Mitä vikaa Geenimanipulaatiossa

Asia on juuri niin kuin alustaja sanoi. Geenimanipuloidut hyötykasvit tuottavat moninkertaisen sadon verrattuna luonnon kasveihin.

Keinotekoisista (eli geenimanipuloiduista) kasveista ihmiskunta saa jo tällä hetkellä huomattavan osan ravinnostaan. Tällaisista "paholaisen tuotoksista" voisimme mainita esimerkiksi vehnän!!! Se on täysin ihmisen tekemä lajike, tiesitkö. Muutama sata vuotta sitten ihmiset harrastivat eräänlaista geenimanipulaatiota (sillä mitä muuta elollisen peukaloiminen uudeksi lajiksi on kuin geeneihin vaikuttamista, varsinkin jos kasvista kehittyy kokonaan uusi LISÄÄNTYMISKELPOINEN laji)

Ihmiset eivät vain tienneet geeneistä mitään, onneksi. EI olisi meillä nyt pullaa jos kaikenmaailman touhot olisivat sillon jo päässeet nillittämään.

tunteilua kirjoitti:

Asia on juuri niin kuin alustaja sanoi. Geenimanipuloidut hyötykasvit tuottavat moninkertaisen sadon verrattuna luonnon kasveihin.

Keinotekoisista (eli geenimanipuloiduista) kasveista ihmiskunta saa jo tällä hetkellä huomattavan osan ravinnostaan. Tällaisista "paholaisen tuotoksista" voisimme mainita esimerkiksi vehnän!!! Se on täysin ihmisen tekemä lajike, tiesitkö. Muutama sata vuotta sitten ihmiset harrastivat eräänlaista geenimanipulaatiota (sillä mitä muuta elollisen peukaloiminen uudeksi lajiksi on kuin geeneihin vaikuttamista, varsinkin jos kasvista kehittyy kokonaan uusi LISÄÄNTYMISKELPOINEN laji)

Ihmiset eivät vain tienneet geeneistä mitään, onneksi. EI olisi meillä nyt pullaa jos kaikenmaailman touhot olisivat sillon jo päässeet nillittämään.

Lue lisää

Jalostus ei ole sama kuin geenimanipulaatio. Luonto ei siirrä geenejä mielivaltaisesti eri lajien välillä.

tunteilua kirjoitti:

Asia on juuri niin kuin alustaja sanoi. Geenimanipuloidut hyötykasvit tuottavat moninkertaisen sadon verrattuna luonnon kasveihin.

Keinotekoisista (eli geenimanipuloiduista) kasveista ihmiskunta saa jo tällä hetkellä huomattavan osan ravinnostaan. Tällaisista "paholaisen tuotoksista" voisimme mainita esimerkiksi vehnän!!! Se on täysin ihmisen tekemä lajike, tiesitkö. Muutama sata vuotta sitten ihmiset harrastivat eräänlaista geenimanipulaatiota (sillä mitä muuta elollisen peukaloiminen uudeksi lajiksi on kuin geeneihin vaikuttamista, varsinkin jos kasvista kehittyy kokonaan uusi LISÄÄNTYMISKELPOINEN laji)

Ihmiset eivät vain tienneet geeneistä mitään, onneksi. EI olisi meillä nyt pullaa jos kaikenmaailman touhot olisivat sillon jo päässeet nillittämään.

Lue lisää

Heh, aina huvittaa tällaiset ihmiset. Keksitään ontuvia vertauksia, "ilman geenimanipulaatiota ei meitäkään olisi". Gm tulee, tottakai mukaan, ei voi olla mitään haittaa.

Ensiksikin, geenimanipulaatio ja jalostus ON eri asioita. Populistilla huumatut idiootit ei asiaa ymmärrä mutta ei se mitään. Faktat on faktoja, myös tyhmien edess mutta he eivät vaan sitä ymmärrä.

