne, jälkeläisillenne ja heidän jälkeläisilleen, jotka tulevaisuudessa syntyvät, ja käskeä heitä näin: ”Pitäkää tämä sopimus. Älkää rikkoko sitä vastaan ja siten tuhotko itseänne, saattako maatanne raunioiksi ja sen asukkaita pakkosiirtolaisuuteen… Assurbanipalin, suuren kruununprinssin herruus ja yli maan ja kansan olkoon turvattu. Älkää asettako ketään muuta kuninkaaksenne ja herraksenne.” (SAA 2 6 § 25.)

Versus:

Poikasi kysyy sinulta aikanaan: ”Mitä tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän Jumalamme on antanut teille?” Sano silloin pojallesi: ”Me olimme faraon orjia Egyptissä… mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan. (…) Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi meidän elää.” (5. Moos. 6:20–24.)

Täyttäköön Ninurta kentän teidän verellänne ja syöttäköön lihanne kotkille ja haaskalinnuille (SAA 2 6 § 41).

Versus:

Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Versus:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5).

Teidän täytyy puhua tästä sopimuksesta, jonka Asarhaddon on solminut ja vahvistanut… pojillenne ja pojanpojillenne, jälkeläisillenne ja heidän jälkeläisilleen, jotka tulevaisuudessa syntyvät, ja käskeä heitä näin: ”Pitäkää tämä sopimus. Älkää rikkoko sitä vastaan ja siten tuhotko itseänne, saattako maatanne raunioiksi ja sen asukkaita pakkosiirtolaisuuteen… Assurbanipalin, suuren kruununprinssin herruus ja yli maan ja kansan olkoon turvattu. Älkää asettako ketään muuta kuninkaaksenne ja herraksenne.” (SAA 2 6 § 25.)

Versus:

Poikasi kysyy sinulta aikanaan: ”Mitä tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän Jumalamme on antanut teille?” Sano silloin pojallesi: ”Me olimme faraon orjia Egyptissä… mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan. (…) Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi meidän elää.” (5. Moos. 6:20–24.)

Täyttäköön Ninurta kentän teidän verellänne ja syöttäköön lihanne kotkille ja haaskalinnuille (SAA 2 6 § 41).

Versus:

Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)

Versus:

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Versus:

Rakasta Herraa, Jumalaasi, koko sydämestäsi, koko sielustasi ja koko voimastasi (5. Moos. 6:5).

Teidän täytyy puhua tästä sopimuksesta, jonka Asarhaddon on solminut ja vahvistanut… pojillenne ja pojanpojillenne, jälkeläisillenne ja heidän jälkeläisilleen, jotka tulevaisuudessa syntyvät, ja käskeä heitä näin: ”Pitäkää tämä sopimus. Älkää rikkoko sitä vastaan ja siten tuhotko itseänne, saattako maatanne raunioiksi ja sen asukkaita pakkosiirtolaisuuteen… Assurbanipalin, suuren kruununprinssin herruus ja yli maan ja kansan olkoon turvattu. Älkää asettako ketään muuta kuninkaaksenne ja herraksenne.” (SAA 2 6 § 25.)

Versus:

Poikasi kysyy sinulta aikanaan: ”Mitä tarkoittavat nämä määräykset, käskyt ja säädökset, jotka Herra, meidän Jumalamme on antanut teille?” Sano silloin pojallesi: ”Me olimme faraon orjia Egyptissä… mutta meidät hän vei sieltä pois johdattaakseen meidät tänne ja antaakseen meille tämän maan. (…) Herra, meidän Jumalamme, käski meidän noudattaa näitä käskyjä ja pelätä häntä, että me aina menestyisimme ja että hän edelleenkin antaisi meidän elää.” (5. Moos. 6:20–24.)

Täyttäköön Ninurta kentän teidän verellänne ja syöttäköön lihanne kotkille ja haaskalinnuille (SAA 2 6 § 41).

Versus:

Teidän ruumiinne joutuvat haaskalintujen ruoaksi (5. Moos. 28:26). Nälkäänne te syötte veljienne. poikienne ja tyttärienne lihaa (SAA 2 6 § 69).

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)

Versus:

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)

Versus:

”Älä pelkää, Bel Nabü ja Mullissu ovat sinun kanssasi.” (CT 53 17 r.14f.)

