potkurit A4 vai A5

niin tarkoituksenani olisi saada koneen kierroksia putoamaan ja pidettyä matkavauhtini 20-22kn nyt joudun ajamaan aika kovilla kieroksilla. niin ja tuo 200hv argukseen on ehkä pikkusen pieni?

mary112 kirjoitti:

niin tarkoituksenani olisi saada koneen kierroksia putoamaan ja pidettyä matkavauhtini 20-22kn nyt joudun ajamaan aika kovilla kieroksilla. niin ja tuo 200hv argukseen on ehkä pikkusen pieni?

Lue lisää

Eli kun sulla on jo se vene ja siinä jotkut potkurit ja tiedät paljonko se kulkee ja kiertää niin voisit heittää ne pöytään.

Mutta mitä ikinä teetkin niin älä vaan missään nimessä laita liian jyrkkiä viuhkoja sinne perään! Ikinä. Tiedän heti monia tuhottuja koneita joissa näin on tehty. Uskotaan, että diesel kone kestää mitä vain. Näin ei ole. Liian jyrkät potkurit kuormittavat konetta ja voivat helposti tiputtaa koneen iän kymmenesosaan siitä mitä se olisi kevyemmin kuormitettuna. Tähän voisin heittää esimerkkinä oman AQD40A (130hv) Volvon joka laukesi tänä kesänä A5-potkurit alla. Liian tiukat. Sitten tiedän AQAD40B (165hv) koneen lauenneen viime kesänä samanlaisessa veneessä, kun alla oli A6 potkurit. Liian jyrkkää, tehot riittää kyllä, mutta A5 (tai jopa A4) on oikea paketti omalle veneelle; matkanopeus 21-24 solmua on ihan riittävä.

Toisekseen jos sulla on niukka kone niin et pääse yhtään sen parempaan kulutukseen jyrkemmillä potkureilla. Päin vastoin uskon, että tilanne heikkenee. Taas yksi esimerkki: vaihdoin ton 130hv koneen 165hv koneeseen ja samalla potkurit vain yhden pykälän jyrkemmiksi (A4->A5). Kulutus laski 30% per maili! Edellinen pannu kävi liian kovilla. Matkanopeuden kierrokset samat ja koneethan ovat melkein identtiset muuten. Eli mielummin pannu kiertämään (tietenkin maksimissaan 200RPM alle maksimi SAAVUTETUSTA kierrosluvusta) kevyesti hieman enemmän kuin "kaasu pohjassa" hieman vähemmän.

vähän helpottaa kirjoitti:

Eli kun sulla on jo se vene ja siinä jotkut potkurit ja tiedät paljonko se kulkee ja kiertää niin voisit heittää ne pöytään.

Mutta mitä ikinä teetkin niin älä vaan missään nimessä laita liian jyrkkiä viuhkoja sinne perään! Ikinä. Tiedän heti monia tuhottuja koneita joissa näin on tehty. Uskotaan, että diesel kone kestää mitä vain. Näin ei ole. Liian jyrkät potkurit kuormittavat konetta ja voivat helposti tiputtaa koneen iän kymmenesosaan siitä mitä se olisi kevyemmin kuormitettuna. Tähän voisin heittää esimerkkinä oman AQD40A (130hv) Volvon joka laukesi tänä kesänä A5-potkurit alla. Liian tiukat. Sitten tiedän AQAD40B (165hv) koneen lauenneen viime kesänä samanlaisessa veneessä, kun alla oli A6 potkurit. Liian jyrkkää, tehot riittää kyllä, mutta A5 (tai jopa A4) on oikea paketti omalle veneelle; matkanopeus 21-24 solmua on ihan riittävä.

Toisekseen jos sulla on niukka kone niin et pääse yhtään sen parempaan kulutukseen jyrkemmillä potkureilla. Päin vastoin uskon, että tilanne heikkenee. Taas yksi esimerkki: vaihdoin ton 130hv koneen 165hv koneeseen ja samalla potkurit vain yhden pykälän jyrkemmiksi (A4->A5). Kulutus laski 30% per maili! Edellinen pannu kävi liian kovilla. Matkanopeuden kierrokset samat ja koneethan ovat melkein identtiset muuten. Eli mielummin pannu kiertämään (tietenkin maksimissaan 200RPM alle maksimi SAAVUTETUSTA kierrosluvusta) kevyesti hieman enemmän kuin "kaasu pohjassa" hieman vähemmän.

Lue lisää

..mulla on kierrokset siinnä 3800-3600.ja olen noissa keskusteluissa katsellut että joku sanoo kierroksien olevan samanlaisissa veneissä noin 3300.. siksi kiinnostaa ox eri potkurit ym..ja mikäs ne taloudellisimmat kierrokset on?

mary112 kirjoitti:

..mulla on kierrokset siinnä 3800-3600.ja olen noissa keskusteluissa katsellut että joku sanoo kierroksien olevan samanlaisissa veneissä noin 3300.. siksi kiinnostaa ox eri potkurit ym..ja mikäs ne taloudellisimmat kierrokset on?