Geenimanipuloinnilla on haittapuoliakin. Aika hauskaa, että asiasta tietämättömät, kouluttamattomat ihmiset yleensä puoltavat kaikkia tällaista. "Jee uusi keksintö, lisää ruokaa, ja maailma pelastuu JEE ei saa vastustaa ei voi Gm pitää saada"

Biologit ja muut koulutuksen ja muun vastaavan korkean sivistyksen omaavat henkilöt osaavat käsitellä asiaa puolueettomasti ja havaitsevat että todella, haittapuoliakin on, ja ihan vakaviakin.

Toki gm:n puoltajiakin löytyy tästä joukosta, mutta suurin osa kyllä osaa asiaa kriittisesti käsitellä. Teollisuuden puoleltahan ne suurimmat kouhakkeet löytyvät, siellä ei puhuta tieteestä ja faktoista, vaan voitosta ja mainostuksesta.

tunteilua kirjoitti:

Asia on juuri niin kuin alustaja sanoi. Geenimanipuloidut hyötykasvit tuottavat moninkertaisen sadon verrattuna luonnon kasveihin.

Keinotekoisista (eli geenimanipuloiduista) kasveista ihmiskunta saa jo tällä hetkellä huomattavan osan ravinnostaan. Tällaisista "paholaisen tuotoksista" voisimme mainita esimerkiksi vehnän!!! Se on täysin ihmisen tekemä lajike, tiesitkö. Muutama sata vuotta sitten ihmiset harrastivat eräänlaista geenimanipulaatiota (sillä mitä muuta elollisen peukaloiminen uudeksi lajiksi on kuin geeneihin vaikuttamista, varsinkin jos kasvista kehittyy kokonaan uusi LISÄÄNTYMISKELPOINEN laji)

Ihmiset eivät vain tienneet geeneistä mitään, onneksi. EI olisi meillä nyt pullaa jos kaikenmaailman touhot olisivat sillon jo päässeet nillittämään.

Lue lisää

Tiesitkö, että ennen vehnän käyttöä ihmisravintona, ei ollut juuri ollenkaan syöpiä?

Maailman viisain ihminen kirjoitti:

Tiesitkö, että ennen vehnän käyttöä ihmisravintona, ei ollut juuri ollenkaan syöpiä?

Siispä keliaakikot ovatkin nykyään lähes täysin syövättömiä. Miten luulet asian olevan oikeasti?

tfgyiuop kirjoitti:

Siispä keliaakikot ovatkin nykyään lähes täysin syövättömiä. Miten luulet asian olevan oikeasti?

Sinä ammattikoululainen et varmaan ole ikinä kuullut sanaa "perimä". Tai sitten luulet, että nämä keliaakikot ovat taivaasta pudonneita, eikä heillä täten ole perimää.

Maailman viisain ihminen kirjoitti:

Sinä ammattikoululainen et varmaan ole ikinä kuullut sanaa "perimä". Tai sitten luulet, että nämä keliaakikot ovat taivaasta pudonneita, eikä heillä täten ole perimää.

Pieleen menee arviot sekä iän, että koulutuksen suhteen.

Siis tosiaanko olet sitä mieltä että aikanaan aloitettu vehnän syönti on muuttanut kaikkien kansojen perimää siten, että kaikkien syöpä olisi tästä johtuen yleistynyt?

Eiväthän kaikki kansat vieläkään syö vehnää.

Saataisiinko nyt hiukan logiikkaa käyttöön siellä.

Suuret yhtiöt, joihin viittasit eivät ole erityisen kiinnostuneita köyhistä viljelijöistä. Näissä maissa kun viljelijöillä ei kuitenkaan ole varaa ostaa uusia lajikkeita kovalla hinnalla, niin yhtiöt eivät voisi tehdä näillä markkinoilla kovinkaan suurta voittoa. Voittojen maksimoimiseksi tuotekehitys onkin suuntautunut lähinnä länsimaiden markkinoille.

Toinen syy, mikä ajaa yhtiöt pois köyhien maiden markkinoilta, on näissä maissa tapahtuva patenttien "varastaminen". Kun olet tehnyt vuosikausia tutkimusta ja sijoittanut siihen valtavia summia rahaa, niin et todellakaan halua että joku "sosialisoi" sinun tuotteesi ja tekee siitä "geneerisen substituution". (Esimerkkinä tietyt lääkeaineet köyhissä maissa.)

