Tietoa rottweilereistä?

Juu,kyllä rotikka on lapsiperheen koira :) Itselläni on 3 vuotias rotikka,niin tykkää aina peuhailla lapsien kanssa ja talvella aina antaa lapsille pulkkakyytiä.
Itselläni oma koiruus on ihan kotikoirana,mutta tietysti aivotoimintaa täytyy olla,muuten voi olla paikat hajalla,kun energia täytyy purkaa jollain tavalla. Mutta,rotikka kyllä käy monenlaiseen harrastukseen.
Rotikat on tarkkaavaisia,ne osaa ottaa pienistäkin asioista vallan mahdollisuuden.
Aika pitkälle kyllä rotikan kanssa pärjää ihan maalaisjärellä,itse ainakin oon pärjänny ja koirasta on ihan kunnon kansalainen tullut.
Rotikoilla on myös tapana "puhua",oma koira on aika kova "puhumaan"..:) Monet luulee että se on vihanen kun murisee,mutta rotikoilla on tyypillistä tää "juttelu".
Mitäs sitä muuta kertoisi rotikoista..hmm..
ihania koiria :)

näillä palstoilla jo jonkun verran pyöriny ja samaa tarinaa, eli:
minulla oli rakas ihana rotikka, maailman paras koira!! se ikävä kyllä eli vain alle viisi vuotiaaksi, se jouduttiin lopettamaan, sillä se sairasti imusolmukesyöpää. kuulemma aika yleinenkin jopa, samoin lonkkaviat. omalla koirulillakin oli niitä, pariin leikkaukseenkin joutui. kunnon kennelistä oli ja paperit tottakai, vanhemmatkin erittäin arvostettuja. toivottavasti teille ei näin käy... :( ikävä on tuon tuostakin, eikä mikään koira ole voinut sen paikkaa täyttää. mutta, iloisempiin asioihin:
eli, se oli mielettömön fiksu. oppi nopeasti ja tunsi monia sanoja.
oli seurallinen ja lohdutti jos oli huono päivä. lapsista piti kovasti.
ja meiltä löytyi myös kissa, kissaherramme oli silloin kymmenen. tämä taisi ottaa koirulin raskaammin kuin koira itse. eli koira ei ollu moksiskaan!!
kova oli suojelemaan, pultsareilla ei mitään toivoa tulla lähelle.
myös sitten tuli se uhmaikä, eli kovasti koitti oman perheensä päälle tulla ja luuta vartioitiin kovasti, mutta sekin vaihe jäi kun kaikki hoiti hommansa ja näytti kuka määrää.
onnea sinulle sydämeni pohjasta, itsekin vielä joskuns ehkä otan sellaisen, vielä ei edes pystyisi, vaikka tapahtumasta yli viisi vuotta.
ONNEA!! olet valinnut upean rodun.
MUTTA muista että vaikeitakin tapauksia löytyy, ja muista kohdella koiraasi oikeudenmukaisesti. kehu ja palkitse paljon kun tekee oikein ja ei lyömistä tai turhaa huutamista. jos se pakollinen yhteenotto jossainvaiheessa tulee, silloin saa kyllä näyttää kuka määrää. nää ei kuitenkaan ole mitään sylikoiria. :)