Lue lisää

...(ammattilaisilta kuultuna): potkurit ovat oikeanlaiset, jos koneen saavuttama maksimikierrosluku on ohjekirjan antamassa tasossa. Jos alle, potkurit ovat liian jyrkät/isot, jos yli, päinvastoin. 3600-3800 on aika passeli arvo tuolle 41-koneelle, 3300 jo selvästi alhainen eli niissä veneissä käytetään liian jyrkkiä potkureita.
Dieselin taloudellisimmat kierrokset ovat yleensä n. 75-80% maksimista eli jossain siellä 2800-3100 seutuvilla tuolla koneella. Jotkut sitten sanovat, että silloin tällöin pitäisi ajaa 10-15 min urku auki karstojen polttelemiseksi; en itse oikein tiedä, päteekö se, jos suurin osa muusta käyntiajasta on tuolla mainitsemallani kierrosalueella.

JRxxx kirjoitti:

...(ammattilaisilta kuultuna): potkurit ovat oikeanlaiset, jos koneen saavuttama maksimikierrosluku on ohjekirjan antamassa tasossa. Jos alle, potkurit ovat liian jyrkät/isot, jos yli, päinvastoin. 3600-3800 on aika passeli arvo tuolle 41-koneelle, 3300 jo selvästi alhainen eli niissä veneissä käytetään liian jyrkkiä potkureita.
Dieselin taloudellisimmat kierrokset ovat yleensä n. 75-80% maksimista eli jossain siellä 2800-3100 seutuvilla tuolla koneella. Jotkut sitten sanovat, että silloin tällöin pitäisi ajaa 10-15 min urku auki karstojen polttelemiseksi; en itse oikein tiedä, päteekö se, jos suurin osa muusta käyntiajasta on tuolla mainitsemallani kierrosalueella.

Lue lisää

yhdistelmälle Arcus 28 FB ja VOLVO AQAD 41.
Laiturinaapurini on taistellut VOLVOnsa kanssa vuosia, kun liukuun nousu on niin nihkeätä ja veneen peräpeili on musta.
Hän on päätynyt siihen että A4 on jyrkin mahdollinen potkurivaihtoehto. Lisäksi kun moottori ikääntyy, hänellä vm. 1987, niin jotenkin teho hiipuu.
Itselläni on syvä V-pohjainen Norjalainen joka painaa yli 4 t, loma varusteissa noin 5 t. Siihen AQAD 41 oli ehdottomasti alimittainen, ja lomakuormalla käytin A 4:sia.
Nykyinen KAD 43 on veneeseeni optimaaline verrattuna tuohon 41:seen.
Veistämöt ylläpitävät myyttiä jyrkistä potkureista, lähinnä tyhjänä saavutettavan huippunopeuden vuoksi.
Tuon kokoiseen veneeseen kertyy tavaraa vuosien mittaan niin paljon että painoon tulee reilu lisä jo vaikkei lomamatkalla ollakaan.
Voisin lisätä vielä että omassa 41:sessäni kierrokset eivät nousseet luvattua 300 rpm:ää vaihdettaessa A5 -> A4. Kone kiersi 3650 - 3700 niin A4 kuin A:lläkin. Kuitenkin liukuun nousu ja savutus kertoivat että A5 oli liikaa lomakuormalla.

mary112 kirjoitti:

..mulla on kierrokset siinnä 3800-3600.ja olen noissa keskusteluissa katsellut että joku sanoo kierroksien olevan samanlaisissa veneissä noin 3300.. siksi kiinnostaa ox eri potkurit ym..ja mikäs ne taloudellisimmat kierrokset on?

Lue lisää

Sulla ei ole mitään syytä vaihtaa potkureita jos kone kiertää 3600-3800. Se on niin paras kuin olla ja voi. Todennäköisesti toi 3600 on loppukauden lukema = pohjassa likaa. On syytä muistaa, että silloinkin vielä veneillään! Monet koittaa maksimoida tyhmyyttään huippunopeutta "puhdaspohja, tyhjä vene, yksi henkilö, MUN VENE KULKEE niin ja niin paljon" periaatteella. Eikä siinä mitään jos koneensa haluaa tuhota.

Hyvä matkanopeus alue tolla koneella asettuu varmaan siihen 3000-3300 haarukkaan sun veneelle. Silloin nopeutta A4-potkureilla tulee sellaiset 19-22 solmua (jos välitys perässä 1:1,95).

Kuten tuossa joku sanoikin niin liian jyrkillä potkureilla alkaa kone hyytyä vuosien mittaan. Näin kävi myös mun koneelle mikä sitten loppujen lopuksi oli finaalissa vaikka mittarissa oli vasta 700h!

Suosittelen muuten asentamaan ahtopainemittarin. Se on siitä hyvä aparaatti, että se kertoo aika paljon sitä kuinka kovilla kone käy; kovat ahdot, kova kuorma, kova kulutus. Siitä huomaa helposti kuinka pienellä kaasun vähennyksellä ahdot alenee. Jos vene kulkee vielä kivassa asennossa niin matkanopeuden optimi on sitten siinä! Monesti 50RPM pudotuskin tiputtaa ahtoja yli 0,1:llä, mutta nopeus ei muutu kuin ehkä 0,5 solmua.