"Alikehittyneissä ja köyhissä" maissa (tarkoitan nyt lähinnä Kiinaa ja Intiaa) käytettävät tuotteet ovatkin joko paikallisten kasvinjalostusfirmojen tuottamia tai länsimaissa tehtyjen (yliopistollisten) tutkimuksien ei-kaupallisia tuotoksia, kuten esimerkiksi Golden Rice. Nämä tuotteet ovat jo alusta asti suunniteltu paikallisia olosuhteita varten, niin viljelyteknisesti kuin pattenttioikeudellisestikin, joten paikallisilla viljelijöillä tulee säilymään oikeus viljellä lajikkeita kuten aina ennenkin.

molekyylibiologi kirjoitti:

Suuret yhtiöt, joihin viittasit eivät ole erityisen kiinnostuneita köyhistä viljelijöistä. Näissä maissa kun viljelijöillä ei kuitenkaan ole varaa ostaa uusia lajikkeita kovalla hinnalla, niin yhtiöt eivät voisi tehdä näillä markkinoilla kovinkaan suurta voittoa. Voittojen maksimoimiseksi tuotekehitys onkin suuntautunut lähinnä länsimaiden markkinoille.

Toinen syy, mikä ajaa yhtiöt pois köyhien maiden markkinoilta, on näissä maissa tapahtuva patenttien "varastaminen". Kun olet tehnyt vuosikausia tutkimusta ja sijoittanut siihen valtavia summia rahaa, niin et todellakaan halua että joku "sosialisoi" sinun tuotteesi ja tekee siitä "geneerisen substituution". (Esimerkkinä tietyt lääkeaineet köyhissä maissa.)

"Alikehittyneissä ja köyhissä" maissa (tarkoitan nyt lähinnä Kiinaa ja Intiaa) käytettävät tuotteet ovatkin joko paikallisten kasvinjalostusfirmojen tuottamia tai länsimaissa tehtyjen (yliopistollisten) tutkimuksien ei-kaupallisia tuotoksia, kuten esimerkiksi Golden Rice. Nämä tuotteet ovat jo alusta asti suunniteltu paikallisia olosuhteita varten, niin viljelyteknisesti kuin pattenttioikeudellisestikin, joten paikallisilla viljelijöillä tulee säilymään oikeus viljellä lajikkeita kuten aina ennenkin.

Lue lisää

Jos kaikki rahat, mitä geenimuuntelun kehittämiseen, testaamiseen, markkinointiin ja niin edelleen laitettaisiin siihen, että autetaan ihmisiä viljelemään alueilleen sopivia viljelykasveja (eikä esimerkiksi kahvia siellä, missä muutenkin on nälänhätä), ravinto riittäisi hyvin kaikille maailman ihmisille. Nih.

everyone... kirjoitti:

Jos kaikki rahat, mitä geenimuuntelun kehittämiseen, testaamiseen, markkinointiin ja niin edelleen laitettaisiin siihen, että autetaan ihmisiä viljelemään alueilleen sopivia viljelykasveja (eikä esimerkiksi kahvia siellä, missä muutenkin on nälänhätä), ravinto riittäisi hyvin kaikille maailman ihmisille. Nih.

Lue lisää

'Jos kaikki rahat, mitä geenimuuntelun kehittämiseen yms. laitettaisiin siihen, että autetaan ihmisiä viljelemään alueilleen sopivia viljelykasveja, ravinto riittäisi hyvin kaikille maailman ihmisille.'

No mutta eikö geenimuuntelulla tehtävä tehokas kasvinjalostus sitten ole juuri tätä toimintaa. Kehitetään runsassatoisia lajikkeita, joilla voidaan ruokkia ne kaikki nälkäiset.

