Olen ollut todella paha äiti lapselleni,se on loppunut mutta unohtaa enkä antaa anteeksi itselleni en voi koskaan!Olen kirjoittanut mll:n päivystäjälle ja saanut vastauksen sekä kaksplus lehteen josta vastasivat minulle.Ensimmäinen vuosi lapseni kanssa meni todella hienosti,kertaakaan en edes huutanut hänelle...kun uhma tuli ja lapseni luonne on ollut aina hyvin hankala,voimani loppuivat ja muutuin pahaksi.Haluan kertoa jälleen kaiken mitä olen tehnyt,menneisyyttäni en voi muuttaa,tulevaisuudessa olisi mahdollisuus hyvään elämään mutta en tiedä pystynkö elämään menneisyyden kanssa...itsemurhaa olen pitänyt ainoana mahdollisuutena,mutta lapseni takia en voi lähteä täältä,hän rakastaa minua niin paljon ja minä häntä...en todellakaan tiedä mitä tehdä...
Olen tönäissyt lapseni istumaan lattialle,olen läpsäissyt selkään,käteen,pyllyyn ja päälakeen,tukistanut,huutanut tosi pahoja asioita,tiuskinut vähän väliä,antanut luunappeja,tönäissyt sängylle selälleen kun hän on seisonut sängyn päällä...olen tehnyt teot täysin raivon vallassa,jälkeenpäin olen vasta älynnyt mitä olen tehnyt.Nämä asiat ovat todella vakavia ja tuntuu ettei tämmöisellä ihmisellä,joka on satuttanut omaa viatonta lastaan,ole mitään oikeutta enää elää!VASTATKAA MINULLE,PYYDÄN!!!
Olen ollut paha äiti
10
2698
Vastaukset
- samoin
Kuinka pääsit irti tuosta kuvaamastasi käytöksestä? Kuinka vanha lapsesi nyt on? Itselläni kaksi alle 5v. ja huudan, kiroan ja läpsin heitä. Haluaisin tappaa itseni, mutta mulla ei oo rohkeutta siihen.
Sulla on sentään hyvin, kun olet päässyt irti tästä paskasta ja lapsesi rakastaa sinua ja sinä häntä.- alkuperäinen vastaa
Lapseni on nyt 4v ja toinen vajaa 2v...toiselle lapselleni en ole tehnyt mitään pahaa...
Olen kamppaillut tämän asian kanssa todella pitkään,nyt uskallan jo uskoa että olen päässyt käytöksestä irti,kauan siihen menikin!
Kun toinen lapsi syntyi,tilanne paheni pahenemistaan...esikoinen oli todella todella mustasukkainen ja teki kaiken mahdollisen pahan,en osannut suhtautua tilanteeseen oikein,lupasin ja lupasin joka ilta muuttua,aamulla raivosin samalla tavalla.Tästä kierteestä on ollut todella vaikea päästä irti,olen lipsunut aluksi monta kertaa...vieläkin tulee läheltä piti tilanteita kun tekisi mieli läimäyttää...pakotan itseni ja taistelen sitä vastaan etten tee mitään.Huutamisesta en ole vielä päässyt eroon,siitäkin yritän!!!Kun toinen lapsi syntyi,rakkauteni katosi esikoiseen,se oli todella hirveää ja lisäsi julmuuttani...rakkaus palasi lopulta ja siitä alkoi todellinen yritys muuttua.
Toivon sinulle voimia selvitä tilanteesta,tiedän miten vaikeaa se on kun on joutunut siihen kierteeseen!Yritetään yhdessä muuttua,tehdään uuden vuoden lupaukset lastemme tähden...minun pitää päästä eroon huutamisesta ja uusi vuosi voisi olla meille molemmille uusi mahdollisuus... - milli--
juu, tuttua on.. Aivan hirveetä, kun jälkeen ajattelee. Mulla irti pääseminen onnistui siillä, kun koetin ottaa asioihin etäisyyttä, tein mll:n työkirjoja ja löysin aika paljon turhautumia itsestäni. Yritin alkaa ajattelemaan, minkälaisia muistoja haluan rakkaalle lapselleni jättää. Miksi raivoan, miksi huudan, kiroan? Aika paljon kyse oli siitä omasta tyytymättömyydestä/ käsittelemättömästä raivosta..Ei niinkään lapsen käytöksestä..Jotenkin pelkäsin lapseni joutuvan hunningolle jos en pidä tiukkaa kuria.