Ahto mittari mallia "Motonet" maksaa pari kymppiä ja on todella helppo asentaa imusarjassa valmiiksi olevaan porttiin.

vähän helpottaa kirjoitti:

Sulla ei ole mitään syytä vaihtaa potkureita jos kone kiertää 3600-3800. Se on niin paras kuin olla ja voi. Todennäköisesti toi 3600 on loppukauden lukema = pohjassa likaa. On syytä muistaa, että silloinkin vielä veneillään! Monet koittaa maksimoida tyhmyyttään huippunopeutta "puhdaspohja, tyhjä vene, yksi henkilö, MUN VENE KULKEE niin ja niin paljon" periaatteella. Eikä siinä mitään jos koneensa haluaa tuhota.

Hyvä matkanopeus alue tolla koneella asettuu varmaan siihen 3000-3300 haarukkaan sun veneelle. Silloin nopeutta A4-potkureilla tulee sellaiset 19-22 solmua (jos välitys perässä 1:1,95).

Kuten tuossa joku sanoikin niin liian jyrkillä potkureilla alkaa kone hyytyä vuosien mittaan. Näin kävi myös mun koneelle mikä sitten loppujen lopuksi oli finaalissa vaikka mittarissa oli vasta 700h!

Suosittelen muuten asentamaan ahtopainemittarin. Se on siitä hyvä aparaatti, että se kertoo aika paljon sitä kuinka kovilla kone käy; kovat ahdot, kova kuorma, kova kulutus. Siitä huomaa helposti kuinka pienellä kaasun vähennyksellä ahdot alenee. Jos vene kulkee vielä kivassa asennossa niin matkanopeuden optimi on sitten siinä! Monesti 50RPM pudotuskin tiputtaa ahtoja yli 0,1:llä, mutta nopeus ei muutu kuin ehkä 0,5 solmua.

Ahto mittari mallia "Motonet" maksaa pari kymppiä ja on todella helppo asentaa imusarjassa valmiiksi olevaan porttiin.

Lue lisää

paljonko ne ahtopaineet piti olla 200hp volvossa?

mary112 kirjoitti:

paljonko ne ahtopaineet piti olla 200hp volvossa?

Tossa on käyrä mistä se selviää.

http://koti.mbnet.fi/fredrikr/MD, TMD, TAMD, AQD, AQAD 31-41/0017.JPG

..ja tästä korjauskertoimet ilmanlämpötilalle:

http://koti.mbnet.fi/fredrikr/MD, TMD, TAMD, AQD, AQAD 31-41/0017.JPG

mary112 kirjoitti:

paljonko ne ahtopaineet piti olla 200hp volvossa?

ahtopaineet 20 C asteen imuilmalla 1,3-1,4 bar

mary112 kirjoitti:

niin tarkoituksenani olisi saada koneen kierroksia putoamaan ja pidettyä matkavauhtini 20-22kn nyt joudun ajamaan aika kovilla kieroksilla. niin ja tuo 200hv argukseen on ehkä pikkusen pieni?

Lue lisää

AQAD 41:sen mukana tuli messinkikilpi jossa lukee että suositeltavin matkakierrosluku on 200 rpm alle huippukierrosluvun.
Eli mikäli kone kiertää 3800 rpm niin tuo matkakierrosnopeus olisi 3600 rpm.
AQAD 41:sellä ajaessani jouduin käyttämään 3450 - 3500 rpm että joutui minnekään. Katso tuo alempana oleva mailini jossa on kierrosluku/nopeus taulukko.
Eli minkälaisia kierroksia haluaisit ylläpitää matkavauhdilla ajettaessa?

Katsastusmies-1 kirjoitti:

yhdistelmälle Arcus 28 FB ja VOLVO AQAD 41.
Laiturinaapurini on taistellut VOLVOnsa kanssa vuosia, kun liukuun nousu on niin nihkeätä ja veneen peräpeili on musta.
Hän on päätynyt siihen että A4 on jyrkin mahdollinen potkurivaihtoehto. Lisäksi kun moottori ikääntyy, hänellä vm. 1987, niin jotenkin teho hiipuu.
Itselläni on syvä V-pohjainen Norjalainen joka painaa yli 4 t, loma varusteissa noin 5 t. Siihen AQAD 41 oli ehdottomasti alimittainen, ja lomakuormalla käytin A 4:sia.
Nykyinen KAD 43 on veneeseeni optimaaline verrattuna tuohon 41:seen.
Veistämöt ylläpitävät myyttiä jyrkistä potkureista, lähinnä tyhjänä saavutettavan huippunopeuden vuoksi.
Tuon kokoiseen veneeseen kertyy tavaraa vuosien mittaan niin paljon että painoon tulee reilu lisä jo vaikkei lomamatkalla ollakaan.
Voisin lisätä vielä että omassa 41:sessäni kierrokset eivät nousseet luvattua 300 rpm:ää vaihdettaessa A5 -> A4. Kone kiersi 3650 - 3700 niin A4 kuin A:lläkin. Kuitenkin liukuun nousu ja savutus kertoivat että A5 oli liikaa lomakuormalla.

