Ei kryssipaattia mikään voita

on just niitä joilla seilaus on sitä mitä sen pitää ollakin, eikä kelit haittaa. Ja vanha kunnon pitkäkölinen ei edes pikku karilleajosta ole moksiskaan.

Just niin kirjoitti:

on just niitä joilla seilaus on sitä mitä sen pitää ollakin, eikä kelit haittaa. Ja vanha kunnon pitkäkölinen ei edes pikku karilleajosta ole moksiskaan.

Juuri noin. Vielä kun lisää tuohon toppitakilan ja vanhat kunnot vinssit, niin aletaan olla purjehdusnautintojen juurella. Kaikissa julkaisuissa aina valitetaan, kuinka hankala suuri etukolmio on, kun joutuu käyttämään voimaa skuuttaamiseen.

Mikä onkaan sen makeampaa, kun saa veivata vinssiä oikein kunnolla ja kryssiä nakavassa tuulessa hyvin nousevalla veneellä. Koskaan ei maistu ankkuriolut ja illallinen niin hyvältä, kuin tuollaisen kunnollisen kryssipäivän jälkeen.

Oma paatti on tukeva 29-jalkainen. Leveyttä 2,50 ja painoa päälle kolme tonnia ja pomminkestävä. Puolipitkä köli ja maljamainen runko. Siinä on paatti lähellä täydellisyyttä.

Sailman49 kirjoitti:

Juuri noin. Vielä kun lisää tuohon toppitakilan ja vanhat kunnot vinssit, niin aletaan olla purjehdusnautintojen juurella. Kaikissa julkaisuissa aina valitetaan, kuinka hankala suuri etukolmio on, kun joutuu käyttämään voimaa skuuttaamiseen.

Mikä onkaan sen makeampaa, kun saa veivata vinssiä oikein kunnolla ja kryssiä nakavassa tuulessa hyvin nousevalla veneellä. Koskaan ei maistu ankkuriolut ja illallinen niin hyvältä, kuin tuollaisen kunnollisen kryssipäivän jälkeen.

Oma paatti on tukeva 29-jalkainen. Leveyttä 2,50 ja painoa päälle kolme tonnia ja pomminkestävä. Puolipitkä köli ja maljamainen runko. Siinä on paatti lähellä täydellisyyttä.

Lue lisää

KC29?

Viki kirjoitti:

KC29?

Tord Sunden forever!

Just niin kirjoitti:

on just niitä joilla seilaus on sitä mitä sen pitää ollakin, eikä kelit haittaa. Ja vanha kunnon pitkäkölinen ei edes pikku karilleajosta ole moksiskaan.

Pitkäköliset on kyllä surkeita kryssillä!

Kryssaaminen on lyhyt ja miellyttävä tapahtuma. Puolentunnin kuluttua on parasta panna kone käymään ja ajaa satamaan.

Osaat oikein ulkomaata. Kirjoittele vielä muutakin vähän pitempään ja espanjaksi ja venejäksi. Pasalsta.

Lenght of Water Line toi kryssivauhdin. On se kiva että tällä vuosituhannella paatit menevät krysillä plaanissa.

Tosin tarinasi on jo pitkään tuttu Vene-lehden pursitestien lukijoille jotka ihmettelevät kuinka julle onkaan H-venettä niin paljon nopeampi kryssissä suorituskykydiagrammin perusteella :-)

Kapeat veneet ovat nopeita ja mukavia kovalla kryssillä. Mene kokeilemaan esim. Elvström 717:llä (Hyvä RM kun laidalla 5 kaveria)vastatuuleen, menee kovaa mutta epämukavasti. Ja kokemusta riittää

Viki kirjoitti:

Lenght of Water Line toi kryssivauhdin. On se kiva että tällä vuosituhannella paatit menevät krysillä plaanissa.

Tosin tarinasi on jo pitkään tuttu Vene-lehden pursitestien lukijoille jotka ihmettelevät kuinka julle onkaan H-venettä niin paljon nopeampi kryssissä suorituskykydiagrammin perusteella :-)

Lue lisää

Toki vesilinja (ja runkomuoto) on varsin tärkeä parametri veneen vastuksessa.

Oikaiseva momentti taas on hyvin tärkeä parametri veneen työntövoimalle, kun tuulta on sen verran, että kallistusta joutuu kontrolloimaan.

Vauhti tulee voimien tasapainosta. Vaikka nykyisetkään veneet eivät plaanaa kryssillä, eikä edes ylitä "runkonopeuttaan", ne kuitenkin menevät kovempaa kryssillä kuin samalla vesilinjalla varustetut edeltäjänsä.