Taustalla on mitä ilmeisimmin kuningasprofetian traditio, jota Deuterojesajan teksteissä sovelletaan kollektiivisesti koko kansaan.

(Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997. Edellä oleva suora lainaus emt:sta Martti Nissisen kirjoittamasta luvusta: Assyrian valtionarkistot ja Vanha testamentti, ss. 110–111)

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Versus:

Nälkänne ahdistamina syötte omia lapsianne, poikianne ja tyttäriänne (5 Moos. 28:53).

Jo vuosikymmeniä on tiedetty, ettei profetia ilmiönä rajoitu vain Israeliin ja Vanhaan testamenttiin. Tähän saakka laajin ja parhaiten tunnettu profeettatekstien korpus on sisältynyt muinaisbabylonialaiselta kaudelta (1700-luvulta eKr.) peräisin oleviin Marin teksteihin, joiden joukossa on kolmisenkymmentä profeettaoraakkelin sisältävää kirjettä. Profeetat olivat Assyriassa osa suurta ammattilaisten joukkoa, joka oli erikoistunut jumalien tahdon tulkintaan ja ilmoittamiseen eli divinaatioon. Profeetat puolestaan eivät tehneet havaintoja, vaan välittivät suoria jumalallisia viestejä. Tähän he olivat harjaantunet luultavasti transsitekniikan avulla.

”Älä pelkää, minä olen sinun kanssasi!” (Jes 41:10, 43:5.)

Versus:

”Älä pelkää, Bel Nabü ja Mullissu ovat sinun kanssasi.” (CT 53 17 r.14f.)

Taustalla on mitä ilmeisimmin kuningasprofetian traditio, jota Deuterojesajan teksteissä sovelletaan kollektiivisesti koko kansaan.

(Hakola Raimo ja Merenlahti Petri (toimitt.), Raamatuntutkimuksen uudet tuulet, Yliopistopaino Helsinki University Press, Helsinki 1997. Edellä oleva suora lainaus emt:sta Martti Nissisen kirjoittamasta luvusta: Assyrian valtionarkistot ja Vanha testamentti, ss. 110–111)

Lue lisää

Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”

Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Paraclete. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa. Näin ollen Vedat, Vanha ja Uusi testamentti sekä niihin liittyvät kirjoitukset ovat vain osa yhtä jatkuvaa Jumalan ilmoitusta.
KRISTITTY SANOI:AAMEN.


Mistä on tullut sana: Aamen?

MUINAISUUDESTA TAAS.
OM ja Aamen

Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen...

Anonyymi kirjoitti:

Kristillinen termi "Saatana" ja islamilainen termi "Shaitan" ovat molemmat peräisin sanskritin kielen termistä Sat-na, joka tarkoittaa ei-totuutta, valhetta tai petosta. Kristittyjen, jotka selittävät termin "Paholainen" langenneeksi enkeliksi, tulisi ymmärtää, että sana on johdettu sanskritin terminologiasta, joka tarkoittaa langennutta devaa.

Uuden testamentin Johanneksen kirjan alussa sanotaan: "Alussa oli Sana, ja Sana oli Jumalan tykönä, ja Sana oli Jumala". Tämä on itse asiassa sanatarkka käännös vedalaisesta sanskritinkielisestä mantrasta: “Prajapatirvai idamagraasit, tasya vag dvitiyaa asit, vag vai paramam Brahma.”

Kristinuskossa Pyhää Henkeä kutsutaan sanskritiksi Paramatmaksi eli Parakalate. Kreikaksi sana on Paraclete. Tämä on sen hengellisen tiedon Jumala, joka on ilmoitettu tai laskeutunut eli Veda, joka on puhuttu profeettojen (sanskritiksi purohitas) kautta . Veda on hepreaksi Yeda, sana, jota Jumala käyttää Vanhan testamentin 2. Mooseksen kirjassa itsestään ilmoittamisesta. Kreikaksi Veda on Oida ja Aidos, josta englannin sana idea on peräisin. Termiä oida käytetään Jumalan/Kristuksen itseilmoituksesta Uudessa testamentissa. Näin ollen Vedat, Vanha ja Uusi testamentti sekä niihin liittyvät kirjoitukset ovat vain osa yhtä jatkuvaa Jumalan ilmoitusta.
KRISTITTY SANOI:AAMEN.