Lue lisää

Utelias kysymys aiheen laitamilta: olet muistaakseni ennenkin maininnut potkureiden vaihdon lomakuormaa varten. Nostatko veneen vai tilttaatko vain vetolaitteen ylös vaihtoa varten? Jos jälkimmäistä, niin luotatko vain näppivarmuuteen vai oletko kehitellyt jotain kikkaa torjumaan osien luiskahtamista mereen?

JRxxx kirjoitti:

Utelias kysymys aiheen laitamilta: olet muistaakseni ennenkin maininnut potkureiden vaihdon lomakuormaa varten. Nostatko veneen vai tilttaatko vain vetolaitteen ylös vaihtoa varten? Jos jälkimmäistä, niin luotatko vain näppivarmuuteen vai oletko kehitellyt jotain kikkaa torjumaan osien luiskahtamista mereen?

Lue lisää

Olen niitä veneilijöitä jotka pyrkivät varustautumaan kaiken varalle. Siksipä potkureiden vaihto veneen ollessa vesillä on kymmeniä kertoja harjoiteltu ja tehty juttu.
Kun tarkkaan tietää mistä on kysymys, ja mitä osia potkuriasetelmaan kuuluu ja missä järjestyksesä ne ovat, homma hoituu.
Omassa veneessäni vetolaite on syvällä johtuen erittäin syvästä V-pohjasta.
Helpointa on tietenkin sujaisassa lahdessa pohjassa seisten vaihtaa potkurit, mutt akäy se uimatasoltakin.
Aallokossa täytyy olla varovainen sillä akselilla irrallaan oleva potkuri on kuin leija, eli se lähtee helposti omille teilleen perän painuessa nopeasti aaltoon.
Tuo harjotteleminen on ollut muutaman kerran todella tarpeeseen:
- kumivulkanointi petti lähes uudessa etummaisessa potkurissa
- Tirmon kaupan/bensa-aseman rannassa löysin monien jo aikaisemmin löytämän kiven
- peruutin omaan pouijukettinkiin :)
jne
On niitä tapauksia muitakin. Ainoastaan omassa laiturissa, poijukettinkikeikka, pudotin siimanleikkurin, mutta sain sen ylös haavilla samantien 2,5 m syvyydestä.
Hommassa olen lisäksi pilannut yhden avainsarjan räikän kun en heti muistanut huuhtoa sitä makeassa vedessä.
Siis luotan näppivarmuuteen, en ole keksinyt mitään kikkaa.
Sen kun muistaa että kaikki osat ovat pyöreitä ja niissä on reikä keskellä, eli ne ovat akselin ympärillä kunnes nostat ne pois lukuunottamatta kartiota kaikkein takimpana.
tuon DP-A:n siimaleikkurin pudotin siksi että en huomannut että se oli vaseliinilla potkuriin tarttunut.
Eli täytyy muistaa mitä palikoita systeemissä on ja erotella ne toisistaan ennen poisnostoa.
Vanhassa systeemissä oli se hammaslevy josta yksi lehti taitettiin sisään lukitsemaan ruuvi paikoilleen. Sen hampaan suoristaminen vaati kirkasta vettä, tai snorkkelin.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Olen niitä veneilijöitä jotka pyrkivät varustautumaan kaiken varalle. Siksipä potkureiden vaihto veneen ollessa vesillä on kymmeniä kertoja harjoiteltu ja tehty juttu.
Kun tarkkaan tietää mistä on kysymys, ja mitä osia potkuriasetelmaan kuuluu ja missä järjestyksesä ne ovat, homma hoituu.
Omassa veneessäni vetolaite on syvällä johtuen erittäin syvästä V-pohjasta.
Helpointa on tietenkin sujaisassa lahdessa pohjassa seisten vaihtaa potkurit, mutt akäy se uimatasoltakin.
Aallokossa täytyy olla varovainen sillä akselilla irrallaan oleva potkuri on kuin leija, eli se lähtee helposti omille teilleen perän painuessa nopeasti aaltoon.
Tuo harjotteleminen on ollut muutaman kerran todella tarpeeseen:
- kumivulkanointi petti lähes uudessa etummaisessa potkurissa
- Tirmon kaupan/bensa-aseman rannassa löysin monien jo aikaisemmin löytämän kiven
- peruutin omaan pouijukettinkiin :)
jne
On niitä tapauksia muitakin. Ainoastaan omassa laiturissa, poijukettinkikeikka, pudotin siimanleikkurin, mutta sain sen ylös haavilla samantien 2,5 m syvyydestä.
Hommassa olen lisäksi pilannut yhden avainsarjan räikän kun en heti muistanut huuhtoa sitä makeassa vedessä.
Siis luotan näppivarmuuteen, en ole keksinyt mitään kikkaa.
Sen kun muistaa että kaikki osat ovat pyöreitä ja niissä on reikä keskellä, eli ne ovat akselin ympärillä kunnes nostat ne pois lukuunottamatta kartiota kaikkein takimpana.
tuon DP-A:n siimaleikkurin pudotin siksi että en huomannut että se oli vaseliinilla potkuriin tarttunut.
Eli täytyy muistaa mitä palikoita systeemissä on ja erotella ne toisistaan ennen poisnostoa.
Vanhassa systeemissä oli se hammaslevy josta yksi lehti taitettiin sisään lukitsemaan ruuvi paikoilleen. Sen hampaan suoristaminen vaati kirkasta vettä, tai snorkkelin.

