VS!
Rautatien muutostyöt tuovat mahdollisuuden rakentaa myös raide seutuliikennettä varten. Mikä mahdollistaa esim. nokian työntekijöille helpomman liikkuvuuden.
Taajama junaan siis saa hypätä pientenkin kaupunkien asemilta, jotka tällä hetkellä on suljettu. Tosin lipunmyyntiä ei varmaan näille asemille enää tule, muutakuin automaattien muodossa.
Mielipiteitä! Omastamielestäni, todellakin loistava idea.
Taajamajuna varsinaissuomeen
7
974
Vastaukset
- lakkautettiin
kannattamattomana. :(
- Nimetön
Yksi merkittävä ongelma on se, ettei asiaa ole huomoitu kaavoituksessa. Asunnot on pyritty kaavoittamaan riittävän kauas radasta ja asemista melu ja tärinä ongelmien välttämiseksi. Nyt siis asemien välittömässä läheisyydessä ei asu riittävästi ihmisiä, jotta niille kannattaisi järjestää junayhteyttä.
Mahdollisuutena on tietenkin syöttöliikenteen ja liityntäpysäköinnin järjestäminen, mutta sellainen yhteys jää vääjäämättä liian hitaaksi. Näitä on yritetty pääkaupunkiseudun ympäristökunnissa, mutta melko heikolla menestyksellä. Oikorata antaa taas uusia kokemuksia, kun syöttöliikennettä järjestetään ainakin Mäntsälän asemalle. Yksi ongelma tässä on myös se, että syöttöliikenne täytyy olla yhteyskunnan järjestäämää ostoliikennettä, jolla on linjaliikenteen haittaamiskieltorajoitukset ym vastukset edessään. Linjaluville bussiyhtiöt syöttöjä kovin helposti ota, koska se tarkoittaa heidän asiakkaiden viemistä kilapilevan kulkumuodon käyttäjiksi.
Idea on silti hyvä ja se pitäisi ottaa huomioon nykyisessä kaavoituksessa. Asemien läheisyydessä olevia alueita pitäisi kaavoittaa tiheämmiksi, jotta saadaan riittävä väestöpohja kävelyetäisyydelle asemista. Pitkällä tähtäimellä asemien läheisyydessä pitäisi olla vielä palvelukeskittymä, jotta bussiliikennekin suuntautuisi näihin keskittymiin ja toimisi syöttöliikenteenä. Vaikka vaihtajien määrä tuskin olisi kovin suuri, niin joitakin lisäasiakkaita silläkin tavalla saisi.- turkulaine1
Se että muuttaa Saloon tai ajaa sen pienen matkan autolla juna-asemalle.
Ei se haittaa, vaikka asutus ei viellä radan lähellä olekkaan. Kaarinassa ainakin on asutusta radanlähelläkin.
Taajamajunasta tulisi, työmatka painotteinen linja. Nykyään ne ketkä ei suostu muuttamaa saloon, ajaa joka päivä sinne tai lähtevät Turusta junalla. - käy
turkulaine1 kirjoitti:
Se että muuttaa Saloon tai ajaa sen pienen matkan autolla juna-asemalle.
Ei se haittaa, vaikka asutus ei viellä radan lähellä olekkaan. Kaarinassa ainakin on asutusta radanlähelläkin.
Taajamajunasta tulisi, työmatka painotteinen linja. Nykyään ne ketkä ei suostu muuttamaa saloon, ajaa joka päivä sinne tai lähtevät Turusta junalla.Moniko Turkulainen käy päivittäin Salossa töissä? Vertailuaineistona voisi pitää Mäntsälästä pääkaupunkiseudulla töissä käyviä. Niitä on noin 2200 ja taajamajunaliikenne oikoradalla ei tulisi olemaan mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. Lisäksi tulee huomata, että kyseinen junayhteys saa matkustajia mm. Lahdesta, josta pääkaupunkiseudulla käy töissä noin 1800 henkeä sekä Järvenpäästä (8400 pendelöijää) ja Keravalta (8600 pendelöijää). Kahta viimeistä tosin palvelee myös pääradan lähijunavuorot ja Lahtea IC- ja pendolinovuorot, jotka eivät pysähtele Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä.
