Matti Pyykkönen

... ja siunausta kaikille. Pyhä Henki johdattakoon meidät kaikkeen totuuteen.

Linkkisi osalta Pääkkösen opetus oli jo entuudestaan minulle tuttua. Hänen kaltaisiaan opettajia on maassamme surullisen vähän.

Ylipäätään Jumalan Sanan tuntemus näyttää olevan katoamassa henkilökohtaistakin uskoa Jeesukseen Kristuksena tunnustavien keskuudessa. Terveen hengellisen kasvun sijasta on ajauduttu etsimään jotain uutta "värinöiden, kaatumisten ja voimakkaiden sielullisten tunnekokemusten" muodoissa. Tällaisissa kokouksissa korostetaan erityisesti Pyhän Hengen työtä ("minun kauttani"), jopa rukoillaan Häntä.

Rattiissa hengellisessä ilmapiirissä julistetaan kuitenkin Jeesusta Kristusta ja Pyhä Henki kirkastaa Häntä ainoana Pelastajanamme ja Vapahtajanamme. Jumala on lähettänyt Henkensä kirkastamaan meille Poikansa veren verratonta arvoa Hänen edessään sekä Poikansa ristin syviä salaisuuksia.

Suurelta osin voimme lienee rohkeasti todeta, että "aikamme karismaattisuudella" ja Jumalan Hengen totisella toiminnalla hyväksemme on kovin vähän tekemistä keskenään. Kokouksissa kohtaamme voimakkaita ihmisen sielunvoimilla aikaansaatuja tunnekokemuksia ja tunnetiloja, jotka eivät korota Jeesusta, vaan julistajia ja ruokkivat kuulujoiden "minä-elämää". Vielä vakavampaa on jos perinteisen suggestiivisen toiminnan ja mm. mesmerismin lisäksi kokouksissa vaikuttaa ihmisen sielunvoimien sijasta riivaajavoimat (aikanaan esim. Branham kertoi että hän voi parantaa vain, jos hänen enkelinsä on kokouksessa läsnä).

Raamatun opetus on hyvin selkeää siltä osin, että ennen Herramme paluuta monenlaiset väärät opit ja eksytykset tulevat valtaamaan alaa. Tulee paljon vääriä Kristuksia (voideltuja) ja vääriä profeettoja ja he eksyttävät, jos mahdollista, valitutkin. Jeesus sanoi: "Katso, Minä olen sen edeltä teille sanonut!"

Omissa kirjoituksissani korostan, että meidän tulee katsoa ja turvata vain Jeesukseen ja Hänen lunastustyöhönsä. Käytän sanoja: "Katsokaa Minuun ja pelastukaa te maan ääret kaikki, sillä Minä olen Jumala eikä toista ole; Minä en ketään tunne", sanoo Herra. Herran ja Hänen rakkautensa ja työnsä meidän hyväksemme opimme vain tuntemaan Sanan ilmoituksen kautta, jonka Pyhä Henki meille avaa, koska "Hän ottaa Jeesuksen omasta ja julistaa meille!" Lisäksi Jumala on asettanut paikallisseurakuntiinsa opettajan armoituksen saaneita miehiä. Opettajan palvelutehtävä on -kuten muutkin palvelutehtävät- sellainen, ettei siihen voida opiskella eikä siinä voi menestyä, ellei itse Herra ole opettajaksi opettajaa asettanut ja Hän on sekä saanut tehtäväänsä armolahjan että itse tullut Mestarinsa opettamaksi.

Aloituksesi oli ajankohtainen ja käsittelee hyvin vakavaa aihetta tämän pimenevän maailman ja laodikealaisen hengen pyrkiessä sisälle kerran uskoon tulleiden veljien ja sisarien sydämiin. Laodikean seurakunnassa oli suuri "minä-itse-ongelma". "Minä olen rikastunut...minä en mitään tarvitse", mutta Herra sanoi, että "sinä olet köyhä, alaston ja sokea" ja kehoittaa vielä kerran tekemään parannuksen; tosin kertoo itse olevansa jo seurakunnan ulkopuolella (Ilm. 3:20, jos oikein muistan).

Päästäkäämme Herra sisälle. Hän itse puhdistaa sydämemme temppelit. Omin yrityksin jäämme pimeyteen ja valheuskoon, että olemme ihmeellisine kokemuksinemme rikkaita ja valmiita.

Mutta vaikka kirjoitukseni oli kovia sanoja, niin tehkäämme siis kuitenkin Emmauksen tien kulkijoiden tavoin, jotka sanoivat:"Päivä on jo laskemassa ja ilta joutuu. Jää luoksemme. Ja he vaativat Häntä. Ja Hän jäi heidän luoksensa!" Tänään on armon päivä ja "Sinun valkeudessasi me näemme valkeuden".

Jumalan armoa ja rauhaa jokaiselle lukijalle.