Lisäksi sinun pitäisi oppia huomaamaan ero voittoa tavoittelevan yritystoiminnan ja valtiollisten & kansainvälisten avustustoimintojen välillä. Yritykset katsos kun eivät menesty pelkällä hyväntekeväisyydellä.

molekyylibiologi kirjoitti:

'Jos kaikki rahat, mitä geenimuuntelun kehittämiseen yms. laitettaisiin siihen, että autetaan ihmisiä viljelemään alueilleen sopivia viljelykasveja, ravinto riittäisi hyvin kaikille maailman ihmisille.'

No mutta eikö geenimuuntelulla tehtävä tehokas kasvinjalostus sitten ole juuri tätä toimintaa. Kehitetään runsassatoisia lajikkeita, joilla voidaan ruokkia ne kaikki nälkäiset.

Lisäksi sinun pitäisi oppia huomaamaan ero voittoa tavoittelevan yritystoiminnan ja valtiollisten & kansainvälisten avustustoimintojen välillä. Yritykset katsos kun eivät menesty pelkällä hyväntekeväisyydellä.

Lue lisää

Minkähän takia esimerkiksi Afrikkaan pitäisi mielestäsi KEHITTÄÄ sopivia lajikkeita, kun niitä on jo olemassa? Niiden viljelyyn vain ei ole tilaa/rahaa/aikaa, kun pellot raivataan kahville ja kaakaopavuille, jotka ajan myötä kulkeutuvat teollistuneisiin länsimaihin.

En ala keskustelemaan kanssasi yritysten menestymisestä, koska siihen en ottanut kantaa ollenkaan, ja sitä on mielestäni myöskin turha alkaa ottamaan huomioon. Kirjoitukseni koskee vain geenimanipulaatiota ja sen tarpeellisuutta/tarpeettomuutta.

taas yksi älykkö. kirjoitti:

Minkähän takia esimerkiksi Afrikkaan pitäisi mielestäsi KEHITTÄÄ sopivia lajikkeita, kun niitä on jo olemassa? Niiden viljelyyn vain ei ole tilaa/rahaa/aikaa, kun pellot raivataan kahville ja kaakaopavuille, jotka ajan myötä kulkeutuvat teollistuneisiin länsimaihin.

En ala keskustelemaan kanssasi yritysten menestymisestä, koska siihen en ottanut kantaa ollenkaan, ja sitä on mielestäni myöskin turha alkaa ottamaan huomioon. Kirjoitukseni koskee vain geenimanipulaatiota ja sen tarpeellisuutta/tarpeettomuutta.

Lue lisää

Näiden asioiden pitäisi olla täysin selviä kaikille peruskoulun käyneille, mutta väännetään nyt ihan rautalangasta.

Jokaisessa maassa olevien yritysten menestyksellä on suora vaikutus paikallisten ihmisten elintasoon. Mikäli maassa ei ole tuottavaa teollisuutta, niin maa joutuu käymään kauppaa valmistamillaan raaka-aineilla.

Kun maailmanmarkkinoilla näiden raaka-aineiden hinnat ovat hyvin alhaisia, niin niiden myymisestä ei kerry maahan vientituloja. Raaka-aineet sitten jalostetaan ulkomailla ja sieltä sitten myydään takaisin raaka-aineen toimittaneeseen maahan. On aivan selvää, että jalostukseen keskittynyt maa saa tässä tapauksessa hyvin paljon enemmän vientituloja ja maiden välinen vauraus vain kasvaa.

Miten tämä nyt sitten liittyy geenimuunteluun? Jos köyhissä maissa kasvatettaisiin enemmän "helposti kasvavia" lajikkeita, joiden kasvattamiseen ei tarvittaisi niin paljon työvoimaa, voisi suurempi osa väestöstä siirtyä "teollisuus työhön" ja maan talous voisi näin parantua.

Jos taas köyhissä maissa jatketaan nykyisenkaltaisilla viljelymenetelmillä, jotka vaativat suuria työntekijämääriä, niin maa säilyy köyhänä eikä se tule muuttumaan tästä nykyisestä mihinkään tulevaisuudessakaan. Aivan oma lukunsa on lisäksi laadullisen nälänhädän poistaminen maailmasta mm. Golden Rice tyyppisillä projekteilla, mistä olen kirjoittanut jo aikaisemmin tällä palstalla.

molekyylibiologi kirjoitti:

Näiden asioiden pitäisi olla täysin selviä kaikille peruskoulun käyneille, mutta väännetään nyt ihan rautalangasta.