Turku-Salo välin liikenteessä on osittain sama tilanne. Turusta töissä käyvät käyttävät mieluiten nopeaa yhteyttä ja vasta toissijaisesti hitaampia pienemmilläkin asemilla pysähtyviä taajamajunayhteyksiä. Turkulaisten varaan junayhteyttä siis ei voi rakentaa, vaan sen asiakkaiden täytyisi löytyä radan varrelta: Kaarinasta, Piikkiöstä jne. Lisäksi tulee huomoida, että pääkapunkiseudulla sinne suuntautuvia satunnaisia satunnaisia matkoja on niin paljon, että niidenkin varaan on mahdollista rakentaa tarjontaa. Sen sijaan Saloon suuntautuva satunnainen matkustus on olematonta. Turkuun matkoja varmaankin tehdään merkittävästi, joskin vähemmän kuin Saloon.
Ehdotit työmatkapainotteista linjaa. Se on siinä mielessä itsestään selvyys, että suurin osa tehtävistä matkoista on työmatkoja. Kuitenkaan pelkästään niiden varaan ei ole järkevää hankkia kalustoa, vaan sille täytyy olla enemmän käyttöä. Myös keskipäivän ja illan vuoroille täytyisi löytyä matkustajia. Näidenkin vuorojen tulisi kattaa muuttuvien kulujen lisäksi osa kiinsteistä kuluista, joskin huomattavasi pienempi osa kuin työmatkavuorojen.
Oliskohan netistä jostain saatavilla Varsinais-Suomen pendelöintitilastoja? Niiden perusteella pääsee helposti hehtaarille kuinka monta matkustajaa siellä junassa oikeasti voisi olla. - käy
käy kirjoitti:
Moniko Turkulainen käy päivittäin Salossa töissä? Vertailuaineistona voisi pitää Mäntsälästä pääkaupunkiseudulla töissä käyviä. Niitä on noin 2200 ja taajamajunaliikenne oikoradalla ei tulisi olemaan mahdollista ilman yhteiskunnan tukea. Lisäksi tulee huomata, että kyseinen junayhteys saa matkustajia mm. Lahdesta, josta pääkaupunkiseudulla käy töissä noin 1800 henkeä sekä Järvenpäästä (8400 pendelöijää) ja Keravalta (8600 pendelöijää). Kahta viimeistä tosin palvelee myös pääradan lähijunavuorot ja Lahtea IC- ja pendolinovuorot, jotka eivät pysähtele Lahden ja pääkaupunkiseudun välillä.
Turku-Salo välin liikenteessä on osittain sama tilanne. Turusta töissä käyvät käyttävät mieluiten nopeaa yhteyttä ja vasta toissijaisesti hitaampia pienemmilläkin asemilla pysähtyviä taajamajunayhteyksiä. Turkulaisten varaan junayhteyttä siis ei voi rakentaa, vaan sen asiakkaiden täytyisi löytyä radan varrelta: Kaarinasta, Piikkiöstä jne. Lisäksi tulee huomoida, että pääkapunkiseudulla sinne suuntautuvia satunnaisia satunnaisia matkoja on niin paljon, että niidenkin varaan on mahdollista rakentaa tarjontaa. Sen sijaan Saloon suuntautuva satunnainen matkustus on olematonta. Turkuun matkoja varmaankin tehdään merkittävästi, joskin vähemmän kuin Saloon.
Ehdotit työmatkapainotteista linjaa. Se on siinä mielessä itsestään selvyys, että suurin osa tehtävistä matkoista on työmatkoja. Kuitenkaan pelkästään niiden varaan ei ole järkevää hankkia kalustoa, vaan sille täytyy olla enemmän käyttöä. Myös keskipäivän ja illan vuoroille täytyisi löytyä matkustajia. Näidenkin vuorojen tulisi kattaa muuttuvien kulujen lisäksi osa kiinsteistä kuluista, joskin huomattavasi pienempi osa kuin työmatkavuorojen.