Lue lisää

...mieleen ainakin yksi tilanne, jossa saattaisi joutua sorminäppäryys tosi koville. Kerran vispilöitä irrotellessani kummastelin, kun se siimaleikkuri (sitä vanhempaa mallia, peltikuppi) ei millään suostunut tulemaan pois. Siinähän on hammastus, jonka pitää sopia akselin uriin. Ei sopinut, ei sitten millään. Pitkällisen askartelun jälkeen selkisi, että se kupin hammastus on itseasiassa "painettu" useaan päällekkäiseen peltilevyyn. Yksi niistä oli irti muista ja hiukan eri asennossa...
Minulla muuten on myös se taiteltava lukkolevy. Hauska värkki sekin käpistellä...

Asiasta toiseen: missä kohtaa se mainitsemasi Tirmon kivi on? Olen kuullut siitä puhuttavan, mutten (kop, kop) itse osunut ja ainakin yksi "tavallisesti juotettava lähde" on navigaattorin penkiltä kysyessäni löpölaituria lähestyessä varottavia, että "ei siellä mitään ole"...

JRxxx kirjoitti:

...mieleen ainakin yksi tilanne, jossa saattaisi joutua sorminäppäryys tosi koville. Kerran vispilöitä irrotellessani kummastelin, kun se siimaleikkuri (sitä vanhempaa mallia, peltikuppi) ei millään suostunut tulemaan pois. Siinähän on hammastus, jonka pitää sopia akselin uriin. Ei sopinut, ei sitten millään. Pitkällisen askartelun jälkeen selkisi, että se kupin hammastus on itseasiassa "painettu" useaan päällekkäiseen peltilevyyn. Yksi niistä oli irti muista ja hiukan eri asennossa...
Minulla muuten on myös se taiteltava lukkolevy. Hauska värkki sekin käpistellä...

Asiasta toiseen: missä kohtaa se mainitsemasi Tirmon kivi on? Olen kuullut siitä puhuttavan, mutten (kop, kop) itse osunut ja ainakin yksi "tavallisesti juotettava lähde" on navigaattorin penkiltä kysyessäni löpölaituria lähestyessä varottavia, että "ei siellä mitään ole"...

Lue lisää

Ajoin laituriin normaalisti ja tankkasin. Lähtiessä vedin pakin silmään peruuttaakseni perän ulos niin kolahti ja moottori sammui.
Kivi tai mikälienee on aivan laiturin vieressä. Ilmeisesti liuuin viimeisen matkan vapaalla laituriin kiinni tai vedin käsin, niin siksi ei kolahtanut laituriin tullessa vaan vasta lähtiessä. Tästä tapahtumasta on jo vuosia, enkä ole sen jälkeen siellä tankannut.
Olen vain kuullut että vielä siellä kummittelee, eikä laiturilla ole mitään varoitusta syvyydestä.
Tuohon potkuriasetelmaan palatakseni. Onko sinulla vielä se vanha perä jossa on ohuempi ulkopää?
Uudemmassa perässä on paksumpi sisemmän akselin pää ja siinä on omalla avaimella avattava lukkomutteri pitämässä taempaa potkuria paikoillaan. Myöskään siimaleikkurikuppeja ei ole olenkaan enää.
Helpompi käsitellä, mutta maksaa tietenkin taas extraa vaihtaa.
Se samarin lukkolevy kuluu kans ja kärsii, rosteri kun ei tykkää vääntelystä.
Sekä lukkolevy että sen päälle tuleva mutteri on yksi paketti lukkomutteri, eli sen hintaa kannattaa ainakin tiedustella josko saapi erikseen. Se pirun lukkolevy kun aina leikkasi sormia ja sitä mutteria piti avata ja sulkea iskemällä taltalla ja vasaralla. Putkipihdit kun pilaavat nopeasti rosterin.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

yhdistelmälle Arcus 28 FB ja VOLVO AQAD 41.
Laiturinaapurini on taistellut VOLVOnsa kanssa vuosia, kun liukuun nousu on niin nihkeätä ja veneen peräpeili on musta.
Hän on päätynyt siihen että A4 on jyrkin mahdollinen potkurivaihtoehto. Lisäksi kun moottori ikääntyy, hänellä vm. 1987, niin jotenkin teho hiipuu.
Itselläni on syvä V-pohjainen Norjalainen joka painaa yli 4 t, loma varusteissa noin 5 t. Siihen AQAD 41 oli ehdottomasti alimittainen, ja lomakuormalla käytin A 4:sia.
Nykyinen KAD 43 on veneeseeni optimaaline verrattuna tuohon 41:seen.
Veistämöt ylläpitävät myyttiä jyrkistä potkureista, lähinnä tyhjänä saavutettavan huippunopeuden vuoksi.
Tuon kokoiseen veneeseen kertyy tavaraa vuosien mittaan niin paljon että painoon tulee reilu lisä jo vaikkei lomamatkalla ollakaan.
Voisin lisätä vielä että omassa 41:sessäni kierrokset eivät nousseet luvattua 300 rpm:ää vaihdettaessa A5 -> A4. Kone kiersi 3650 - 3700 niin A4 kuin A:lläkin. Kuitenkin liukuun nousu ja savutus kertoivat että A5 oli liikaa lomakuormalla.