Lisävauhdista suurin kiitos kuuluu runkomuodolle, joka mahdollistaa suuren oikaisevan momentin pienellä painolla (= pienellä vastuksella).

Vene-lehden testeissä suuri vika on siinä, että kovan tuulen kryssivauhti oletetaan riippuvaksi "jäykkyydestä", joka on oikaisevan momentin suhden kallistavaan momenttiin (täysillä purjeilla tietyssä standardiolosuhteessa).

Tästä seuraa huvittava lopputulos, että täysin purjeeton vene (kallistava momentti nolla) on äärettömän nopea.

Oikeampi tapa olisi ottaa pelkkä oikaiseva momentti tai jokin funktio oikaisevasta momentista ja vesilinjasta. Valinta riippuu siitä mitä halutaan kuvata: absoluuttista nopeusjärjestystä vai nopeutta suhteutettuna veneen kokoon.

Vai väitätkö että lossisi 5metrin mastolla luovii hyvin.!!!!!!!!!!!!!
Tervemenoa takasin 1000luvulle, idiootti.
Tasapohja ei tuo nopeutta kuin surffeissa, myötätuulella.

Molemmat tärkeitö kirjoitti:

Toki vesilinja (ja runkomuoto) on varsin tärkeä parametri veneen vastuksessa.

Oikaiseva momentti taas on hyvin tärkeä parametri veneen työntövoimalle, kun tuulta on sen verran, että kallistusta joutuu kontrolloimaan.

Vauhti tulee voimien tasapainosta. Vaikka nykyisetkään veneet eivät plaanaa kryssillä, eikä edes ylitä "runkonopeuttaan", ne kuitenkin menevät kovempaa kryssillä kuin samalla vesilinjalla varustetut edeltäjänsä.

Lisävauhdista suurin kiitos kuuluu runkomuodolle, joka mahdollistaa suuren oikaisevan momentin pienellä painolla (= pienellä vastuksella).

Vene-lehden testeissä suuri vika on siinä, että kovan tuulen kryssivauhti oletetaan riippuvaksi "jäykkyydestä", joka on oikaisevan momentin suhden kallistavaan momenttiin (täysillä purjeilla tietyssä standardiolosuhteessa).

Tästä seuraa huvittava lopputulos, että täysin purjeeton vene (kallistava momentti nolla) on äärettömän nopea.

Oikeampi tapa olisi ottaa pelkkä oikaiseva momentti tai jokin funktio oikaisevasta momentista ja vesilinjasta. Valinta riippuu siitä mitä halutaan kuvata: absoluuttista nopeusjärjestystä vai nopeutta suhteutettuna veneen kokoon.

Lue lisää

= Suuri vastus kun kylki uppoaa

= suuri oikaiseva momentti kirjoitti:

= Suuri vastus kun kylki uppoaa

eli tuulen nopeuden suhteen: Kuinka paljon leveän veneen märkäpinta kasvaa kevyen tuulen kryssillä? Entä sitten, kun kallistava voima on suurempi? Kyljen aiheuttaman "uppouman" kasvu vähenee kallistuskulman kasvaessa, kun riki alkaa päästää voimaa maston ja purjeiden ollessa riittävän kallistuneena. Voisiko tästä päätellä, että jos uudempi leveämpi paatti aikoo olla nopeampi kryssillä, täytyy sen olla loppujäykkä, eikä tasapohjainen plaanari märkäpinnan vuoksi. Tämähän sopisi Södergrenin laudalta tulleisiin...

suhtautuu kirjoitti:

eli tuulen nopeuden suhteen: Kuinka paljon leveän veneen märkäpinta kasvaa kevyen tuulen kryssillä? Entä sitten, kun kallistava voima on suurempi? Kyljen aiheuttaman "uppouman" kasvu vähenee kallistuskulman kasvaessa, kun riki alkaa päästää voimaa maston ja purjeiden ollessa riittävän kallistuneena. Voisiko tästä päätellä, että jos uudempi leveämpi paatti aikoo olla nopeampi kryssillä, täytyy sen olla loppujäykkä, eikä tasapohjainen plaanari märkäpinnan vuoksi. Tämähän sopisi Södergrenin laudalta tulleisiin...

Lue lisää

Kapea vesilinja johtaa pieneen märkäpinta-alaan (vrt. kanootit ja Södergrenin veneet). Jos veneellä on leveä vesilinja, sen märkäpinta-ala ei kasva kallistuessa, ainakaan enempää kuin kapeavesilinjaisella. Ajatelkaapa vaikkapa Optaria, joka aina kallistetaan avotuulilla märkäpinta-alan pienentämiseksi.