Mistä on tullut sana: Aamen?

MUINAISUUDESTA TAAS.
OM ja Aamen

Omista tai Aumista tuli tiibetiläisten pyhä sana Hum, muslimien Amin ja egyptiläisten, kreikkalaisten, roomalaisten, juutalaisten ja kristittyjen Amen." Tavu on käännetty monille eri kielille, kulttuureille ja uskonnollisille perinteille, mutta äänen luova ja transformatiivinen voima on pysynyt samana. Raamatussa sana Amen...

Lue lisää

"Jumala tietää, että me emme ole tehneet oikein, ja siksi hän lähetti ainosyntyisen Poikansa, Herran Jeesuksen Kristuksen, kuolemaan meidän puolestamme"

Ei ole mitään sellaista, mistä pitää "pelastua".

Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

PATOLOGISTA.

Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

Anonyymi kirjoitti:

"Jumala tietää, että me emme ole tehneet oikein, ja siksi hän lähetti ainosyntyisen Poikansa, Herran Jeesuksen Kristuksen, kuolemaan meidän puolestamme"

Ei ole mitään sellaista, mistä pitää "pelastua".

Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

PATOLOGISTA.

Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

Lue lisää

Nykyään kristillisyyttä ei ole edes tarkoitettu ihmisille, vaan kaksijalkaisille eläimille,

Koska se on infantiilinen.

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

PATOLOGISTA.


Ette palvoo jumalaa, vaan saatanaa.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen
Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

Jos yksikin luotu joutuisi lopulta ikuiseen tuskaan, maailma olisi kosminen painajainen ja sen luoja kosminen Hitler.

Hitleriä ja Jumalaa erottaisi lähinnä se, että Hitlerin masinoima holokausti kesti muutaman vuoden, mutta Jumalan ikioma Auschwitz olisi ikuinen.

Anonyymi kirjoitti:

Nykyään kristillisyyttä ei ole edes tarkoitettu ihmisille, vaan kaksijalkaisille eläimille,

Koska se on infantiilinen.

KRISTINUSKO - IHMISET PITÄÄ PELASTAA JUMALALTA.

PATOLOGISTA.


Ette palvoo jumalaa, vaan saatanaa.

https://www.kirkkojakaupunki.fi/-/toimittajalta-kristinusko-on-joko-jumalallinen-rakkaustarina-tai-kosminen-painajainen
Epätoivoinen yritys pelastaa ihmiset Jumalalta

Jos yksikin luotu joutuisi lopulta ikuiseen tuskaan, maailma olisi kosminen painajainen ja sen luoja kosminen Hitler.

Hitleriä ja Jumalaa erottaisi lähinnä se, että Hitlerin masinoima holokausti kesti muutaman vuoden, mutta Jumalan ikioma Auschwitz olisi ikuinen.

Lue lisää

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

SE, JOKA VÄITTÄÄ OLEVANSA "JUMALA" KRISTINUSKOSSA ON AIHEUTTANUT ONGELMAN, JA NYT TEIDÄN ON PELASTETTAVA IHMISET "JUMALAN" AIHEUTTAMALTA ONGELMALTA.

JA TÄMÄ SAATANALLINEN JULMA DOKTRIINI PAKOTETAAN YKSINKERTAISILLE IHMISILLE VÄKISIN.

Anonyymi kirjoitti:

PALVOTTE SAATANAA, MUTTA KUTSUTTE HÄNTÄ JUMALAKSI. MUTTA ETTE YMMÄRRÄ SITÄ ITSE.

Ja kristityt sanovat: ”Ettekö te ymmärrä, että mikään epäpyhä ei voi päästä taivaaseen?


Niin, mutta vaikka "Jumalalla "on valta teloittaa helvettiin heitetyt ihmiset armollisesti, hän päättää sen sijaan pitää heidät sadistisesti hengissä ilman armollista taukoa tai loppua heidän piinalleen. Tämä on SADISMIA.

SE, JOKA VÄITTÄÄ OLEVANSA "JUMALA" KRISTINUSKOSSA ON AIHEUTTANUT ONGELMAN, JA NYT TEIDÄN ON PELASTETTAVA IHMISET "JUMALAN" AIHEUTTAMALTA ONGELMALTA.