Lue lisää

Volvo 31 a dp vetolaite. Etummainen potkuri kävi kivellä. Paketti oli A6
Onneksi oli varapotkurisarja(käytetty). Se asennettiin paikalleen. Nopeus nousi noin 1,5 solmua samoilla kierroksilla. Normaali kierrokset 3350/21 solmua ennen ja nyt 3350/22,5 solmua.
Molemmilla potkureilla ottaa siis samat maksimit,
n. 3780-3800 kierrosta.
Mulla ei ole kiire eli voisin vaikka pudottaa 100 kierrosta, niin nopeus 21 solmua kyllä riittää. Lähtee hyvin plaaniin. Koodia en huomannut katsoa varapotkurista, joka on alla, lienee nyt A6 tai jos on korjattu, ei välttämättä ole aivan tarkkaan sama A6. Onko tämä setti siis Ok?

löytyy esitteet ja numerot kaikista potkureista.
Mutta tässä ne A4:n ja A5:n numerot
A4 etummainen 854777 ja takimmainen 854787
A5 etummainen 854778 ja takimmainen 854788
Numerot on potkureissa näkyvissä lapojen välissä keskirungossa.

sivuilta kirjoitti:

löytyy esitteet ja numerot kaikista potkureista.
Mutta tässä ne A4:n ja A5:n numerot
A4 etummainen 854777 ja takimmainen 854787
A5 etummainen 854778 ja takimmainen 854788
Numerot on potkureissa näkyvissä lapojen välissä keskirungossa.

Lue lisää

lukeekin siinä kyljessä ihan suoraan.Mitätä vetolaitteita teillä on kun käytätte A sarjan potkureita.Jos on 290 DB vetolaite niin susitellaan B sarjan potkureita (poikkeus tapauksissa A sarjaa) ja en halua kuulla että B sarja kuuluu bensakoneeseen koska näin ei ole,Volvon varaosa kirjassakin asiasta mainitaan.

ihmetteliä kirjoitti:

lukeekin siinä kyljessä ihan suoraan.Mitätä vetolaitteita teillä on kun käytätte A sarjan potkureita.Jos on 290 DB vetolaite niin susitellaan B sarjan potkureita (poikkeus tapauksissa A sarjaa) ja en halua kuulla että B sarja kuuluu bensakoneeseen koska näin ei ole,Volvon varaosa kirjassakin asiasta mainitaan.

Lue lisää

Mikäli muistan oikein, niin 1980-luvulla oli tuo jako A-sarja dieselmoottoreihin ja B-sarja bensamoottoreihin. Ainakin DP-A vetolaitteessa. Saman piti pätemän 290 DP:henkin.
Nykyään asia on toisin, sillä DP-E:hen kuuluu B-sarjan potkurit ainakin KAD:ien kanssa.
Kun keskustelu lähti Arcus 28 FB:stä ja A4 vaiko A5 potkurit sopivat, laitoin alle tiedot oman veneeni nopeus/rpm arvot vanhalla ja uudella moottorilla. tuosta taulukosta käy selvästi ilmi tuo AQAD 41:sen alitehoisuus ja A5 potkurien turhan suuri nousu.
Turbo tulee mukaan noin 2800 rpm:ssä mutta nopeus kasvaa = liukukynnys ylitetään selvästi vasta yli 3000 kierroksen. Tilanne KAD 43:sen kanssa on aivan toinen. Potkurien nousut eivät ole vertailukelpoisia suoraan sillä vetolaitteissa on eri välitys. DP-A 1:1.95 ja DP-E 1:1.76 vai 1:1.67.
RPM   Knots   
   AQAD 41   KAD 43
   A5   B4
2000   8,0   9,0
2500   9,5   16,0
2800   12,5   20,0
3000   14,8   22,6
3200   18,0   25,0
3400   21,5   27,2
3600   23,3   29,3
3700   24,7   30,6
3800   -   31,5

Katsastusmies-1 kirjoitti:

Mikäli muistan oikein, niin 1980-luvulla oli tuo jako A-sarja dieselmoottoreihin ja B-sarja bensamoottoreihin. Ainakin DP-A vetolaitteessa. Saman piti pätemän 290 DP:henkin.
Nykyään asia on toisin, sillä DP-E:hen kuuluu B-sarjan potkurit ainakin KAD:ien kanssa.
Kun keskustelu lähti Arcus 28 FB:stä ja A4 vaiko A5 potkurit sopivat, laitoin alle tiedot oman veneeni nopeus/rpm arvot vanhalla ja uudella moottorilla. tuosta taulukosta käy selvästi ilmi tuo AQAD 41:sen alitehoisuus ja A5 potkurien turhan suuri nousu.
Turbo tulee mukaan noin 2800 rpm:ssä mutta nopeus kasvaa = liukukynnys ylitetään selvästi vasta yli 3000 kierroksen. Tilanne KAD 43:sen kanssa on aivan toinen. Potkurien nousut eivät ole vertailukelpoisia suoraan sillä vetolaitteissa on eri välitys. DP-A 1:1.95 ja DP-E 1:1.76 vai 1:1.67.
RPM   Knots   
   AQAD 41   KAD 43
   A5   B4
2000   8,0   9,0
2500   9,5   16,0
2800   12,5   20,0
3000   14,8   22,6
3200   18,0   25,0
3400   21,5   27,2
3600   23,3   29,3
3700   24,7   30,6
3800   -   31,5