Suurin osa Södergrenin veneistä on erinomaisen nopeita keveyllä tuulella (pieni märkäpinta) ja avotuulilla. Kova kryssi on sitten usein se heikoin lenkki, vaikka mm. Siesta on hyvä silloinkin.

Leveitä veneitä pitää ajaa eri tavalla. Yleensä kallistumaa ei päästetä yli 15-25 asteen veneestä riippuen.

Haluasin nähdä sen kapean veneen, joka on kryssillä nopeampi kuin nykyiset veneet. Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa Dehler 33/34, X332 tai FG33 ja pidetään vesilinja samana (9-10 m). Veneen pitää olla jokseenkin vertailukelpoinen eli ei mikään high-tech raaseri IAAC-tyyliin.

Joakim kirjoitti:

Kapea vesilinja johtaa pieneen märkäpinta-alaan (vrt. kanootit ja Södergrenin veneet). Jos veneellä on leveä vesilinja, sen märkäpinta-ala ei kasva kallistuessa, ainakaan enempää kuin kapeavesilinjaisella. Ajatelkaapa vaikkapa Optaria, joka aina kallistetaan avotuulilla märkäpinta-alan pienentämiseksi.

Suurin osa Södergrenin veneistä on erinomaisen nopeita keveyllä tuulella (pieni märkäpinta) ja avotuulilla. Kova kryssi on sitten usein se heikoin lenkki, vaikka mm. Siesta on hyvä silloinkin.

Leveitä veneitä pitää ajaa eri tavalla. Yleensä kallistumaa ei päästetä yli 15-25 asteen veneestä riippuen.

Haluasin nähdä sen kapean veneen, joka on kryssillä nopeampi kuin nykyiset veneet. Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa Dehler 33/34, X332 tai FG33 ja pidetään vesilinja samana (9-10 m). Veneen pitää olla jokseenkin vertailukelpoinen eli ei mikään high-tech raaseri IAAC-tyyliin.

Lue lisää

Tuo kapeiden kryssinopeuskäsitys taitaa olla osaksi hinta/nopeus- suhteesta lähtöjään (se ikä). Mitenkähän olisi tuo Wasa 55? LWL poikkeaa 70 senttiä, mutta hinta toiseen suuntaan selvästi.

http://www.blocket.se/vi/7610631.htm?ca=11_s

ilmoituksessa oleva linkki Wasa Yachtsin sivuille on viallinen (www puuttuu)

Joakim kirjoitti:

Kapea vesilinja johtaa pieneen märkäpinta-alaan (vrt. kanootit ja Södergrenin veneet). Jos veneellä on leveä vesilinja, sen märkäpinta-ala ei kasva kallistuessa, ainakaan enempää kuin kapeavesilinjaisella. Ajatelkaapa vaikkapa Optaria, joka aina kallistetaan avotuulilla märkäpinta-alan pienentämiseksi.

Suurin osa Södergrenin veneistä on erinomaisen nopeita keveyllä tuulella (pieni märkäpinta) ja avotuulilla. Kova kryssi on sitten usein se heikoin lenkki, vaikka mm. Siesta on hyvä silloinkin.

Leveitä veneitä pitää ajaa eri tavalla. Yleensä kallistumaa ei päästetä yli 15-25 asteen veneestä riippuen.

Haluasin nähdä sen kapean veneen, joka on kryssillä nopeampi kuin nykyiset veneet. Otetaan vertailukohdaksi vaikkapa Dehler 33/34, X332 tai FG33 ja pidetään vesilinja samana (9-10 m). Veneen pitää olla jokseenkin vertailukelpoinen eli ei mikään high-tech raaseri IAAC-tyyliin.

Lue lisää

Tasapohjaiset veneet eivät nuose yhtä hyvin tuuleen. Ne myös sortaa helpommin.
Näissä on myös kallistettaesa suuri märkäpinta, kuin leveä sivu kulkee syvällä vedessä. Ellei kulje niin keskilinjan eli keulan pitäisi olla ilmassa=lyhyempi vesilinja. Eikä nämä nyt mitään raaseri-jollia ole.

Väitätkö että leveämmät veneet kovassa kryssissä ei kallistuisi kuin esim.15 astetta kovassa kryssissä? Eihän kapeallakaan veneellä yleensä kannata kallistella yli 30 astetta, tuulen karkaamisen vuoksi.

Siinä eivät oikaisevat momentit paljoa auta vaan purjepinta kallistaa niin paljon kunnes tuuli karkaa.