JA TÄMÄ SAATANALLINEN JULMA DOKTRIINI PAKOTETAAN YKSINKERTAISILLE IHMISILLE VÄKISIN.

Lue lisää

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KANSSA.

Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

VASTAAVIA VILAUKSIA UNIVERSAALISTA VIISAUDESTA LÖYTYY MUIDENKIN MAAILMANUSKONTOJEN TEKSTEISTÄ, JOPA AVESTASTA, SEKÄ MUINAISISTA ASSYRIALAISISTA JA SUMERILAISISTA TEKSTEISTÄ.
TOISAALTA RAAMATULLISET TEKSTIT ON KOPIOITU SUMERILAISISTA TEKSTEISTÄ JNE.

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

Anonyymi kirjoitti:

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KANSSA.

Huolimatta siitä, että tunnemme kristinuskon vain hyvin vääristyneessä muodossa, siinä on silti mahdollista havaita jälkiä siitä ikuisesta viisaudesta, joka paljastettiin vihityille muinaisissa mysteereissä.

VASTAAVIA VILAUKSIA UNIVERSAALISTA VIISAUDESTA LÖYTYY MUIDENKIN MAAILMANUSKONTOJEN TEKSTEISTÄ, JOPA AVESTASTA, SEKÄ MUINAISISTA ASSYRIALAISISTA JA SUMERILAISISTA TEKSTEISTÄ.
TOISAALTA RAAMATULLISET TEKSTIT ON KOPIOITU SUMERILAISISTA TEKSTEISTÄ JNE.

KUINKA PALJON TÄMÄ SADISTINEN OPPI IKUISESTA HELVETISTÄ ON TUHONNUT IHMISTEN ELÄMIÄ KAUTTA HISTORIAN. KUINKA PALJON VÄKIVALTAA KRISTITYT TEKEVÄT TOISILLE.

EN VOI RAKASTAA SITÄ, JOTA PELKÄÄN, ENKÄ VOI PELÄTÄ SITÄ, JOTA RAKASTAN.

JOS OLISI OLEMASSA IKUINEN HELVETTI, OLISI LÄHINNÄ MAKUASIA, PALVOTAANKO SAATANAA VAI JUMALAA. MUTTA SAATANA EI LÄHETÄ KETÄÄN SINNE, KOSKA SITÄ EI OLE OLEMASSA.

JOTEN KRISTITYT, JOTKA USKOVAT TUOHON JULMAAN OPPIIN, JA KRISTITYT, JOTKA HALUAVAT TEHDÄ MUISTAKIN IHMISISTÄ ITSENSÄ KALTAISIA SADISTEJA JA ZOMBEJA, OVAT TEHNEET JUMALASTAAN KAIKKIEN AIKOJEN SUURIMMAN HIRVIÖN.

Lue lisää

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


"Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth."

Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

Anonyymi kirjoitti:

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


"Esus was a crucified god, depicted suspended in the air with arms outstretched. His body was pierced with a spear and his spilt blood rejuvenated the earth."

Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

Lue lisää

https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Jeesus ja Esus olivat molemmat auringonjumalia. (Aiheesta lisää kirjoituksissa Neitsyestä syntynyt, Kuolleista noussut, Lucifer, Eläinrata ja luku 12, Puuseppä ja Pyhät puut.) Mytologioiden mukaan molemmat olivat myös puuseppiä ja kuolivat ristiinnaulittuna. Mytologioiden yksityiskohtien yhteneväisyys on ilmeinen.

Anonyymi kirjoitti:

https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/07/astro-teologia-osa-22-kristus.html

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Jeesus ja Esus olivat molemmat auringonjumalia. (Aiheesta lisää kirjoituksissa Neitsyestä syntynyt, Kuolleista noussut, Lucifer, Eläinrata ja luku 12, Puuseppä ja Pyhät puut.) Mytologioiden mukaan molemmat olivat myös puuseppiä ja kuolivat ristiinnaulittuna. Mytologioiden yksityiskohtien yhteneväisyys on ilmeinen.

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista

Myyttejä:

Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).

