jatkonovelli

´tosi huono kirjoittaja :(

Moi aattelin vaan kirjottaa vaikka oon siin tosi huono ja kukaan ei ikinä jatka novelleitani mut yritän ... mutta turhaa taas...




Kartanon prinsessan seikkailut


Olipa kerran eräs nuori prinsessa jonka nimi oli Merkuria.
Hän asui suuressa kartanossa joen rannalla.
Kesäisin ilmassa tuoksui kukkasten heleä ja makea tuoksu.
Kesällä kuului lintujen laulu joka oli Merkurian mielestä maailman ihaninta.
Myös taivas oli aina punertavan sininen ja aurinko paistoi punaisena taivaalla.
Kesät menivät nopeasti Diskeniassa jossa Merkuria asui.
Mutta kun taas talvet, ne olivat kamalia.
Talvella oli niin kylmää että jos aikoi mennä ulos niin melkein jäätyi.
Siihen oli kyllä ratkaisu.
Piti vain laittaa kesällä tullutta kukkais pölyä takkiin ja muihin vaatteisiin niin, ei tullut kylmä.
Oli syksyn alku, Merkuria käveli hiljaa puistossa.
Kylmä tuuli viritteli Merkurian pitkää mustaa tukkaa.
Kun taas ihanan suklaanruskeat silmät katsoivat surullisen,mietteliäinä.
Yhtäkkiä joku syöksyi Merkurian ohi.
Merkuria huusi:" Hei! Varo vähän melkein kaaduin!" Merkuria kiljaisi,mutta erittäin heleällä äänellä.
Se oli ollut poika,joka oli Merkurian ikäinen.
Poika pysähtyi hengästyneenä vastaamaan:"Anteeksi teiän korkeutenne" Poika säpsähti.
Merkuria näytti vihaiselta mutta oikeasti hän sisälään
hymyili katupojalle.
Pojalla oli ruskeat hiukset mutta mustat hellät silmät.
" Voi älä pelkää. " Merkuria sanoi nyt tiukasti ja kiertelevästi.
Poika kumarteli vieläkin.
"Kuinka vanha olet?" Merkuria kysyi niin uteliaasti että joku olisi voinut luulla Merkuriaa varkaaksi.
Poika epäröi hiaman mutta tiesi lain: " Minä olen vasta seitsemän toista"
Merkuria hihkaisi mutta hillitsi itsensä vastaamaan: "Niin olen minäkin mikä sattuma"
Poika katsoi Merkuriaa hellästi mutta tarkasti.
Merkuria heilautti sinistä mekkooaan ja laittoi paremmin liinansa.
Poika kysyi: "Anteeksi mutta haluatko tietää nimeni?"
Merkuria hämmästyi,kun ei ollut odottanut pojan sanovan noin:" No tuota kysymystä en oikein tahtonut odottaa!"
Poika pelästyi koska luuli teheneensä väärin mutta vastasi nopeasti ja rohkeasti: "Mutta ajattelin..."
Merkuria keskeytti: "Millaisena sinä minua pidät? Kun noi pelkäät." Merkuria sanoi topakasti.
Poika sanoi turmelevasti Merkurialle: "No minä en pelkää vain ajattelin että olisimme ystäviä...."
Merkuria ei nyt ymmärtänyt ja sanoi hämmästyneenä: "Siis Prinsessa ja kerjäläinen?"
Poika sulloutui omiin ajatuksiin.
"No eikö se sitten ole mahdollista?"Poika kysyi.
Merkuria kuuli kuinka hänen opettajansa huuteli häntä: "Merkuria,Merkuria missä sinä olet"
Merkuria sanoi pojalle:"Minä lähden nyt, kerro äkkiä nimesi!"
Poika sanoi: "Olen Firitti"
Merkuria juoksi omaan kartanoonsa ja istui penkille kuulusteltavaksi.
Opettajan nimi oli Jesia jolla oli tuima katse. Näytti kun hän ei koskaan hymyilisi edes kun hänellä oli hauskaa. Muutenkin opettajalla oli ruskehtavan mustat hiukset ja isot silmälasit.
"Missä olit, tunti alkoi jo!" Opettaja sanoi tuikasti ja erittäin vihaisesti.
Merkuria ei hätääntynyt mutta vastasi: "Olin vain kävelyllä koska.... Tarvitsin raikasta ilmaa" Merkuria piti kiinni puunrungosta ja katsoi tyynesti merelle.
"Ai että sillä viisiin!" Opettaja löi Merkuriian tuiman katseen, jonka yli oli vaikea päästä.
Ovi narahti kovaäänisesti ja sieltä astui Merkurian lempi opettaja jonka nimi oli Meria.
Merialla oli kauniit vaaleat hiukset, ja taivaan siniset silmät.
"Mutta Jesia!" Meria sanoi hiaman kiusallisesti. Meria ja Jesia olivat siskot.
Merkuria naurahti ja sanoi: "Jesialla on tänään lain kuulustelu" Jesia käännähti vihaisesti katsoen Meriaan.
"No alahan luetella Merkuria ne kymmenen sääntöä jostka kuuluvat sinun ja muiden lakiin"Jesi tuimaisi hiaman.

