Tinaoksidia käytetään korokivien kiilto hionnassa,
on vaan sikakallista, onko jotakin muuta kemikaalia joka toimisi samoin mutta olisi edullisempaa?
Ja miksi juuri tinaoksidilla on moinen ominaisuus?
Tinaoksidi
Hinkkaaja
13
3700
Vastaukset
- hinkkaaja
Piti olla korukivien...
- Laborantti
Selvisin jauhemaisen alkoholin, tai mitä lienevät lapseni taas keksineetkään, vaikutuksesta.....
Kysymykseen! Tähtitieteellisestä seurasta "URSA" voi kysyä ceriumoksidia jota käytetään lasin kiilloitukseen. Hintaa en tiedä. Ei voi olla kallista kun isävainaani lotrasi sitä ympäriinsä kiillottaessaan kaukoputken peiliä.
Tinaoksidi??? Olisiko hyvinkin kovaa. Eräällä työpaikalla käytimme timanttitahnaa metallihiokkeiden tekoon. En tosin kysynyt hintaa.- cffgfdgfsd
Tinaoksidi ei kuulosta äkkiseltään kauhean kovalta yhdisteeltä. Toista olisi titaniumoksidi. =)
Mutta oksidina tinalla ei tosiaan ole samoja kemiallisia ominaisuuksia kuin pelkkänä metallina, joten ei siinä ole varmaan mitään muuta takana kuin, että se on riittävän kovaa, että se hioo ja riittävän pehmeää, että se saadaan mukavasti kivaksi jauheeksi. Luultavasti se kanssa käyttäytyy mukavasti veden kanssa (ei vetisty huoneilmassa jne.).
Tällaiset ominaisuudet on aika monella metallioksidilla. Voisi kokeilla myös painonnostajien ja kiipeilijöiden käyttämää magnesiumoksidia, mutta vain käytännön kokeet kertovat, tepsiikö se. Magnesiumoksidi voi kyllä ainakin veden kanssa olla aktiivisempi kuin tinaoksidi (happo/emäs). Mutta ehkä silti kokeilemisen arvoinen. - Laborantti
cffgfdgfsd kirjoitti:
Tinaoksidi ei kuulosta äkkiseltään kauhean kovalta yhdisteeltä. Toista olisi titaniumoksidi. =)
Mutta oksidina tinalla ei tosiaan ole samoja kemiallisia ominaisuuksia kuin pelkkänä metallina, joten ei siinä ole varmaan mitään muuta takana kuin, että se on riittävän kovaa, että se hioo ja riittävän pehmeää, että se saadaan mukavasti kivaksi jauheeksi. Luultavasti se kanssa käyttäytyy mukavasti veden kanssa (ei vetisty huoneilmassa jne.).
Tällaiset ominaisuudet on aika monella metallioksidilla. Voisi kokeilla myös painonnostajien ja kiipeilijöiden käyttämää magnesiumoksidia, mutta vain käytännön kokeet kertovat, tepsiikö se. Magnesiumoksidi voi kyllä ainakin veden kanssa olla aktiivisempi kuin tinaoksidi (happo/emäs). Mutta ehkä silti kokeilemisen arvoinen.Voin saada, ja olenkin saanut vitt...jan maineen... mutta mitä helkkaria sinä kirjoitat.
Tämä on kemian foorumi! Suomi24 keskustelusta löytyy myös palsta "Huuhaa".
>Tinaoksidi ei kuulosta äkkiseltään kauhean kovalta yhdisteeltä. Toista olisi titaniumoksidi. =) <
Nyt heti lukemaan tenttikirjoja uudestaan. HOPI, HOPI! - jkshkldsajdsl
Laborantti kirjoitti:
Voin saada, ja olenkin saanut vitt...jan maineen... mutta mitä helkkaria sinä kirjoitat.
Tämä on kemian foorumi! Suomi24 keskustelusta löytyy myös palsta "Huuhaa".
>Tinaoksidi ei kuulosta äkkiseltään kauhean kovalta yhdisteeltä. Toista olisi titaniumoksidi. =) <
Nyt heti lukemaan tenttikirjoja uudestaan. HOPI, HOPI!Hirveä nillitys eka siitä, miten kemian opiskelijat ei ymmärrä satiiria. Ja sitten itse heti perässä. =)
- Laborantti
jkshkldsajdsl kirjoitti:
Hirveä nillitys eka siitä, miten kemian opiskelijat ei ymmärrä satiiria. Ja sitten itse heti perässä. =)
Tässä sinulle yleissivistystä. Lähde: wikipedia.
"Satiiri on huumorin alalaji, joka tarkoittaa jonkin aiheen käsittelyä niin, että se näyttää naurettavalta. Satiirissa voidaan käyttää samantapaista tekniikkaa kuin parodiassa, mutta satiiri on yleensä hienovaraisempaa.
Satiiri ei välttämättä ole aina hauska, sillä satiiri pyrkii pelkän huvittamisen sijasta esittämään myös kritiikkiä ja ottamaan kantaa. Satiirin päätarkoitus onkin koomisen sijaan pikemminkin poliittinen, sosiaalinen tai moraalinen."
- hinkkaaja
vastata siihen ketjun ekaan?