Viisauskirjallisuutta:

Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrialaisten merkittävistä teoksista löytyy samoja aiheita kuin Vanhasta testamentista

Myyttejä:

Elämän katoavaisuudesta kertova sumerilainen sankaritaru on Gilgames, Ken kaiken näki (12 taulua); maailmankaikkeudesta, maailman luomisesta ja Mardukin noususta ylijumalaksi kertova teos on Kun ylhäällä (7 taulua); Altrahasis on myytti vedenpaisumuksesta ja ihmisen luomisesta (3 taulua).

Viisauskirjallisuutta:

Jobin kirjan babylonialainen vastine on Ylistän viisauden herraa (4 taulua); Saarnaajan babylonialainen vastine on Oi viisas, tahdoin kertoa sinulle (297 säettä). (Otavan Suuri Ensyklopedia 2-osa s. 396)

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti

Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen.

Uskontoon liittyvää akkulturaatiota (kulttuurisiirrosta) edisti se, että muinaisen Lähi-idän kulttuurit eivät olleet erillisiä, toisiinsa jyrkästi rajautuvia saarekkeita, vaan niillä oli jo valmiiksi paljon yhteistä kulttuuriperimää, mikä teki valloittajan ideologisen kielen – sekä verbaalisen että kuvallisen – ymmärrettäväksi.

Assyrialaisten arkistotekstien ja Raamatun tekstien vertailu ei ole ensi sijassa ”täsmätekstien” metsästämistä – niitä on edelleen jokseenkin niukasti – vaan laajempien kulttuuriyhteyksien ja rinnakkaisilmiöiden kartoittamista.

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


Kristinuskossa Jeesusta kutsutaan kristukseksi. Miksi? Mitä sillä tarkoitetaan? Mikä on tuon sanan alkuperä?

Nimi Jeesus on peräisin irlantilaisesta druidismista. Muinaisirlantilaisessa mytologiassa, kauan ennen kristinuskoa, oli auringonjumala nimeltä Esus (kirjoitetaan myös muodossa Hesus, Hesu, Esa, Iesa, Yesu, Jesu). Jeesus (Jesus, Hesus) on nimenä suora kopio irlantilaisen mytologian Esus-jumalasta.

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.


Perustuuko Jeesus muinaisen Egyptin jumalaan Horukseen?

Tarkastelemme väitettä, jonka mukaan Jeesus on vain muinaisegyptiläisen Horus-jumalan kopio.
Jeesuksen tarina ja Horuksen tarina:
Horus syntyi neitsyt Isiksestä 25. joulukuuta luolassa.
Hänellä oli maallinen isä nimeltä Seb, joka tarkoittaa suomeksi Joosefia.
Hänen syntymänsä ennusti idässä oleva tähti, jota kolme viisasta miestä seurasi nähdäkseen hänet.
Hänet kastoi Anup Kastaja.
Horuksella oli 12 opetuslasta.
Horus teki ihmeitä, kuten herätti El-Osiriksen kuolleista ja käveli vetten päällä.
Hän piti vuorisaarnan.
Heidät molemmat ristiinnaulittiin kahden varkaan välissä ennen kuin heidät haudattiin kolmeksi päiväksi ja herätettiin henkiin.
Molemmat tunnettiin seuraavilla nimillä: Kristus, voideltu, tie, totuus ja valo, messias, ihmisen poika.
Kristinuskon lainaukset Isiksen kultilta


Sisällöltään Isiksen ja Osiriksen kultin kanssa samankaltaisia olivat Syyrian Adoniksen ja Astarten kultti, Vähä-Aasian Cybelen ja Attiksen kultti, Babylonian Tammuzin kultti ja monet muut. Kaikissa näissä kulteissa suuri merkitys oli kuolevan jumalan kärsimyksellä ja hänen ylösnousemuksellaan. Nämä kultit saivat uusia ihailijoita paitsi idässä myös valtakunnan länsiosassa.

Kehittyvä kristillinen uskonto lainasi paljon Isiksen kultista. Tunnetut kuvat Neitsyt Mariasta, jolla on vauva sylissään, ovat itse asiassa kopio paljon vanhemmista vastaavista Isiksen ja Horuksen kuvista. Kuten Isis ja Horus pakenivat aasin selässä Setin vainoja, niin Maria ja Jeesus ”aasin selässä” pakenivat Egyptiin Herodeksen vainoja. Kristillisen kultin Neitsyt on monessa suhteessa Isiksen roolinsa takana. Monet säikeet johtavat myös kuolevasta ja ylösnousseesta Osiriksesta Jeesukseen, jossa kristilliset myytintekijät yhdistivät sekä Osiriksen että Horuksen piirteitä.

