Hei!
Tietääkö kukaan millä perusteella laitetaan koulu/perhekotiin? Riittääkö pelkkä koulusta lintsaaminen? Kaikki kokemukset otetaan kiitollisuudella vastaan.
Koulu/perhekoti
Mamma68
6
1327
Vastaukset
ainakin omassa kotikaupungissa on laitettu koulu- tai perhekotiin semmosia jotka eivät käy kun sillon tällön koulussa.
- rouvat
Tässä yhteiskunnassa ei ole varaa ottaa huostaan edes lapsia, joilla on erittäin vakavia ongelmia psyykkisesti. Sama on koulukodin laita. Hoito siellä on erittäin kallista, ja sinne pääsee nykyään vain kaikkein vaikeimmat tapaukset, jos nekään. Nuorten ongelmat ovat lisääntyneet aivan mahdottomasti. Jos jokin asia on ollut kymmenen vuotta sitten paremmin, nyt on varmasti tilanne toisin.
Jos lintsaa peruskoulusta, joutuu tarkkailuluokalle tai jää luokalleen. Jos lintsaa ammattikoulusta, erotetaan.
T. Asiasta tietävä ammattinsa perusteella- Myös tietävä ammattinsa puo...
Voi ihan tiedustella sos.virastosta,mutta muistakaa,että oppivelvollisuus on 16:toista ikävuoteen.Eli jos ett käy koulua niinsanotusti "normaalisti" niin kyllä voidaan sijoittaa lapsi muualle käymään koulua,mutta ensin tietenkin yritetään kaikki mahdolliset ja mahdottomat.
- Tavallinenäiti
Sitä paitsi nykyään ei ole enää tarkkailuluokkia, vaan ainoastaan erityiskouluja ja erityisluokkia. Jos lapsi siirretään toiseen luokkaan tai kouluun, niin mitä se auttaa. Lopettaako lapsi, joka ei halua mennä kouluun lintsaamisen? Lapsi, joka ei käy koulussa on yhä oppivelvollinen, eli jos on koulusta pois ja ei opiskele kotona, niin jotenkin se oppi on saatava, tarvittaessa vaikka koulukodista. Se sitten riippuu varmaan myös muista tekijöistä katsotaanko koulukoti esim. sopivaksi paikaksi. Käymätön peruskoulu on joka tapauksessa iso riski syrjäytymiselle.
Kannattaa kuitenkin muistaa, että kunta on velvollinen järjestämään opetuksen kävi lapsi koulussa taikka ei.
- maaria
Perhekoti/koulukoti on rankkoja paikkoja ja jos ei ole muita ongelmia kuin lintsaus, en lastani näihin kurinpalautuslaitoksiin laittaisi. Kokemusta on.
Koulumaailma on niin paljon muuttunut, että en ihmettele osan lapsista hukkaavan motivaation. Ei siellä opettajilla ole aikaa paneutua yhteen nuoreen kovin pitkään ja jos opetuksessa jää jälkeen niin on vielä vaikeampi mennä tunneille. Lintsaaja saa negatiivista huomiota koko ajan niin opettajilta, oppilailta ja vanhemmilta.
Itse tein vanhimman kohdalla poika, että lupasin tulla kouluun matkaan ja ruotsin tunnilta hän pääsi aina pois kun nosti jalat pulpetille, niin lupasin että jos yksi soitto vielä tulee niin olen joka ikisellä ruotsintunnilla istun vieressä ja sanon et sitten nosta jalkoja pulpetille. Äitinsä tuntien poika tiesi lupauksen olevan lupaus eikä uhkaus. Nyt ajat ovat vielä vaikeammat kuin silloin.
Nyt tyttöni kohdalla viime vuonna lintsasi paljon ja oli kyllä sairaanakin pitkään, otin koulusta selvää kaikilta tuntiopettajilta väliarvostelun ja kehoitukset miten voi parantaa numeroita ja suoritti sitten korvaavat tehtävät.
Ei ole helppoa olla peruskoulun yläasteella, ne on vaikeita vuosia monelle murkulle.
Minä jouduin vasta miettimään mikä on tärkeintä?
Me painostamme niin paljon lähes sokeina kouluun ja suorittamiseen ja ajattelin omani kohdalla nyt 9 luokalla, että jos nyt on näin vaikeasti asiat niin ei tuo koulu mihinkään häviä, hoidetaan ensin pois syyt, miksi kouluun ei haluta mennä ja katsotaan sitten.
Vaikka opiskellaan muuten tai yritetään ensi vuonna uusiksi.
Ei se maailma tähän kaadu, kun rauhassa puhutaan mikä mättää ja mitä voitaisiin yhdessä tehdä tilanteen parantamiseksi.
Pakolla kun ei saa aikaan mitään, jos koulussa ollaan ja ei tehdä siellä mitään tai lintsataan niin mitä sinne siten menee?