Kyllä siitä pääsee irti kun siihen on valmis, ihan varmaan. Ensin päättää, että mä en enää koske tuohon lapseen pahalla, sitten alkaa ruotia sitä omaa pahaa oloa, vaikka psykiatrilla. Onnea kaikille, kyllä se vielä onnistuu! - Anonyymi
Mee hoitoon inhoan ihmisiä jotka kohtelee lapsia huonosti .Elä vaan tee enää lisää lapsia.
- Parempien hermojen puolesta
Ei uskoisi tätä vanhemmuutta niin vaikeaksi. Sitä luulee, että rakkaus ja positiivinen asenne yksin riittävät. Mutta suuri ylläri tuleekin, kun oma kullannuppu muuttuu suorastaan välillä niin ilkeäksi ja kurittomaksi kakaraksi. Sitä kysyy itseltään, että tämäkö olikin palkintoni ensimmäisten vuosien hoivaamisesta. Uhma, kuinka välillä inhoan tuota sanaa. Ja eihän se kaikille lapsille tule samanlaisena. Minun lapseni on muutoin niin mukava, hauska ja rauhallinenkin lapsi, mutta uhman iskiessä muutos on raju. Silloin potkitaan seiniä, heitellään tavaroita, läpsitään äitiä, kiusataan pienempää sisarusta. Ei siinä silloin lepertely auta. Joskus auttaa tiukka EI, mutta usein joutuu toden teolla korottamaan ääntä. Yllättävää on itsellenkin ollut se, kuinka voi melkein "inhota" omaa muksua hetkellisesti. Itse olen pystynyt hillitsemään itseäni, etten ole läpsinyt takaisin. Mutta olen joutunut jalallani töytäisemään lastani kauemmas, kun hän puraisi jalkaani minun pestessä vauvan pyllyä. Meinasin heittää Dr.Philin ohjeet romukoppaan ja puraista takaisin, niin vihaksi pisteli.
Kyllä ne negatiiviset tunteetkin on sallittuja, tiettyyn rajaan asti, Olet ylittänyt tuon rajan, mutta lopettanut ja vieläpä hakenut apua siihen. Älä murehdi menneitä, koska niitä tekoja et saa tekemättömäksi. Ole hyvä äiti ja iloitse tulevaisuudestanne- siitä mitä voitte tehdä yhdessä ja kuinka paljon rakkautta ja positiivisia asioita voit hänelle vielä antaakaan. Lapsesi tarvitsee sinua, iloista, hellää ja rajoja-asettavaa äitiä. Ei hän varmaankaan halua sinun miettivän itsemurhaa tai rypevän syyllisyydessä. Onko sitten tullut jo traumoja vai ei, niin ei voi tietää. Mutta tulevaisuuden rakentaminen yhdessä ainakin hälventää niitä.
Voimia koko perheelle!- alkup.
Paljon kiitoksia vastauksistanne!
Ajattelin että jos joku jolla on ollut tai on edelleen samanlainen ongelma kuin minulla,haluaisi kirjoitella niin tein sähköpostin
apua@netti.fi
Ajattelin että voisimme tukea toinen toisiamme,jos saisimme siitä voimaa pystyä muuttumaan ja pysymään päätöksessämme...
Itse yritän päivä kerrallaan,tänään en ole huutanut,ainakaan vielä...mutta komentanut olen kun 4v puraisi pienempää.
Mutta paljon siis olen pahaa kerennyt tekemään,niinkuin aluksi kerroinkin...
- on lapseton
alkup. kirjoitti:
Paljon kiitoksia vastauksistanne!
Ajattelin että jos joku jolla on ollut tai on edelleen samanlainen ongelma kuin minulla,haluaisi kirjoitella niin tein sähköpostin
apua@netti.fi
Ajattelin että voisimme tukea toinen toisiamme,jos saisimme siitä voimaa pystyä muuttumaan ja pysymään päätöksessämme...
Itse yritän päivä kerrallaan,tänään en ole huutanut,ainakaan vielä...mutta komentanut olen kun 4v puraisi pienempää.