Jos vertailet vesilinjan mukaista kaunista, kapeata, paattiia, se on todennäköisesti pari jalkaa pidempi..
Varmaan löytyy nopeampia kryssiveneitä 9-10 LWL:llä.

tosiaankin kirjoitti:

Tuo kapeiden kryssinopeuskäsitys taitaa olla osaksi hinta/nopeus- suhteesta lähtöjään (se ikä). Mitenkähän olisi tuo Wasa 55? LWL poikkeaa 70 senttiä, mutta hinta toiseen suuntaan selvästi.

http://www.blocket.se/vi/7610631.htm?ca=11_s

ilmoituksessa oleva linkki Wasa Yachtsin sivuille on viallinen (www puuttuu)

Lue lisää

Tuon vesilinja on 10,7 m, joka on samaa luokkaa kuin nykyisten 40 jalkaisten (mm. First 40.7 tai IMX 40), jotka ovatkin sitten jo PALJON edellisiä 33-jalkaisia nopeampia kryssillä.

Nousukulmat? kirjoitti:

Tasapohjaiset veneet eivät nuose yhtä hyvin tuuleen. Ne myös sortaa helpommin.
Näissä on myös kallistettaesa suuri märkäpinta, kuin leveä sivu kulkee syvällä vedessä. Ellei kulje niin keskilinjan eli keulan pitäisi olla ilmassa=lyhyempi vesilinja. Eikä nämä nyt mitään raaseri-jollia ole.

Väitätkö että leveämmät veneet kovassa kryssissä ei kallistuisi kuin esim.15 astetta kovassa kryssissä? Eihän kapeallakaan veneellä yleensä kannata kallistella yli 30 astetta, tuulen karkaamisen vuoksi.

Siinä eivät oikaisevat momentit paljoa auta vaan purjepinta kallistaa niin paljon kunnes tuuli karkaa.

Jos vertailet vesilinjan mukaista kaunista, kapeata, paattiia, se on todennäköisesti pari jalkaa pidempi..
Varmaan löytyy nopeampia kryssiveneitä 9-10 LWL:llä.

Lue lisää

Hyvin nousevat tuuleen, jos on kunnollinen köli ja peräsin, jotka ottavat sivuttaisvoimat vastaan.

Kallistus pidetään sopivana säätämällä purjeita ja/tai reivaamalla.

Annappa esimerkki niistä nopeammista veneistä!

Joakim kirjoitti:

Hyvin nousevat tuuleen, jos on kunnollinen köli ja peräsin, jotka ottavat sivuttaisvoimat vastaan.

Kallistus pidetään sopivana säätämällä purjeita ja/tai reivaamalla.

Annappa esimerkki niistä nopeammista veneistä!

Lue lisää

Joo, peräsin ja köli riittää pitoon. Tuo aiemmin käytetty v-pohja uppoumineen vaikuttaa lähinnä mukavuuteen, enemmän perhepurjehtijan aallon leikkausetuisuuksia. Katselin muuten tuota aiempaa keskustelua. Ihmeitä se 70 senttiä vesilinjaa tekee...

tosiaankin kirjoitti:

Joo, peräsin ja köli riittää pitoon. Tuo aiemmin käytetty v-pohja uppoumineen vaikuttaa lähinnä mukavuuteen, enemmän perhepurjehtijan aallon leikkausetuisuuksia. Katselin muuten tuota aiempaa keskustelua. Ihmeitä se 70 senttiä vesilinjaa tekee...

Lue lisää

Kun katselee asioita hieman ulko-purjehduksellisista vinkkeleistä, tulee mieleen, että veneen rungon leveys maksaa tosissaan(oikaiseva momentti), perän leveys vielä erikseen (takakajuutta). Waterlinea saa käytettynä paljon halvemmalla. Tässä ketjussa esimerkkiveneenä oleva Wasa 55 ei taida olla montaa 30-jalkaista paljonkaan suurempi sisätiloilta. Yksinpurjehtijalle voisi olla mielenkiintoinen valinta. Tuli mieleen vielä liittyen Joakimin kommenttiin tässä samassa ketjussa, ettei tuo vesilnjan pituusero Tuossa Wasassa noihin uusiin 33:iin taida olla prosenteissa likikään samaa luokkaa kuin leveysero samassa vertailuparissa.

Joakim kirjoitti:

Hyvin nousevat tuuleen, jos on kunnollinen köli ja peräsin, jotka ottavat sivuttaisvoimat vastaan.

Kallistus pidetään sopivana säätämällä purjeita ja/tai reivaamalla.

Annappa esimerkki niistä nopeammista veneistä!

Lue lisää

ei ole mitaan merkitysta...
VMG=kryssi vauhti.

Joakim kirjoitti:

Hyvin nousevat tuuleen, jos on kunnollinen köli ja peräsin, jotka ottavat sivuttaisvoimat vastaan.

Kallistus pidetään sopivana säätämällä purjeita ja/tai reivaamalla.

Annappa esimerkki niistä nopeammista veneistä!

