Kivitalo ei tarvitse höyrysulkua, koska ????

Styrox eriste ei ole höyrynsulku, alle 30 kg/m3 Solupolystyreeni läpäisee vesihöyryä esimerkiksi puuta paremmin.
Varsinkin käytettäessä Solupolystyreeniä rappausalustana on tärkeää käyttää vesihöyryä läpäiseviä versioita.
Kivitalot voidaan turvallisesti rakentaa Diffuusioavoimena, jolloin höyrynsulkua ei tarvita missään kohdassa rakennusta.

Rakentaja Rane kirjoitti:

Styrox eriste ei ole höyrynsulku, alle 30 kg/m3 Solupolystyreeni läpäisee vesihöyryä esimerkiksi puuta paremmin.
Varsinkin käytettäessä Solupolystyreeniä rappausalustana on tärkeää käyttää vesihöyryä läpäiseviä versioita.
Kivitalot voidaan turvallisesti rakentaa Diffuusioavoimena, jolloin höyrynsulkua ei tarvita missään kohdassa rakennusta.

Lue lisää

koska kaikkien tunnustama fakta on, että sisäilma sisältää paljon kosteutta. Miksi siis ei höyrysulkua ?

Rakentaja Rane kirjoitti:

Styrox eriste ei ole höyrynsulku, alle 30 kg/m3 Solupolystyreeni läpäisee vesihöyryä esimerkiksi puuta paremmin.
Varsinkin käytettäessä Solupolystyreeniä rappausalustana on tärkeää käyttää vesihöyryä läpäiseviä versioita.
Kivitalot voidaan turvallisesti rakentaa Diffuusioavoimena, jolloin höyrynsulkua ei tarvita missään kohdassa rakennusta.

Lue lisää

...yläpohja?? jos on toteutettu ns. puinen yläpohja...sinne tullee höyrynsulku??

Jotain sille on tapahduttava kirjoitti:

koska kaikkien tunnustama fakta on, että sisäilma sisältää paljon kosteutta. Miksi siis ei höyrysulkua ?

Seinän läpi tietenenkin.

Insinööri,, kirjoitti:

Seinän läpi tietenenkin.

voi kulkea ?

..miten... kirjoitti:

...yläpohja?? jos on toteutettu ns. puinen yläpohja...sinne tullee höyrynsulku??

jos käytät ekovillaa, niin sinne voit laitaa muovin tilalle ekovillan oman ilmansulkupaperin.

vissiin se höyrynsulku tarvitaan, jos villana kivi- tai lasivillaa.

matkustelija kirjoitti:

jos käytät ekovillaa, niin sinne voit laitaa muovin tilalle ekovillan oman ilmansulkupaperin.

vissiin se höyrynsulku tarvitaan, jos villana kivi- tai lasivillaa.

Lue lisää

Ei ainakaan silloin, jos yläpohjan tekee Siporex-lankuista tai ontelolaatoista. Niiden päälle, kun laittaa muovin ja sitten eristeet, niin sisätiloissa saa aikaan sateen ja tippukiviluolan kattotasoitteista.

Kastepisteellä ei ole mitään tekemistä materiaalikerrosten kanssa, vaan kastepiste on se piste jossa jäähtyvä kostea ilma saavuttaa 100% kosteuden eli vesi alkaa tiivistyä.

Höyrynsulun tarkoitus on estää vesihöyryn kulkeminen niin kylmään rakenteen osaan että tiivistyminen tapahtuu.

Kiviaineen läpi ei virtaa ilmaa, joten vesihöyryä menee sinne hyvin vähän. Käytännössä sisäpinnan maalikerros jo toimii jonkinlaisena höyrynsulkuna.

matkustelija kirjoitti:

jos käytät ekovillaa, niin sinne voit laitaa muovin tilalle ekovillan oman ilmansulkupaperin.

vissiin se höyrynsulku tarvitaan, jos villana kivi- tai lasivillaa.

Lue lisää

Varmempaa olisi laitaa höyrynsulkumuovi, myös ekovillan kanssa.

Eihän se rakenteen läpi kirjoitti:

voi kulkea ?

läpi.

rakenteen kirjoitti:

läpi.

sisältä tulee kosteaa ilmaa. Sitä kai sitten kutsutaan jääksi joka muodostuu sinne rakenteen sisään. Eikä kyllä voi olla kovin tervettä rakenteelle.

Pisara kirjoitti:

Kastepisteellä ei ole mitään tekemistä materiaalikerrosten kanssa, vaan kastepiste on se piste jossa jäähtyvä kostea ilma saavuttaa 100% kosteuden eli vesi alkaa tiivistyä.

Höyrynsulun tarkoitus on estää vesihöyryn kulkeminen niin kylmään rakenteen osaan että tiivistyminen tapahtuu.

Kiviaineen läpi ei virtaa ilmaa, joten vesihöyryä menee sinne hyvin vähän. Käytännössä sisäpinnan maalikerros jo toimii jonkinlaisena höyrynsulkuna.

Lue lisää

ovat höyrynsulkuna, kun ei mene "paljoa" versihöyryä rakenteisiin.

Sisämaali ja tapetti kirjoitti:

ovat höyrynsulkuna, kun ei mene "paljoa" versihöyryä rakenteisiin.

Monet asiat, kuten rakennusfysiikka, ovat aika vaikeita asioita teoreettisesti selitettäviksi.

Mutta, onneksi, voidaan tukeutua vuosikymmenien käytännön kokemuksiin: Teoriassa esim Sipo-talot voivat olla huonoja, mutta käytännössä ovat osoittautuneet hyviksi: ei hajoa, ovat lämpimiä ja harvemmin murtovaraskaan menee lusikalla sisään, vaikka teoreetikot niin väittävätkin.

on pakkasella ja kirjoitti:

sisältä tulee kosteaa ilmaa. Sitä kai sitten kutsutaan jääksi joka muodostuu sinne rakenteen sisään. Eikä kyllä voi olla kovin tervettä rakenteelle.

Ei missään. Voithan sinä teoretisoida, että höyry jäätyy ja hajottaa rakenteen, mutta haepa valmis talo, jossa näin olisi käynyt.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Monet asiat, kuten rakennusfysiikka, ovat aika vaikeita asioita teoreettisesti selitettäviksi.

Mutta, onneksi, voidaan tukeutua vuosikymmenien käytännön kokemuksiin: Teoriassa esim Sipo-talot voivat olla huonoja, mutta käytännössä ovat osoittautuneet hyviksi: ei hajoa, ovat lämpimiä ja harvemmin murtovaraskaan menee lusikalla sisään, vaikka teoreetikot niin väittävätkin.

Lue lisää

Miten sipotalot ovat osoittautuneet hyviksi ? paremmiksi kuin mitkä ?

Sohvatiikeri kirjoitti:

Ei missään. Voithan sinä teoretisoida, että höyry jäätyy ja hajottaa rakenteen, mutta haepa valmis talo, jossa näin olisi käynyt.

jos tuonne rakenteisiin päässyt kosteus jäätyy pakkasella, EPS/Uretaani antaa tilaa jonkin verran, mutta kuinka kauan ? On siis mahdollista tuokin. Mistä helvetistä sinä tiedät mitä siellä 2 kuoren välissä on ja tapahtuu vuosien saatossa. Oletko ollut purkamassa yhtään näitä uuden tyyppisiä kivitaloja ? Oletko häh mitä ? Alkaa taas näköjään tulle tätä paskaa niskaan erillaisilta "tiikereiltä" kun tietoa ei ole eikä osata selittää niin tulee tuo typeryys pintaan.

niinkuin kaikissa hengittävissä rakenteissa, esim. Oulun korkeudella.

Mutta ei välttämättä esim. helsingissä, ei ainakaan joka vuosi.

t. raksaaja

Insinööri,, kirjoitti:

Seinän läpi tietenenkin.

läpäisee kohtalaisen heikosti vesihöyryä

sitä vähemmän mitä tiukempaa betonin sukulaista materiaali on

niin ollen sitä on vähemmän myös tuuletettavaksi ulkoilmaan, verrattuna esim. kipsilevytaloon

t. raksaaja

Jotain sille on tapahduttava kirjoitti:

koska kaikkien tunnustama fakta on, että sisäilma sisältää paljon kosteutta. Miksi siis ei höyrysulkua ?

t. raksaaja

on pakkasella ja kirjoitti:

sisältä tulee kosteaa ilmaa. Sitä kai sitten kutsutaan jääksi joka muodostuu sinne rakenteen sisään. Eikä kyllä voi olla kovin tervettä rakenteelle.

Vesihöyryä kulkee kivirakenteen läpi hyvin vähän ja mikäli höyry ei siellä rakenteen huokosissa missään vaiheessa saavuta 100% suhteellista kosteutta niin se ei tiivisty vaan menee läpi. Simulaatiossa näyttää siltä että 11 kuukautta vuodessa ei esim. oulun korkeudella jää seinään kosteutta vaan se menee läpi.

Mikäli höyry saavuttaa 100% kosteuden se tiivistyy nesteeksi tai kiteytyy jääksi.
Mikäli neste syntyy betoni/sipo/papana aineessa se leviää kaikkiin suuntiin kapillaarisesti.
Mikäli neste syntyy EPS:ssä se jää pisarana sinne huokosee (höyryn ja ilman läpäisevyys alkaa laskea entisestään, lämmöneristävyys paranee jonkin aikaa, kunnes se hieman laskee jos vettä jostain syystä tulisi erittäin paljon, laskennallsisesti EPS toimii seinärakenteessa aina suurimmalla eristävyysarvollaan).

Neste pyrkii haihtumaan takaisin ilmahuokosiin vesihöyryksi ja jatkamaan matkaa ulos kun huokosten suhteellinen kosteus % laskee alle 100%.

Jos neste/höyry päätyy paikkaan missä lämpötila on alle 0'C, neste kiteytyy jääkiteiksi.
(esim. lammiseinässä sinä aikana kun kosteus tiivistyy & jäätyy tuo nollapiste on EPS:n sisällä, esim. palikkaharkossa tilanne on epäselvempi)

Jääkiteet ei vaurioita rakennette jos niille jääkiteille on tilaa.
Esim. papanaharkot kestää upottaa veteen 50 kertaa ja jäädyttää sen jälkeen umpijäähän ilman että kiteet rikkoo harkon.
Huoneilman vesihöyryä kiviseinän läpi kulkee niin vähän että kiteitä syntynee about miljoonasosa tuosta sen kestää kaikki rakenteet.

Kaikkien harkkomateriaalien ulkopinnat ovat huokoistettuja jotta ne kestävät jopa jäätyvän veden myös rakennus ja säilytysaikana.
Kun pinnalla on nykyaikainen rappaus on ainoa kosteuskuorma se vähäinen hunekosteus joka tulee sisältäpäin.

Simulaatiossa tammikuun aikana esim. sisäpinnoittamattoman lammiseinän sisään tiivistyy alle 50g vettä per seinä m2, huokoisempiin seiniin hieman enemmän. Mutta kun sisäpintaan tulee tasoitteet ja maalit tulee sisäpinnasta rakenteen tiivein kohta ja vesihöyryn läpäisy pienenee vielä tuostakin.


riittääkö info?

t. raksaaja

..miten... kirjoitti:

...yläpohja?? jos on toteutettu ns. puinen yläpohja...sinne tullee höyrynsulku??

Jos sitä höyrynsulkua ei ole niin ullakon / katon tuuletustilan kosteuskuorma kasvaa turhaan huoneilman kosteuden päästessä yläpohjaan.

Esim. rakentaja.fi:ssä oli taannoin kuvia homehtuneesta siporex talon ullakkotilasta. ( ne kuvat poistettiin kun otin asian puheeksi )
Eli jos sitä höyrynsulkua ei ole yläpohjassa, tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vesikate on yleensä aina höyrynsulku ja se tuppaa nostamaan ullakkotilan kosteusprosentin lähelle 100% jos ei höyrynsulkua ole yläpohjassa.


Niinkuin aloitin:
Yläpohjassa ei höyrynsulusta ole mitään haittaa eikä riskiäkään kun se sijoitetaan lämmöneristeen lämpimälle puolelle.

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos sitä höyrynsulkua ei ole niin ullakon / katon tuuletustilan kosteuskuorma kasvaa turhaan huoneilman kosteuden päästessä yläpohjaan.

Esim. rakentaja.fi:ssä oli taannoin kuvia homehtuneesta siporex talon ullakkotilasta. ( ne kuvat poistettiin kun otin asian puheeksi )
Eli jos sitä höyrynsulkua ei ole yläpohjassa, tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vesikate on yleensä aina höyrynsulku ja se tuppaa nostamaan ullakkotilan kosteusprosentin lähelle 100% jos ei höyrynsulkua ole yläpohjassa.


Niinkuin aloitin:
Yläpohjassa ei höyrynsulusta ole mitään haittaa eikä riskiäkään kun se sijoitetaan lämmöneristeen lämpimälle puolelle.

Lue lisää

Ei sellaisia kuvia voi olla, eikä niitä siis ole voitu edes poistaa. Pelkkää valhetta !!!!!!

Totta on kuitenkin että kirjoitti:

jos tuonne rakenteisiin päässyt kosteus jäätyy pakkasella, EPS/Uretaani antaa tilaa jonkin verran, mutta kuinka kauan ? On siis mahdollista tuokin. Mistä helvetistä sinä tiedät mitä siellä 2 kuoren välissä on ja tapahtuu vuosien saatossa. Oletko ollut purkamassa yhtään näitä uuden tyyppisiä kivitaloja ? Oletko häh mitä ? Alkaa taas näköjään tulle tätä paskaa niskaan erillaisilta "tiikereiltä" kun tietoa ei ole eikä osata selittää niin tulee tuo typeryys pintaan.

Lue lisää

>jos tuonne rakenteisiin päässyt kosteus jäätyy pakkasella,
>EPS/Uretaani antaa tilaa jonkin verran, mutta kuinka kauan ?

1. Uretaaniin ei vesihöyryä pääse niin että siitä tarvitsee välittää. Uretaani on höyrynsulku.
2. EPS antaa tilaa loputtomiin.
3. EPS:n menevä huonekosteuden määrä on reilusti alle 50g vuodessa per seinä m2 ja se kerkiää haihtua pois 11 kuukaudessa.



Jos tehtäisiin koe jossa EPS eristetty ulkoseinä olisi 12KK vuodessa -20 asteen pakkasessa sisälämpötilan ollessa 20 ja huonekosteuden50%, niiin ...

jos EPS:n AVOIMET huokoset tulisivat täyteen vettä, EPS toimisi edelleen eristeenä koska suuri osa huokosia ei ole avoimia, mutta höyryn läpäisevyys pysähtyy jalisä höyryn kulku materiaaliin viimein loppuu. Mitään pahaa ei tapahdu koska "likaa" ei pääse sinne nesteeseen.

> On siis mahdollista tuokin. Mistä helvetistä sinä tiedät mitä siellä 2 kuoren välissä on ja tapahtuu vuosien saatossa.

Asiaa on simuloitu ja tutkittu seinän sisässä olevin kosteusanturein.
Simulaatiot osoittaa että rakenne toimii.
Mittaukset osoittaa toistaiseksi että rakenne toimii. (rakennekosteus poistuu ja sen jälkeinen rakenteen kostauskuorma on mitätön)

>Oletko ollut purkamassa yhtään näitä uuden tyyppisiä kivitaloja ?

Et sinäkään.

> Oletko häh mitä ? Alkaa taas näköjään tulle tätä paskaa niskaan erillaisilta "tiikereiltä" kun tietoa ei ole eikä osata selittää niin tulee tuo typeryys pintaan.

Nyt tais tulla sinun suustasi sitä paskaa. Pyydä anteeksi tiikeriltä. Naisille ei muutenkaan tule puhua voin.

raksaaja--sh kirjoitti:

>jos tuonne rakenteisiin päässyt kosteus jäätyy pakkasella,
>EPS/Uretaani antaa tilaa jonkin verran, mutta kuinka kauan ?

1. Uretaaniin ei vesihöyryä pääse niin että siitä tarvitsee välittää. Uretaani on höyrynsulku.
2. EPS antaa tilaa loputtomiin.
3. EPS:n menevä huonekosteuden määrä on reilusti alle 50g vuodessa per seinä m2 ja se kerkiää haihtua pois 11 kuukaudessa.



Jos tehtäisiin koe jossa EPS eristetty ulkoseinä olisi 12KK vuodessa -20 asteen pakkasessa sisälämpötilan ollessa 20 ja huonekosteuden50%, niiin ...

jos EPS:n AVOIMET huokoset tulisivat täyteen vettä, EPS toimisi edelleen eristeenä koska suuri osa huokosia ei ole avoimia, mutta höyryn läpäisevyys pysähtyy jalisä höyryn kulku materiaaliin viimein loppuu. Mitään pahaa ei tapahdu koska "likaa" ei pääse sinne nesteeseen.

> On siis mahdollista tuokin. Mistä helvetistä sinä tiedät mitä siellä 2 kuoren välissä on ja tapahtuu vuosien saatossa.

Asiaa on simuloitu ja tutkittu seinän sisässä olevin kosteusanturein.
Simulaatiot osoittaa että rakenne toimii.
Mittaukset osoittaa toistaiseksi että rakenne toimii. (rakennekosteus poistuu ja sen jälkeinen rakenteen kostauskuorma on mitätön)

>Oletko ollut purkamassa yhtään näitä uuden tyyppisiä kivitaloja ?

Et sinäkään.

> Oletko häh mitä ? Alkaa taas näköjään tulle tätä paskaa niskaan erillaisilta "tiikereiltä" kun tietoa ei ole eikä osata selittää niin tulee tuo typeryys pintaan.

Nyt tais tulla sinun suustasi sitä paskaa. Pyydä anteeksi tiikeriltä. Naisille ei muutenkaan tule puhua voin.

Lue lisää

sen parempi kuin puurakenteinenkaan. Niin stimuloitu on juu, niinhän se tahtoo olla ettei elävä elämä stimulaatiot oikein kohtaa.

ettei kivitalo ole yhtään kirjoitti:

sen parempi kuin puurakenteinenkaan. Niin stimuloitu on juu, niinhän se tahtoo olla ettei elävä elämä stimulaatiot oikein kohtaa.

Simulaatioiden lisäksi asiaa on tutkittu oikeissa taloissa olevin kosteusanturein. Huomasit varmaan.

Elävässä elämässä en ole kuullut/nähnyt ensimmäistäkään kiviomakotitaloa joka olisi lahonut/homehtunut/rapautunut harkkorakenteidensa osalta.