Jokaisessa maassa olevien yritysten menestyksellä on suora vaikutus paikallisten ihmisten elintasoon. Mikäli maassa ei ole tuottavaa teollisuutta, niin maa joutuu käymään kauppaa valmistamillaan raaka-aineilla.

Kun maailmanmarkkinoilla näiden raaka-aineiden hinnat ovat hyvin alhaisia, niin niiden myymisestä ei kerry maahan vientituloja. Raaka-aineet sitten jalostetaan ulkomailla ja sieltä sitten myydään takaisin raaka-aineen toimittaneeseen maahan. On aivan selvää, että jalostukseen keskittynyt maa saa tässä tapauksessa hyvin paljon enemmän vientituloja ja maiden välinen vauraus vain kasvaa.

Miten tämä nyt sitten liittyy geenimuunteluun? Jos köyhissä maissa kasvatettaisiin enemmän "helposti kasvavia" lajikkeita, joiden kasvattamiseen ei tarvittaisi niin paljon työvoimaa, voisi suurempi osa väestöstä siirtyä "teollisuus työhön" ja maan talous voisi näin parantua.

Jos taas köyhissä maissa jatketaan nykyisenkaltaisilla viljelymenetelmillä, jotka vaativat suuria työntekijämääriä, niin maa säilyy köyhänä eikä se tule muuttumaan tästä nykyisestä mihinkään tulevaisuudessakaan. Aivan oma lukunsa on lisäksi laadullisen nälänhädän poistaminen maailmasta mm. Golden Rice tyyppisillä projekteilla, mistä olen kirjoittanut jo aikaisemmin tällä palstalla.

Lue lisää

Vai että peruskoulun käyneille. Viimeksi kun tarkistin, yliopiston luonnontieteisiin eivät etusijassa kuulu yritystoiminnan kannattavuutta koskevat kurssit. Mikä saa sinut ajattelemaan, etten ole ottanut asiaa huomioon?

Väännetään nyt asia sinullekin ihan rautalangasta: Ennen kuin mitään teollisuutta ko. maissa saadaan kunnolla kehitettyä, pitää ihmisillä olla mahdollisuus hyvään ja järkevään elämään. Kyseiset alueet olisivat vähintäänkin omavaraisia kaiken tarvitsemansa suhteen, jos niitä ei riistettäisi kasvattamaan jo edellä mainitsemaani kahvia ja muita hyödykkeitä teollistuneille maille.

Eivät onnettomat ja nälkäiset ihmiset välitä paskaakaan siitä, kuinka valtio taloudellisesti voi, vaan siitä, että saavat edes jotain syödäkseen sen jälkeen, kun työnantaja ja valtio ovat vieneet suurimman osan minimaalisesta palkasta.

Ja kenen luulet saavan suurimman osan niistä rahoista, joita maahan tulisi mielestäsi lisää, jos keskityttäisiin enemmän jalostukseen? Valtion ja työnantajan tietenkin! Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on nähtävissä monissa länsimaissakin, kun katsot silmillä etkä rei'illä.

Onneksi sentään on molekyylibiologeja. Ja onneksi otat huomioon yksilön, etkä pelkkää kehityksen tarvetta kehityksen vuoksi...

Jään nyt joululomalle, mutta jatketaan ihmeessä ensi vuonna. Iloista joulua!

Everyone kirjoitti:

Vai että peruskoulun käyneille. Viimeksi kun tarkistin, yliopiston luonnontieteisiin eivät etusijassa kuulu yritystoiminnan kannattavuutta koskevat kurssit. Mikä saa sinut ajattelemaan, etten ole ottanut asiaa huomioon?