Lue lisää

Esimerkiksi Peter Norlinin piirtämät Omega 42 10m LWL ja Avance 36 9m LWL.
Ovat kovalla kryssillä nopeammat kuin edellämainitut. Esim A36 pärjää kovassa kryssissä X-99 (joka on huomattavasti nopeampi kuin ed.main.).
Omega olisi vielä nopeampi jos siinä olisi vähän syvempi ja tehokkaampi köli.

Pelkästään nopeus tai nousukulma ei tee venettä nopeaksi kryssiäksi, se on niiden yhteisvaikutus.

hitaampi kirjoitti:

Vai väitätkö että lossisi 5metrin mastolla luovii hyvin.!!!!!!!!!!!!!
Tervemenoa takasin 1000luvulle, idiootti.
Tasapohja ei tuo nopeutta kuin surffeissa, myötätuulella.

Lue lisää

...Onneksi kaltaisesi todellinen osaaja jaksaa ohjata ja opastaa.
Kiitos!

= suuri oikaiseva momentti kirjoitti:

= Suuri vastus kun kylki uppoaa

Tarkoitatko etta veneen disp. muuttuu kallistuessa???

Modernissa (leveassa)rungossa vastus pienenee ja vesilinja pitenee veneen kallistuessa.

Minustakin kryssi on nautinnollista ja yleensä mukavaa. Hienoa katsella sekä kapeitten että leveämpien monojen kryssiä eikä, niikuin usein näkyy, moottorilla ajoa kun itse monirunkoveneellä tiukassa vastaisessa vauhtia on 13-14 solmua.
Tottahan se on, että nousukulmassa saattaa hävitä jonkun asteen, muttei se paljon haittaa kun VMG on monoihin verrattuna ylivoimaista !
Aina nostan hattua kryssiville monoille, leveyteen tai kölin muotoon katsomatta.

mutta on kirjoitti:

Esimerkiksi Peter Norlinin piirtämät Omega 42 10m LWL ja Avance 36 9m LWL.
Ovat kovalla kryssillä nopeammat kuin edellämainitut. Esim A36 pärjää kovassa kryssissä X-99 (joka on huomattavasti nopeampi kuin ed.main.).
Omega olisi vielä nopeampi jos siinä olisi vähän syvempi ja tehokkaampi köli.

Pelkästään nopeus tai nousukulma ei tee venettä nopeaksi kryssiäksi, se on niiden yhteisvaikutus.

Lue lisää

X-99 ei ole juurikaan edellämainittuja nopeampi. Olen aivan varma, että X-99 on nopeampi kuin A36 kovalla kryssillä. Tosin X-99 vaatii osaavan miehistön JA läskiä laidalle. Perhemiehistöllä X-99 on selkeästi aiemmin mainittuja veneitä hintaampi kovalla kryssillä.

Omega 42:n nopeutta en tarkemmin tunne. LYS näkyy olevan 1,25 eli samaa luokkaa kuin nykyisillä 33-34-jalkaisilla. Varmaankin Omega on parhaimmillaan kovalla kryssillä, joten saattaa olla hiukan nopeampi.

Omega on kuitenkin jo varsin iso vene, jolle parempia vertailukohtia olisivat mm. First 36.7, X-362, IMX-38 ja uusi FG37 (LWL 9,5-10,2). Näille se tuskin pärjää missään kelissä.

Joakim kirjoitti:

X-99 ei ole juurikaan edellämainittuja nopeampi. Olen aivan varma, että X-99 on nopeampi kuin A36 kovalla kryssillä. Tosin X-99 vaatii osaavan miehistön JA läskiä laidalle. Perhemiehistöllä X-99 on selkeästi aiemmin mainittuja veneitä hintaampi kovalla kryssillä.

Omega 42:n nopeutta en tarkemmin tunne. LYS näkyy olevan 1,25 eli samaa luokkaa kuin nykyisillä 33-34-jalkaisilla. Varmaankin Omega on parhaimmillaan kovalla kryssillä, joten saattaa olla hiukan nopeampi.

Omega on kuitenkin jo varsin iso vene, jolle parempia vertailukohtia olisivat mm. First 36.7, X-362, IMX-38 ja uusi FG37 (LWL 9,5-10,2). Näille se tuskin pärjää missään kelissä.