Palaamme asiaan 100 vuoden päästä?

raksaaja--sh kirjoitti:

>jos tuonne rakenteisiin päässyt kosteus jäätyy pakkasella,
>EPS/Uretaani antaa tilaa jonkin verran, mutta kuinka kauan ?

1. Uretaaniin ei vesihöyryä pääse niin että siitä tarvitsee välittää. Uretaani on höyrynsulku.
2. EPS antaa tilaa loputtomiin.
3. EPS:n menevä huonekosteuden määrä on reilusti alle 50g vuodessa per seinä m2 ja se kerkiää haihtua pois 11 kuukaudessa.



Jos tehtäisiin koe jossa EPS eristetty ulkoseinä olisi 12KK vuodessa -20 asteen pakkasessa sisälämpötilan ollessa 20 ja huonekosteuden50%, niiin ...

jos EPS:n AVOIMET huokoset tulisivat täyteen vettä, EPS toimisi edelleen eristeenä koska suuri osa huokosia ei ole avoimia, mutta höyryn läpäisevyys pysähtyy jalisä höyryn kulku materiaaliin viimein loppuu. Mitään pahaa ei tapahdu koska "likaa" ei pääse sinne nesteeseen.

> On siis mahdollista tuokin. Mistä helvetistä sinä tiedät mitä siellä 2 kuoren välissä on ja tapahtuu vuosien saatossa.

Asiaa on simuloitu ja tutkittu seinän sisässä olevin kosteusanturein.
Simulaatiot osoittaa että rakenne toimii.
Mittaukset osoittaa toistaiseksi että rakenne toimii. (rakennekosteus poistuu ja sen jälkeinen rakenteen kostauskuorma on mitätön)

>Oletko ollut purkamassa yhtään näitä uuden tyyppisiä kivitaloja ?

Et sinäkään.

> Oletko häh mitä ? Alkaa taas näköjään tulle tätä paskaa niskaan erillaisilta "tiikereiltä" kun tietoa ei ole eikä osata selittää niin tulee tuo typeryys pintaan.

Nyt tais tulla sinun suustasi sitä paskaa. Pyydä anteeksi tiikeriltä. Naisille ei muutenkaan tule puhua voin.

Lue lisää

Sukupuoli on kylläkin mies...

Eiku se mun pointti on se, että pitäisi katsoa vuosia pystyssä olleita rakenteita, esim siporexia, josta on jo vuosikymmenten kokemus. Kyllähän sitä laskeskellaan ja simuloidaan, ja itsekin sitä teen työssä, mutta vasta todellisuudessa koeteltu rakenne näyttää, mikä toimii ja mikä ei.

Tällaisilla keskustelufoorumeiden teoriahöpötyksillä on aika vähän arvoa minun silmissäni.

Nää nyt rupee oleen nää EPS-ratkaisutkin niin vanhoja, että voidaan sanoa, ettei ne ainakaan parissa vuodessa räjähdä jäätymiseen.

Faktat kiinnostaa. kirjoitti:

Miten sipotalot ovat osoittautuneet hyviksi ? paremmiksi kuin mitkä ?

Paremmaksi en lähde väittämään, mutta kokemus osoittaa, että ainakin muutaman vuosikymmenen verran sipo-talo on
* riittävän lämmin
* ehjä (rapautumaton, virumaton)

Ja sehän riittää. On siis toimintavarma, riskitön ratkaisu.

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos sitä höyrynsulkua ei ole niin ullakon / katon tuuletustilan kosteuskuorma kasvaa turhaan huoneilman kosteuden päästessä yläpohjaan.

Esim. rakentaja.fi:ssä oli taannoin kuvia homehtuneesta siporex talon ullakkotilasta. ( ne kuvat poistettiin kun otin asian puheeksi )
Eli jos sitä höyrynsulkua ei ole yläpohjassa, tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vesikate on yleensä aina höyrynsulku ja se tuppaa nostamaan ullakkotilan kosteusprosentin lähelle 100% jos ei höyrynsulkua ole yläpohjassa.


Niinkuin aloitin:
Yläpohjassa ei höyrynsulusta ole mitään haittaa eikä riskiäkään kun se sijoitetaan lämmöneristeen lämpimälle puolelle.

Lue lisää

Minäkin kävin äkkiä ullakolla kun näin ne kuvat... mutta meillä on tuuletusta vaikka kuinka paljon, puhtaan valkoista oli puu.

Siellä Turussa tehtiin kyllä joku kardinaalimoka, kaikki aukot tukossa? Räystäälläkin?

Mutta noita vinoja sisäkattoja ja pulpettia kyllä ihmettelen... niin pieni ilmarako, eikö niissä ole koskaan ongelmia...

Sohvatiikeri kirjoitti:

Minäkin kävin äkkiä ullakolla kun näin ne kuvat... mutta meillä on tuuletusta vaikka kuinka paljon, puhtaan valkoista oli puu.

Siellä Turussa tehtiin kyllä joku kardinaalimoka, kaikki aukot tukossa? Räystäälläkin?

Mutta noita vinoja sisäkattoja ja pulpettia kyllä ihmettelen... niin pieni ilmarako, eikö niissä ole koskaan ongelmia...

Lue lisää

tietämystä jo nykyisin siitäkin että liian suuret tuuletusmäärät tuovat ongelmia tullessaan, rakenteissa siis. Haitat hyötyä suurempia suurissa tuuletusmäärissä.

Faktat kiinnostaa. kirjoitti:

Miten sipotalot ovat osoittautuneet hyviksi ? paremmiksi kuin mitkä ?

Mulle insinöörin laskelmat on mutua ja todellisuus (kokemus) faktaa.

Joskus ne kohtaavat, ehkä sattumalta?

toiset tyttärestä kirjoitti:

Simulaatioiden lisäksi asiaa on tutkittu oikeissa taloissa olevin kosteusanturein. Huomasit varmaan.

Elävässä elämässä en ole kuullut/nähnyt ensimmäistäkään kiviomakotitaloa joka olisi lahonut/homehtunut/rapautunut harkkorakenteidensa osalta.

Palaamme asiaan 100 vuoden päästä?

Lue lisää

ole törmännyt elävässä elämässäsi noihin ongelmiin. Mutta ongelmia on kaikilla materiaaleilla toteutetuissa rakennuksissa eikä voida ajatella että rakennusmateriaali itsessään antaa varmuutta ongelmattomuudesta. Rakentaminen ja rakennukset ovat niin monien erilaisten ennalta arvaamattomien ja ennen kaikkea huolellisuudesta johtuvien osasten summa. Kaikista löytyy hyviä ja huonoja esimerkkejä.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Mulle insinöörin laskelmat on mutua ja todellisuus (kokemus) faktaa.

Joskus ne kohtaavat, ehkä sattumalta?

"Toimiihan tuo käytännössä, mutta miten mahtaa olla teoriassa."
Totuus on luonnollisesti se, että ilman insinöörien laskelmia ei yhtään rakennetta ole nykyään markkinoilla. Sama koskee myös lähes kaikkea uuden oppimista. OIKEA teoria on se mikä voidaan käytännön puuhin oikeaksi todistaa. Jos tehtäisiin päinvastoin, toiminnan hyötysuhde olisi huono.

Sohvatiikeri kirjoitti:

Sukupuoli on kylläkin mies...

Eiku se mun pointti on se, että pitäisi katsoa vuosia pystyssä olleita rakenteita, esim siporexia, josta on jo vuosikymmenten kokemus. Kyllähän sitä laskeskellaan ja simuloidaan, ja itsekin sitä teen työssä, mutta vasta todellisuudessa koeteltu rakenne näyttää, mikä toimii ja mikä ei.

Tällaisilla keskustelufoorumeiden teoriahöpötyksillä on aika vähän arvoa minun silmissäni.

Nää nyt rupee oleen nää EPS-ratkaisutkin niin vanhoja, että voidaan sanoa, ettei ne ainakaan parissa vuodessa räjähdä jäätymiseen.

Lue lisää

että mistäköhän olin sukupuolesi tulkinnut

no väärin olin tulkinnut

että... kirjoitti:

"Toimiihan tuo käytännössä, mutta miten mahtaa olla teoriassa."
Totuus on luonnollisesti se, että ilman insinöörien laskelmia ei yhtään rakennetta ole nykyään markkinoilla. Sama koskee myös lähes kaikkea uuden oppimista. OIKEA teoria on se mikä voidaan käytännön puuhin oikeaksi todistaa. Jos tehtäisiin päinvastoin, toiminnan hyötysuhde olisi huono.

Lue lisää

Joo, insinöörihän minäkin olen, ja suunnittelen kaikkea. Ehkä just sillä kokemuksella uskallan tunnustaa, miten iso prosentti menee perseelleen: ei toimi käytännössä.

Mutta no joo, paljon on semmoistakin kehitystä, jota tekevät ihan "oppimattomat" ihmiset.

raksaaja--sh kirjoitti:

että mistäköhän olin sukupuolesi tulkinnut

no väärin olin tulkinnut

Ei mulla toivottavasti nyt niin korostuneen miehiset tai naiselliset mielipiteet ole. Mutta kun sattuu noi killuttimet oleen, niin mainitsin. Ei sillä täällä pitäisi olla mitään merkitystä.

raksaaja--sh kirjoitti:

Jos sitä höyrynsulkua ei ole niin ullakon / katon tuuletustilan kosteuskuorma kasvaa turhaan huoneilman kosteuden päästessä yläpohjaan.

Esim. rakentaja.fi:ssä oli taannoin kuvia homehtuneesta siporex talon ullakkotilasta. ( ne kuvat poistettiin kun otin asian puheeksi )
Eli jos sitä höyrynsulkua ei ole yläpohjassa, tuuletukseen on kiinnitettävä erityistä huomiota.

Vesikate on yleensä aina höyrynsulku ja se tuppaa nostamaan ullakkotilan kosteusprosentin lähelle 100% jos ei höyrynsulkua ole yläpohjassa.


Niinkuin aloitin:
Yläpohjassa ei höyrynsulusta ole mitään haittaa eikä riskiäkään kun se sijoitetaan lämmöneristeen lämpimälle puolelle.

Lue lisää

..nyt tuli sinultakin aivan täyttä höpöhöpöä!!!
(huomaa kevyt linja)

...mutta.. kirjoitti:

..nyt tuli sinultakin aivan täyttä höpöhöpöä!!!
(huomaa kevyt linja)

Luin postaukseni uudestaan. Ja seison sanojeni takana.

Mikä oli höpönlöpöä?

rako. Lisäksi on kirjoitti:

tietämystä jo nykyisin siitäkin että liian suuret tuuletusmäärät tuovat ongelmia tullessaan, rakenteissa siis. Haitat hyötyä suurempia suurissa tuuletusmäärissä.

tai on se ainakin suhteellista, se "pieni" rako.

Rakentamismääräyskokoelmat määrää esim. talon päätykolmioon tietyn kokoisen tuuletusaikon/aukot. Esim 20cm x 20cm x 2 ei mielestäni ole mikään pikkurako.

" tietämystä jo nykyisin siitäkin että liian suuret tuuletusmäärät tuovat ongelmia tullessaan, rakenteissa siis. Haitat hyötyä suurempia suurissa tuuletusmäärissä."

Tuo on höpöä.
Mitä haittaa siitä voisi olla.

Rakentaja Rane kirjoitti:

Styrox eriste ei ole höyrynsulku, alle 30 kg/m3 Solupolystyreeni läpäisee vesihöyryä esimerkiksi puuta paremmin.
Varsinkin käytettäessä Solupolystyreeniä rappausalustana on tärkeää käyttää vesihöyryä läpäiseviä versioita.
Kivitalot voidaan turvallisesti rakentaa Diffuusioavoimena, jolloin höyrynsulkua ei tarvita missään kohdassa rakennusta.

Lue lisää

aikanaan sanoi talomyyjä että tää höyrynsulkumuovi on sellaista hengittävää.

raksaaja--sh kirjoitti:

tai on se ainakin suhteellista, se "pieni" rako.

Rakentamismääräyskokoelmat määrää esim. talon päätykolmioon tietyn kokoisen tuuletusaikon/aukot. Esim 20cm x 20cm x 2 ei mielestäni ole mikään pikkurako.

" tietämystä jo nykyisin siitäkin että liian suuret tuuletusmäärät tuovat ongelmia tullessaan, rakenteissa siis. Haitat hyötyä suurempia suurissa tuuletusmäärissä."

Tuo on höpöä.
Mitä haittaa siitä voisi olla.

Lue lisää

kaikesta tietävä tyyppi onkin löytynyt ? Valitettavasti tuntuu olevan vain paljon väärää, puutteellista ja ehkä tahallisestikin harhaan johtavaa tietoa tarjoat kovin asiantuntevasti.

raksaaja--sh kirjoitti:

Luin postaukseni uudestaan. Ja seison sanojeni takana.

Mikä oli höpönlöpöä?

Miksi ? Kun ei ole tietoa, eikö voisi jättää noita kuvitelmiaan vaikkapa omaan pöytälaatikkoon eikä koittaa tarjota niitä asiantuntijan kommentteina.

mutta vastailla täytyy vaan. kirjoitti:

Miksi ? Kun ei ole tietoa, eikö voisi jättää noita kuvitelmiaan vaikkapa omaan pöytälaatikkoon eikä koittaa tarjota niitä asiantuntijan kommentteina.

ajoissa. Olet ainoa tietämätön pöljä tällä foorumilla. JA olet vielä niin onneton tunari että paljastat itsesi joka kerta on kirjotat. Säälittävää.

nukkumaan kirjoitti:

ajoissa. Olet ainoa tietämätön pöljä tällä foorumilla. JA olet vielä niin onneton tunari että paljastat itsesi joka kerta on kirjotat. Säälittävää.

toinen toistaan pöljempiä tyyppejä. Jotkut vain esittävät tietävänsä toiset ei. Auta armias jos kysyt jotain mihin on hankala tai mahdotonta vastata muuta kuin myyjän antamilla "faktoilla" siitä nousee hirveä älämölö kuten jo nyt on näkynytkin. Muuten, paljastaa itsensä ? Mikä helvetti sinua neroakin oikein vaivaa ? Kaikkihan täällä kirjoittavat anonyymeinä.

Tuntuupa olevan täynnä kirjoitti:

toinen toistaan pöljempiä tyyppejä. Jotkut vain esittävät tietävänsä toiset ei. Auta armias jos kysyt jotain mihin on hankala tai mahdotonta vastata muuta kuin myyjän antamilla "faktoilla" siitä nousee hirveä älämölö kuten jo nyt on näkynytkin. Muuten, paljastaa itsensä ? Mikä helvetti sinua neroakin oikein vaivaa ? Kaikkihan täällä kirjoittavat anonyymeinä.

Lue lisää

Kyllä tuo raksaaja juttu on minustakin ihan asiaa. Mikä siinä noin väärin on että alkaa verisuonet pullistua päässä?

Mistäs näin viisas ja kirjoitti:

kaikesta tietävä tyyppi onkin löytynyt ? Valitettavasti tuntuu olevan vain paljon väärää, puutteellista ja ehkä tahallisestikin harhaan johtavaa tietoa tarjoat kovin asiantuntevasti.

Lue lisää

Jotenkin tuttua tekstiä... Talopaketit palstalla on pyörinyt tyyppi joka aina vihjaa tietävänsä jotain suurta viisautta jota ei kuitenkaan muille jaa. Kysyttäessä ei löydy yhtään linkkiä tai muutakaan joka tukisi hänen "teorioitaan". Vakio vastaus kun muutakaan ei enää irtoa on "otahan asioista selvää" tms.

Sama heppu mainostaa räppänäilmanvaihtoa uutena trendinä(joka ei vain vielä ole yleistynyt suomessa). Tämä on kuulemma havaittu parhaimmaksi ja terveellisimmäksi "muualla"(ei tietoa missä, viitteitä ei ole saatu)

hilkkeri hulkkonen kirjoitti:

Kyllä tuo raksaaja juttu on minustakin ihan asiaa. Mikä siinä noin väärin on että alkaa verisuonet pullistua päässä?

selittelevää teoriaa. Tuntuu tosiaan olevan oletus lähtökohdista kivitalolle jo että olosuhteet pysyvät optimaalisina sille. Mutta sellaiset oluhteet eivät tosiaan ole muillekkaan materiaaleille ongelma. Ei siis oikein tai väärin. Mitä noista jutuista mahdat tarkoittaa ?

hilkkeri hulkkonen kirjoitti:

Jotenkin tuttua tekstiä... Talopaketit palstalla on pyörinyt tyyppi joka aina vihjaa tietävänsä jotain suurta viisautta jota ei kuitenkaan muille jaa. Kysyttäessä ei löydy yhtään linkkiä tai muutakaan joka tukisi hänen "teorioitaan". Vakio vastaus kun muutakaan ei enää irtoa on "otahan asioista selvää" tms.

Sama heppu mainostaa räppänäilmanvaihtoa uutena trendinä(joka ei vain vielä ole yleistynyt suomessa). Tämä on kuulemma havaittu parhaimmaksi ja terveellisimmäksi "muualla"(ei tietoa missä, viitteitä ei ole saatu)

Lue lisää

Koska meillä suomessa se ei ole viellä yleinen, vaikka tosiaan muualla pohjoismaissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Mutta ei käy täällä, koska ei ole ennenkään tehty tai ollut. Paljon on sellaista kehitystä joka tuntuu tulevan meille tänne viiveellä ja sitten pikkuhiljaa vasta omimme sellaiset hienot asiat ja voimme kertoilla että kyllä me osaamme ja tiedämme. Tuollahan oli osittain selitystä sillekin miksi tuloilman lämmitys ei ehkä olekkaan niin absoluuttisen ihanaa .... kuivattaa tuloilmaa ja vie energiaa, jäätyy .....
mutta saathan sinä epäillä sitä salaliittoa. Totta on kyllä että liian kauan kestää meille vakiintua hyvät asiat, huonot menevätkin nopeammin läpi. Onneksi sentään täälläkin aletaan jo pikku hiljaa päästä jyvälle vaikkapa lämpöpumppujen käytössä. Olihan viellä jokin aika sitten täälläkin palstalla siis lämmitys- ja ilmanvaihto osalla, tyyppejä jotka eivät millään uskoneet asian toimivuuteen, vaan puhuivat ikiliikkujista pelleistä ja ties mistä. Esittivät myös näitä hienoja teorioita miksi pumput eivät kestakaikkiaan voi toimia. Ja jos sinulle vain sellaiset asiat joita löytyy nettilinkkijen takaa ovat tosia. Mahtaa elämäsi olla mielenkiintoista.

mutta vastailla täytyy vaan. kirjoitti:

Miksi ? Kun ei ole tietoa, eikö voisi jättää noita kuvitelmiaan vaikkapa omaan pöytälaatikkoon eikä koittaa tarjota niitä asiantuntijan kommentteina.

