Gm evoluution näkökulmasta

Nykyinen tutkimus ja tietämys on tarkentanut Darvinin oivallusta lajien synnystä. Ennenkaikkea siitä hienovaraisuudesta, jolla lajit ovat erilaisten evoluution kehittämin työkaluin erilaistuneet omiksi lajeikseen ja alalajeikseen. Evoluutio tuottaa lajeihin sisäistä erilaisuutta kokoajan ja näistä luonnonvalinta sitten suosii tehokkaimmin lisääntyvää muutosta, joka nopeasti yleistyy populaatiossa.

Lajien kehittymisen on todettu olevan tiukasti symbioottista, jossa kaiken on todettu vaikuttavan kaikkeen. Karrikoiden viruksista elefantteihin ja kaikki tunnetut eläimet, hyönteiset ja kasvit tältä väliltä.

Ei ole väärin olettaa, että huomattavasti luonnon kehityskulusta poikkeavasti tuotetulla perimällä varustettu proteiini pilkoutuisi läheskään aina oikein. Näin ei tee myöskään geenit joita siirretään bakteerien avulla kasveihin uusien ominaisuuksien toivossa. Niissäkin osumakohdat lipsuvat villisti eri segmentteihin kasvin kasvua säätelevässä perimässä.

Jotta ymmärrettäisiin se todellinen riski, minkä kanssa ollaan tekemisissä, on syytä tietää geenin perimmäinen toimintatapa.
Asiaa tuntemattomalla on helposti käsitys että geeni on tietty koodi joka luetaan tuosta vain ja se tuottaa tietyn ominaisuuden jokakerta samalla tavalla.
Näin se ehdottomasti ei ole...kasvua säätelevä geeni lukee ympäristöstään informaatiota ja aktivoituu eritavoin erilaisissa ympäristöissä. Solut erikoistuvat esim hermosoluiksi lukiessaan vieressä vaikuttavien hermosolujen informaatiota, näin kantasolu "osaa" muuttua erilaisiksi soluiksi tarpeen ja ympäristön mukaan.

Muuntogeenillä tuotettu kasvi on luonnon hienovaraisesta, kaiken huomioonottavasta, symbioottisesta evoluutiosta rajusti muokattu ja jotta evoluution sympioottinen ehto jälleen tasapainottuisi on kaikkien lajien yritettävä osaltaan kuroa tämä etumatka kiinni, näin myös ihmisen tai eläimen jolle muuntogeeninen ravintolähde on suunnattu.
Näin ei välttämättä aina tapahdu ja joitakin lajeja saattaa kuolla sukupuuttoon. Onko ihminen tullut tiensä päähän ja luonto raivaa häiriön pois, sekin on mahdollista mutta voi siinä kadota paljon muitakin lajeja.

Luonnossa on erittäin tehokas ja hyvin nopeasti irtiottojen kiinniottamiseen erikoistunut "nopeantoiminnan joukko". Kyseessä on erilaiset virukset, jotka ovat satojen miljoonien vuosien ajan pitäneet huolen evoluution pysymisestä tiukasti vuorovaikutteisena ja lajien välisenä tasatahtiin etenemisenä. Aina ne ovat osanneet muuntua sellaisiksi, että ne pystyvät nopeasti kehittämään kannan, joka pystyy ylittämään lajien väliset kuilut hyönteisistä elefantteihin.

Onko liioiteltua epäillä mahdollisuutta, että vaikkapa lintuinfluenssa olisi yksi tällainen sairaus joka pitää evoluution symbioottisen rakenteen säilyttämisestä huolen? Vai olisiko se vasta se virus joka kehittyy vieläkin tehokkaammaksi hyper-virukseksi kierreltyään kaikki lajit ja joka uudellen tulee riesaksemme. Tätä mahdollisuutta kukaan itseään kunnioittava ja omaan toimintaansa uskova gm-tutkija myönnä edes mahdolliseksi, vaikka evoluution viime aikaisten havaintojen valossa tämä on ennemmin tai myöhemmin totista totta. Kysymys kuuluukin, olisiko parempi jos tauti iskisi nyt vai vasta muutaman vuosikymmenen kuluttua? Ihmiskunta on lähes voimaton viruksen edessä jo nyt ja rokotteet laahaavat puolivuotta viruksen vanavedessä.

Gm:n puolesta puhujat ovat usein tutkijoita hyvissä viroissa ja usein nämä samaiset tutkijat tekevät tutkimustaan teollisuuden ja taloudellisten intressien laskuun ja mahdollinen uusi geeni on tietenkin rahoittajatahon patentoitavissa. Olisi ihme jos tällaisten suunnattomien voittojen toivossa geenimanipuloinnin haitoista ei vaiettaisi tai niitä ei tulkittaisi gm-vastaiseksi hihhulismiksi tutkijapiireissä.


Evoluution kyky siirtää informaatiota uudesta lajikkeesta ei rajotu pelkästään tämän yhden virus- ja bakteerin sirtämiskortin varaan. Toinen merkittävä informaation nopea viestinviejä on siitepöly. Tanskassa tehty koe jossa muuntogeenisellä merkillä varustettu peruna levitti siitepölyään yhdessä vuorokaudessa tuhannen kilometrin etäisyydelle.
Geenisaaste on siis todellinen ongelma ja sekin kykenee saastuttamaan naapurissa tai vähän etäämmälläkin olevat luomuviljelykset.

Summasummarum....emme pääse pakoon muuntogeenisaasteelta mitenkään. Amerikassa ja Kiinassa on viljelty muuntogeenisiä kasveja jo parikymmentä vuotta, ovatko ihmiskuntaa vaivaavat sairaudet lisääntyneet. No ovathan ne, ne kuitenkin kuitataan olankohautuksella. Ne kun ovat hyvinvointivaltioiden pahoinvointia (sairauksia)