Lue lisää

Eli vertaat uusia lähes kilpamalleja, suurella kokeneella kilpamiehistöllä, uusilla kisapurjeilla jne...
20vuotta vanhoihin malleihin, harrastus/perhe-miehistöllä ja vanhoilla purjeilla.
Normaali perhepurjehduksestahan tässä oli kyse.
Et ole varmaan koskaan purjehtinut kummallakaan veneellä... LYS-luvut eivät aina kerro koko totuutta, eli älä ole niin varma!
Uudet kisapurjeet ja hyvä miehistö, niin noi ehdottelmasi veneet jäävät taakse kauas horisonttiiin.

minäkin Joakim kirjoitti:

Eli vertaat uusia lähes kilpamalleja, suurella kokeneella kilpamiehistöllä, uusilla kisapurjeilla jne...
20vuotta vanhoihin malleihin, harrastus/perhe-miehistöllä ja vanhoilla purjeilla.
Normaali perhepurjehduksestahan tässä oli kyse.
Et ole varmaan koskaan purjehtinut kummallakaan veneellä... LYS-luvut eivät aina kerro koko totuutta, eli älä ole niin varma!
Uudet kisapurjeet ja hyvä miehistö, niin noi ehdottelmasi veneet jäävät taakse kauas horisonttiiin.

Lue lisää

Tuo miehistökommenttini koski vain X-99, joka on "kilpamalli" ja vaatii miehistöä kulkeakseen.

Minun esilleottamat venemallit eivät ole "uusia lähes kilpamalleja" ja ne eivät vaadi kilpamiehistöä kulkeakseen hyvin kryssillä. Nuo ovat tavallisia perheveneitä, joissa on painotettu suorituskykyä, aivan kuten Avance ja Omega aikanaan. IMX:t ovat ainoita lähinnä kilpailuun suunniteltuja.

LYS-luku ei toki ole koko totuus. Kovatuulisissa LYS-kisoissa kyllä näkee mitkä veneet luovivat "lukunsa mukaisesti" ja mitkä eivät.

Omegaa en muista LYS-kisoissa nähneeni, mutta Avance 36 on aika tavallinen osallistuja.

Joakim kirjoitti:

Tuo miehistökommenttini koski vain X-99, joka on "kilpamalli" ja vaatii miehistöä kulkeakseen.

Minun esilleottamat venemallit eivät ole "uusia lähes kilpamalleja" ja ne eivät vaadi kilpamiehistöä kulkeakseen hyvin kryssillä. Nuo ovat tavallisia perheveneitä, joissa on painotettu suorituskykyä, aivan kuten Avance ja Omega aikanaan. IMX:t ovat ainoita lähinnä kilpailuun suunniteltuja.

LYS-luku ei toki ole koko totuus. Kovatuulisissa LYS-kisoissa kyllä näkee mitkä veneet luovivat "lukunsa mukaisesti" ja mitkä eivät.

Omegaa en muista LYS-kisoissa nähneeni, mutta Avance 36 on aika tavallinen osallistuja.

Lue lisää

Kerran vaan vedettiin viime kesänä n. 10 m/s tuulessa Avance 36:lla FG 33 ohi strek-boogia, niin että meillä oli täysi iso ja genua, masto banaanina. FG:llä pelkkä reivattu iso, kun se ei enempää kangasta kantanut. vauhtieroa n. 2,5 s. Tämä kertoo veneiden ominaisuuksista aika paljon.

Tottakai leveät veneet kulkevat luovissa lujaa, kun äijiä laidalla on riittävästi, painolasti tankeista puhumattakaan, mutta pysähtyvät jos näin ei ole. Eikös IMS ota miehistön painonkin huomioon suorituskyvyssä. Nyt oletin, että kysymys on kuitenkin purjehduksesta mamman kanssa.

minäkin Joakim kirjoitti:

Eli vertaat uusia lähes kilpamalleja, suurella kokeneella kilpamiehistöllä, uusilla kisapurjeilla jne...
20vuotta vanhoihin malleihin, harrastus/perhe-miehistöllä ja vanhoilla purjeilla.
Normaali perhepurjehduksestahan tässä oli kyse.
Et ole varmaan koskaan purjehtinut kummallakaan veneellä... LYS-luvut eivät aina kerro koko totuutta, eli älä ole niin varma!
Uudet kisapurjeet ja hyvä miehistö, niin noi ehdottelmasi veneet jäävät taakse kauas horisonttiiin.

Lue lisää

http://www.kolumbus.fi/savk/kisatuloksia.html

http://www.espoosuursaarirace.org/tulokset/2001/lys1-2001.htm

Omegakin joskus mukana

kryssijä kirjoitti:

Kerran vaan vedettiin viime kesänä n. 10 m/s tuulessa Avance 36:lla FG 33 ohi strek-boogia, niin että meillä oli täysi iso ja genua, masto banaanina. FG:llä pelkkä reivattu iso, kun se ei enempää kangasta kantanut. vauhtieroa n. 2,5 s. Tämä kertoo veneiden ominaisuuksista aika paljon.