Mielestäni ne voi kyllä myös päätellä lukion fysiikan oppimäärällä tai vaikka ullakoilla käymällä. Ei tarvitsisi edes rakennusalaan perehtyä.

- raksaaja (innostunut ex fysiikan opiskelija & noin 6 vuotta harrastanut rakentamista)

Mistäs näin viisas ja kirjoitti:

kaikesta tietävä tyyppi onkin löytynyt ? Valitettavasti tuntuu olevan vain paljon väärää, puutteellista ja ehkä tahallisestikin harhaan johtavaa tietoa tarjoat kovin asiantuntevasti.

Lue lisää

Olet kyllä melkoinen umpipuupää.

Lue RakMk, siitä oppii jo paljon.

sorry2 kirjoitti:

Mielestäni ne voi kyllä myös päätellä lukion fysiikan oppimäärällä tai vaikka ullakoilla käymällä. Ei tarvitsisi edes rakennusalaan perehtyä.

- raksaaja (innostunut ex fysiikan opiskelija & noin 6 vuotta harrastanut rakentamista)

Lue lisää

kehitelmä ei kiinnosta muualla ? Miksi Suomi on lähes ainoa maa jossa vannotaan kiven käyttämisen nimeen pientalorakentamisessa. Tiedän kyllä, myös euroopassa on rakennettu kivestä ja rakennetaan edelleenkin (puurakentaminen kasvussa) mutta niitä kiviä ei kaupata näillä "ei kuvitteellisilla" korulauseilla.

rakennusalaa mullistava kirjoitti:

kehitelmä ei kiinnosta muualla ? Miksi Suomi on lähes ainoa maa jossa vannotaan kiven käyttämisen nimeen pientalorakentamisessa. Tiedän kyllä, myös euroopassa on rakennettu kivestä ja rakennetaan edelleenkin (puurakentaminen kasvussa) mutta niitä kiviä ei kaupata näillä "ei kuvitteellisilla" korulauseilla.

Lue lisää

Ei kait täällä missään mistään mullistuksista ole puhuttu.

Haastat riitaa aivan turhaan.

Esim euroopan markkinat on täysin erilaiset, eihän siellä ole edes oikeata talvea, niinkuin osassa suomea, jne... eli markkinointilauseet on maan mukaiset.

raksaaja--sh kirjoitti:

Olet kyllä melkoinen umpipuupää.

Lue RakMk, siitä oppii jo paljon.

Ehkäpä on umpipuuta tai kiveä, mutta se ei muuta asiaa.

riittävät, ei kokoja tms. kirjoitti:

Ehkäpä on umpipuuta tai kiveä, mutta se ei muuta asiaa.

Kyllä siellä on ohjeet aukkojen minimimääristä & laskentaohjeet. Niiden mukaan itse tein laitoin varmuusvaraa. Rintamamiestalosta olen oppia saanut mitä tapahtuu kun yuläpohjassa ei ole erillisiä tuuletusaukkoja.

raksaaja--sh kirjoitti:

Kyllä siellä on ohjeet aukkojen minimimääristä & laskentaohjeet. Niiden mukaan itse tein laitoin varmuusvaraa. Rintamamiestalosta olen oppia saanut mitä tapahtuu kun yuläpohjassa ei ole erillisiä tuuletusaukkoja.

Lue lisää

ohjeet. Se mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä, mikä on sinun mielstäsi oikein ja mitä tapahtuu jos .... ja ...... ei siis tarkoita että se on se ainoa oikea. Viellä vähemmän luettuna noita tosijuttuja valmistajien esitteistä ja oppikirjoista ei myöskään tee niistä ehdottomia totuuksia. Totta on että tuuletus pitää olla ja se pitää osoittaa että se on riittävä.

Kovin paljon hyvää, kaunista kirjoitti:

selittelevää teoriaa. Tuntuu tosiaan olevan oletus lähtökohdista kivitalolle jo että olosuhteet pysyvät optimaalisina sille. Mutta sellaiset oluhteet eivät tosiaan ole muillekkaan materiaaleille ongelma. Ei siis oikein tai väärin. Mitä noista jutuista mahdat tarkoittaa ?

Lue lisää

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012494509
Mitä tahdoit tuossa raksaajan teksissä kritisoida?

Siellä tosiaan on minimit ja kirjoitti:

ohjeet. Se mitä olet tehnyt tai jättänyt tekemättä, mikä on sinun mielstäsi oikein ja mitä tapahtuu jos .... ja ...... ei siis tarkoita että se on se ainoa oikea. Viellä vähemmän luettuna noita tosijuttuja valmistajien esitteistä ja oppikirjoista ei myöskään tee niistä ehdottomia totuuksia. Totta on että tuuletus pitää olla ja se pitää osoittaa että se on riittävä.

Lue lisää

et suostu näkemään totuutta

Mutta kerrohan miten se yläpohjan tuuletus vois olla ylimitoitettu?

Ymmärsinkö oikein kirjoitti:

Koska meillä suomessa se ei ole viellä yleinen, vaikka tosiaan muualla pohjoismaissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Mutta ei käy täällä, koska ei ole ennenkään tehty tai ollut. Paljon on sellaista kehitystä joka tuntuu tulevan meille tänne viiveellä ja sitten pikkuhiljaa vasta omimme sellaiset hienot asiat ja voimme kertoilla että kyllä me osaamme ja tiedämme. Tuollahan oli osittain selitystä sillekin miksi tuloilman lämmitys ei ehkä olekkaan niin absoluuttisen ihanaa .... kuivattaa tuloilmaa ja vie energiaa, jäätyy .....
mutta saathan sinä epäillä sitä salaliittoa. Totta on kyllä että liian kauan kestää meille vakiintua hyvät asiat, huonot menevätkin nopeammin läpi. Onneksi sentään täälläkin aletaan jo pikku hiljaa päästä jyvälle vaikkapa lämpöpumppujen käytössä. Olihan viellä jokin aika sitten täälläkin palstalla siis lämmitys- ja ilmanvaihto osalla, tyyppejä jotka eivät millään uskoneet asian toimivuuteen, vaan puhuivat ikiliikkujista pelleistä ja ties mistä. Esittivät myös näitä hienoja teorioita miksi pumput eivät kestakaikkiaan voi toimia. Ja jos sinulle vain sellaiset asiat joita löytyy nettilinkkijen takaa ovat tosia. Mahtaa elämäsi olla mielenkiintoista.

Lue lisää

Kun jossain havaitaan ongelma tai havaitaan jokin parempi menetelmä, sitä ei oteta käyttöön "kaikessa hiljaisuudessa". Yleensä netistä löytyy tarina ja toinenkin aiheesta. Tutkimuksia, vertailuja, myyntipuheita... Mitään noista ei ole näkynyt. En ole kuin yhden henkilön kuullut väittävän tuota. Eli olet joko profeetta tai höpisijä..

raksaaja--sh kirjoitti:

et suostu näkemään totuutta

Mutta kerrohan miten se yläpohjan tuuletus vois olla ylimitoitettu?

Tästäkö alettaisiin peistä vääntämään ;D Eipä taideta ;D Mitä totuutta ja mistä ?

raksaaja--sh kirjoitti:

et suostu näkemään totuutta

Mutta kerrohan miten se yläpohjan tuuletus vois olla ylimitoitettu?

Kyllähän kuiva puu kestää ulkoilmassa sateelta suojassa... sitähän ne kattotuolit on, kuivaa puuta. Miten ne voisivat saada liikaa ilmaa? En ymmärrä minäkään.

Se on "liikaa" jos ilmavirta vie villat pois.

hilkkeri kirjoitti:

http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012494509
Mitä tahdoit tuossa raksaajan teksissä kritisoida?

Lue lisää

Meinaan kun raksaaja sanoi sitä kosteussulkua pakolliseksi katossa, eikä se aina suinkaan ole, riippuu rakenteesta.

mennä konseptit sekaisin. kirjoitti:

Tästäkö alettaisiin peistä vääntämään ;D Eipä taideta ;D Mitä totuutta ja mistä ?

- yläpohjan vauriot on mielestöäsi vain vain "valmistajan esitekuvia" tms.
- kivirakenne toimii paremmin kosteuskuorman alla
- yksinkertaisepi rakenne on helmpompi toteuttaa oikein

hilkkeri kirjoitti:

Kun jossain havaitaan ongelma tai havaitaan jokin parempi menetelmä, sitä ei oteta käyttöön "kaikessa hiljaisuudessa". Yleensä netistä löytyy tarina ja toinenkin aiheesta. Tutkimuksia, vertailuja, myyntipuheita... Mitään noista ei ole näkynyt. En ole kuin yhden henkilön kuullut väittävän tuota. Eli olet joko profeetta tai höpisijä..

Lue lisää

Mistä kyse ?

Sohvatiikeri kirjoitti:

Kyllähän kuiva puu kestää ulkoilmassa sateelta suojassa... sitähän ne kattotuolit on, kuivaa puuta. Miten ne voisivat saada liikaa ilmaa? En ymmärrä minäkään.

Se on "liikaa" jos ilmavirta vie villat pois.

Lue lisää

Hyvin näkyy liiterit, aitat ja riihet säilyneen, kunhan katto on pitänyt vettä. Eli tuuletus ei ole haitannut.

Villojen poiskarkaamista varten on ne tuulenohjaimet.
Eikä puuterilumikaan sinne ylisille nouse kunhan räystäällä olevassa ilmaraossa asia on huomioitu.
(avoräystäässä eniten mietittävää mun mielestä)
jne...

Sohvatiikeri kirjoitti:

Meinaan kun raksaaja sanoi sitä kosteussulkua pakolliseksi katossa, eikä se aina suinkaan ole, riippuu rakenteesta.

en tainnut sanoa sitä pakolliseksi, vaan:
"höyrynsulusta ei yläpohjassa ole koskaan mitään haittaa"
yms.: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012457947

Ainoa vesikattorakenne joka ei hyödy lämmöneristeen alapuolisesta höyrynsulusta lienee pärekatto?

raksaaja--sh kirjoitti:

en tainnut sanoa sitä pakolliseksi, vaan:
"höyrynsulusta ei yläpohjassa ole koskaan mitään haittaa"
yms.: http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012457947

Ainoa vesikattorakenne joka ei hyödy lämmöneristeen alapuolisesta höyrynsulusta lienee pärekatto?

Lue lisää

Tulkitsin eräässä hirsitalokeskustelussa RakMk:n tekstistä että höyrynsulku on pakollinen yläpohjassa.

Mutta tärkein pointi lienee että sitä ei kannata jättää sieltä tahallaan pois (paitsi ehkä siporexin tapauksessa, jossa se ehkä monimutkaistaisi rakenteen).

Mikä ei oteta käyttöön ? kirjoitti:

Mistä kyse ?

"Koska meillä suomessa se ei ole viellä yleinen, vaikka tosiaan muualla pohjoismaissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Mutta ei käy täällä, koska ei ole ennenkään tehty tai ollut. Paljon on sellaista kehitystä joka tuntuu tulevan meille tänne viiveellä ja sitten pikkuhiljaa vasta omimme sellaiset hienot asiat ja voimme kertoilla että kyllä me osaamme ja tiedämme. Tuollahan oli osittain selitystä sillekin miksi tuloilman lämmitys ei ehkä olekkaan niin absoluuttisen ihanaa .... kuivattaa tuloilmaa ja vie energiaa, jäätyy ..... "

Tuloilma räppänöistä eikä lämmitttynä lto:lla on uusin trendi joka ei ole junttilaa vielä saavuttanut. On kuulemma ylivertainen lämmitttyyn tuloilmaan verrattuna.

Tämä nyt on vain yksi tämän henkilön väittämistä joille ei ole tukea löytynyt.

raksaaja--sh kirjoitti:

Ei kait täällä missään mistään mullistuksista ole puhuttu.

Haastat riitaa aivan turhaan.

Esim euroopan markkinat on täysin erilaiset, eihän siellä ole edes oikeata talvea, niinkuin osassa suomea, jne... eli markkinointilauseet on maan mukaiset.

Lue lisää

..on kyllä kunnon talvi, jopa hankalammat olosuhteet kuin meillä ikinä! Ja näillä alueilla asuu ihmisiä monikertainen määrä suomeen verrattuna.
Ja juuri näillä alueilla rakennetaan kivestä paljon...no tietysti onhan jotkut sitä mieltä, että siporex ei ole kiveä, mutta siitä paljon siellä erilaisia rakennukisa..
Euroopassa(turhan suuri alue) on hyvin monenlaisia/erilaisia markkinoita/markkina-alueita, joista jokainen on monikymmenkertainen suomen markkinoihin nähden. Kivirakentaminen on aivan toisella tasolla keski-euroopassa kuin suomessa. Suomessa tilanne vääristynyt metsäteollisuuden vuoksi.....

Sohvatiikeri kirjoitti:

Minäkin kävin äkkiä ullakolla kun näin ne kuvat... mutta meillä on tuuletusta vaikka kuinka paljon, puhtaan valkoista oli puu.

Siellä Turussa tehtiin kyllä joku kardinaalimoka, kaikki aukot tukossa? Räystäälläkin?

Mutta noita vinoja sisäkattoja ja pulpettia kyllä ihmettelen... niin pieni ilmarako, eikö niissä ole koskaan ongelmia...

Lue lisää

Turussa tehtiin tosiaan muutama kardinaalimoka. Sateessa virunut yläpohja (kai sitä olisi voinut edes yrittää suojata) villotettiin sateessa. Urakoitsijalla painoin vissiin aikatulu päälle kun vakuutteli rakentajalle että kyllä se kuivuu: ks http://www.rakentaja.fi/seurantakohteet/Turku/0905jamera_paroc.htm

Lappeiden kohdalla tuuletustila näyttää aika minimaaliselta. Kai se sitten alkoi kuivua kun ilmanvaihtoa pareannettiin. Ks http://www.rakentaja.fi/seurantakohteet/Turku/2205jamera_uponor_vallox.htm

Periaatteessa samanlaista mokaa voi tehdä puutalossa. Toisaalta tässä alhaaltapäin tuleva kosteuskuorma oli merkittävästi isompi.

hilkkeri kirjoitti:

"Koska meillä suomessa se ei ole viellä yleinen, vaikka tosiaan muualla pohjoismaissa yleisesti käytössä ja kokemukset ovat olleet hyviä. Mutta ei käy täällä, koska ei ole ennenkään tehty tai ollut. Paljon on sellaista kehitystä joka tuntuu tulevan meille tänne viiveellä ja sitten pikkuhiljaa vasta omimme sellaiset hienot asiat ja voimme kertoilla että kyllä me osaamme ja tiedämme. Tuollahan oli osittain selitystä sillekin miksi tuloilman lämmitys ei ehkä olekkaan niin absoluuttisen ihanaa .... kuivattaa tuloilmaa ja vie energiaa, jäätyy ..... "

Tuloilma räppänöistä eikä lämmitttynä lto:lla on uusin trendi joka ei ole junttilaa vielä saavuttanut. On kuulemma ylivertainen lämmitttyyn tuloilmaan verrattuna.

Tämä nyt on vain yksi tämän henkilön väittämistä joille ei ole tukea löytynyt.

Lue lisää

Tänne vaan on ihan turha kirjotella niistä.

Huckleberry kirjoitti:

Tänne vaan on ihan turha kirjotella niistä.

samaa ovat kertoneet useat jotka ovat päätyneet noihin räppänöihin. Sisäilma parantunut huomattavasti. Tehköön jokainen mitä parhaaksi näkee. Me amme ainakaan räppinistämme luopuisi.

hilkkeri kirjoitti:

Kun jossain havaitaan ongelma tai havaitaan jokin parempi menetelmä, sitä ei oteta käyttöön "kaikessa hiljaisuudessa". Yleensä netistä löytyy tarina ja toinenkin aiheesta. Tutkimuksia, vertailuja, myyntipuheita... Mitään noista ei ole näkynyt. En ole kuin yhden henkilön kuullut väittävän tuota. Eli olet joko profeetta tai höpisijä..

Lue lisää

jäi käyttämättä: "Eli olet joko profeetta tai höpisijä.. "

Oikea vastaus: se oli itse älvärinkaupustaja.
Eiköhän se tieto aja puuttuvat palat kohdalleen palapeliin.

Trurl kirjoitti:

jäi käyttämättä: "Eli olet joko profeetta tai höpisijä.. "

Oikea vastaus: se oli itse älvärinkaupustaja.
Eiköhän se tieto aja puuttuvat palat kohdalleen palapeliin.

Lue lisää

Sen jätin kertomatta vaikka tiesin. Onkin ollut hiljaista talopaketit palstalla viimeaikoina kun kaveri on täällä mouhuamassa.

toiset tyttärestä kirjoitti:

Simulaatioiden lisäksi asiaa on tutkittu oikeissa taloissa olevin kosteusanturein. Huomasit varmaan.

Elävässä elämässä en ole kuullut/nähnyt ensimmäistäkään kiviomakotitaloa joka olisi lahonut/homehtunut/rapautunut harkkorakenteidensa osalta.

Palaamme asiaan 100 vuoden päästä?

Lue lisää

Ajelen joskus kehä 3.sta. Tossa Lahdentien hollilla kun katselee etelään niin näkee "uretaanitalon" Eli saumat ihan paskana. Korjattu uretaanivaahdolla.
En ole käynyt kysymässä että onko siporeksia vai lekaharkkoa.

mutumies. kirjoitti:

Ajelen joskus kehä 3.sta. Tossa Lahdentien hollilla kun katselee etelään niin näkee "uretaanitalon" Eli saumat ihan paskana. Korjattu uretaanivaahdolla.
En ole käynyt kysymässä että onko siporeksia vai lekaharkkoa.

Lue lisää

Arvaan että siellä on rakennettu valuharkoista mutta taitamattomasti.

Ei siellä saumat ole paskana mutta on luultavimmin pelätty (turhaan) että valubetoni tulee saumasta ulos & ruutattu urtsua tilkkeeksi.

Ne urtsut rapsutellaan pois ennen pinnoitetta.

raksaaja--sh kirjoitti:

Arvaan että siellä on rakennettu valuharkoista mutta taitamattomasti.

Ei siellä saumat ole paskana mutta on luultavimmin pelätty (turhaan) että valubetoni tulee saumasta ulos & ruutattu urtsua tilkkeeksi.

Ne urtsut rapsutellaan pois ennen pinnoitetta.