Oliskohan netistä jostain saatavilla Varsinais-Suomen pendelöintitilastoja? Niiden perusteella pääsee helposti hehtaarille kuinka monta matkustajaa siellä junassa oikeasti voisi olla.Helpostihan nuo oli saatavilla - ainakin summittaisena. Näyttää olevan, ettei rata olisikaan missään mielessä Nokia- tai Salokeskeinen, vaan edelleenkiin Turku painottuu.
Nämän luvut edellyttävät kohtuullista liityntäliikennettä hyvää vuoroväliä. Turkuun päin menijöitä voisi olla:
Salosta 40
Halikosta 20
Paimiosta 90
Piikkiöstä 120
Kaarinasta 520
Yhteensä 790
Saloon päin löytämäni tiedot on hiukan epämääräisempiä, mutta Turun seudulta kaikkiaan voisi löytyä 250 matkustajaa ja mahdollisesti Halikosta jokunen lisää.
Yhteensä siis päivittäin työmatkoja tehtäisi reilut 2000 päivässä ja junia olisi sidottuna ainakin 4 kpl. Huomoida kuitenkin tulee, että molempiin suuntiin osa matkalaisista käyttäisi IC- tai pendolinovuoroja. Toisaalta hyvillä liitynnöillä voisi mukaan saada myös kauempaa tulevia matkalaisia kuten 20 sauvolaista jne. Lisäksi laskelmassa eivät ole mukana Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa työssä käyvät.
Silti matkustajamäärät ovat hiukan turhan pienet. Kasvatettua niitä saa, jos kunnat haluavat lähteä tukemaan joukkoliinnematkustamista alentamalla lipun hintaa. Lisäkustannuksia se ei tiettyyn rajaan asti kunnille tuo, koska ne saavat kulut takaisin työmatkavähennysten pienenemisen kautta verotuloina. - turkulaine1
käy kirjoitti:
Helpostihan nuo oli saatavilla - ainakin summittaisena. Näyttää olevan, ettei rata olisikaan missään mielessä Nokia- tai Salokeskeinen, vaan edelleenkiin Turku painottuu.
Nämän luvut edellyttävät kohtuullista liityntäliikennettä hyvää vuoroväliä. Turkuun päin menijöitä voisi olla:
Salosta 40
Halikosta 20
Paimiosta 90
Piikkiöstä 120
Kaarinasta 520
Yhteensä 790
Saloon päin löytämäni tiedot on hiukan epämääräisempiä, mutta Turun seudulta kaikkiaan voisi löytyä 250 matkustajaa ja mahdollisesti Halikosta jokunen lisää.
Yhteensä siis päivittäin työmatkoja tehtäisi reilut 2000 päivässä ja junia olisi sidottuna ainakin 4 kpl. Huomoida kuitenkin tulee, että molempiin suuntiin osa matkalaisista käyttäisi IC- tai pendolinovuoroja. Toisaalta hyvillä liitynnöillä voisi mukaan saada myös kauempaa tulevia matkalaisia kuten 20 sauvolaista jne. Lisäksi laskelmassa eivät ole mukana Kaarinassa, Piikkiössä ja Paimiossa työssä käyvät.
Silti matkustajamäärät ovat hiukan turhan pienet. Kasvatettua niitä saa, jos kunnat haluavat lähteä tukemaan joukkoliinnematkustamista alentamalla lipun hintaa. Lisäkustannuksia se ei tiettyyn rajaan asti kunnille tuo, koska ne saavat kulut takaisin työmatkavähennysten pienenemisen kautta verotuloina.Vapaa-ajan matkustus turkuunpäin kasvaisi. Kaarina on liianlähellä Turkua hyötyäkseen, mutta sitä kauempana voisi olla kiinnostusta ottaa juna, kun lähtee keskustaan ostoksille.
Ja vaikka vaihtoehtona olisi bussi, on junalla aina hienompi matkustaa, miinuksena tietysti se että junat kulkevat harvemmin kuin bussit ja matka vaatii enemmän suunnitelmmallisuutta, mutta eipäne bussitkaan kovin usein maaseudulla kulje.
- R. Äikkönen
Ei Turust Saloon oo riittäväst liikennettä ja ei varmaan myöskään Salosta Turkuun.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 467475
- 334123
- 573645
- 503150
- 172826
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons532399- 532327
- 382281
- 432278
- 162256