Tottakai leveät veneet kulkevat luovissa lujaa, kun äijiä laidalla on riittävästi, painolasti tankeista puhumattakaan, mutta pysähtyvät jos näin ei ole. Eikös IMS ota miehistön painonkin huomioon suorituskyvyssä. Nyt oletin, että kysymys on kuitenkin purjehduksesta mamman kanssa.

Lue lisää

Vinssigorillat olleet mukana vain siirtopurjehduksilla perheenkin kanssa menee joskus yksinpurjehtimiseksi

piti2 kirjoitti:

Minustakin kryssi on nautinnollista ja yleensä mukavaa. Hienoa katsella sekä kapeitten että leveämpien monojen kryssiä eikä, niikuin usein näkyy, moottorilla ajoa kun itse monirunkoveneellä tiukassa vastaisessa vauhtia on 13-14 solmua.
Tottahan se on, että nousukulmassa saattaa hävitä jonkun asteen, muttei se paljon haittaa kun VMG on monoihin verrattuna ylivoimaista !
Aina nostan hattua kryssiville monoille, leveyteen tai kölin muotoon katsomatta.

Lue lisää

Katamariaanin kryssivän viimeisien kahden kesän aikana. (jollat poisluettuna)
Mutta kuitenkin KYMMENEN puksuttamassa koneella vastaiseen, eivätkä edes silloin meinaa päästä karkuun kryssivää venettä!

VMG kirjoitti:

Tarkoitatko etta veneen disp. muuttuu kallistuessa???

Modernissa (leveassa)rungossa vastus pienenee ja vesilinja pitenee veneen kallistuessa.

Kölin alta..
Märkäpinta kasvaa leveässä veneessä.
Jos on erittäin kevyt vene niin: Peräsin menettää otteensa ja keula nousee = vesilinja lyhenee.
Se lisäksi vielä aallot lyö ikävästi. :(

Joakim kirjoitti:

X-99 ei ole juurikaan edellämainittuja nopeampi. Olen aivan varma, että X-99 on nopeampi kuin A36 kovalla kryssillä. Tosin X-99 vaatii osaavan miehistön JA läskiä laidalle. Perhemiehistöllä X-99 on selkeästi aiemmin mainittuja veneitä hintaampi kovalla kryssillä.

Omega 42:n nopeutta en tarkemmin tunne. LYS näkyy olevan 1,25 eli samaa luokkaa kuin nykyisillä 33-34-jalkaisilla. Varmaankin Omega on parhaimmillaan kovalla kryssillä, joten saattaa olla hiukan nopeampi.

Omega on kuitenkin jo varsin iso vene, jolle parempia vertailukohtia olisivat mm. First 36.7, X-362, IMX-38 ja uusi FG37 (LWL 9,5-10,2). Näille se tuskin pärjää missään kelissä.

Lue lisää

Katso esim. noita tuloksia A33 joka on huomattavasti A36 hitaampi (kokemusta molemmista) oli nopeampi kuin Dehler 34.

Älä tuijota noita lys-lukuja vaan lähded oikeasti purjehtimaan. Itse määrittelit LWL 9-10m.
Avance 36 tulisikin verrata noihin 36 missä on hiukan vastusta. Ei mihinkään 33jalkaisiin, niihin voit vaikka verrata A33:sta mutta sen vesilinja onkin lähempänä 8m..

Omegalla ja Avancella on helppo pärjätä lys-kisoissa alhaisten lukujen ansiosta, eivätkä First 36 , X-362 tai FG37 mene helposti ohi kovemmassa kryssissä.

Nyt mentiin kuitekin perhepurjeduksesta tosi paljon kilpailun puolelle. Joten tästä on aivan turha kinastella.

kryssijä kirjoitti:

Kerran vaan vedettiin viime kesänä n. 10 m/s tuulessa Avance 36:lla FG 33 ohi strek-boogia, niin että meillä oli täysi iso ja genua, masto banaanina. FG:llä pelkkä reivattu iso, kun se ei enempää kangasta kantanut. vauhtieroa n. 2,5 s. Tämä kertoo veneiden ominaisuuksista aika paljon.

Tottakai leveät veneet kulkevat luovissa lujaa, kun äijiä laidalla on riittävästi, painolasti tankeista puhumattakaan, mutta pysähtyvät jos näin ei ole. Eikös IMS ota miehistön painonkin huomioon suorituskyvyssä. Nyt oletin, että kysymys on kuitenkin purjehduksesta mamman kanssa.

Lue lisää

Tuo höpö tarinasi ei kerro yhtään mitään veneen ominaisuuksista. Kyse on purjehdustaidoista ja ehkä lomapurjehdusten viitseliäisyydestä.