Karkeahionnassa käytin alumiinisilikaattia,kovuus jossain 7 ...asteikolla, parempia olis piioxidi, aluox.. mutta sitä tarttee n. 60kg/karkeus
karkaistu lasimurska vielä kokeilematta, mutta ton karkeepuolen saa kyllä hoidettua.
Hitsi kun olis mikroskooppi, niin vois tarkastella: tinaox kiderakenetta, partikkelikokoa,yms. Jos kaipaat halpaa, niin käytä savea.
Tinaoksidin kemialla ei ole mitään ihmeempää merkitystä tässä, eikä se reagoi hiottavan materiaalin kanssa.
Kyse on ilmeisesti siitä, että se on raekooltaan ja kovuudeltaan paras vaihtoehto. Hinta muodostuu markkinavoimien periaatteella. Jos savi olisi parempaa, sitä epäilemättä käytettäisiin.- BrainUser
Savi = alumiinioksidi on tässä se vaikuttava aine.
Tinaoksidia saa halvalla kun hankkii tinaa ja polttaa sitä polttimella = hapettaa sen kuumalla liekillä tinaoksidiksi. Tavallisessa tinassa on lyijyä joukossa, mutta se ei itse hiontajauheen osalta tulokseen huonontavasti vaikuta.
Tuo lasinkiillotus keriumoksidi ei juurikaan tinaoksidia halvemmaksi tule.
Tinaoksidille löytyy jostain netin kautta halpoja toimittajia, apteekki on näissä aina nylkyri. Vaan kaikkein halvimmaksi se tulee valmistaa ihan itse.
Ja tinaoksidia käytetäänkin sitten jopa lasilinssien viimeistelyhiontaan.. - linkeer
BrainUser kirjoitti:
Savi = alumiinioksidi on tässä se vaikuttava aine.
Tinaoksidia saa halvalla kun hankkii tinaa ja polttaa sitä polttimella = hapettaa sen kuumalla liekillä tinaoksidiksi. Tavallisessa tinassa on lyijyä joukossa, mutta se ei itse hiontajauheen osalta tulokseen huonontavasti vaikuta.
Tuo lasinkiillotus keriumoksidi ei juurikaan tinaoksidia halvemmaksi tule.
Tinaoksidille löytyy jostain netin kautta halpoja toimittajia, apteekki on näissä aina nylkyri. Vaan kaikkein halvimmaksi se tulee valmistaa ihan itse.
Ja tinaoksidia käytetäänkin sitten jopa lasilinssien viimeistelyhiontaan..Löysin tämän vanhan viestiketjun, etsiessäni korvaavaa materiaalia kalliille tinaoksidille. Savi olikin hyvä juttu, mutta tuo tinan polttaminen oksidiksikin saattaisi olla vaihtoehto kalliille ostotavaralle.
Mutta tinan hintapa on myös melko korkea, tai sitten täytyisi löytää oikea ostopaikka.
- Koruhioja-vuodesta-1988
Tinaoksidin kalleudesta...
googletin ko. tuotteen hintoja ja löysin ainakin yhden suomalaisen firman joka myy tinaoksidia alle 100€/kg.
Kun hioo korukiveä, se kantsee ensin hioa timanttilaikoilla "lähes" valmiiksi, itse aloitan sahauksen jälkeen raakahionnan tarrakiinnitteisillä timanttilaikoilla ensin karkeudella 300, sitten 600 ja viimeinen vaihe ennen lopullista kiillotusta 1200 karkeudella, sit kastelen huopalaikan, ripistelen siihen tinaoksidia 1g:n verran, hieron sen hyvin huolella laikkaan ja sillä saan kiillotettua n. 10 - 15 korua lasin kirkkaaksi (vähän koosta riippuen...)
Tuosta kun laskee niin toi kilo riittää vähän helvetinmoiseen määrään koruja, eli yhtä korua kohden sen hinnaksi tulee siis reilusti alle 0,01 euroa
Jos siis valmistat koruja ihan myyntiin, lisää ensi kerralla pyytämääsi hintaan 0,10€ niin saat käyttämäsi tinaoksidin hinnan takaisin 10 kertaisesti eikä asiakkaasi edes huomaa että laskutit myös tinaoksidista.
Nyt, sana on vapaa kaiken maailman vasta-argumenteille... ? - tähtienkatselija
Alumiinioksidi ja rautaoksidi (rautapuna) ovat myös kelvollisia. Aikoinaan Tekniikan Maailma lehdessä oli peilikaukoputken rakennusohjeet. Siinä peilin loppuhionnassa, kiilloituksessa, neuvottiin käyttämään rautapunaa eli rautaoksidia. Tämä lienee liki samaa kuin maalarien käyttämä punainen rautaoksidijauhe (punamulta)? Tämä ei ainakaan ole kallista.
Toki täytyy ensin kokeilla onko tuo sopivaa kaikille korukivimineraaleille. Tästä korukivihommasta minulla ei ole kokemusta, mutta kyllä tuolla rautapunalla sai ainakin kiilloitettua yhden jonkinlaisen kotitekoisen peilikaukoputken lasi peilin.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 406963
- 323928
- 453310
- 402919
- 172696
- 372228
- 162186
- 412133
Voi ei! Jari Sillanpää heitti keikan Helsingissä - Hämmästyttävä hetki lavalla...
Ex-tangokuningas on parhaillaan konserttikiertueella. Hän esiintyi Savoy teatterissa äitienpäivänä. Sillanpää jakoi kons482067- 392010