Lue lisää

niin mitä se tahtoo sanoa että mulla on välitys 1.78 mitä vaikuttaa tohon käyrästöön? ja vaikuttaako nyt potkuri valintaan..mulla on näistä vetolaitteista vähän kokemusta...joten optimi kierroksista ja potkurimalleista tarvitaan tietoa..Kiitos kaikille vastaajille!ps.kommentit
tästä 1.78 DB vetolaitteesta.

mary112 kirjoitti:

niin mitä se tahtoo sanoa että mulla on välitys 1.78 mitä vaikuttaa tohon käyrästöön? ja vaikuttaako nyt potkuri valintaan..mulla on näistä vetolaitteista vähän kokemusta...joten optimi kierroksista ja potkurimalleista tarvitaan tietoa..Kiitos kaikille vastaajille!ps.kommentit
tästä 1.78 DB vetolaitteesta.

Lue lisää

1.78 on kyllä yleisempi välitys.Se tarkoittaa sitä että välitys on ns, jyrkempi ja tarvitset loivemmat potkurit kun 1.95 välityksellä olevat.Itselläni on 290 DB-D vetari ja koneena kad42 vuosimallia -91 ja siinä kirjojen mukaan pitää olla B sarjan potkurit.Monessa paikassa tarjoavat tietämättömälle A sarjan potkureita kun eivät itsekkään tiedä että uudemmissa EI B tarkoita bensaa.B sarjan potkureissa on pienemmässä potkurissa 3 lapaa ja A sarjassa 4 lapaa.

ihmetteliä kirjoitti:

1.78 on kyllä yleisempi välitys.Se tarkoittaa sitä että välitys on ns, jyrkempi ja tarvitset loivemmat potkurit kun 1.95 välityksellä olevat.Itselläni on 290 DB-D vetari ja koneena kad42 vuosimallia -91 ja siinä kirjojen mukaan pitää olla B sarjan potkurit.Monessa paikassa tarjoavat tietämättömälle A sarjan potkureita kun eivät itsekkään tiedä että uudemmissa EI B tarkoita bensaa.B sarjan potkureissa on pienemmässä potkurissa 3 lapaa ja A sarjassa 4 lapaa.

Lue lisää

Nyt löysin kirjan. Duoprop-tyyppi A alumiinipotkuri DP28,290,DP-A-D vetolaitteeseen.Ei kad42-44,kad300.

ihmetteliä kirjoitti:

1.78 on kyllä yleisempi välitys.Se tarkoittaa sitä että välitys on ns, jyrkempi ja tarvitset loivemmat potkurit kun 1.95 välityksellä olevat.Itselläni on 290 DB-D vetari ja koneena kad42 vuosimallia -91 ja siinä kirjojen mukaan pitää olla B sarjan potkurit.Monessa paikassa tarjoavat tietämättömälle A sarjan potkureita kun eivät itsekkään tiedä että uudemmissa EI B tarkoita bensaa.B sarjan potkureissa on pienemmässä potkurissa 3 lapaa ja A sarjassa 4 lapaa.

Lue lisää

Juu kun perävälitys on tiuhempi käytetään loivempia potkureita. Eron näkee tuosta taulukosta aiemmassa mailissani.
Tuo suositus käyttää B-sarjan potkureita bensakoneissa johtunee siitä että vääntömomentti on alhaisempi dieseliin verrattuna.
Olet myös oikeassa siinä että tarkistamatta potkurin "leimoja" tuo taaemman potkurin lapojen lukumäärä kertoo kummasta sarjasta on kyse.
Saattaa olla tuo välitys mainitsemasi, tässä iässä kun ei enää aina noita nummeroita muista aina oikei :) Kireämpi on kuitenkin kuin DP-A:ssa.

mary112 kirjoitti:

niin mitä se tahtoo sanoa että mulla on välitys 1.78 mitä vaikuttaa tohon käyrästöön? ja vaikuttaako nyt potkuri valintaan..mulla on näistä vetolaitteista vähän kokemusta...joten optimi kierroksista ja potkurimalleista tarvitaan tietoa..Kiitos kaikille vastaajille!ps.kommentit
tästä 1.78 DB vetolaitteesta.