5

364

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • blackmagicwoman

      tekstiä on vaikea lukea, tarvitsee kappalejakoa. Lisäksi typoja on kohtuullisen paljon.

      Jos korjailet, minä voin jatkaa. Ajatus kymmenen käskyn kertomisesta houkuttaa.

      • blackmagicwoman

        Ensimmäistä lakia fantasiamaailmassa:

        1. Älä herätä nukkuvaa lohikäärmettä
        2. Älä poikkea polulta lumotussa metsässä
        3. Älä ota vastaan makeisia noidalta
        4. Kerää kesällä kukkaispölyä talteen saman verran kuin kulutit viime talvena
        5. Jos rikot edellisiä lakeja, vastaat itse seurauksista.


      • tosi huono
        blackmagicwoman kirjoitti:

        Ensimmäistä lakia fantasiamaailmassa:

        1. Älä herätä nukkuvaa lohikäärmettä
        2. Älä poikkea polulta lumotussa metsässä
        3. Älä ota vastaan makeisia noidalta
        4. Kerää kesällä kukkaispölyä talteen saman verran kuin kulutit viime talvena
        5. Jos rikot edellisiä lakeja, vastaat itse seurauksista.

        Kartanon prinsessan seikkailut



        Olipa kerran eräs nuori prinsessa jonka nimi oli Merkuria.
        Hän asui suuressa kartanossa joen rannalla.
        Kesäisin ilmassa tuoksui kukkasten heleä ja makea tuoksu.
        Kesällä kuului lintujen laulu joka oli Merkurian mielestä maailman ihaninta.
        Myös taivas oli aina punertavan sininen ja aurinko paistoi punaisena taivaalla.
        Kesät menivät nopeasti Diskeniassa jossa Merkuria asui.
        Mutta kun taas talvet, ne olivat kamalia.
        Talvella oli niin kylmää että jos aikoi mennä ulos niin melkein jäätyi.
        Siihen oli kyllä ratkaisu.
        Piti vain laittaa kesällä tullutta kukkais pölyä takkiin ja muihin vaatteisiin niin, ei tullut kylmä.



        Oli syksyn alku, Merkuria käveli hiljaa puistossa.