Lue lisää

on vain eduksi, ei jäädy ja hengittelee veden pois. On stimuloitu ja on testattu kyllä on pakko toimia ja olla ihana. Mistä johtuu moinen paatoksellinen vakuuttelu ja selittely. Etkä usko itsekkään materiaalin erinomaisuuteen. Pieni kritiisyys voisi olla tervettä, pettymys ja yllätys olisi sitten tulevaisuudessa pienempi.

seinän sisällä vesikin kirjoitti:

on vain eduksi, ei jäädy ja hengittelee veden pois. On stimuloitu ja on testattu kyllä on pakko toimia ja olla ihana. Mistä johtuu moinen paatoksellinen vakuuttelu ja selittely. Etkä usko itsekkään materiaalin erinomaisuuteen. Pieni kritiisyys voisi olla tervettä, pettymys ja yllätys olisi sitten tulevaisuudessa pienempi.

Lue lisää

>Joo joo on hyvä saumat pitää ja on tiiviit seinän sisällä vesikin on vain eduksi, ei jäädy ja hengittelee veden pois.

Mitä nappeja olet ottanut. Tahtoo samoja.

> Mistä johtuu moinen paatoksellinen vakuuttelu ja selittely.

En ymmärrä mitä tarkoitat.
Olen asiallista tietoa koettanut jakaa, toisin kuin eräs muu.

>Etkä usko itsekkään materiaalin erinomaisuuteen.

Ei täydellinen mutta lähinnä sitä. ;-)

Mielestäni Lammin harkko on paras ulkoseinämatsku. mutta esim. sipo on helpompi väliseinissä jne.

(jumakauta nuo lammi VSK:t on ihan rupelilla!)

>Pieni kritiisyys voisi olla tervettä, pettymys ja yllätys olisi sitten tulevaisuudessa pienempi.

Näkemykseni on todellisuuspohjainen hyvin pitkälti, ellei täydellisesti, eli kriittisyys kuuluu pakettiin.


Mutta hei, neuvoni lähimmäiselle: Hanki elämä!

hilkkeri kirjoitti:

Sen jätin kertomatta vaikka tiesin. Onkin ollut hiljaista talopaketit palstalla viimeaikoina kun kaveri on täällä mouhuamassa.

saa muut olla rauhassa

mutumies. kirjoitti:

Ajelen joskus kehä 3.sta. Tossa Lahdentien hollilla kun katselee etelään niin näkee "uretaanitalon" Eli saumat ihan paskana. Korjattu uretaanivaahdolla.
En ole käynyt kysymässä että onko siporeksia vai lekaharkkoa.

Lue lisää

Se on puurunkoinen tiilellä vuorattu omakotitalo jossa ilmeisesti perustukset pettäneet.

koska rasitus on niin pieni ettei sitä edes noteerata. Seuraavaksi voisikin kysyä miksi siitä on sitten haittaa puurakenteisessa talossa, eihän siellä synny yhtään sen enemmän asumisesta kosteutta.

asumisesta aiheudu haittaa. kirjoitti:

koska rasitus on niin pieni ettei sitä edes noteerata. Seuraavaksi voisikin kysyä miksi siitä on sitten haittaa puurakenteisessa talossa, eihän siellä synny yhtään sen enemmän asumisesta kosteutta.

Lue lisää

>koska rasitus on niin pieni ettei sitä edes noteerata. Seuraavaksi voisikin kysyä miksi siitä on sitten haittaa puurakenteisessa talossa, eihän siellä synny yhtään sen enemmän asumisesta kosteutta.

Ei synny sen enempää kosteutta, mutta kipsilevy läpäisee kosteutta monikymmenkertaisesti verrattuna betoniin, papanaan tai sipoon. Eli se päästää enemmän sitä kosteutta rakenteeseen jolloin sitä enemmän sinne myös tiivistyy ja kiteytyy.

Ja koska puu on orgaaninen aine se reagoi kosteuteen eri tavalla. Esim. lahottajasienet ja homeet saavat kasvuunsa energiaa ja rakennusaineita puusta.

Siksi puu on herkempi kosteudelle, jos sitä kosteutta on liikaa.

Ja juuri noista syistä puutalon seinän sisäpinnassa on fiksua olla höyrynsulku. Silloin ei oteta turhia riskejä.

raksaaja--sh kirjoitti:

>koska rasitus on niin pieni ettei sitä edes noteerata. Seuraavaksi voisikin kysyä miksi siitä on sitten haittaa puurakenteisessa talossa, eihän siellä synny yhtään sen enemmän asumisesta kosteutta.

Ei synny sen enempää kosteutta, mutta kipsilevy läpäisee kosteutta monikymmenkertaisesti verrattuna betoniin, papanaan tai sipoon. Eli se päästää enemmän sitä kosteutta rakenteeseen jolloin sitä enemmän sinne myös tiivistyy ja kiteytyy.

Ja koska puu on orgaaninen aine se reagoi kosteuteen eri tavalla. Esim. lahottajasienet ja homeet saavat kasvuunsa energiaa ja rakennusaineita puusta.

Siksi puu on herkempi kosteudelle, jos sitä kosteutta on liikaa.

Ja juuri noista syistä puutalon seinän sisäpinnassa on fiksua olla höyrynsulku. Silloin ei oteta turhia riskejä.

Lue lisää

samoissa olosuhteissa höyrynläpäisy per seinäneliö tammikuussa, oulussa:
- betoni-eps-betoni 50g
- leca-eps-leca 70g
- siporex 375 200g
- kipsilevy-ekovilla-tuulileijona 500g
- muovikelmu-ekovilla-tuulileijona ~0g

jännää että tasoite-siporex-tasoite-ohutrappaus rakenteessa suurin vesihöyryn vastus on ohutrappauksella mutta sekin rakenne toimii ihan kybällä.


Mutta anyway, jos kuukaudessa huoneilmasta karkaa 200L vettä rakenteisiin niin luulisi klyyvaren kuivavan...

Olet pöljä, piste.

katsoja kirjoitti:

Olet pöljä, piste.

merkitys jollekin ? Piste.

on vaikeaa löytää tästä keskustelusta parannusta, vaikka osaavia ja oikeaa tietoa sisältäviä kommentteja onkin seassa.

Kyllä nyt täytyy tietämättömän kääntyä tunnettujen auktoriteettien ja asiantuntijoiden puoleen ongelmassaan.

Oma täysin rasitteeton eikä missään nimessä kateuteen perustuva mielipiteeni on että kohtuuhyvän talon voi tehdä melkein millä rakennetavalla hyvänsä, kunhan työ on huolellista. Jos haluat tehdä halvalla ja nopeasti asiallista, valitse puurunkoiset suurelementit. Käsistään näppärä ja/tai metsänomistajapuunystävä valitkoon elementtien sijasta pitkästä rakentamisen tai pre cut-systeemin. Kivitalolisäarvosta kiinnostunut voi aivan hyvin tehdä komean harkkotalon. Tiilirunkoinen talo on varmasti hyvä, samoin betonirunkoratkaisu. Oma valinta olisi kuitenkin Siporex, josta on pitkät kokemukset ja rakennejärjestelmä kokonaisuudessaan on pienin rajoituksin varsin joustava sekä hyvin suunniteltu. Painavin syy on kuitenkin se, että siinä on parhaiten eliminoitu hallitsemattomien ilmavuotojen riski, mitä pidän rungon ominaisuuksista tärkeimpänä. Lisäksi tuo yksi ainoa materiaalikerros runkoa ympäriinsä tuntuu nerokkaan yksinkertaiselta.

kommentillasi olla jokin kirjoitti:

merkitys jollekin ? Piste.

Sinähän nyt päästelet suustasi edellisessä viestiketjussa mm. seuraavaa:

"on selityksenä noihin intohimoisiin puolustus selittelyihin ;D Vahva usko vie tietysti aika pitkälle, mutta jossain kohtaa on herättävä todellisuuteen se mahtaa tehdä näillä älyköillä kipeää. Hirveä määrä työtä, rahaa ja aikaa palanut pelkän kuvitelman ja ehdottomana pitämänsä totuuden toteuttamiseen, ja mitä jää jäljelle ? paljon velkaa, keskeneräinen massiivirakenteinen epäonnistunut talo jota ei kukaan huoli. Ei ihme että ovat vähän "kärkkäitä" vetämään herneitä nekkuun nämä kivi-ihmiset."

Eli mielipiteeni Sinusta pysyy samana. Jos meinaa esiintyä nimettömänä niin kannattaa lähettää viestit kirjastosta :-)

kivestä on hankalampi tehdä sutta ja sekundaa

avuksi kirjoitti:

on vaikeaa löytää tästä keskustelusta parannusta, vaikka osaavia ja oikeaa tietoa sisältäviä kommentteja onkin seassa.

Kyllä nyt täytyy tietämättömän kääntyä tunnettujen auktoriteettien ja asiantuntijoiden puoleen ongelmassaan.

Oma täysin rasitteeton eikä missään nimessä kateuteen perustuva mielipiteeni on että kohtuuhyvän talon voi tehdä melkein millä rakennetavalla hyvänsä, kunhan työ on huolellista. Jos haluat tehdä halvalla ja nopeasti asiallista, valitse puurunkoiset suurelementit. Käsistään näppärä ja/tai metsänomistajapuunystävä valitkoon elementtien sijasta pitkästä rakentamisen tai pre cut-systeemin. Kivitalolisäarvosta kiinnostunut voi aivan hyvin tehdä komean harkkotalon. Tiilirunkoinen talo on varmasti hyvä, samoin betonirunkoratkaisu. Oma valinta olisi kuitenkin Siporex, josta on pitkät kokemukset ja rakennejärjestelmä kokonaisuudessaan on pienin rajoituksin varsin joustava sekä hyvin suunniteltu. Painavin syy on kuitenkin se, että siinä on parhaiten eliminoitu hallitsemattomien ilmavuotojen riski, mitä pidän rungon ominaisuuksista tärkeimpänä. Lisäksi tuo yksi ainoa materiaalikerros runkoa ympäriinsä tuntuu nerokkaan yksinkertaiselta.

Lue lisää

"Painavin syy on kuitenkin se, että siinä on parhaiten eliminoitu hallitsemattomien ilmavuotojen riski, mitä pidän rungon ominaisuuksista tärkeimpänä."

Mielestäni Lammi kivitalo kivirakenteisella yläpohjalla on yhtä tiivis ja samalla kuitenkin lämmöneristävänpi.

(toki myös kalliimpi, luulen ma)

"Lisäksi tuo yksi ainoa materiaalikerros runkoa ympäriinsä tuntuu nerokkaan yksinkertaiselta."

Yksi materiaali ei mielestäni ole paras joka paikkaan. Esim lämmöneriste on perustellusti hyvä keksintö jota kannattaisi hyödyntää vaikka kantava materiaali olisi sipoa.

raksaaja--sh kirjoitti:

kivestä on hankalampi tehdä sutta ja sekundaa

Eivätkä taatusti ole. Esim. Puurakenteisissa taloissa tuntuu oelvan muutamilla jo lähtökohtana että hyöyrysulku vuotaa jne. Kuitenkin niitä riskikohtia on tosiasiassa huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa huolimattomattomasti pinotussa harkkotalossa. 600 x 200 mm paloja pinotaan päällekkäin ja uskotaan että ilman muuta siinä ne kaikki saumat ovat 100 % pitäviä. Eipä pitäisi niin vahvasti uskoa kaikkeen selittelyyn, tai oikeammin siihen että ei kerrota ihan kaikkea. Selittelyjä ja kertomuksia kyllä tulee simulaatioista sun muista labroissa ½-neliön palasille materiaaleissa tehtyihin kokeisiin ja loppu simuloidaan, lopuksi simulaatioista sitten kerrotaan niitä parhaita paloja, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä oikean elämän ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden kanssa.

olevan tiivitä. kirjoitti:

Eivätkä taatusti ole. Esim. Puurakenteisissa taloissa tuntuu oelvan muutamilla jo lähtökohtana että hyöyrysulku vuotaa jne. Kuitenkin niitä riskikohtia on tosiasiassa huomattavasti vähemmän kuin vaikkapa huolimattomattomasti pinotussa harkkotalossa. 600 x 200 mm paloja pinotaan päällekkäin ja uskotaan että ilman muuta siinä ne kaikki saumat ovat 100 % pitäviä. Eipä pitäisi niin vahvasti uskoa kaikkeen selittelyyn, tai oikeammin siihen että ei kerrota ihan kaikkea. Selittelyjä ja kertomuksia kyllä tulee simulaatioista sun muista labroissa ½-neliön palasille materiaaleissa tehtyihin kokeisiin ja loppu simuloidaan, lopuksi simulaatioista sitten kerrotaan niitä parhaita paloja, joilla ei kuitenkaan ole mitään tekemistä oikean elämän ja nopeasti muuttuvien olosuhteiden kanssa.

Lue lisää

Vaikka ne harkot ladottaisiin miten sattuu niin se pinnoitetaan ilmatiiviisti vielä sisä ja ulkopuolelta. eli ilmansulkuja on vaikka kuinka monta.

raksaaja--sh kirjoitti:

Vaikka ne harkot ladottaisiin miten sattuu niin se pinnoitetaan ilmatiiviisti vielä sisä ja ulkopuolelta. eli ilmansulkuja on vaikka kuinka monta.

siitä ei saa mennä. Mikä tiivistää niin varmasti sen rakenteen ? Eivät ne kurat, eikä epätasainen lohkeillut kivireuna.

kivirakenteessa aukko kirjoitti:

siitä ei saa mennä. Mikä tiivistää niin varmasti sen rakenteen ? Eivät ne kurat, eikä epätasainen lohkeillut kivireuna.

Mittauksisaa on jouduttu toteamaan että tiiviitä ovat nuo kivitalon p*rkeleet.

Kyllä se aukkojen määrä on satatuhatkertainen puutalossa ja siksi hyvän tiiveydenb ja kosteusturvallisuuden aikaansaaminen vaatii enemmän huolellisuutta.

Tää "keskustelu" on kyllä täysin valmis.


PS. tarkoitukseni ei ole esittää kaikkitietävää, en ole kaikkivietävä, tiedän vain jostain jotain, ja uskallan jopa myöntää jos huomaan olevani väärässä

raksaaja-sh kirjoitti:

Mittauksisaa on jouduttu toteamaan että tiiviitä ovat nuo kivitalon p*rkeleet.

Kyllä se aukkojen määrä on satatuhatkertainen puutalossa ja siksi hyvän tiiveydenb ja kosteusturvallisuuden aikaansaaminen vaatii enemmän huolellisuutta.

Tää "keskustelu" on kyllä täysin valmis.


PS. tarkoitukseni ei ole esittää kaikkitietävää, en ole kaikkivietävä, tiedän vain jostain jotain, ja uskallan jopa myöntää jos huomaan olevani väärässä

Lue lisää

jouduttu korjaamaan. Kuten todettu, kaikki hyvin tehdyt ja hyvissä olosuhteissa toimii, mutta ei ole riippuvainen materiaalista. Oletko kuullut sellaisesta kuin höyrynsulkumuovi, se ei tarkoita 20 mm teipeistä koottua "mattoa". Miten tuosta tulisi tuollaisia määriä niitä vuotavia saumoja, luonnollisesti olettaen että tehdään edes suhteellisen huolellisesti. Eikä suinkaan kivitalonkaan kaikki saumat vuoda, mutta mahdollista sen on, eikä siis materiaali itsessään anna sille pelastusta.

"mittaukset" jois... kirjoitti:

jouduttu korjaamaan. Kuten todettu, kaikki hyvin tehdyt ja hyvissä olosuhteissa toimii, mutta ei ole riippuvainen materiaalista. Oletko kuullut sellaisesta kuin höyrynsulkumuovi, se ei tarkoita 20 mm teipeistä koottua "mattoa". Miten tuosta tulisi tuollaisia määriä niitä vuotavia saumoja, luonnollisesti olettaen että tehdään edes suhteellisen huolellisesti. Eikä suinkaan kivitalonkaan kaikki saumat vuoda, mutta mahdollista sen on, eikä siis materiaali itsessään anna sille pelastusta.

Lue lisää

"Mitssä mittauksissa ? "

Tiiveysmittauksissa.

"Entäpä ne talojen "mittaukset" jois... jouduttu korjaamaan."

Näytä esimerkki.

"Kuten todettu, kaikki hyvin tehdyt ja hyvissä olosuhteissa toimii, mutta ei ole riippuvainen materiaalista."

Mielestäni on tyhjentävästi todennettu missä oloissa mikäkin materiaali ja eriste toimii parhaiten.

"Oletko kuullut sellaisesta kuin höyrynsulkumuovi, se ei tarkoita 20 mm teipeistä koottua "mattoa". Miten tuosta tulisi tuollaisia määriä niitä vuotavia saumoja, luonnollisesti olettaen että tehdään edes suhteellisen huolellisesti."

Esim. höyrynsulkumuovi seinässä:
- niiteillä häftiin, jokaisesta niitistä 2 reikää, niittejä menee herkästi 500 -> 1000 reikää.
- sähkö, vesi, IV, ke.pö.im jne, antennit jne läpiviennit
- kipsilevy 30 ruuvinreikää per levy? levyjä ? kpl
- taulujen kiinnitykset x reikää per vuosi

Eli mielestäni puutalo vaatii enemmän huolellisuutta. Se on yksi syy miksi en serkkupoikien talofirmoista taloa ostanut.

"Eikä suinkaan kivitalonkaan kaikki saumat vuoda, mutta mahdollista sen on, eikä siis materiaali itsessään anna sille pelastusta."

Kannattaa perehtyä kivitaloratkaisuihin. Kämmäysmahdollisuuksia on paljon vähemmän kuin puutalossa.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Mitssä mittauksissa ? "

Tiiveysmittauksissa.

"Entäpä ne talojen "mittaukset" jois... jouduttu korjaamaan."

Näytä esimerkki.

"Kuten todettu, kaikki hyvin tehdyt ja hyvissä olosuhteissa toimii, mutta ei ole riippuvainen materiaalista."

Mielestäni on tyhjentävästi todennettu missä oloissa mikäkin materiaali ja eriste toimii parhaiten.

"Oletko kuullut sellaisesta kuin höyrynsulkumuovi, se ei tarkoita 20 mm teipeistä koottua "mattoa". Miten tuosta tulisi tuollaisia määriä niitä vuotavia saumoja, luonnollisesti olettaen että tehdään edes suhteellisen huolellisesti."

Esim. höyrynsulkumuovi seinässä:
- niiteillä häftiin, jokaisesta niitistä 2 reikää, niittejä menee herkästi 500 -> 1000 reikää.
- sähkö, vesi, IV, ke.pö.im jne, antennit jne läpiviennit
- kipsilevy 30 ruuvinreikää per levy? levyjä ? kpl
- taulujen kiinnitykset x reikää per vuosi

Eli mielestäni puutalo vaatii enemmän huolellisuutta. Se on yksi syy miksi en serkkupoikien talofirmoista taloa ostanut.