Ovatko pakanalliset uskonnot vaikuttaneet Uuteen testamenttiin?
1900-luvun alkupuoliskolla monet liberaalit kirjailijat ja professorit väittivät, että Uuden testamentin opetukset Jeesuksen kuolemasta ja ylösnousemuksesta, neitseestä syntymisestä sekä kristillisistä kasteen ja ehtoollisen sakramenteista olivat lainattu pakanallisista mystisistä uskonnoista. Kaikkein huolestuttavimpia ovat syytökset siitä, että Uuden testamentin opetus pelastuksesta kaikui mystisissä uskonnoissa usein esiintyviä teemoja: pelastajajajumala kuolee raa'an kuoleman niiden vuoksi, jotka hänen on määrä pelastaa, minkä jälkeen hän palaa elämään.

Kristinuskossa on paljon synkretismiä eri uskontojen, niin sanottujen pakanauskontojen kanssa.
Useilla niin sanotuilla pakanallisilla uskonnoilla on paljon yhteistä keskenään, joka myöhemmin ilmeni kristinuskossa.

Lue lisää

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Anonyymi kirjoitti:

Ei ole olemassa mitään sellaista mistä pitää pelastua. Monet muutkin ovat kuolleet ristillä ennen Jeesus-myyttiä.

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Myös muiden "pakanauskontojen" kanssa:
Zarathustra vs. Jeesus

Zarathustra syntyi neitsyestä ja "tahrattomasta hedelmöityksestä jumalallisen järjen säteen vaikutuksesta".
Hänet kastettiin joessa.
Nuoruudessaan hän hämmästytti viisaita miehiä viisaudellaan.
Paholainen kiusasi häntä erämaassa.
Hän aloitti palvelutehtävänsä 30-vuotiaana.
Zarathustra kastoi vedellä, tulella ja "pyhällä tuulella".
Hän ajoi ulos riivaajia ja palautti sokean miehen näön.
Hän opetti taivaasta ja helvetistä ja paljasti salaisuuksia, kuten ylösnousemuksen, tuomion, pelastuksen ja maailmanlopun.
Hänellä oli pyhä malja eli graalin malja.
Hänet surmattiin.
Hänen uskonnollaan oli eukaristia.
Hän oli "lihaksi tullut sana".
Zarathustran seuraajat odottavat "toista tulemista" neitseestä syntyneessä Saoshyantissa eli Vapahtajassa, jonka on määrä tulla vuonna 2341 jKr. ja joka aloittaa palvelutyönsä 30-vuotiaana ja aloittaa kultaisen aikakauden.

Yllättäviä yhtäläisyyksiä kristinuskon ja zarathustralaisuuden välillä

KRISTINUSKO ON KOPIO MYÖS MITRALAISESTA USKONNOSTA.

Mithralainen teksti:

"He who will not eat of my body and drink of my blood, so that he will be made one with me and I with him, the same shall not know salvation." (Mithraic inscription)


Kristinuskon teksti:

Joh. 6:56 Joka syö minun lihani ja juo minun vereni, se pysyy minussa, ja minä hänessä.


Viimeinen ehtoollinen ja useimmat muut kristinuskon kopioimat opit.

Lue lisää

https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/01/astro-teologia-osa-6-ristin-alkupera.html
Ristin alkuperä

Kristinuskon astro-teologinen tausta nousee vahvasti esiin, kun katsotaan sen tärkeintä symbolia - ristiä. On jokseenkin ironista, että kristinuskon keskeisin symboli on alkuperältään niin puhdasta astrologiaa kuin vain ikinä voi olla.

Kauan ennen kristinuskoa maailman monissa kolkissa tunnettiin symboli nimeltä aurinkoristi.