Katso vaikka kovatuulisen turkisregatan 2005 (paljon kryssiä) tulokset jossa mukana kaksi Avance 36:sta ja yksi Avance 33.
http://www.marjaniemen-purjehtijat.fi/05_kilpailut/kilpailutoiminta.html
Ennen Avanceja PURJEHDITUSSA AJASSAKIN on mm. X-79, Finngulf 28, H-323, Albin Express, Inferno 29, Siesta 32. Yksikään näistä veneistä ei ole varmasti nopeampi kovemman tuulen kryssillä kuin Avance 36.

Höpöä laittaa näitä lomapurjehduksia ja LYSti kisoja viitteeksi veneen ominaisuuksista.

kuin yhden kirjoitti:

Katamariaanin kryssivän viimeisien kahden kesän aikana. (jollat poisluettuna)
Mutta kuitenkin KYMMENEN puksuttamassa koneella vastaiseen, eivätkä edes silloin meinaa päästä karkuun kryssivää venettä!

Lue lisää

olisi ilo treffata joskus kryssillä !!!!!!!!
:-)))))

Lasketa kirjoitti:

Kölin alta..
Märkäpinta kasvaa leveässä veneessä.
Jos on erittäin kevyt vene niin: Peräsin menettää otteensa ja keula nousee = vesilinja lyhenee.
Se lisäksi vielä aallot lyö ikävästi. :(

Lue lisää

Thank You, Professor

kryssijä kirjoitti:

Kerran vaan vedettiin viime kesänä n. 10 m/s tuulessa Avance 36:lla FG 33 ohi strek-boogia, niin että meillä oli täysi iso ja genua, masto banaanina. FG:llä pelkkä reivattu iso, kun se ei enempää kangasta kantanut. vauhtieroa n. 2,5 s. Tämä kertoo veneiden ominaisuuksista aika paljon.

Tottakai leveät veneet kulkevat luovissa lujaa, kun äijiä laidalla on riittävästi, painolasti tankeista puhumattakaan, mutta pysähtyvät jos näin ei ole. Eikös IMS ota miehistön painonkin huomioon suorituskyvyssä. Nyt oletin, että kysymys on kuitenkin purjehduksesta mamman kanssa.

Lue lisää

Hienosti vedetty!

Näytitte hitaalle FG:lle närhen munat.

joskus kisoissakin kirjoitti:

http://www.kolumbus.fi/savk/kisatuloksia.html

http://www.espoosuursaarirace.org/tulokset/2001/lys1-2001.htm

Omegakin joskus mukana

Lue lisää

Paikallisen venekerhon Kalakeittokilvan voitto on mahtanut tuntua uskomattoman hyvältä!
Mutta miksi LYS-luku on noin alhainen, olisiko tuomarit keittopuuhissa laskeneet väärin?

Tuli joteskin aloittajan viestistä mieleen - hyvä kryssipaatti, leveys 265, jotteiko olisi nöffi? Ja jos on, niin hattua kolmen penskan kanssa purjehdukset tehneelle perheelle!

Jepulis. Mulla on kohta kolmekymppinen vene, jolla kryssiminen on yhtä juhlaa. Sillä pääsee aika helposti 7-7,5 solmun vauhtiin hyvällä trimmillä. Mieluummin luovin kuin kuuntelen dieselin räminää ja resonanssia. Se vene kun on tehty nimenomaan purjehtimaan eikä koneella ajettavaksi. Siinä on fiilistä, kun luovitaan sex milaria 12-15 m/s etelätuulessa alaspäin.

kryssääjä kirjoitti:

Jepulis. Mulla on kohta kolmekymppinen vene, jolla kryssiminen on yhtä juhlaa. Sillä pääsee aika helposti 7-7,5 solmun vauhtiin hyvällä trimmillä. Mieluummin luovin kuin kuuntelen dieselin räminää ja resonanssia. Se vene kun on tehty nimenomaan purjehtimaan eikä koneella ajettavaksi. Siinä on fiilistä, kun luovitaan sex milaria 12-15 m/s etelätuulessa alaspäin.

Lue lisää

HEH, löysin oman, 17 vuotta vanhan kommenttini :)
Vene on vaihtunut mutta ehkä edelleen voisin kokeilla tätä. Nyt vaan on toppirikinen isolla rullagenoalla; tuossa edellisessä veneessä oli nostettava kryssifokka. Oli se aikaa. Aana karsea purjeiden viikkaus kun tultiin satamaan.

Olisko kaikki pernon lapset sellaisia.

Eli risteilijät 18 kerrosta, 2700 huoneistoa yksiöistä 4+ huoneisiin omilla terasseilla ja jacutzeilla.