"Eikä suinkaan kivitalonkaan kaikki saumat vuoda, mutta mahdollista sen on, eikä siis materiaali itsessään anna sille pelastusta."

Kannattaa perehtyä kivitaloratkaisuihin. Kämmäysmahdollisuuksia on paljon vähemmän kuin puutalossa.

Lue lisää

Olettaa kai voidaan että jos kerran kivitalot tehdään huolellisesti ja oikein, jolloin ne ovat aivan toimivia - voitaisiin siis puutalotkin tehdä vastaavasti kunnolla ja huolellisesti. Sijoittaa siis se höyrysulku järkevästi sinne n. 45-50 mm syvyteen sisäpinnasta jolloin sitä ei puhkota ;D Muuttaahan sekin kivitalon ominaisuuksia kun seiniin roilotellaan epämääräisiä uria ja piikkauksia noiden asioiden ja toimintojen hoitamiseksi. Reikä on reikä materiaalista riippumatta.

"ongelmiin" on ra... kirjoitti:

Olettaa kai voidaan että jos kerran kivitalot tehdään huolellisesti ja oikein, jolloin ne ovat aivan toimivia - voitaisiin siis puutalotkin tehdä vastaavasti kunnolla ja huolellisesti. Sijoittaa siis se höyrysulku järkevästi sinne n. 45-50 mm syvyteen sisäpinnasta jolloin sitä ei puhkota ;D Muuttaahan sekin kivitalon ominaisuuksia kun seiniin roilotellaan epämääräisiä uria ja piikkauksia noiden asioiden ja toimintojen hoitamiseksi. Reikä on reikä materiaalista riippumatta.

Lue lisää

"Sijoittaa siis se höyrysulku järkevästi sinne n. 45-50 mm syvyteen sisäpinnasta jolloin sitä ei puhkota"

Puhkotaanpas. Sisäpuolinen seinärakenne naulataan siihen ulkopuoliseen, väliphjarakenteet menevät läpi siitä höyryn&ilmansulusta jne...

" Muuttaahan sekin kivitalon ominaisuuksia kun seiniin roilotellaan epämääräisiä uria ja piikkauksia noiden asioiden ja toimintojen hoitamiseksi. Reikä on reikä materiaalista riippumatta."

Mutta kivitalossa ne reiät eivät ole ilmansulun läpi. Ja esim rasian ympärykset täytetään laastilla.

raksaaja--sh kirjoitti:

"Sijoittaa siis se höyrysulku järkevästi sinne n. 45-50 mm syvyteen sisäpinnasta jolloin sitä ei puhkota"

Puhkotaanpas. Sisäpuolinen seinärakenne naulataan siihen ulkopuoliseen, väliphjarakenteet menevät läpi siitä höyryn&ilmansulusta jne...

" Muuttaahan sekin kivitalon ominaisuuksia kun seiniin roilotellaan epämääräisiä uria ja piikkauksia noiden asioiden ja toimintojen hoitamiseksi. Reikä on reikä materiaalista riippumatta."

Mutta kivitalossa ne reiät eivät ole ilmansulun läpi. Ja esim rasian ympärykset täytetään laastilla.

Lue lisää

miten puutaloja rakennetaan ;D Jaa että oikein laastilla, no sitten ;D Noista voitkin alkaa laskemaan millainen on ilmavuoto noista naulanreijistä kahden puupinnan välillä ;D Lisää lisää. Aletaan pääsemään pikku hiljaa asian ytimeen ;D

nyt perehtymässä kirjoitti:

miten puutaloja rakennetaan ;D Jaa että oikein laastilla, no sitten ;D Noista voitkin alkaa laskemaan millainen on ilmavuoto noista naulanreijistä kahden puupinnan välillä ;D Lisää lisää. Aletaan pääsemään pikku hiljaa asian ytimeen ;D

Lue lisää

Puu elää vuotuisen ilmankosteuden vaihdellessa, mutta naulat eivät, siksi vuoden parin kuluttua vastakkain naulattujen puiden välissä on ilman mentävä tila.

Tuossa on yksi asia jossa ammattikirvesmies minua opetti kun yläpohjaa tehtiin. Kahden vastakkain lyötävän puun väliin on laitettava villakaistale JOS haluaa että siitä puiden välistä tulisi edes jotensakin tiivis.

Kivitalo on aikuisten oikeasti paljon helpompi tehdä ilmatiiviiksi ja pitää ilmatiiviinä.

"ongelmiin" on ra... kirjoitti:

Olettaa kai voidaan että jos kerran kivitalot tehdään huolellisesti ja oikein, jolloin ne ovat aivan toimivia - voitaisiin siis puutalotkin tehdä vastaavasti kunnolla ja huolellisesti. Sijoittaa siis se höyrysulku järkevästi sinne n. 45-50 mm syvyteen sisäpinnasta jolloin sitä ei puhkota ;D Muuttaahan sekin kivitalon ominaisuuksia kun seiniin roilotellaan epämääräisiä uria ja piikkauksia noiden asioiden ja toimintojen hoitamiseksi. Reikä on reikä materiaalista riippumatta.

Lue lisää

Höyrynsulku syvemmällä:
- mitä lähempänä höyrynsulku on ulkoilmaa sen suurempi on riski ulkoilman konvektiovirtaukselle muovipintaan asti ja sen seurauksena sisäilman vesihöyryn kondensio muoviin
- mitä kauempana muovikalvo on sisäpinnasta, sen suurempi riski kondensiolle, esim. kondension riski kasvaa kovalla pakkasella esim. kodinhoitohuoneen yms. kohdalla jossa ajoittain kosteus% voi olla korkea.
- rakenne voi olla työläämpi toteuttaa


Niittejä yms. käytettäisiin kuitenkin väliaikaiseen kiinnitykseen.
Joitain läpivientejä jouduttaisiin edelleen tekemään muovin läpi.
Ainoastaan kipsilevyruuvien ja taulujen reiät jäisi pois.

Ja odottelen sitä esimerkkiä modernista pilaantuneesta harkkotalosta. (puutaloesimerkkejä on tuhansittain)

raksaaja--sh kirjoitti:

Puu elää vuotuisen ilmankosteuden vaihdellessa, mutta naulat eivät, siksi vuoden parin kuluttua vastakkain naulattujen puiden välissä on ilman mentävä tila.

Tuossa on yksi asia jossa ammattikirvesmies minua opetti kun yläpohjaa tehtiin. Kahden vastakkain lyötävän puun väliin on laitettava villakaistale JOS haluaa että siitä puiden välistä tulisi edes jotensakin tiivis.

Kivitalo on aikuisten oikeasti paljon helpompi tehdä ilmatiiviiksi ja pitää ilmatiiviinä.

Lue lisää

..vaikkapa sinun talosi vuotoluku n50?? Tiiveydestä kun puhutaan, niin puisella yläpohjalla toteutettu kivirunkoinen talo on tietysti parempi kuin puurunkoinen keskimäärin, mutta ei kuitenkaan vielä kovinkaan tiivis....

..mikäs on.. kirjoitti:

..vaikkapa sinun talosi vuotoluku n50?? Tiiveydestä kun puhutaan, niin puisella yläpohjalla toteutettu kivirunkoinen talo on tietysti parempi kuin puurunkoinen keskimäärin, mutta ei kuitenkaan vielä kovinkaan tiivis....

Lue lisää

Olen varma että se on alle 1.
(ehkäpä se vielä mitataankin tässä joku päivä, kunhan ovet on lopulliset yms.)

Tuulen ilmanvuotoa aiheuttava vaikutus kohdistuu seiniin, siksi seinien tiiveys on mielestäni kaikkein tärkeintä.
Lammitalossa seinät on tiiviit, etenkin kun on ikkunanpielet tiivistetty todella huolella (mielestäni kriittisin kohta lammitalon tiiveydessä).

Yläpohjan höyrynsulkumuovi on limitetty 50cm (sillä savutetaan ohjeistuksen mukainen tiiveys) ja lisäksi ne muovit on teipattu elastisella höyrynsulkuteipillä (kaksinkertainen varmistus reunatiiveydelle).
Koolausrimat on kiritty ruuvein kattotuoleihin jotta ne eivät eläisi & laskisi ajan kanssa, vaikka laskisivatkin niin puhallusvilla painaa muovia rimoja vasten joten isoa ilmavuotoa ei naulan rei-istä pääse tulemaan.
Kaikki näkyvät niitinkohdat on teipattu.
Koolausrimojen väliin tulee 50mm villa joka pitää sivutuotteena huolta siitä että ne teipit pysyvät tiiviisti muovia vasten vaikka teipin liima joskus kuivuisi/lahoaisi.
Koolausrimojen alle tulee kauttaaltaan kipsilevy joka tiivistetään saumanauhoin ja kittauksin (toimii tehokkaasti kuten ilmansulkupaperi).

Seinillä höyrynsulkumuovi & kattotuolien alla kulkeva perslankku on tiivistetty erittäin huolellisesti Sikaflexin HP1 tiivistemassalla. Ja liitos on puristettu koolausrimalla perslankkua vasten.
Piipun ympärillä muovi on painettu puurimojen ja akryylimassan avulla tiiviisti piipun kylkeen.
IV putkia tulee höyrynsulun läpi 5kpl. Niille tehtiin putkea pienemmät reiät jolloin muovi tuli ilmatiiviisti IV putken ympärille, lisäksi putki & muovi teipattii huolellisesti, lisäksi höyrynsulun yläpuolelle asennettiin "telttapatjapalat" malliin Uponor....


Jne....

(niin että löytyy niitä syitä miksi se rakentaminen kestää, niinpä niin. Mutta kun itselle tekee niin miksi tehdä huonosti.)

Suurin ilmavuotojen aiheuttaja on fenstra ikkunoiden sälekaihtimet & niiden karmiporaukset. Lohduttaudun sillä että IVK imee sitten esilämmitettyä ilmaa sieltä ikkunavälistä/ nostaa ikkunan U-arvoa. ;-)

raksaaja--sh kirjoitti:

Olen varma että se on alle 1.
(ehkäpä se vielä mitataankin tässä joku päivä, kunhan ovet on lopulliset yms.)

Tuulen ilmanvuotoa aiheuttava vaikutus kohdistuu seiniin, siksi seinien tiiveys on mielestäni kaikkein tärkeintä.
Lammitalossa seinät on tiiviit, etenkin kun on ikkunanpielet tiivistetty todella huolella (mielestäni kriittisin kohta lammitalon tiiveydessä).

Yläpohjan höyrynsulkumuovi on limitetty 50cm (sillä savutetaan ohjeistuksen mukainen tiiveys) ja lisäksi ne muovit on teipattu elastisella höyrynsulkuteipillä (kaksinkertainen varmistus reunatiiveydelle).
Koolausrimat on kiritty ruuvein kattotuoleihin jotta ne eivät eläisi & laskisi ajan kanssa, vaikka laskisivatkin niin puhallusvilla painaa muovia rimoja vasten joten isoa ilmavuotoa ei naulan rei-istä pääse tulemaan.
Kaikki näkyvät niitinkohdat on teipattu.
Koolausrimojen väliin tulee 50mm villa joka pitää sivutuotteena huolta siitä että ne teipit pysyvät tiiviisti muovia vasten vaikka teipin liima joskus kuivuisi/lahoaisi.
Koolausrimojen alle tulee kauttaaltaan kipsilevy joka tiivistetään saumanauhoin ja kittauksin (toimii tehokkaasti kuten ilmansulkupaperi).

Seinillä höyrynsulkumuovi & kattotuolien alla kulkeva perslankku on tiivistetty erittäin huolellisesti Sikaflexin HP1 tiivistemassalla. Ja liitos on puristettu koolausrimalla perslankkua vasten.
Piipun ympärillä muovi on painettu puurimojen ja akryylimassan avulla tiiviisti piipun kylkeen.
IV putkia tulee höyrynsulun läpi 5kpl. Niille tehtiin putkea pienemmät reiät jolloin muovi tuli ilmatiiviisti IV putken ympärille, lisäksi putki & muovi teipattii huolellisesti, lisäksi höyrynsulun yläpuolelle asennettiin "telttapatjapalat" malliin Uponor....


Jne....

(niin että löytyy niitä syitä miksi se rakentaminen kestää, niinpä niin. Mutta kun itselle tekee niin miksi tehdä huonosti.)

Suurin ilmavuotojen aiheuttaja on fenstra ikkunoiden sälekaihtimet & niiden karmiporaukset. Lohduttaudun sillä että IVK imee sitten esilämmitettyä ilmaa sieltä ikkunavälistä/ nostaa ikkunan U-arvoa. ;-)

Lue lisää

Että ilmantiiveyden kannalta kivirakenteinen yläpohja ois ollut miljuuna kertaa helpompi. Olisi varmaan ammattilainenkin sen voinut tiiviiksi saada.

raksaaja--sh kirjoitti:

Olen varma että se on alle 1.
(ehkäpä se vielä mitataankin tässä joku päivä, kunhan ovet on lopulliset yms.)

Tuulen ilmanvuotoa aiheuttava vaikutus kohdistuu seiniin, siksi seinien tiiveys on mielestäni kaikkein tärkeintä.
Lammitalossa seinät on tiiviit, etenkin kun on ikkunanpielet tiivistetty todella huolella (mielestäni kriittisin kohta lammitalon tiiveydessä).

Yläpohjan höyrynsulkumuovi on limitetty 50cm (sillä savutetaan ohjeistuksen mukainen tiiveys) ja lisäksi ne muovit on teipattu elastisella höyrynsulkuteipillä (kaksinkertainen varmistus reunatiiveydelle).
Koolausrimat on kiritty ruuvein kattotuoleihin jotta ne eivät eläisi & laskisi ajan kanssa, vaikka laskisivatkin niin puhallusvilla painaa muovia rimoja vasten joten isoa ilmavuotoa ei naulan rei-istä pääse tulemaan.
Kaikki näkyvät niitinkohdat on teipattu.
Koolausrimojen väliin tulee 50mm villa joka pitää sivutuotteena huolta siitä että ne teipit pysyvät tiiviisti muovia vasten vaikka teipin liima joskus kuivuisi/lahoaisi.
Koolausrimojen alle tulee kauttaaltaan kipsilevy joka tiivistetään saumanauhoin ja kittauksin (toimii tehokkaasti kuten ilmansulkupaperi).

Seinillä höyrynsulkumuovi & kattotuolien alla kulkeva perslankku on tiivistetty erittäin huolellisesti Sikaflexin HP1 tiivistemassalla. Ja liitos on puristettu koolausrimalla perslankkua vasten.
Piipun ympärillä muovi on painettu puurimojen ja akryylimassan avulla tiiviisti piipun kylkeen.
IV putkia tulee höyrynsulun läpi 5kpl. Niille tehtiin putkea pienemmät reiät jolloin muovi tuli ilmatiiviisti IV putken ympärille, lisäksi putki & muovi teipattii huolellisesti, lisäksi höyrynsulun yläpuolelle asennettiin "telttapatjapalat" malliin Uponor....


Jne....

(niin että löytyy niitä syitä miksi se rakentaminen kestää, niinpä niin. Mutta kun itselle tekee niin miksi tehdä huonosti.)

Suurin ilmavuotojen aiheuttaja on fenstra ikkunoiden sälekaihtimet & niiden karmiporaukset. Lohduttaudun sillä että IVK imee sitten esilämmitettyä ilmaa sieltä ikkunavälistä/ nostaa ikkunan U-arvoa. ;-)

Lue lisää

ainakin heti rakentamisen jälkeen

raksaaja--sh kirjoitti:

Olen varma että se on alle 1.
(ehkäpä se vielä mitataankin tässä joku päivä, kunhan ovet on lopulliset yms.)

Tuulen ilmanvuotoa aiheuttava vaikutus kohdistuu seiniin, siksi seinien tiiveys on mielestäni kaikkein tärkeintä.
Lammitalossa seinät on tiiviit, etenkin kun on ikkunanpielet tiivistetty todella huolella (mielestäni kriittisin kohta lammitalon tiiveydessä).

Yläpohjan höyrynsulkumuovi on limitetty 50cm (sillä savutetaan ohjeistuksen mukainen tiiveys) ja lisäksi ne muovit on teipattu elastisella höyrynsulkuteipillä (kaksinkertainen varmistus reunatiiveydelle).
Koolausrimat on kiritty ruuvein kattotuoleihin jotta ne eivät eläisi & laskisi ajan kanssa, vaikka laskisivatkin niin puhallusvilla painaa muovia rimoja vasten joten isoa ilmavuotoa ei naulan rei-istä pääse tulemaan.
Kaikki näkyvät niitinkohdat on teipattu.
Koolausrimojen väliin tulee 50mm villa joka pitää sivutuotteena huolta siitä että ne teipit pysyvät tiiviisti muovia vasten vaikka teipin liima joskus kuivuisi/lahoaisi.
Koolausrimojen alle tulee kauttaaltaan kipsilevy joka tiivistetään saumanauhoin ja kittauksin (toimii tehokkaasti kuten ilmansulkupaperi).

Seinillä höyrynsulkumuovi & kattotuolien alla kulkeva perslankku on tiivistetty erittäin huolellisesti Sikaflexin HP1 tiivistemassalla. Ja liitos on puristettu koolausrimalla perslankkua vasten.
Piipun ympärillä muovi on painettu puurimojen ja akryylimassan avulla tiiviisti piipun kylkeen.
IV putkia tulee höyrynsulun läpi 5kpl. Niille tehtiin putkea pienemmät reiät jolloin muovi tuli ilmatiiviisti IV putken ympärille, lisäksi putki & muovi teipattii huolellisesti, lisäksi höyrynsulun yläpuolelle asennettiin "telttapatjapalat" malliin Uponor....


Jne....

(niin että löytyy niitä syitä miksi se rakentaminen kestää, niinpä niin. Mutta kun itselle tekee niin miksi tehdä huonosti.)

Suurin ilmavuotojen aiheuttaja on fenstra ikkunoiden sälekaihtimet & niiden karmiporaukset. Lohduttaudun sillä että IVK imee sitten esilämmitettyä ilmaa sieltä ikkunavälistä/ nostaa ikkunan U-arvoa. ;-)

Lue lisää

yksi?? Ilman mittausta tuota et usko itsekään! Lammi-taloissa keskimäärin tiiveysluku hiukan vajaa 3(huom. mitatuissa).
Vuotolukuun 1 on vaikeaa päästä edes kivisellä yläpohjalla.....

alle.. kirjoitti:

yksi?? Ilman mittausta tuota et usko itsekään! Lammi-taloissa keskimäärin tiiveysluku hiukan vajaa 3(huom. mitatuissa).
Vuotolukuun 1 on vaikeaa päästä edes kivisellä yläpohjalla.....