Anonyymi kirjoitti:

https://eliitinesoteerisetsymbolit.blogspot.com/2015/01/astro-teologia-osa-6-ristin-alkupera.html
Ristin alkuperä

Kristinuskon astro-teologinen tausta nousee vahvasti esiin, kun katsotaan sen tärkeintä symbolia - ristiä. On jokseenkin ironista, että kristinuskon keskeisin symboli on alkuperältään niin puhdasta astrologiaa kuin vain ikinä voi olla.

Kauan ennen kristinuskoa maailman monissa kolkissa tunnettiin symboli nimeltä aurinkoristi.

Lue lisää

Kristinuskon astro-teologinen tausta nousee vahvasti esiin, kun katsotaan sen tärkeintä symbolia - ristiä. On jokseenkin ironista, että kristinuskon keskeisin symboli on alkuperältään niin puhdasta astrologiaa kuin vain ikinä voi olla.

Kauan ennen kristinuskoa maailman monissa kolkissa tunnettiin symboli nimeltä aurinkoristi.


Onko siis ihme, että atonistinen kristinusko on valinnut symbolikseen juuri ristin? Kun tarkastellaan kristillistä symboliikkaa, nähdään miten Kirkko painottaa ristin ja auringon välistä yhteyttä.

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

Anonyymi kirjoitti:

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti

Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen.

Uskontoon liittyvää akkulturaatiota (kulttuurisiirrosta) edisti se, että muinaisen Lähi-idän kulttuurit eivät olleet erillisiä, toisiinsa jyrkästi rajautuvia saarekkeita, vaan niillä oli jo valmiiksi paljon yhteistä kulttuuriperimää, mikä teki valloittajan ideologisen kielen – sekä verbaalisen että kuvallisen – ymmärrettäväksi.

Assyrialaisten arkistotekstien ja Raamatun tekstien vertailu ei ole ensi sijassa ”täsmätekstien” metsästämistä – niitä on edelleen jokseenkin niukasti – vaan laajempien kulttuuriyhteyksien ja rinnakkaisilmiöiden kartoittamista.

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Anonyymi kirjoitti:

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

Assyrian valtionarkistot versus Vanha testamentti

Assyrian suurvalta-ajan dokumenttien yleinen merkitys Vanhan testamentin ja muinaisen Israelin kannalta ei juuri perusteluja kaipaa. Vallan vaihtuminen assyrialaisilta babylonialaisille ja näiltä edelleen persialaisille ei vähentänyt mesopotamialaista kulttuurihegemoniaa, sillä Persiakin omaksui edeltäjiensä valtaideologian olennaiset piirteet. ”Assyria” vakiintui Vanhassa testamentissa symboliseksi nimeksi, jota varsinkin profeettakirjoissa käytettiin valloittajasta vielä vuosisatoja Assyrian kukistumisen jälkeen.

Uskontoon liittyvää akkulturaatiota (kulttuurisiirrosta) edisti se, että muinaisen Lähi-idän kulttuurit eivät olleet erillisiä, toisiinsa jyrkästi rajautuvia saarekkeita, vaan niillä oli jo valmiiksi paljon yhteistä kulttuuriperimää, mikä teki valloittajan ideologisen kielen – sekä verbaalisen että kuvallisen – ymmärrettäväksi.

Assyrialaisten arkistotekstien ja Raamatun tekstien vertailu ei ole ensi sijassa ”täsmätekstien” metsästämistä – niitä on edelleen jokseenkin niukasti – vaan laajempien kulttuuriyhteyksien ja rinnakkaisilmiöiden kartoittamista.

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Lue lisää

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Anonyymi kirjoitti:

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,

Kristinuskon ja druidismin ristiinnaulitsemismyyteissä on paljon samoja yksityiskohtia. Esimerkiksi Raamatun kertomus ristillä roikkuvan Jeesuksen kyljen puhkaisusta keihäällä on suora kopio Esus-myytistä.

Lue lisää

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Anonyymi kirjoitti:

https://mixontotta.wordpress.com/juuret/

Ehtoollisen peiliteksti löytyy vanhasta Assyriasta

Lue lisää

YLÖSNOUSSUT "PELASTUSJUMALAT" EIVÄT OLE KRISTILLINEN IDEA, VAAN SE TULEE "PAKANUUDESTA", MITÄ SE SITTEN TARKOITTAAKIN.

RAAMATULLA EI OLE MITÄÄN TEKEMISTÄ JUMALAN KASSA,