Väännetään nyt asia sinullekin ihan rautalangasta: Ennen kuin mitään teollisuutta ko. maissa saadaan kunnolla kehitettyä, pitää ihmisillä olla mahdollisuus hyvään ja järkevään elämään. Kyseiset alueet olisivat vähintäänkin omavaraisia kaiken tarvitsemansa suhteen, jos niitä ei riistettäisi kasvattamaan jo edellä mainitsemaani kahvia ja muita hyödykkeitä teollistuneille maille.

Eivät onnettomat ja nälkäiset ihmiset välitä paskaakaan siitä, kuinka valtio taloudellisesti voi, vaan siitä, että saavat edes jotain syödäkseen sen jälkeen, kun työnantaja ja valtio ovat vieneet suurimman osan minimaalisesta palkasta.

Ja kenen luulet saavan suurimman osan niistä rahoista, joita maahan tulisi mielestäsi lisää, jos keskityttäisiin enemmän jalostukseen? Valtion ja työnantajan tietenkin! Rikkaiden ja köyhien välinen kuilu on nähtävissä monissa länsimaissakin, kun katsot silmillä etkä rei'illä.

Onneksi sentään on molekyylibiologeja. Ja onneksi otat huomioon yksilön, etkä pelkkää kehityksen tarvetta kehityksen vuoksi...

Jään nyt joululomalle, mutta jatketaan ihmeessä ensi vuonna. Iloista joulua!

Lue lisää

Voisitko vielä täsmentää, mitä tarkoitit omavaraisuudella. Minä olen käsittänyt sen aina sillä tavalla, että valtio voi itse tuottaa kaikki tarvitsemansa hyödykkeet: ruoka, energia, teollisuuden raaka-aineet sekä jalosteet, lääkkeet, jne. Jos valtio ei itse pysty näitä kaikkia tuottamaan, niin ne täytyy ostaa käymällä ulkomaankauppaa. Köyhien, maatalouteen keskittyneiden maiden kohdalla tämä tarkoittaa halpojen raaka-aineiden (kahvi, banaani jne.) vientiä ja kalliiden teollisuusjalosteiden tuontia (öljy, lääkkeet, työkalut jne.)

Somaliassa ja Etiopiassa ~40 % BKT:stä ja >65 % valtioiden vientituloista tulee maataloudesta (Wikipedia). Etiopiassa jopa 80 % väestöstä toimii maataloustöissä. Kuitenkin katovuoden sattuessa kohdalle maihin on iskenyt nälänhätä. Miksi näin? Kun valtio on jo valmiiksi köyhä, niin sillä ei ole varaa ostaa maailmanmarkkinoilta kallista tuontiviljaa tai ylläpitää kriisiajan varastoja. Ja eihän se valtio voi missään vaiheessa vaurastuakkaan, jos vienti-tuonti tasapaino säilyy yllä olevan kaltaisena.

Näiden maiden talous paranee vain jos vientiartikkelien hinnat nousevat (ei tule tapahtumaan), tuontiartikkelien hinnat laskevat (ei), maa teollistuu (kyllä, mutta vie aikaa) tai saadaan nykyistä suurempi määrä tavaraa vientiin. Maataloustuotteiden kohdalla viennin kasvattaminen tietysti vaatii suurempia satoja, mitkä on mahdollista saada vain teknologian avulla - joko maatalous koneellistettava (vaatii niin suuria taloudellisia investointeja, ettei ole mahdollista lyhyellä aikavälillä) tai satomäärät saatava kasvamaan kasvinjalostuksella (mitä voidaan nopeuttaa geenitekniikkaa hyödyntämällä).

Siitä olemme täsmälleen samaa mieltä, ettei nälkäistä ihmistä kiinnosta talousasiat juuri lainkaan, mutta vakaa valtiontalous ja tehokas, tuottava maatalous voi estää nälänhädän jo ennakolta.

Hyvää joulua sinullekkin!

molekyylibiologi kirjoitti:

Näiden asioiden pitäisi olla täysin selviä kaikille peruskoulun käyneille, mutta väännetään nyt ihan rautalangasta.

Jokaisessa maassa olevien yritysten menestyksellä on suora vaikutus paikallisten ihmisten elintasoon. Mikäli maassa ei ole tuottavaa teollisuutta, niin maa joutuu käymään kauppaa valmistamillaan raaka-aineilla.