Lue lisää

En usko että suomesta löytyy toista yhtä huolella rakennettua höyrynsulkua kuin meillä.

Eikä lammitaloa jossa olisi yhtä huolella urtsatut ikkunanpielet. ;-)

Mutta sepä onkin vain minun murhe.


Annatko linkin niihin mittaustuloksiin joissa Lammin tiiveysluku mainitsemasi?

raksaaja--sh kirjoitti:

Höyrynsulku syvemmällä:
- mitä lähempänä höyrynsulku on ulkoilmaa sen suurempi on riski ulkoilman konvektiovirtaukselle muovipintaan asti ja sen seurauksena sisäilman vesihöyryn kondensio muoviin
- mitä kauempana muovikalvo on sisäpinnasta, sen suurempi riski kondensiolle, esim. kondension riski kasvaa kovalla pakkasella esim. kodinhoitohuoneen yms. kohdalla jossa ajoittain kosteus% voi olla korkea.
- rakenne voi olla työläämpi toteuttaa


Niittejä yms. käytettäisiin kuitenkin väliaikaiseen kiinnitykseen.
Joitain läpivientejä jouduttaisiin edelleen tekemään muovin läpi.
Ainoastaan kipsilevyruuvien ja taulujen reiät jäisi pois.

Ja odottelen sitä esimerkkiä modernista pilaantuneesta harkkotalosta. (puutaloesimerkkejä on tuhansittain)

Lue lisää

Olisiko parempi antaa olla ? Ei tunnu ihan menevän putkeen nuo ajatukset. Uusia moderneja puutaloja pilaantunut tuhansittain ?? Missä ?? Nykyisin määräyksin ja oikein tehtyinäkö ? Samoissa määrin löytyy myös "moderneja" kivitaloja jotka on virheellisesti ja huonosti tehty. Mutta selvästi tämä ei johda mihinkään, sinulla ei todellakaan ole kokemusta eikä tosiasiallista osaamista. Olet varmasti nyhrännyt ja tulet nyhräämään maailman tappiin asti sen oman kivilinnasi kanssa. Teorioita ja erillaisia myyntipuheita löytyy myös näköjään paljon. Ehkäpä jopa oikein jotain opiskeltuakin, mutta mutta ... teorioiden tulkinnat ja soveltamiset tuntuvat olevan lähtö kohdiltaan vähintäänkin arveluttavia. Kuten koko kirjoitustesi ajan, turhan päiväistä löpinää ja teorioiden, simulaatioiden ja toiveiden epämääräistä sekamelskaa. Vai tuhansia pilaantuneita moderneja puutaloja pilaantunut. Saa olla tämä tässä, mutta lähtökohdatkin sinulla on kyllä jo aika omituisia noissa vertailuissasi.

Varsinaista tietoa juu ! kirjoitti:

Olisiko parempi antaa olla ? Ei tunnu ihan menevän putkeen nuo ajatukset. Uusia moderneja puutaloja pilaantunut tuhansittain ?? Missä ?? Nykyisin määräyksin ja oikein tehtyinäkö ? Samoissa määrin löytyy myös "moderneja" kivitaloja jotka on virheellisesti ja huonosti tehty. Mutta selvästi tämä ei johda mihinkään, sinulla ei todellakaan ole kokemusta eikä tosiasiallista osaamista. Olet varmasti nyhrännyt ja tulet nyhräämään maailman tappiin asti sen oman kivilinnasi kanssa. Teorioita ja erillaisia myyntipuheita löytyy myös näköjään paljon. Ehkäpä jopa oikein jotain opiskeltuakin, mutta mutta ... teorioiden tulkinnat ja soveltamiset tuntuvat olevan lähtö kohdiltaan vähintäänkin arveluttavia. Kuten koko kirjoitustesi ajan, turhan päiväistä löpinää ja teorioiden, simulaatioiden ja toiveiden epämääräistä sekamelskaa. Vai tuhansia pilaantuneita moderneja puutaloja pilaantunut. Saa olla tämä tässä, mutta lähtökohdatkin sinulla on kyllä jo aika omituisia noissa vertailuissasi.

Lue lisää

Tai sanotaanko että niin tosissani kuin sinun kanssasi vain voi olla. ;-)

Et ole pystynyt perustelemaan kait ainoatakaan väitettäsi, minä edes jotain.

>Olisiko parempi antaa olla ?

Siitä ei ole ollut epäselvää sen jäälkeen kun ensimmäisen kerran postasit. Mutta harraste tämäkin. (huono sellainen)

>Uusia moderneja puutaloja pilaantunut tuhansittain ?? Missä ??

Sanoppas se. (taitaa olla tuo kosteusvaurio osasto puolillaan uudehkoja homePUUtaloja)

Samalla sano myös mistä löytyy ne modernit harkkotalot joiden tiiveyttä on jouduttu korjaamaan.
"Entäpä ne talojen "mittaukset" jois... jouduttu korjaamaan."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012517635

> Nykyisin määräyksin ja oikein tehtyinäkö ?

Vastaustesi perusteella sinä kuulut määräysten vankkumattomiin vastustajiin, joten en ymmärrä kommenttiasi.

>Mutta selvästi tämä ei johda mihinkään, sinulla ei todellakaan ole kokemusta eikä tosiasiallista osaamista.

Arvaapa onko tuolla sinun sanomanasi mitään merkitystä?

> Olet varmasti nyhrännyt ja tulet nyhräämään maailman tappiin asti sen oman kivilinnasi kanssa.

Älä turhaan ole kateellinen. Kaupasta tuota matskua saa kun vain hakee.

>... mutta mutta ... teorioiden tulkinnat ja soveltamiset tuntuvat olevan lähtö kohdiltaan vähintäänkin arveluttavia. Kuten koko kirjoitustesi ajan, turhan päiväistä löpinää ja teorioiden, simulaatioiden ja toiveiden epämääräistä sekamelskaa. Vai tuhansia pilaantuneita moderneja puutaloja pilaantunut. Saa olla tämä tässä, mutta lähtökohdatkin sinulla on kyllä jo aika omituisia noissa vertailuissasi.

Katos kuinka pata kattilaa soimaa.

raksaaja--sh kirjoitti:

Tai sanotaanko että niin tosissani kuin sinun kanssasi vain voi olla. ;-)

Et ole pystynyt perustelemaan kait ainoatakaan väitettäsi, minä edes jotain.

>Olisiko parempi antaa olla ?

Siitä ei ole ollut epäselvää sen jäälkeen kun ensimmäisen kerran postasit. Mutta harraste tämäkin. (huono sellainen)

>Uusia moderneja puutaloja pilaantunut tuhansittain ?? Missä ??

Sanoppas se. (taitaa olla tuo kosteusvaurio osasto puolillaan uudehkoja homePUUtaloja)

Samalla sano myös mistä löytyy ne modernit harkkotalot joiden tiiveyttä on jouduttu korjaamaan.
"Entäpä ne talojen "mittaukset" jois... jouduttu korjaamaan."
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=100&conference=4500000000000485&posting=22000000012517635

> Nykyisin määräyksin ja oikein tehtyinäkö ?

Vastaustesi perusteella sinä kuulut määräysten vankkumattomiin vastustajiin, joten en ymmärrä kommenttiasi.

>Mutta selvästi tämä ei johda mihinkään, sinulla ei todellakaan ole kokemusta eikä tosiasiallista osaamista.

Arvaapa onko tuolla sinun sanomanasi mitään merkitystä?

> Olet varmasti nyhrännyt ja tulet nyhräämään maailman tappiin asti sen oman kivilinnasi kanssa.

Älä turhaan ole kateellinen. Kaupasta tuota matskua saa kun vain hakee.

>... mutta mutta ... teorioiden tulkinnat ja soveltamiset tuntuvat olevan lähtö kohdiltaan vähintäänkin arveluttavia. Kuten koko kirjoitustesi ajan, turhan päiväistä löpinää ja teorioiden, simulaatioiden ja toiveiden epämääräistä sekamelskaa. Vai tuhansia pilaantuneita moderneja puutaloja pilaantunut. Saa olla tämä tässä, mutta lähtökohdatkin sinulla on kyllä jo aika omituisia noissa vertailuissasi.

Katos kuinka pata kattilaa soimaa.

Lue lisää

jopa ulkopuolisten olosuhteiden muuttumisen sille oikeaksi ja myönteiseksi ihenteellisen toiminnan suhteen. Kun taas puurakenteinen talo joutuu toimimaan huonoimmissa, vaativimmissa ja jopa osittain epätodennäköisissä olosuhteissa ;D Näinhän se meni. Montako noista mantroistasi todellakin kuvittelet osoittaneesi todeksi ? Myös tuo höyrysulun sijaintia koskeva "tietoiskusi" ole vähän erikoinen, mielelläsi siteeramasi (soveltuvilta osilta) "simulaatiot ja teoriat" joita jopa arvostamasi VTT on tehnyt osoittavat tuon toimivaksi ratkaisuksi niissä olosuhteissa joissa kivitalosikin toimii moitteettomasti.
Tiedoksesi; valtaosa korjattavista kosteusvaurioista löytyy kiviraketeista, ja sen aiheuttamista virheistä.

Kivitalo siis aiheuttaa kirjoitti:

jopa ulkopuolisten olosuhteiden muuttumisen sille oikeaksi ja myönteiseksi ihenteellisen toiminnan suhteen. Kun taas puurakenteinen talo joutuu toimimaan huonoimmissa, vaativimmissa ja jopa osittain epätodennäköisissä olosuhteissa ;D Näinhän se meni. Montako noista mantroistasi todellakin kuvittelet osoittaneesi todeksi ? Myös tuo höyrysulun sijaintia koskeva "tietoiskusi" ole vähän erikoinen, mielelläsi siteeramasi (soveltuvilta osilta) "simulaatiot ja teoriat" joita jopa arvostamasi VTT on tehnyt osoittavat tuon toimivaksi ratkaisuksi niissä olosuhteissa joissa kivitalosikin toimii moitteettomasti.
Tiedoksesi; valtaosa korjattavista kosteusvaurioista löytyy kiviraketeista, ja sen aiheuttamista virheistä.

Lue lisää

"Tiedoksesi; valtaosa korjattavista kosteusvaurioista löytyy kiviraketeista, ja sen aiheuttamista virheistä."

Anna edes yksi esimerkki missä se kivirakenne olisi mennyt pilalle.

Kyllä se on se puu joka pilaantuu kosteudessa.



PS. kiinnostuksesi kivitaloja kohtaan on kiitettävää, suurempi kuin itse kivitalorakentajilla keskimäärin, HYVÄ !

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tiedoksesi; valtaosa korjattavista kosteusvaurioista löytyy kiviraketeista, ja sen aiheuttamista virheistä."

Anna edes yksi esimerkki missä se kivirakenne olisi mennyt pilalle.

Kyllä se on se puu joka pilaantuu kosteudessa.



PS. kiinnostuksesi kivitaloja kohtaan on kiitettävää, suurempi kuin itse kivitalorakentajilla keskimäärin, HYVÄ !

Lue lisää

hömppää uskovat. Vie vuosia, eli vastuut ohi ennen kuin saavat sen ylihintaisen sonnan silmilleen ;D Siihen perustuen kivitalo on grynderille ihanteellinen vaihtoehto.

näille jotka tätä kirjoitti:

hömppää uskovat. Vie vuosia, eli vastuut ohi ennen kuin saavat sen ylihintaisen sonnan silmilleen ;D Siihen perustuen kivitalo on grynderille ihanteellinen vaihtoehto.

...ole gryndereitä, jotka kivirakenteisia taloja tekisivät....kyllä ne halpoja levytaloja ovat, niistä saa parhaan katteen!:-)

..eipä... kirjoitti:

...ole gryndereitä, jotka kivirakenteisia taloja tekisivät....kyllä ne halpoja levytaloja ovat, niistä saa parhaan katteen!:-)

..................

raksaaja--sh kirjoitti:

"Tiedoksesi; valtaosa korjattavista kosteusvaurioista löytyy kiviraketeista, ja sen aiheuttamista virheistä."

Anna edes yksi esimerkki missä se kivirakenne olisi mennyt pilalle.

Kyllä se on se puu joka pilaantuu kosteudessa.



PS. kiinnostuksesi kivitaloja kohtaan on kiitettävää, suurempi kuin itse kivitalorakentajilla keskimäärin, HYVÄ !

Lue lisää

Ammatikseen valubetoniharkkotaloja pystyttävä mies kertoi seuraavaa:
Hän teki remonttia muutaman vuoden vanhaan omakotitaloon ja joutui poraamaan reiän ulkoseinän alaosaan. Kas, sieltä lorotti vettä!

Minusta seinän lämpötalous vähintäänkin on pilalla seinän sisälle kertyvän veden takia. Ehkä myöhemmin rakenteetkin. Aika näyttää.

Harmaapäinen tonttu kirjoitti:

Ammatikseen valubetoniharkkotaloja pystyttävä mies kertoi seuraavaa:
Hän teki remonttia muutaman vuoden vanhaan omakotitaloon ja joutui poraamaan reiän ulkoseinän alaosaan. Kas, sieltä lorotti vettä!

Minusta seinän lämpötalous vähintäänkin on pilalla seinän sisälle kertyvän veden takia. Ehkä myöhemmin rakenteetkin. Aika näyttää.

Lue lisää

kosteuden on mentävä, ja ennemmin tai myöhemmin sen on tiivistyttävä vedeksi. Mutta nuo perkeleen pässit kiviihmiset eivät millään usko kun isokirjakin käskee että kivestä pitää tykätä.

sen rakenteisiin päässeen kirjoitti:

kosteuden on mentävä, ja ennemmin tai myöhemmin sen on tiivistyttävä vedeksi. Mutta nuo perkeleen pässit kiviihmiset eivät millään usko kun isokirjakin käskee että kivestä pitää tykätä.

Lue lisää

Leca Designin papuharkon. Huokoisen materiaaalin ulkovaipassa ei mikään muu lorota kuin korkeintaan metsähiiri, protestina ettei pääse rakenteen läpi lämmittelemään (toisin kuin puutaloissa).

Onneksi valitsin kirjoitti:

Leca Designin papuharkon. Huokoisen materiaaalin ulkovaipassa ei mikään muu lorota kuin korkeintaan metsähiiri, protestina ettei pääse rakenteen läpi lämmittelemään (toisin kuin puutaloissa).

Lue lisää

Kylmään törmättessään se jäätyy kuten muissakin rakenteissa, imeytyy kyllä sinne papuihisi. Sulaa jäätyy sulaa jäätyy, kyllä tekee hyvää rakenteille. Muuten kyllä se metsähiiri löytää tiesi papuharkkotaloosikin lorottelemaan.

Onneksi valitsin kirjoitti:

Leca Designin papuharkon. Huokoisen materiaaalin ulkovaipassa ei mikään muu lorota kuin korkeintaan metsähiiri, protestina ettei pääse rakenteen läpi lämmittelemään (toisin kuin puutaloissa).

Lue lisää

Missä viipyy kertomus paloturvallisuudesta ja vakuutusyhtuöiden alennuksista ;D

Harmaapäinen tonttu kirjoitti:

Ammatikseen valubetoniharkkotaloja pystyttävä mies kertoi seuraavaa:
Hän teki remonttia muutaman vuoden vanhaan omakotitaloon ja joutui poraamaan reiän ulkoseinän alaosaan. Kas, sieltä lorotti vettä!

Minusta seinän lämpötalous vähintäänkin on pilalla seinän sisälle kertyvän veden takia. Ehkä myöhemmin rakenteetkin. Aika näyttää.

Lue lisää

>Ammatikseen valubetoniharkkotaloja pystyttävä mies kertoi seuraavaa:

Ovelaa.

>Hän teki remonttia muutaman vuoden vanhaan omakotitaloon ja joutui poraamaan reiän ulkoseinän alaosaan.

Oliko talo tehty mistä materiaalista?
Oliko kyseessä maanpaineseinä?
Oliko kosteuseristys?

>Kas, sieltä lorotti vettä!

Porasi vesijohtoputkeen tai uima-altaan seinään.

((Harkkotalojen rakenteet kun eivät ole veden pitäviä.))

Toivottavasti kyseessä ei ollut puutalo, jolloin se on mätö. ;-)


>Minusta seinän lämpötalous vähintäänkin on pilalla seinän sisälle kertyvän veden takia.

Ai, reikä porattiinkin eristeeseen.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Ammatikseen valubetoniharkkotaloja pystyttävä mies kertoi seuraavaa:

Ovelaa.

>Hän teki remonttia muutaman vuoden vanhaan omakotitaloon ja joutui poraamaan reiän ulkoseinän alaosaan.

Oliko talo tehty mistä materiaalista?
Oliko kyseessä maanpaineseinä?
Oliko kosteuseristys?

>Kas, sieltä lorotti vettä!

Porasi vesijohtoputkeen tai uima-altaan seinään.

((Harkkotalojen rakenteet kun eivät ole veden pitäviä.))

Toivottavasti kyseessä ei ollut puutalo, jolloin se on mätö. ;-)


>Minusta seinän lämpötalous vähintäänkin on pilalla seinän sisälle kertyvän veden takia.

Ai, reikä porattiinkin eristeeseen.

Lue lisää

Eristeeseen luulis saavan reiän poraamattakin...

Mutta anyway.
Jos sinne seinän sisään saisi lammikon kertymään niin sinne täytyy tehdä pussi muovikelmusta ja valuttaa sinne vettä jostain (aluskate liian lyhyt) ja jotta se vesi valuu seinän alaosaan niin eristeen pitää olla mineraalivillaa. (sen mineraalit muuten kelpaa homeellekin evääksi)

Jos valuharkkoesimerkkiä ottaisi niin... valun jälkeen vettä on seinässä ainakin kymmenen litraa per m2, sen on mitattu poistuvan täysin noin vuodessa. Sen jälkeen pohjoissuomessa rakenne läpäisee kosteutta about 50g/m2 per keskivertotalvi. Läpäisy tarkoittaa sitä että kosteus menee ulos asti. Valubetoniseinän vesihöyryn vastus on korkea sekä betonissa että EPS:ssä, kevennetyt kannakset ovat betoniosan eniten vesihöyryä läpäisevä kohta. Vertailun vuoksi papanalämpöharkkojen läpi kulkee vettä noin 70g/m2 per keskivertotalvi vaikka papana onkin yhtä hengittävä kuin siporex, pieni höyrynläpäisevyys johtuu EPS:n vesihöyrynvastuksesta.


Mutta se on AIVAN oikea päätelmä että aika näyttää.

raksaaja--sh kirjoitti:

Eristeeseen luulis saavan reiän poraamattakin...