Omistin ennen rotikoita, nyk.nöffi, ja olen kasvattanutkin yhden pentueen.
Rotikka on koirana aivan mahtava....kunhan sille on osoitettu paikka. Muussa tapauksessa voi hyvinkin miettiä oveen nimen vaihtoa; isäntä on rotikka.
Rottweiler on erittäin vahvaluonteinen koira, vaatii tiukat säännöt, joita noudatetaan poikkeuksetta. Mikä on kerran kiellettyä, on aina!!! Puoli vuotiaana se sitten kokeilee ensimmäisen kerran, kuka käskee ja ketä. voi kuulostaa hurjalta, mutta fyysisesti olen joutunut siinä kohtaa jokaisen rotikkani ojentamaan. Hakkaaminen ei auta,päinvastoin. Mutta kovilla otteilla olen joutunut sen "alistamaan" käskyille...ja yksi kunnon kuritus on riittänyt jokaiselle. Paras on ensimmäisenä kiepauttaa se selälleen, sehän on koiralle, kuten sudellekin, alistumisen merkki. Vasta,kun koira on rauhoittunut, sen saa päästä pois. Ja jos yhdenkään kerran osoitat pelkääväsi sen pepsodent-hymyä,kun kaikki hampaat irvessä, voit olla aivan varma, että käyttää samaa konstia sitten elämänsä loppuun asti.
Puoli-vuotiaana pentuna voit sen vielä fyysisesti pistää kuriin, mutta entäpä,kun vastassasi on 60kg painava kaveri, jonka puruvoima on yksi kovimmista, sakemannilla vain osa siitä voimasta.
Ja mikäli rotikka oppii pelkäämään lyöntejä, se puolustautuu välittömästi tuntiessaan olevansa uhattuna ja siinä syy, miksi moni rotikka on saatu vihaiseksi. Se ei silloin kunnioituksesta tottele yhtään, vaan pelosta ja saattaa yllättäen arvaamatta joku kerta käydä päälle ja sitten on leikki kaukana ja tikkaus lähellä.
Ja muistisääntönä jokaisen ison koiran omistajalle on sellainen juttu, että kun alat komentaa, vie se loppuun. Eli; jos puhelin soi kesken komennuksen ja siihen vastaat, koira kuvittelee voittaneensa taistelun ja seuraavalla kerralla tilanne tuplaten pahempi.

Rotikat pitävät lapsista,kun ovat tervepäisiä. Mutta lapset eivät saa härnätä, kiusata tmv tai kehittyy antipatioita kaikkia lapsia kohtaan. Jos lapsista ja rotikasta tulee ylimmät ystävät (lapsi on myös koiran pomo!!!), sen parempaa lapsenvahtia ei löydä. Rotikka suojelee omaa perhettään aina ja kaikkialla, kuten myös kotia, kun suojeluvaisto alkaa kehittyä 2-3-vuotiaana.
Ja muitten eläinten kanssa tulee loistavasti toimeen....tosin 2,5v kissa ei välttämättä ole sitten samaa mieltä.....
Meillä on kaksi kissaa ja vaikka nöffimme rakastaa niitäkin, niin vanhempi kissa lämäyttää mennen tullen, kun sille päälle osuu, vaikka koira ei ole koskaan sille edes yrittänyt tehdä mitään pahaa.
"Vanha rouva" on nyt vaan sitä mieltä, että on pomo ja koira tottelee...ja totteleekin eikä ehdoin tahdoin kissan lähelle mene. Mutta kun kiero kissa vaanii pahalla päällä ollessaan nurkan takana.......

Rorikka tykkää kissoista. Se syö niitä tusinan päivässä.

Meillä on saman katon alla 4v nartturotikka, 9kk kissa ja 2v lapsi. Hyvin ollaan pärjätty, vaikkei senkummemmin olla koulutettu. Johtajuus asiat pitää olla kunnossa ja tietenkin kotitottelevaisuus. Jos kissasi ei ole ennen koiraa nähnyt tai ei muuten tykkää koirista alku voi olla hankala. Meillä kissa ja rotikka on hyvät kaverit kun kissa tottui pienestä asti. Voithan toki rotikallesi jo pennusta asti opettaa ettei kissaa häiritä. Ja noihin edellisiin viesteihin.. tosta selättämisestä, meillä sitä on joskus jouduttu käyttämään, esim lapsen tullessa perheeseen yritti ottaa ylemmänpaikan. Toimi.

www.rw-ast.devoc.com

www.rottweiler.fi mm:rotumääritelmä