        Kylmä tuuli viritteli Merkurian pitkää mustaa tukkaa.
        Kun taas ihanan suklaanruskeat silmät katsoivat surullisen,mietteliäinä.
        Yhtäkkiä joku syöksyi Merkurian ohi.
        Merkuria huusi:" Hei! Varo vähän melkein kaaduin!" Merkuria kiljaisi,mutta erittäin heleällä äänellä.
        Se oli ollut poika,joka oli Merkurian ikäinen.
        Poika pysähtyi hengästyneenä vastaamaan:"Anteeksi teiän korkeutenne" Poika säpsähti.
        Merkuria näytti vihaiselta mutta oikeasti hän sisälään
        hymyili katupojalle.
        Pojalla oli ruskeat hiukset mutta mustat hellät silmät.
        " Voi älä pelkää. " Merkuria sanoi nyt tiukasti ja kiertelevästi.
        Poika kumarteli vieläkin.
        "Kuinka vanha olet?" Merkuria kysyi niin uteliaasti että joku olisi voinut luulla Merkuriaa varkaaksi.
        Poika epäröi hiaman mutta tiesi lain: " Minä olen vasta seitsemän toista"
        Merkuria hihkaisi mutta hillitsi itsensä vastaamaan: "Niin olen minäkin mikä sattuma"
        Poika katsoi Merkuriaa hellästi mutta tarkasti.
        Merkuria heilautti sinistä mekkooaan ja laittoi paremmin liinansa.
        Poika kysyi: "Anteeksi mutta haluatko tietää nimeni?"
        Merkuria hämmästyi,kun ei ollut odottanut pojan sanovan noin:" No tuota kysymystä en oikein tahtonut odottaa!"
        Poika pelästyi koska luuli teheneensä väärin mutta vastasi nopeasti ja rohkeasti: "Mutta ajattelin..."
        Merkuria keskeytti: "Millaisena sinä minua pidät? Kun noi pelkäät." Merkuria sanoi topakasti.
        Poika sanoi turmelevasti Merkurialle: "No minä en pelkää vain ajattelin että olisimme ystäviä...."
        Merkuria ei nyt ymmärtänyt ja sanoi hämmästyneenä: "Siis Prinsessa ja kerjäläinen?"
        Poika sulloutui omiin ajatuksiin.
        "No eikö se sitten ole mahdollista?"Poika kysyi.
        Merkuria kuuli kuinka hänen opettajansa huuteli häntä: "Merkuria,Merkuria missä sinä olet"
        Merkuria sanoi pojalle:"Minä lähden nyt, kerro äkkiä nimesi!"
        Poika sanoi: "Olen Firitti"
        Merkuria juoksi omaan kartanoonsa ja istui penkille kuulusteltavaksi.


        Opettajan nimi oli Jesia jolla oli tuima katse. Näytti kun hän ei koskaan hymyilisi edes kun hänellä oli hauskaa. Muutenkin opettajalla oli ruskehtavan mustat hiukset ja isot silmälasit.
        "Missä olit, tunti alkoi jo!" Opettaja sanoi tuikasti ja erittäin vihaisesti.
        Merkuria ei hätääntynyt mutta vastasi: "Olin vain kävelyllä koska.... Tarvitsin raikasta ilmaa" Merkuria piti kiinni puunrungosta ja katsoi tyynesti merelle.
        "Ai että sillä viisiin!" Opettaja löi Merkuriian tuiman katseen, jonka yli oli vaikea päästä.
        Ovi narahti kovaäänisesti ja sieltä astui Merkurian lempi opettaja jonka nimi oli Meria.
        Merialla oli kauniit vaaleat hiukset, ja taivaan siniset silmät.
        "Mutta Jesia!" Meria sanoi hiaman kiusallisesti. Meria ja Jesia olivat siskot.
        Merkuria naurahti ja sanoi: "Jesialla on tänään lain kuulustelu" Jesia käännähti vihaisesti katsoen Meriaan.
        "No alahan luetella Merkuria ne kymmenen sääntöä jostka kuuluvat sinun ja muiden lakiin"Jesi tuimaisi hiaman.


      • blackmagicwoman
        tosi huono kirjoitti:

        Kartanon prinsessan seikkailut



        Olipa kerran eräs nuori prinsessa jonka nimi oli Merkuria.
        Hän asui suuressa kartanossa joen rannalla.
        Kesäisin ilmassa tuoksui kukkasten heleä ja makea tuoksu.
        Kesällä kuului lintujen laulu joka oli Merkurian mielestä maailman ihaninta.
        Myös taivas oli aina punertavan sininen ja aurinko paistoi punaisena taivaalla.
        Kesät menivät nopeasti Diskeniassa jossa Merkuria asui.
        Mutta kun taas talvet, ne olivat kamalia.
        Talvella oli niin kylmää että jos aikoi mennä ulos niin melkein jäätyi.
        Siihen oli kyllä ratkaisu.
        Piti vain laittaa kesällä tullutta kukkais pölyä takkiin ja muihin vaatteisiin niin, ei tullut kylmä.