Mutta anyway.
Jos sinne seinän sisään saisi lammikon kertymään niin sinne täytyy tehdä pussi muovikelmusta ja valuttaa sinne vettä jostain (aluskate liian lyhyt) ja jotta se vesi valuu seinän alaosaan niin eristeen pitää olla mineraalivillaa. (sen mineraalit muuten kelpaa homeellekin evääksi)

Jos valuharkkoesimerkkiä ottaisi niin... valun jälkeen vettä on seinässä ainakin kymmenen litraa per m2, sen on mitattu poistuvan täysin noin vuodessa. Sen jälkeen pohjoissuomessa rakenne läpäisee kosteutta about 50g/m2 per keskivertotalvi. Läpäisy tarkoittaa sitä että kosteus menee ulos asti. Valubetoniseinän vesihöyryn vastus on korkea sekä betonissa että EPS:ssä, kevennetyt kannakset ovat betoniosan eniten vesihöyryä läpäisevä kohta. Vertailun vuoksi papanalämpöharkkojen läpi kulkee vettä noin 70g/m2 per keskivertotalvi vaikka papana onkin yhtä hengittävä kuin siporex, pieni höyrynläpäisevyys johtuu EPS:n vesihöyrynvastuksesta.


Mutta se on AIVAN oikea päätelmä että aika näyttää.

Lue lisää

kivitalossa ei voi olla ongelmia. Hulluja kun edes väittää tuollaista. Vaikka olen kyllä ollut itse näkemässä paljon hullumpiakin juttuja noissa huippurakenteissa. Mutta koska kyse ei ole niinkään materiaalista vaan lähinnä siihen lähes uskonnollisesti hurahtaneiden haahuilusta, pitäkööt uskonsa. Mutta toivottavasti edes muutamat ovat alkaneet ajatella omilla aivoillaan, esittää edes kysymyksiä ja kyseenalaistaa näitä hurahtaneiden hokemia. Vaikka on lähes fysiikan proffaa tms. ollut täällä noita juttuja toistelemassa, ei voi siis olla ongelmia. Mutta niinhän se oli; ei se mitään jos sitä ei näe, eli ei tiedä ongelmista. Paras valtti kivitaloille on siis fanaattiset mantrojen toistajat jotka elävät autuaassa uskossaan siihen aivan ihmeelliseen ja kaikkivoipaan rakennusmateriaaliin. Kunnes se kusee totaalisesti sukille. Kuitenkin on todettava että on hyviä, hyvin ja oikein tehtyjä taloja, materiaalista riippumatta. Kuten myös väärin ja huolimattomasti osaamattomuuttaan tehtyjä taloja, materiaalista riippumatta. Materiaali ei siis itsessään tee talosta hyvää tai huonoa. Vaikka täällä olettamuksena sellaista esitetäänkin.

kyseenalaistamatta niitä korulauseita. Kuten tuo yksi niistä arveluttavista on juuri tuo kosteuden kulkeminen seinän läpi, ja mitä tapahtuu sitten esim. pakkasella. Vastauksissa oli tuolla että tilaa on jäälle, ja tuli sellainen vaikutelma kuin se olisi jopa toivottavaa. Mutta vaikkapa esim. tuo jää jolle kerrottiin olevan hyvin tilaa ja sitten se menee pois. Varmasti menee, ennemmin tai myöhemmin. Mutta mitä se on tehnyt sille rakenteelle, ja entäpä kun jää vain lisääntyy siellä seinän sisällä, se kun ei kuitenkaan häviä sieltä sitten ihan hetkessä, vaan viitaten tuohon massiivirakenteen paljon mainostettuun varaavuuteen, se toimii myös siis toisin päin. Pitää seinän pitkään kylmän. Jää siis pääsee lisääntymään, eikä siellä loputtomasti tilaa ole ilman vahinkoja jäällekään, eikä varmasti tee hyvää myöskään energiataloudelle. Kivirakenne ei kuitenkaan ole niin tiivis ja hieno keksintö kuin annetaan täällä asiaa sen suuremmin pohtimatta ymmärtää ja toistellaan niitä mantroja. Ihanne olosuhteissa ei tietysti ongelmia ole, mutta ei niitä ole muillakaan rakenteilla. Ei siis ole mikään varsinainen peruste tehdä valintojaan näiden annettujen tietojen pohjalta.

oli sitten kyseessä mikä tahansa materiaali. Ongelmat pysyvät myös kivitalossa pidempään piilossa. Lisäksi taas tuo yleinen olettamus jossa olisi tehty puurakenteinen talo ilman höyrysulkua, joka saa tietysti kivitalon vaikuttamaan vertailussa hyvältä - paitsi rahassa. Höyrysulutonta puutaloa ei kai nykyään kukaan täysipäinen enää rakenna. Siinä on myös tuo meillä joskus kiusaava pakkanen ongelma joka aiheutuu tuosta "kosteuden kestosta". Tuntuu siltä että hyvin tehty kivitalo pärjää pienellä positiivisella ajattelulla tyritylle puutalolle. Varsinkin käytettäessä laboratosion omaisia ihanne olosuhteita.

aiheuttavat ongelmia kirjoitti:

oli sitten kyseessä mikä tahansa materiaali. Ongelmat pysyvät myös kivitalossa pidempään piilossa. Lisäksi taas tuo yleinen olettamus jossa olisi tehty puurakenteinen talo ilman höyrysulkua, joka saa tietysti kivitalon vaikuttamaan vertailussa hyvältä - paitsi rahassa. Höyrysulutonta puutaloa ei kai nykyään kukaan täysipäinen enää rakenna. Siinä on myös tuo meillä joskus kiusaava pakkanen ongelma joka aiheutuu tuosta "kosteuden kestosta". Tuntuu siltä että hyvin tehty kivitalo pärjää pienellä positiivisella ajattelulla tyritylle puutalolle. Varsinkin käytettäessä laboratosion omaisia ihanne olosuhteita.

Lue lisää

>Kosteus ja pakkanen aiheuttavat ongelmia oli sitten kyseessä mikä tahansa materiaali.

Niin sitä tietämätön luulee.

Vesi voi aiheuttaa ongelmia jos sitä on riittävästi/liikaa. Mutta mikäli 50 kertaa veteen upottaminen jäädytys ei aiheuta mitään niin mikäs avuksi että sua voitas miellyttää ja saatais kivirakenne pilalle ???

>Ongelmat pysyvät myös kivitalossa pidempään piilossa.

Ei ole ongelmia niin tietenkään niitä ei myös näy.
Sama pätee kaikessa.

>Lisäksi taas tuo yleinen olettamus jossa olisi tehty puurakenteinen talo ilman höyrysulkua, joka saa tietysti kivitalon vaikuttamaan vertailussa hyvältä - paitsi rahassa.

Sulla on valtavan suuri lahja livetä aiheesta. (on mullakin, mutta anyway)

Puutalo on rakenteeltaan monimutkaisempi. Monimutkaisessa rakenteessa virheitä syntyy herkemmin.

> Höyrysulutonta puutaloa ei kai nykyään kukaan täysipäinen enää rakenna.

Niinpä niin. ;-)

>Tuntuu siltä että hyvin tehty kivitalo pärjää pienellä positiivisella ajattelulla tyritylle puutalolle. Varsinkin käytettäessä laboratosion omaisia ihanne olosuhteita.

Kyllähän se höyrynsulun haavoittuvuuskin on todistettu moneen kertaan. Mutta laboratorio olosuhteissa sinne seinän sisään lykättyyn muoviin ei tiivisty kosteutta ja se on täydellisen tiivis. ;-)

Sun kannattanee siirtyä puutalopuolelle & perehtyä "Kastelli" ketjuihin.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Kosteus ja pakkanen aiheuttavat ongelmia oli sitten kyseessä mikä tahansa materiaali.

Niin sitä tietämätön luulee.

Vesi voi aiheuttaa ongelmia jos sitä on riittävästi/liikaa. Mutta mikäli 50 kertaa veteen upottaminen jäädytys ei aiheuta mitään niin mikäs avuksi että sua voitas miellyttää ja saatais kivirakenne pilalle ???

>Ongelmat pysyvät myös kivitalossa pidempään piilossa.

Ei ole ongelmia niin tietenkään niitä ei myös näy.
Sama pätee kaikessa.

>Lisäksi taas tuo yleinen olettamus jossa olisi tehty puurakenteinen talo ilman höyrysulkua, joka saa tietysti kivitalon vaikuttamaan vertailussa hyvältä - paitsi rahassa.

Sulla on valtavan suuri lahja livetä aiheesta. (on mullakin, mutta anyway)

Puutalo on rakenteeltaan monimutkaisempi. Monimutkaisessa rakenteessa virheitä syntyy herkemmin.

> Höyrysulutonta puutaloa ei kai nykyään kukaan täysipäinen enää rakenna.

Niinpä niin. ;-)

>Tuntuu siltä että hyvin tehty kivitalo pärjää pienellä positiivisella ajattelulla tyritylle puutalolle. Varsinkin käytettäessä laboratosion omaisia ihanne olosuhteita.

Kyllähän se höyrynsulun haavoittuvuuskin on todistettu moneen kertaan. Mutta laboratorio olosuhteissa sinne seinän sisään lykättyyn muoviin ei tiivisty kosteutta ja se on täydellisen tiivis. ;-)

Sun kannattanee siirtyä puutalopuolelle & perehtyä "Kastelli" ketjuihin.

Lue lisää

ongelmia, aiheuttaa niitä vähemmän siis kivitalossa ? Vaikka kivitalo väitteiden mukaan varaa sitä lämmintä/kylmää rakenteisiinsa. Vaikutuskin pitäisi siis olla pidempi, myös ne negatiiviset ? Aivan, jos ongelmista ei tiedä, kun niitä ei kerran näy - niitä ei sitten voi olla. Kuten Lonely Rider Tontolle totesi; ei se mitä ei se näky ;D Tuolla metodilla ne ongelmat, varsinkin sinun kommenttiesi mukaan ovat olemattomia.
Höyrysulku on tietysti "haavoittuva" niiden "väliaikaisten" hakasten takiako ? Miksi väliaikaisia, nehän tiivistetään - vai ? Tai onko taas vertailukohtana oletus että puutalo tehdään huolimattomasti ja väärin, kivitalo sen sijaan oletetaan että se tehdään sellaisella huolellisuudella ja osaamisella jota ei työmailta löydy, kaikki saumat ovat 100 % tiiviit. Ja jos ei ole niin ainakin sisäilma on vähemmän kosteutta kuin samanlaisessa ja samanlaisella varustuksella olevassa puurakenteisessa talossa. Oletuksena tietysti pitää viellä olla että puurakenteinen talo on rakennettu virheellisesti, eikä siis rakenne harvene ulospäin ;D Näinhän nämä juttusi menevät. Mutta älä itke totta kai kivitalosi on parempi kuin puurakenteinen talo vastaavalla varustuksella ja huolellisuudella tehtynä olisi ;D

olevan kosteuden kanssa kirjoitti:

ongelmia, aiheuttaa niitä vähemmän siis kivitalossa ? Vaikka kivitalo väitteiden mukaan varaa sitä lämmintä/kylmää rakenteisiinsa. Vaikutuskin pitäisi siis olla pidempi, myös ne negatiiviset ? Aivan, jos ongelmista ei tiedä, kun niitä ei kerran näy - niitä ei sitten voi olla. Kuten Lonely Rider Tontolle totesi; ei se mitä ei se näky ;D Tuolla metodilla ne ongelmat, varsinkin sinun kommenttiesi mukaan ovat olemattomia.
Höyrysulku on tietysti "haavoittuva" niiden "väliaikaisten" hakasten takiako ? Miksi väliaikaisia, nehän tiivistetään - vai ? Tai onko taas vertailukohtana oletus että puutalo tehdään huolimattomasti ja väärin, kivitalo sen sijaan oletetaan että se tehdään sellaisella huolellisuudella ja osaamisella jota ei työmailta löydy, kaikki saumat ovat 100 % tiiviit. Ja jos ei ole niin ainakin sisäilma on vähemmän kosteutta kuin samanlaisessa ja samanlaisella varustuksella olevassa puurakenteisessa talossa. Oletuksena tietysti pitää viellä olla että puurakenteinen talo on rakennettu virheellisesti, eikä siis rakenne harvene ulospäin ;D Näinhän nämä juttusi menevät. Mutta älä itke totta kai kivitalosi on parempi kuin puurakenteinen talo vastaavalla varustuksella ja huolellisuudella tehtynä olisi ;D

Lue lisää

>Sama pakkanen joka aiheuttaa rakenteissa olevan kosteuden kanssa ongelmia, aiheuttaa niitä vähemmän siis kivitalossa?

Aiheuttaako pakkanen ongelmia puutaloissa? En tiennytkään, en voi kommentoida.

>Vaikka kivitalo väitteiden mukaan varaa sitä lämmintä/kylmää rakenteisiinsa. Vaikutuskin pitäisi siis olla pidempi, myös ne negatiiviset ?

Pieni oppimäärä: Vesi voi rikkoa rakenteet jäätyessään, mikäli vesi pysyy jäässä, mitään ei enään tapahdu. Eli tässäkin asissa on parempi jos rakenne säilyttää olotilansa mahdollisimman stabiilisti.

>Aivan, jos ongelmista ei tiedä, kun niitä ei kerran näy - niitä ei sitten voi olla.

Melkoisen vainoharhaista olisi epäillä rakennetta joka ei ole koskaan mitenkään vielä oireillut.

Mulla on corollassa 200 000km mittarissa eikä ainoatakaan koneremppaa ole tehty ... pitäisiköhän varmuudenvuoksi aukaista kone tai vaihtaa auto jos vaikka siellä olisikin piilevä ongelma...

>Höyrysulku on tietysti "haavoittuva" niiden "väliaikaisten" hakasten takiako ?

Esitit höyrynsulun täydellisenä ratkaisuna. Täydellistä ratkaisua ei vielä ole. Jos olisi niin se olisi jo vallannut markkinat.

Höyrynsulun tiiveys ei koskaan ole täydelllinen.
Siinä on saumoja ja reikiä joilta ei täydellisesti voi välttyä.
Jos rakenteet on urakoitsijan tekemät niin höyrynsulku on riskaabelin huonosti tehty.

Vanhoista höyrynsuluista on se tieto että ne ei montaa kymmentä vuotta kestäneet hapertumatta. Uusia sertifioituja höyrynsulkumuoveja on käytetty vasta about 20 vuotta.

>Miksi väliaikaisia, nehän tiivistetään - vai ?

Enpä usko että muut kuin minä on niin "hullu" että hukkaa aikaansa niitinreikien tiivistämiseen...

> Tai onko taas vertailukohtana oletus että puutalo tehdään huolimattomasti ja väärin, kivitalo sen sijaan oletetaan että se tehdään sellaisella huolellisuudella ja osaamisella jota ei työmailta löydy,

Ei ei ei EI!
Älä hullujas puhu.
Molöemmat rakenteet voi tehdä väärin mutta on päivän selvää että harkkorakenteet on niin hemletin yksinkertaisia että haitallisen ryssimisen mahdollisuus on siinä miltei olematon.

>kaikki saumat ovat 100 % tiiviit.

Myös saumaton toteutus on mahdollinen.

>Ja jos ei ole niin ainakin sisäilma on vähemmän kosteutta kuin samanlaisessa ja samanlaisella varustuksella olevassa puurakenteisessa talossa.

Sinä tuon keksit en minä.

Huoneilmaan kehittyy sama määrä kosteutta molemmissa, tietenkin.
Riippuu rakenteen höyryntiiveydestä/vesihöyrynvastuksesta kuinka paljon huoneilman vesihöyryä pääsee rakenteiden läpi.

>kivitalosi on parempi kuin puurakenteinen talo vastaavalla varustuksella ja huolellisuudella tehtynä olisi ;D

Niin on. Mielestäni hieman parempi. Enhän muuten olisi kiviseen rojektiin ryhtynyt.
Serkkupojilta ois saanut massiivisen puisen talon paljon näpsenpään. Tai tuosta kylällä olevasta tehtaasta. Tai valvojani taloelementtipajalta.

Meillä runkoharkkoja oli urakkaäijät latomassa ja koska en tuntenut ketään ammttilaisia entuudestaan oli kaikin puolin turvallisin ratkaisu tehdä talo mahdollisimman yksinkertaisella tavalla. (pystyttäjät olivat Lammi kivitalojen pystytyskoulutusporukka) Talo on samaa toimivaksi todettua sokkelirakennetta anturasta 7 metriä ylöspäin.

jälkeen. Ongelmia harvemmin on missään uusissa taloissa kosteuden kanssa, välittömästi valmistumisen jälkeen. Ja tuollahan kerrotiin siitä parhaasta kivitaloharhasta, tai oikeastaan toiseksi parhaasta. Se mitä ei näe, ei ole ongelma. Tuo toimii useissa kivitaloissa vuosia. Siis tietämättömyys mitä siellä "turvallisessa" seinärakenteessa oikeasti tapahtuu, on kivitaloissa asuville ehdoton edellytys, sen lisäksi että pitää olla lähtö oletuksena että kaikki "puumuovihomenelevytalon" rakentaneet ovat kateellisia.

kamaluus joka tuhoaa puurakenteisen talon muutamassa vuodessa.