Mutta paljon siis olen pahaa kerennyt tekemään,niinkuin aluksi kerroinkin...
Minä olin YH lapset erotessani 1,3v. ja 5v..
En ollut väkivaltainen ja lapseni ovat saaneet vain kerran eläessään selkä saunan, ovat 1970-puolen välin jälkeen syntyneet.
Talous pisti ahtaalle, lapset kiristivät, vaativat jatkuvasti kaikkea mitä muillakin oli.
Itkin usein rahattomuutta, itseltäni en saanut tingittyä enempää. En ostanut kahvia kun lapset eivät juoneet, vaatteeni pidin täysin rikki esim. rintsut ostin joka 3. vuosi ja vain yhdet kerrallaan. En käynyt missään, vapaa aikani oli kodinhoitoa, johon lapset eivät osallistuneet, tein kaiken itse. Tosin eivät auttaneet pyytäessäni. Väittivät ettei kukaan kaverikaan joudu kotonaan tekemään, naisten töitä?
Lapsistani kasvoi tylyjä, ilkeitä ja laskoja, ikää on nyt 28 vuotta ja 31 vuotta - paljon...
on lapseton kirjoitti:
Minä olin YH lapset erotessani 1,3v. ja 5v..
En ollut väkivaltainen ja lapseni ovat saaneet vain kerran eläessään selkä saunan, ovat 1970-puolen välin jälkeen syntyneet.
Talous pisti ahtaalle, lapset kiristivät, vaativat jatkuvasti kaikkea mitä muillakin oli.
Itkin usein rahattomuutta, itseltäni en saanut tingittyä enempää. En ostanut kahvia kun lapset eivät juoneet, vaatteeni pidin täysin rikki esim. rintsut ostin joka 3. vuosi ja vain yhdet kerrallaan. En käynyt missään, vapaa aikani oli kodinhoitoa, johon lapset eivät osallistuneet, tein kaiken itse. Tosin eivät auttaneet pyytäessäni. Väittivät ettei kukaan kaverikaan joudu kotonaan tekemään, naisten töitä?
Lapsistani kasvoi tylyjä, ilkeitä ja laskoja, ikää on nyt 28 vuotta ja 31 vuottaolla rakkautta talossa? Tyhmäähän se on nyt sanoa, mutta olisit jotain voinut tehdä toisinkin.
- ihanaa saada
paljon... kirjoitti:
olla rakkautta talossa? Tyhmäähän se on nyt sanoa, mutta olisit jotain voinut tehdä toisinkin.
neuvoja ja apua.
- tinde
tosin minä käyttäydyin noin kun lapset olivat jo isompia yli 6 ja tottelemattomia.
Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
Epäily: Oppilas puukotti kolmea Pirkkalan koululla
Tämänhetkisen tiedon mukaan ainakin kolme oppilasta on loukkaantunut puukotuksessa Pirkkalan Vähäjärven koululla. Myös e3007468Jos yhdistät nimikirjaimet
Jos yhdistät sinun ja kaivattusi ensimmäisten nimien alkukirjaimet mitkä nimikirjaimet tulee? Sinun ensin ja sitten häne795822Kylillä nainen puhutaan
Että olet heilutellut peittoa yhden, toisen ja kolmannen kanssa. Pitääkö paikkansa?1583745Jos olisit täällä
Tosin en tiiä miks oisit. (Ja hävettää muutenkin kun ei muka muulla tavoin osaa kertoa tätäkään) Jos jollain pienellä1513453Kyllä se taitaa olla nyt näin
Minusta tuntuu et joku lyö nyt kapuloita rattaisiin että meidän välit menisi lopullisesti. Sinä halusit että tämä menee321857Pirkkalan koulussa puukotus, oppilas puukotti kolmea
Ilmeisesti tyttöjä ollut kohteena.1831806- 431421
- 221401
Heih! Vieläkö ehtii laittaa auringonkukat kasvamaan?
Kerkeekö auringonkukat kukkimaan, kun upottaa auringonkukan siemenet kävelyreittien varrella multiin? Vai onko jo ihan641374Odotan että sanot
Sitten siinä että haluaisit vielä jutella kahdestaan kanssani ja sitten kerrot hellästi että sinulla on ollut vaikea san151325