        Oli syksyn alku, Merkuria käveli hiljaa puistossa.


        Kylmä tuuli viritteli Merkurian pitkää mustaa tukkaa.
        Kun taas ihanan suklaanruskeat silmät katsoivat surullisen,mietteliäinä.
        Yhtäkkiä joku syöksyi Merkurian ohi.
        Merkuria huusi:" Hei! Varo vähän melkein kaaduin!" Merkuria kiljaisi,mutta erittäin heleällä äänellä.
        Se oli ollut poika,joka oli Merkurian ikäinen.
        Poika pysähtyi hengästyneenä vastaamaan:"Anteeksi teiän korkeutenne" Poika säpsähti.
        Merkuria näytti vihaiselta mutta oikeasti hän sisälään
        hymyili katupojalle.
        Pojalla oli ruskeat hiukset mutta mustat hellät silmät.
        " Voi älä pelkää. " Merkuria sanoi nyt tiukasti ja kiertelevästi.
        Poika kumarteli vieläkin.
        "Kuinka vanha olet?" Merkuria kysyi niin uteliaasti että joku olisi voinut luulla Merkuriaa varkaaksi.
        Poika epäröi hiaman mutta tiesi lain: " Minä olen vasta seitsemän toista"
        Merkuria hihkaisi mutta hillitsi itsensä vastaamaan: "Niin olen minäkin mikä sattuma"
        Poika katsoi Merkuriaa hellästi mutta tarkasti.
        Merkuria heilautti sinistä mekkooaan ja laittoi paremmin liinansa.
        Poika kysyi: "Anteeksi mutta haluatko tietää nimeni?"
        Merkuria hämmästyi,kun ei ollut odottanut pojan sanovan noin:" No tuota kysymystä en oikein tahtonut odottaa!"
        Poika pelästyi koska luuli teheneensä väärin mutta vastasi nopeasti ja rohkeasti: "Mutta ajattelin..."
        Merkuria keskeytti: "Millaisena sinä minua pidät? Kun noi pelkäät." Merkuria sanoi topakasti.
        Poika sanoi turmelevasti Merkurialle: "No minä en pelkää vain ajattelin että olisimme ystäviä...."
        Merkuria ei nyt ymmärtänyt ja sanoi hämmästyneenä: "Siis Prinsessa ja kerjäläinen?"
        Poika sulloutui omiin ajatuksiin.
        "No eikö se sitten ole mahdollista?"Poika kysyi.
        Merkuria kuuli kuinka hänen opettajansa huuteli häntä: "Merkuria,Merkuria missä sinä olet"
        Merkuria sanoi pojalle:"Minä lähden nyt, kerro äkkiä nimesi!"
        Poika sanoi: "Olen Firitti"
        Merkuria juoksi omaan kartanoonsa ja istui penkille kuulusteltavaksi.


        Opettajan nimi oli Jesia jolla oli tuima katse. Näytti kun hän ei koskaan hymyilisi edes kun hänellä oli hauskaa. Muutenkin opettajalla oli ruskehtavan mustat hiukset ja isot silmälasit.
        "Missä olit, tunti alkoi jo!" Opettaja sanoi tuikasti ja erittäin vihaisesti.
        Merkuria ei hätääntynyt mutta vastasi: "Olin vain kävelyllä koska.... Tarvitsin raikasta ilmaa" Merkuria piti kiinni puunrungosta ja katsoi tyynesti merelle.
        "Ai että sillä viisiin!" Opettaja löi Merkuriian tuiman katseen, jonka yli oli vaikea päästä.
        Ovi narahti kovaäänisesti ja sieltä astui Merkurian lempi opettaja jonka nimi oli Meria.
        Merialla oli kauniit vaaleat hiukset, ja taivaan siniset silmät.
        "Mutta Jesia!" Meria sanoi hiaman kiusallisesti. Meria ja Jesia olivat siskot.
        Merkuria naurahti ja sanoi: "Jesialla on tänään lain kuulustelu" Jesia käännähti vihaisesti katsoen Meriaan.
        "No alahan luetella Merkuria ne kymmenen sääntöä jostka kuuluvat sinun ja muiden lakiin"Jesi tuimaisi hiaman.