Siis se samainen kirjoitti:

kamaluus joka tuhoaa puurakenteisen talon muutamassa vuodessa.

siinäpä ote tiilen ominaisuuksista, katso kohta hengittävä ja kostudenkesto

• Hengittävä
Valmistus- ja polttovaiheessa poltettuun tiileen syntyy mikrohuokosverkosto, jonka ansiosta täystiiliseinä on hengittävä.
Kosteudenkestävässä täystiilirakenteessa
ei tarvita hengittämättömiä höyrynsulkumuoveja.
• Lämmin ja massiivinen energiarunko
Esimerkin mukaisen tiiliseinän U-arvo on 0,25 W/m2C, lämpökapasiteetti 330 kJ/m2C ja paino 365 kg/m2. Tämä selittää sen, miksi täystiilirakenne säästää
energiaa ja tasaa lämpötilaeroja. Uusimman tutkimuksen mukaan ko. seinän todelliseksi käytännön U-arvoksi saatiin jopa 0,19 W/m2C.
• Ääneneristävä
Esimerkin mukaisen seinän ääneneristävyys
on 58 dB, joten voimakaskaan liikennemelu ei häiritse.
• Kosteustasapainon säilyttävä
Alhaisen tasapainokosteuden (n. 0,5 %) ansiosta poltettu tiili tasaa hyvin sisäilman
kosteutta.
• Luja
Poltetun tiilen lujuus on 30–45 MN/m2, joten se soveltuu erinomaisesti kantaviin rakenteisiin.
• Kestää kosteutta, ei lahoa
Poltettu tiili on kosteudenkestävä materiaali,
ja sen kosteusliikkeet ovat vähäiset.
• Lämmönvaihteluita kestävä
Poltetulla tiilellä on pieni lämpölaajenemiskerroin:
3–5 x 10–6.
• Paloturvallinen
Poltettu tiili on palamaton rakennusmateriaali.
• Hyvä laastin tarttuvuus
Hyvä laastin tartunta yhdessä lujuuden sekä kosteuden- ja lämmönvaihteluiden kestävyyden kanssa takaavat, että poltettu
tiiliseinä ei halkeile.

reikätiili kirjoitti:

siinäpä ote tiilen ominaisuuksista, katso kohta hengittävä ja kostudenkesto

• Hengittävä
Valmistus- ja polttovaiheessa poltettuun tiileen syntyy mikrohuokosverkosto, jonka ansiosta täystiiliseinä on hengittävä.
Kosteudenkestävässä täystiilirakenteessa
ei tarvita hengittämättömiä höyrynsulkumuoveja.
• Lämmin ja massiivinen energiarunko
Esimerkin mukaisen tiiliseinän U-arvo on 0,25 W/m2C, lämpökapasiteetti 330 kJ/m2C ja paino 365 kg/m2. Tämä selittää sen, miksi täystiilirakenne säästää
energiaa ja tasaa lämpötilaeroja. Uusimman tutkimuksen mukaan ko. seinän todelliseksi käytännön U-arvoksi saatiin jopa 0,19 W/m2C.
• Ääneneristävä
Esimerkin mukaisen seinän ääneneristävyys
on 58 dB, joten voimakaskaan liikennemelu ei häiritse.
• Kosteustasapainon säilyttävä
Alhaisen tasapainokosteuden (n. 0,5 %) ansiosta poltettu tiili tasaa hyvin sisäilman
kosteutta.
• Luja
Poltetun tiilen lujuus on 30–45 MN/m2, joten se soveltuu erinomaisesti kantaviin rakenteisiin.
• Kestää kosteutta, ei lahoa
Poltettu tiili on kosteudenkestävä materiaali,
ja sen kosteusliikkeet ovat vähäiset.
• Lämmönvaihteluita kestävä
Poltetulla tiilellä on pieni lämpölaajenemiskerroin:
3–5 x 10–6.
• Paloturvallinen
Poltettu tiili on palamaton rakennusmateriaali.
• Hyvä laastin tarttuvuus
Hyvä laastin tartunta yhdessä lujuuden sekä kosteuden- ja lämmönvaihteluiden kestävyyden kanssa takaavat, että poltettu
tiiliseinä ei halkeile.

Lue lisää

viittauksia ussimpiin tutkimuksiin jne. Eikä siinä mitään vikaa ole, kunhan ei höyrähdetä niin intohimoisesti johonkin markkinointiin ettei nähdä enää mitään muuta ja eikä edes tunnusteta olemassa ja tiedossa olevia konkreettisia ongelmia, todetaan vain että koska en niitä näe niitä ei voi olla. Halutaan tai ei, mutta niitä hittovie on. Kaikissa rakenteissa omanlaisensa.

Kauniita teorioita ja kirjoitti:

viittauksia ussimpiin tutkimuksiin jne. Eikä siinä mitään vikaa ole, kunhan ei höyrähdetä niin intohimoisesti johonkin markkinointiin ettei nähdä enää mitään muuta ja eikä edes tunnusteta olemassa ja tiedossa olevia konkreettisia ongelmia, todetaan vain että koska en niitä näe niitä ei voi olla. Halutaan tai ei, mutta niitä hittovie on. Kaikissa rakenteissa omanlaisensa.

Lue lisää

todellinen esimerkki harkkotalosta, jossa ulkoseinät olisi homehtuneet. Vaikka kuinka pinnistelen, ei mieleeni tule muita kuvia kuin juuri höyrynsulkumuovilevyhometalojen kuvia. Koita vaikka maailman tehokkaimmalla hakukoneelle googlella. Jos väittämäsi on totta, siis että kivitalot ovat vesisäiliöitä, niin täytyisihän maailmasta löytyä edes yksi kivitalonomistaja joka olisi sen huomannut ja nettiin kuviksi saattanut. Pahvitalo home (tai muu vastaava) hakuehdoilla kuvia löytyy niin, ettei elinikä riitä niitä läpikäymään. MOT.

Ensimmäisen lämmityskauden kirjoitti:

jälkeen. Ongelmia harvemmin on missään uusissa taloissa kosteuden kanssa, välittömästi valmistumisen jälkeen. Ja tuollahan kerrotiin siitä parhaasta kivitaloharhasta, tai oikeastaan toiseksi parhaasta. Se mitä ei näe, ei ole ongelma. Tuo toimii useissa kivitaloissa vuosia. Siis tietämättömyys mitä siellä "turvallisessa" seinärakenteessa oikeasti tapahtuu, on kivitaloissa asuville ehdoton edellytys, sen lisäksi että pitää olla lähtö oletuksena että kaikki "puumuovihomenelevytalon" rakentaneet ovat kateellisia.

Lue lisää

- raksaaja

Siis se samainen kirjoitti:

kamaluus joka tuhoaa puurakenteisen talon muutamassa vuodessa.

>Mihinkäs siis sinulla se kosteus menee ?

Valta osa huoneilman kosteudesta poistetaan ilmanvaihdon kautta.

>Siis se samainen kamaluus joka tuhoaa puurakenteisen talon muutamassa vuodessa.

Oho, tuhoutuuko puutalo muutamassa vuodessa?
Onko tosi? Vähän epäilen.

Normaalit rakennusbetonit ja kevytsorat eivät ole veden pitäviä, näin ollen se vesi pääsee haihtumaan tai siirtyy kapillaarisesti pintaan ja haihtuu.

Kivitalon pintahan on jokaisen pakkasyön jälkeen kuurassa ja se kuura sulaa päivään mennessä mikäli päivällä on plus asteita tai jos aurinko paistaa seinään.

Jos kuura sulaa seinään se näyttää yleensä kuivalta jo samana iltana. Kyseessähän ei siinäkään ole montaa grammaa vettä per seinä m2.

(näkyy muuten täsmälleen samaan tahtiin menevän tuo kuurautuminen ja sulaminen betonissa ja papanassa)

www.rakentaja.fi :ssä on palvelu josta voi tarkistaa montako grammaa vettä haihtuu betonin pinnalta paikkakunnittain milläkin ajanhetkellä, sään mukaan.

heti rakentamisen jälkeen kirjoitti:

- raksaaja

on suurin heti rakentamísen jälkeen.

Kun talo rakennetaan tyypillisellä about puolen vuoden aikataululla syksyllä tai talvella, on aika tavallista että kun sen höyrynsulun päälle laitetaan 50mm villa on sisäilman kosteus % vielä sangen korkea ja muovin sisäpinnalla alkaa valua vesi.

Lisäksi puutalojen rakenteet imevät itseensä rakennusakaisten sateiden vettä sen verran paljon että lienee aivan varma että myös puutalossa rakennekosteus on suurimmillaan ensimmäisenä vuotena.

Useinmiten lienee puutalon puurakenteissa jo uutena sinistymiä ja mustatäplähometta (vai mitälie se on) mitä meilläkin yläpohjassa, mm. kattotuoleissa näkyy. Mutta kun rakenteet kuivuu ja on huolella tehtyjä niin silloin rakenteet toimivat jatkossa.


Kaveripiirissä tehdään puutalotkin ilman höyrynsulkua, oli seinässä mineraalivilla tai eko, hieman mua hirvittää. Viimeksi eilen sain ihmetellä että uuden hengittävän puutalon omistaja kyseli ilmankostuttajaa. Mutta mitäpä minä siitä välittämään...

-raksaaja

raksaaja--sh kirjoitti:

Normaalit rakennusbetonit ja kevytsorat eivät ole veden pitäviä, näin ollen se vesi pääsee haihtumaan tai siirtyy kapillaarisesti pintaan ja haihtuu.

Kivitalon pintahan on jokaisen pakkasyön jälkeen kuurassa ja se kuura sulaa päivään mennessä mikäli päivällä on plus asteita tai jos aurinko paistaa seinään.

Jos kuura sulaa seinään se näyttää yleensä kuivalta jo samana iltana. Kyseessähän ei siinäkään ole montaa grammaa vettä per seinä m2.

(näkyy muuten täsmälleen samaan tahtiin menevän tuo kuurautuminen ja sulaminen betonissa ja papanassa)

www.rakentaja.fi :ssä on palvelu josta voi tarkistaa montako grammaa vettä haihtuu betonin pinnalta paikkakunnittain milläkin ajanhetkellä, sään mukaan.

Lue lisää

vaan hengittelee iloisesti kosteutta pois. Ei helvetti kyllähän tuo on jo järjenvastaistakin selittelyä. Ei edes uskottavaa. Kyllähän se pinta näyttää ehkäpä kuivalta, mutta siellä sisällä rakenteissa se kosteus taatusti on. Pakkasella ei myöskään hengitä yhtään kesteutta pois, vaan jäätyy syvemmälle ja syvemmälle rakenteeseen myös EPS;ssä oleva kosteus menee hileille, eikä enää ole syytä puhua kovin energiataloudellisesta ratkaisusta. Kyllähän sen kylmänkin pitäisi varautua siihen ulkoseinään, kuten lämmön sisäseinään. Eikös se jotenkin noin kuuluisi mennä. Jos sitä ihan istuu pohtimaan kylmää, kiveä, pakkasta, kiveä, kosteutta ja kiveä. Kivimateriaalin kosteuden hengittämistä pakkasessa, pakkasen vaikutusta kosteuteen, jään vaikutusta rakenteeseen.

Pakkasessakaan ei jäädy kirjoitti:

vaan hengittelee iloisesti kosteutta pois. Ei helvetti kyllähän tuo on jo järjenvastaistakin selittelyä. Ei edes uskottavaa. Kyllähän se pinta näyttää ehkäpä kuivalta, mutta siellä sisällä rakenteissa se kosteus taatusti on. Pakkasella ei myöskään hengitä yhtään kesteutta pois, vaan jäätyy syvemmälle ja syvemmälle rakenteeseen myös EPS;ssä oleva kosteus menee hileille, eikä enää ole syytä puhua kovin energiataloudellisesta ratkaisusta. Kyllähän sen kylmänkin pitäisi varautua siihen ulkoseinään, kuten lämmön sisäseinään. Eikös se jotenkin noin kuuluisi mennä. Jos sitä ihan istuu pohtimaan kylmää, kiveä, pakkasta, kiveä, kosteutta ja kiveä. Kivimateriaalin kosteuden hengittämistä pakkasessa, pakkasen vaikutusta kosteuteen, jään vaikutusta rakenteeseen.

Lue lisää

Taidat sekoittaa joitakin asioita.

Ilmassa oleva vesihöyry tiivistyy vasta kun suhteellinen kosteus saavuttaa 100%. Seinän läpi tuleva vesihöyry ei mitenkään automaattisesti jäädy, se riippuu ilman sisältämästä vesimäärästä ja lämpötilasta.

Katsopa vaikka tänäänkin ulos. Siellä on kylmä, ja ilmassa on kosteutta, mutta ei se jäädy se kosteus. Ei pinnoille eikä ilmassa.

Joskus muodostuu kuuraa, siis silloin, kun kosteaa ilmaa tulee ympäristöään kylmemmän alustan päälle, vaikkapa tien pinnalle kun taivas on kirkas ja ulossäteily on jäähdyttänyt tien.

Pakkasessakaan ei jäädy kirjoitti:

vaan hengittelee iloisesti kosteutta pois. Ei helvetti kyllähän tuo on jo järjenvastaistakin selittelyä. Ei edes uskottavaa. Kyllähän se pinta näyttää ehkäpä kuivalta, mutta siellä sisällä rakenteissa se kosteus taatusti on. Pakkasella ei myöskään hengitä yhtään kesteutta pois, vaan jäätyy syvemmälle ja syvemmälle rakenteeseen myös EPS;ssä oleva kosteus menee hileille, eikä enää ole syytä puhua kovin energiataloudellisesta ratkaisusta. Kyllähän sen kylmänkin pitäisi varautua siihen ulkoseinään, kuten lämmön sisäseinään. Eikös se jotenkin noin kuuluisi mennä. Jos sitä ihan istuu pohtimaan kylmää, kiveä, pakkasta, kiveä, kosteutta ja kiveä. Kivimateriaalin kosteuden hengittämistä pakkasessa, pakkasen vaikutusta kosteuteen, jään vaikutusta rakenteeseen.

Lue lisää

>Kaikki seinät aurinkoon oletuksella.

Sinä tuon keksit, en minä.

>Pakkasessakaan ei jäädy vaan hengittelee iloisesti kosteutta pois.

Jos jokin kappale on MÄRKÄ ja pakkasessa niin jäätyyhän se.

>Ei helvetti kyllähän tuo on jo järjenvastaistakin selittelyä. Ei edes uskottavaa.

Mikä?

>Kyllähän se pinta näyttää ehkäpä kuivalta, mutta siellä sisällä rakenteissa se kosteus taatusti on.

Mikä kosteus?
Se 50g/m2 joka talven aikana pääsee EPS:n sisään?
Vaiko pintaan kiteytynyt kuura?

>Pakkasella ei myöskään hengitä yhtään kesteutta pois,

Oletko huomannut että jopa pestyt pyykit kuivavat pakkasessa?

>vaan jäätyy syvemmälle ja syvemmälle rakenteeseen

Millä fysiikan perusteella?

>myös EPS;ssä oleva kosteus menee hileille,

Jos siellä on vedeksi tiivistynyttä höyryä niin toki se voi kiteytyä, mikäli se osa eristettä menee pakkaselle. jne...

> eikä enää ole syytä puhua kovin energiataloudellisesta ratkaisusta.

EPS on parhaiten kostautta sietävä eriste. Seinärakenteessa sen tutkittu lämmöneristävyys ei laske. Kokeissa on todettu eristävyyden jopa kasvavan jos kosteutta on 1-2% EPS:n painosta.

Ei ole sattumaa että EPS:ää käytetään myös alapohjassa.

>Kyllähän sen kylmänkin pitäisi varautua siihen ulkoseinään, kuten lämmön sisäseinään. Eikös se jotenkin noin kuuluisi mennä.

Kyllä, olet oppinut jotain.
Eli mikäli aurinko ei koskaan paistaisi, massa ainoastaan KESKIARVOISTAISI ulkoilman lämpötiloja. Eli talven lämpöhuiput ja pakkashuiput katoavat.
Lämpöhukka ei kasva lineaarisesti ja siksi energiatalouden kannalta on eduksi ettei pakkashuippuja lämmöneristeen kannalta ole.

Auringon lämpösäteily on vain yksi lisä joka auringonpuoleisilla seinillä (esim. meillä kevätaurinko paistaa itä, etelä ja länsiseinään, lisäksi eteläseinää on 2x enemmän kuin pohjoisseinää).

>Jos sitä ihan istuu pohtimaan kylmää, kiveä, pakkasta, kiveä, kosteutta ja kiveä.
>Kivimateriaalin kosteuden hengittämistä pakkasessa, pakkasen vaikutusta kosteuteen, jään vaikutusta rakenteeseen.

Hyvä. Jatka. Kyllä se siitä avautuu.

raksaaja--sh kirjoitti:

>Kaikki seinät aurinkoon oletuksella.

Sinä tuon keksit, en minä.

>Pakkasessakaan ei jäädy vaan hengittelee iloisesti kosteutta pois.

Jos jokin kappale on MÄRKÄ ja pakkasessa niin jäätyyhän se.

>Ei helvetti kyllähän tuo on jo järjenvastaistakin selittelyä. Ei edes uskottavaa.

Mikä?

>Kyllähän se pinta näyttää ehkäpä kuivalta, mutta siellä sisällä rakenteissa se kosteus taatusti on.

Mikä kosteus?
Se 50g/m2 joka talven aikana pääsee EPS:n sisään?
Vaiko pintaan kiteytynyt kuura?

>Pakkasella ei myöskään hengitä yhtään kesteutta pois,

Oletko huomannut että jopa pestyt pyykit kuivavat pakkasessa?

>vaan jäätyy syvemmälle ja syvemmälle rakenteeseen

Millä fysiikan perusteella?

>myös EPS;ssä oleva kosteus menee hileille,

Jos siellä on vedeksi tiivistynyttä höyryä niin toki se voi kiteytyä, mikäli se osa eristettä menee pakkaselle. jne...

> eikä enää ole syytä puhua kovin energiataloudellisesta ratkaisusta.

EPS on parhaiten kostautta sietävä eriste. Seinärakenteessa sen tutkittu lämmöneristävyys ei laske. Kokeissa on todettu eristävyyden jopa kasvavan jos kosteutta on 1-2% EPS:n painosta.

Ei ole sattumaa että EPS:ää käytetään myös alapohjassa.

>Kyllähän sen kylmänkin pitäisi varautua siihen ulkoseinään, kuten lämmön sisäseinään. Eikös se jotenkin noin kuuluisi mennä.

Kyllä, olet oppinut jotain.
Eli mikäli aurinko ei koskaan paistaisi, massa ainoastaan KESKIARVOISTAISI ulkoilman lämpötiloja. Eli talven lämpöhuiput ja pakkashuiput katoavat.
Lämpöhukka ei kasva lineaarisesti ja siksi energiatalouden kannalta on eduksi ettei pakkashuippuja lämmöneristeen kannalta ole.

Auringon lämpösäteily on vain yksi lisä joka auringonpuoleisilla seinillä (esim. meillä kevätaurinko paistaa itä, etelä ja länsiseinään, lisäksi eteläseinää on 2x enemmän kuin pohjoisseinää).

>Jos sitä ihan istuu pohtimaan kylmää, kiveä, pakkasta, kiveä, kosteutta ja kiveä.
>Kivimateriaalin kosteuden hengittämistä pakkasessa, pakkasen vaikutusta kosteuteen, jään vaikutusta rakenteeseen.

Hyvä. Jatka. Kyllä se siitä avautuu.

Lue lisää

"Auringon lämpösäteily on vain yksi lisä joka auringonpuoleisilla seinillä (esim. meillä kevätaurinko paistaa itä, etelä ja länsiseinään, lisäksi eteläseinää on 2x enemmän kuin pohjoisseinää) "

Piti jatkaa...

Auringon lämpösäteily on vain yksi lisä joka auringonpuoleisilla seinillä auttaa sen ulkokuoren lämpökeskiarvon nousemista yli ulkoilman keskilämpötilan.