Meillä ainakin tuli hyvin selväksi että kouluun halutaan mennä, saa nähdä sitten miten menee, mutta kaikki on erilaisia ja ehkä minun lapseni vaikka on terve älykäs normaali tyttö ei vaan jostain syystä kykene peruskoulun rytmiin sopeutumaan ja kaikista ei tarvitse tulla insinöörejä tai lääkäreitä.
Omalleni toivon että tulisi elämäänsä tyytyväinen onnellinen itseään toteuttava aikuinen.
Tekee sitten elääkseen, mitä vain kunhan se on hänen oma valinta, kyllä tästä oravanpyörästä ei juoksijat lopu vaikka yksi ei siellä olisikaan, kerää sitten vaikka käpyjä näille oraville:))- dr mother
Tässä puheessa on ajatusta. Itsekkin kahden nuoren äitinä huomasin, että kaikissa kouluissa ei ole voimavaroja keskittyä enää lasten ja nuorten ongelmiin, eikä tahtotilaankaan. Esikoinen villiintyi 9:llä luokalla ihan loppuaikoina. Koulun ratkaisu siihen, kun jotkut opettajat eivät osanneet pitää kuria oli se, että poika kävi erityisopetuksessa täysipäiväisesti. Itse sanoin, että pojan paikka ei missään nimessä ole erityisopetuksessa, vaan ihan normaaleilla tunneilla. Ei koulussa ajateltu nuoren etua, vaan aivan jotakin muuta.
No sitten tuli pari vuotta nuoremman tytön vuoro tulla murrosikään. Hän ei häirinnyt tunneilla, oli hiljaa, mutta eipä käynyt oikein koulussakaan. Saattoi aamulla lähteä kouluun, mutta ei koskaan päässyt perille. Sitten koulussa olivat kysymättä lupaa siirtäneet täysipäiväisesti erityisopetukseen. Aluksi kaikki näytti lähtevän ihan kivasti, mutta eihän sillä erityisopetuksella ratkaista ongelmaa, miksi kouluun ei mennä. Annoin rajat erityisopetukselle, sanoin, että asiat on hoidettava tähän päivämäärään mennessä ja sen jälkeen ei tytär enää erityisopetukseen tule. lisäksi tytölle annoin ukaasin, että jos poissaoloja vielä tulee, niin sitten tulee myös koulusta lähtö. Kyseessä oli kuitenkin ihan tavallinen normaalijärkinen lapsi, joka ainoastaan itseaiheuttamalla tavalla sai itsensä jäämään koulussa jälkeen. Erityisopetuksesta en saanut selkeitä tavotteita, minkä eteen he työskentelivät. Jotain sanottiin, jonka piti olla jo suoritettuna ja sitten se ei taas ollutkaan, touhu tuntui kokonaisuudessaan harvinaisen leväperäiselle ja tuntuikin, että koko erityisopetus oli ainoastaan esikartanoa erityiskouluun siirtämiseen tai jonkinlainen varastopaikka lapselle. Ko koulusta on tapana aika herkästi laittaa oppilaita erityiskouluihin. Sitten vaihdoin tytön toiseen aivan tavalliseen kouluun kesken kauden ja kielsin kaiken mahdollisen erityisopetuksen. Tukiopetuksen hyväksyin jos se olisi tarpeellista ja sehän ei ole ollut. Jonkin aikaa tyttö urputti vaihdosta, mutta tuntuu, että on sopeutunut paremmin kuin hyvin uuteen kouluun. Poissaolot ovat prosentin siitä mitä olivat edellisessä koulussa.
Näistä kokemuksista viisastuneena olenkin päättänyt, että en enää yhtään ainoasta lasta laita tuohon "erityisopetuskouluun". Meidän aluella on onneksi useampi koulu valittavana. Nykyinen tytön koulu on perinteinen, "vanhanajan" koulun henkeä hönkivä ja se tuntuu olevan nuorelle hyvä. Se entinen koulu puolestaan "edistyksellinen ja dynaaminen" koulu....olen totaalisen kyllästynyt niihin fraaseihin... Kysyjille muistan myös kertoa sen, että onhan se nn-koulu ihan hyvä, mutta jos lapsella tulee ongelmia, niin niitä tämä koulu ei pysty hoitamaan, ei ole omia voimavaroja eikä tahtotilaa, vaan ratkaisuna tarjotaan liiankin helposti erityisopetusta tai siirtoa erityiskouluun. Kuka sellaiseen kouluun tahtoo lastansa laittaa?
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne1117265Mies vinkkinä sulle
Jos pyytäisit kahville tai ihan mihin vaan, niin lähtisin varmasti välittämättä muista635288- 954894
- 524045
Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee493996- 2223883
Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san283598- 413243
- 522819
- 412397