        Merkuria kokosi ajatuksensa ja alkoi luetella:

        1.   Diskeniaa hallitsevat kuningatar Norna ja hänen nimittämänsä ministerit. Ministerit säätävät valtakunnan lait, ja kuningatar hyväksyy ne.
        2.   Jokainen 21 vuotta täyttänyt porvaris- tai pappissuvun tai ylhäisön edustaja voi asettua ministeriehdokkaaksi sadan kannattajan tuella.
        3.   Uskonnollisia johtajia ovat Valkoiset velhot. He valitsevat oppilaansa Temppelikouluun ja ottavat näistä lupaavimmat seuraajikseen.
        4.   Toisten kansalaisten ja heidän omaisuutensa vahingoittaminen on rangaistavaa. Mustan magian harjoittaminen on ankarasti kiellettyä.
        5.   Kansalaisilla on yleinen oppivelvollisuus seitsemästä kahteentoista ikävuoteen. Kansalaisten edellytetään hallitsevan luku- ja kirjoitustaidon. Niiden lasten, joiden suku ei pysty rahoittamaan koulutusta, opetus kustannetaan verotuloilla.
        6.   Avioliiton voivat solmia yli 17- vuotiaat vanhempiensa suostumuksella. Puolisoiden omaisuudesta tulee heille yhteistä.
        7.   Jokaisen kansalaisen kuuluu kerätä kesällä kukkaispölyä talteen saman verran, kuin edellisenä talvena on kuluttanut. Kukkaispölyn kauppaaminen on sallittua vain Puutarhurien killalle.
        8.   Lohikäärmeet ovat rauhoitettuja eläimiä. Nukkuvan lohikäärmeen herättäminen on kiellettyä.
        9.   Lumottu metsä on Valkoisten velhojen aluetta ja muilta on sinne pääsy kielletty. Velhoille on annettava mietiskelyrauha.
        10.    Lakien noudattamista valvoo Vartiomiesten kilta. Lakeja rikottaessa päätösvalta siirtyy hallitukselle. Ankarin tuomio on karkoitus Diskeniasta.

        Kerrankin Jesia vaikutti tyytyväiseltä. ”Tyttö on lukenut läksynsä”, hän ajatteli. ”Ehkä hänestä sittenkin tulee jotain.”

        Juostuaan ulos luokkahuoneesta Merkuria mietiskeli haikeana Firittiä. Poika oli mukava ja hauskan näköinen, Merkuria olisi voinut jopa ihastua tähän, ellei olisi jo kihloissa velhonoviisi Gabrielin kanssa. Heidän vanhempansa olivat päättäneet tulevasta liitosta jo kolme vuotta aiemmin.


    • ihmiset

      jatkakaa tätä tarinaa plz!

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Huomenta ihana

      Kauniskasvoinen ihanuus 😘 saan sut vielä
      Ikävä
      40
      6963
    2. Hei rakas...

      Miten on työpäivä sujunut? Rakastan sinua 💗
      Ikävä
      32
      3928
    3. Ei tämä etene ikinä

      Kun kumpikaan ei enää ota yhteyttä. Mä en ainakaan uskalla.
      Ikävä
      45
      3310
    4. Edelleen sitä on vaikea uskoa

      Että olisit oikeasti rakastunut muhun
      Ikävä
      40
      2909
    5. Vitsi mihin menit. Heti takasin.

      Mä näin sut tuu takasin! Oli kiire, niin en ehtiny sin perään!
      Ikävä
      17
      2696
    6. Toiveikas vai toivoton

      torstai? Ajatuksia?
      Ikävä
      37
      2228
    7. Mukavaa päivää

      Mun rakkauden kohteelle ❤️ toivottavasti olet onnellinen
      Ikävä
      16
      2186
    8. Koko ajan olet

      Senkin suhteen kiusannut. Halut on ihan mielettömät olleet jo pitkään
      Ikävä
      41
      2133
    9. Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...

      Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons
      Suomalaiset julkkikset
      48
      2067
    10. Miksi et irrota otettasi

      Suhteeni?
      Ikävä
      39
      2000
    Aihe