Lue lisää

vetolaitteessa olevassa kilvessä sekä moottorin papereissa sanottu.
Sinulla on varmasti tuo 1:1.95 välitys.
A-sarjan numero 4 lienee sopivin Arcus 28 FB:hen.
Mikäli ajat erikoisen raskaassa kuormaasa voi jopa A3 olla hyvä olemassa. Huippunopeus putoaa mutta saat veneen liukuun helpommin ja se pysyy siellä paremmin rajanopeudessa. AQAD 41:sen vääntö loppuu kuin seinään kun kierrokset laskevat alle 2800 kierroksen samalla kun ahtopaine tipahtaa.
Pienempi numero potkureissa tarkoitta samaa kuin pienempi vaihde autolla ajettaessa.
Mikäli ajat liian jyrkillä potkureilla = liian suuri numero, on kuin ajaisit jyrkkää ylämäkeä 5-vaihteella 50 km/h.

Katsastusmies-1 kirjoitti:

vetolaitteessa olevassa kilvessä sekä moottorin papereissa sanottu.
Sinulla on varmasti tuo 1:1.95 välitys.
A-sarjan numero 4 lienee sopivin Arcus 28 FB:hen.
Mikäli ajat erikoisen raskaassa kuormaasa voi jopa A3 olla hyvä olemassa. Huippunopeus putoaa mutta saat veneen liukuun helpommin ja se pysyy siellä paremmin rajanopeudessa. AQAD 41:sen vääntö loppuu kuin seinään kun kierrokset laskevat alle 2800 kierroksen samalla kun ahtopaine tipahtaa.
Pienempi numero potkureissa tarkoitta samaa kuin pienempi vaihde autolla ajettaessa.
Mikäli ajat liian jyrkillä potkureilla = liian suuri numero, on kuin ajaisit jyrkkää ylämäkeä 5-vaihteella 50 km/h.

Lue lisää

Bensakoneiden potkureista mitään, mutta kad koneissa pitää käyttää B sarjan potkureit ilmeisesti sen takia että ulomman pikkuakselilla olevan potkurin pito ei tule liian suureksi kun kad dieselissä on paljon vääntöä.Kuinkahan moni ajaa kad koneilla A sarjan potkureilla.Näkyy olevan noita vetolaitteita kaikkia malleja ja ikäisiä myytävän eri välityksillä, mielestäni vakio välitys dieseleihin on 1.78 ja vetareita saa muillakin välityksillä jos haluaa erikseen esim:1.65/1.95/1.Bensakoneissa näkyy olevan esim:2.3/1.

ihmetteliä kirjoitti:

Bensakoneiden potkureista mitään, mutta kad koneissa pitää käyttää B sarjan potkureit ilmeisesti sen takia että ulomman pikkuakselilla olevan potkurin pito ei tule liian suureksi kun kad dieselissä on paljon vääntöä.Kuinkahan moni ajaa kad koneilla A sarjan potkureilla.Näkyy olevan noita vetolaitteita kaikkia malleja ja ikäisiä myytävän eri välityksillä, mielestäni vakio välitys dieseleihin on 1.78 ja vetareita saa muillakin välityksillä jos haluaa erikseen esim:1.65/1.95/1.Bensakoneissa näkyy olevan esim:2.3/1.

Lue lisää

on AINA 1,95:1, joitakin erikois harvinaisia nopeita tuplakoneasennuksia lukuunottamatta.
1,78:1 on KAD 42-43 välitys.
Nykyään volvopenta suosittelee C-sarjan rst potkureita KAD 42-300 koneiden yhteydessä, jotta ei lavat anna myöten pienillä kierroksilla ja suurella väännöllä ja lopulta murru irti.

sr.v kirjoitti:

on AINA 1,95:1, joitakin erikois harvinaisia nopeita tuplakoneasennuksia lukuunottamatta.
1,78:1 on KAD 42-43 välitys.
Nykyään volvopenta suosittelee C-sarjan rst potkureita KAD 42-300 koneiden yhteydessä, jotta ei lavat anna myöten pienillä kierroksilla ja suurella väännöllä ja lopulta murru irti.

Lue lisää

AD41P vältys on huviveneversiossa 1:1,95 ja ammattikäyttöön tarkoitetussa 1:1,78.
Potkureiksi käy A, B ja C-sarja. Volvo suosittelee A-sarjaa.
Kokemuksesta voin sanoa, että veneessäni Fjord 24W 1:1,95 välitysellisellä DPE vetolaitteella kone kiertää 3900 RPM A7 potkureilla. Liukuun nousu on ok 6 hengen kuormalla. B6 potkureilla kone kiertää 3950 RPM, mutta liukuun nousu on kankeampaa kuin A7:lla. C6 potkureilla kone kiertää 3900 RPM. Max nopeutta on n. 2 solmua enemmän, kuin A7:lla. Liukuun nousu ok.
1.168:1 DPE vetarilla A5 potkurit ja C4 potkurit toimvat parhaiten. Tää paketti tuntuu olevan Fjordiin parempi. Kone kiertää nätisti 3900 RPM ja nousee pintaan herkemmin. C4 potkureilla vetarin voi trimmata ylemmäs täys kaasulla kuin A5:lla. A5:lla vene kulkee saman kuin 1.95:1 vetarilla C6:lla (33-34 knots).
Tämä 1.168:1 on kotoisin KAD44 koneesta, mutta sopii hyvin AD41P:n kanssa yhteen. AD41P on aivan tehdas asetuksissa (ei ruuvattu).