Kun maailmanmarkkinoilla näiden raaka-aineiden hinnat ovat hyvin alhaisia, niin niiden myymisestä ei kerry maahan vientituloja. Raaka-aineet sitten jalostetaan ulkomailla ja sieltä sitten myydään takaisin raaka-aineen toimittaneeseen maahan. On aivan selvää, että jalostukseen keskittynyt maa saa tässä tapauksessa hyvin paljon enemmän vientituloja ja maiden välinen vauraus vain kasvaa.

Miten tämä nyt sitten liittyy geenimuunteluun? Jos köyhissä maissa kasvatettaisiin enemmän "helposti kasvavia" lajikkeita, joiden kasvattamiseen ei tarvittaisi niin paljon työvoimaa, voisi suurempi osa väestöstä siirtyä "teollisuus työhön" ja maan talous voisi näin parantua.

Jos taas köyhissä maissa jatketaan nykyisenkaltaisilla viljelymenetelmillä, jotka vaativat suuria työntekijämääriä, niin maa säilyy köyhänä eikä se tule muuttumaan tästä nykyisestä mihinkään tulevaisuudessakaan. Aivan oma lukunsa on lisäksi laadullisen nälänhädän poistaminen maailmasta mm. Golden Rice tyyppisillä projekteilla, mistä olen kirjoittanut jo aikaisemmin tällä palstalla.

Lue lisää

Kuinka kiire maailman keskittyvällä teollisuudella on värvätä 2-3 miljardia viljelijää tuottavaan teollisuustyöhön? Halukkaita varmasti riittäisi suomalaisisten työttömienkin joukosta. Kun osassa teollisuus- ja jälkiteollisuusmaissa on päästy ihanteeseen, jossa viljelijöiden ammattiryhmä on saatu harvennettua alle kymmeneen ja alle viiteen prosenttiin, lähelle teollisen maatalouden ihannetta, kuka osaisi vastata pariin tyhmään kysymykseen: Jos harvennustavoitteissa päästäisiin samoihin prosenttilukuihin kuin Euroopassa ja Yhdysvalloissa ja teollisten tuotteitten tuottavuus per henkilö yhtä korkeaksi automatisoituvien tuotantoprosessien äärellä, mistä saataisiin ostajat kaikelle tavaramäärälle? Missä aikataulussa tämä yhteinen maapallo-kotimme täyttyisi tarvikkeista ja turhakkeista ja jätteistä? Olisiko tuotannon kasvu silloin jo saavuttanut tavoitellun lakipisteen, kuluttajaparatiisin ylimmän huipun? Joko tavaramäärä ja palvelutarjonta silloin jo olisi riittävä? Ellei,niin kuinka paljon olisi riittävä määrä?
Geenimuuntelun maailmanvalloituksen osalta harmittavimpana ilmiönä on tuo biotieteiden kahtia jakautunut tiedeyhteisö, kun huippututkijoiden joukossa on edelleen niitä mokomia, jotka tahtovat olla riippumattomia ja lahjomattomia alan teollisuuden sanelemista tieteen etiketein varustetuista kaupallisten ehtojen sanelemista väittistä. Eivät vieläkään ole sisäistäneet globaalitalouden korkeinta vapaan talouden ja kilpailun arvoa, jonka jo vanhat roomalaisetkin tajusivat: Navigare necesse est, vivere non est. (vapaasti nykysuomeksi suomennettuna: Bisnes on must, elämästä viis. Roomalaisille navigare eli purjehtiminen oli kaupan synonyymi. Jenkeissä terävimmän pään tutkijat kun vielä kehtaavat nimittää lysenkoismiksi(= tieteellisen johtopäätöksen korvaamista kaupallis-ideologisella) riskien vertailun olennaisen vastaavuuden virallista soveltamista = substantial equivalence jossa geenimuunneltua tuotetta pääsääntöisesti ei erikseen tarvitse testata riskien osalta, jos sen luontainen vastine aikaisemmin on todettu riskittömäksi...