Pyykkönen ei ole koskaan halunnut tuoda esille ketään muuuta kuin itseään.

On niitä muitakin louskuttavia Herramme vartiokoiria, jotka jo 1980-luvu n lopulla ottivat Toisen Kannan kaikkeen hömppä-herätys-hurmokseen!

Ja ovat eläneet - kalossinkuva takamuksessaan - ja vailla penkkipaikkaa, koska bisnes-evankeliumi ei menesty, jos joku paljastaa käärmeen kähyjä!

http://www.findiastory.vuodatus.net/page/UskonPuhdistus

karsimaattisuutta on uskaltanut kritisoida:

Matti Pyykkönen
Paavo Hiltunen
Tapio Suonto

"Sanan saarna vähenee ja tunnelma lisääntyy"


Keskuudessamme ovat lisääntymässä harhaopit,
ylistysmenetelmät ja sellaiset mallit ja tavat, joita
tarkkaan noudattamalla uskotaan oven avautuvan
Kaikkivaltiaan läsnäoloon. Nämä opit syrjäyttävät
salakavalasti ristin evankeliumin.

Ne eivät edusta Raamatun ja alkuseurakunnan
opetusta, käytäntöä ja vapautta Pyhässä Hengessä.
Kyse on jostakin aivan muusta. Ylistys metodina avaa
kyllä oven erilaisiin sieluntunteisiin.

Tällaisen ylistysbuumin
seurauksena Jumalan Sanan saarnan on täytynyt suurelta
osin väistyä. Alussa moni vilpitön uskova tuskin
huomaa, kuinka suurin osa tilaisuuksien ajasta käytetään
tunnelman nostattamiseen.

”Me menemme nauttimaan ylistyksestä.”
”Siellä on valtava fiilis!”
Kun tätä on jatkunut tunnista puoleentoista ja kun
estoitta on antauduttu ”virran vietäväksi”, saavutetaan
tunnetila, jota erehdytään luulemaan Pyhän Jumalan läsnäoloksi:
”Nyt ollaan valtaistuinsalissa.”
”Meillä on avaimet.” ”Me saimme sen
ylistyksellä aikaan!”


Australialainen tri Kleinig Adeleide kirjoittaa:

”Tällaisen
ylistämisen imaisema teologia on aivan yksinkertainen:
Jumala asetetaan valtaistuimelleen Israelin kiitosvirsillä.
Ylistyssuoritteen kautta Jumalan kansa saa yhteyden
Hänen taivaalliseen läsnäoloonsa. Kun he asettavat hänet
sydämensä valtaistuimelle laulamalla hänen ylistystään,
heidän henkensä kohoaa, kuin tikkaita pitkin, Pyhän Hengen
voimalla taivaan valtakuntaan...

Tällä tavoin ylistyksen
laulaminen mielletään eräänlaisiksi taivaan liukuportaiksi,
joiden kautta uskovat nousevat, kuin kotkan siivellä,
maan päältä taivaaseen.
Ylistyssuoritteensa kautta uskovat nyt yhtyvät Kristuksen
seuraan taivaan valtakunnan…”

Sanaa ja uskoa ei enää tarvita. Tällaisen ylistyksen luoma
”läsnäolo” täytyy toistuvasti uusia. Tunteet tulevat ja menevät,
me omistamme pysyvän armon. Pyhän Hengen elävöittävän sanan
puute kirkoissa ja seurakunnissa on osaltaan luonut tyhjiön,
joka nyt täyttyy näillä harhoilla.


Ylistyksestä, joka tuli osoittaa Herralle, tulikin itsessään
keinoksi saavuttaa tunnelma ja nautinto. Nämä opettajat
tukeutuvat opetuksissaan ilmestysmajaan ainoastaan silloin,
kun se heille sopii. Eräs aikamme megatrendi on elämyshakuisuus.
Se määrää suurelta osin ihmisten rahan ja vapaa-ajan käyttöä.
Elämyksiä saadakseen ihmisen täytyy ”kuluttaa”
kaikkea mahdollista, tarpeetontakin.

Nyt myös Jeesuksesta on tulossa pelkkä kulutushyödyke.
Homo sapiens onkin homo konsumus, kuluttaja!
Raamattu sanoo: ”Viimeisinä päivinä on tuleva vaikeita
aikoja. Sillä ihmiset ovat silloin... hekumaa enemmän kuin
Jumalaa rakastavia” (kreikaksi filedonoi, ”nautintoja rakastavia,
2. Tim. 3:4).

Sanaa elämys ei Raamatusta löydy, vaikka hengelliset
julkaisut mainostavatkin tarjoavansa elämyksiä. Uskon,
että Jumala tahtoo sanoa monille aikamme uskoville:
”Oi te älyttömät galatalaiset [monet helluntailaiset,
vapaakirkolliset, luterilaiset ja muut]!

Kuka on lumonnut teidät, joiden silmäin eteen Jeesus
Kristus oli kuvattu ristiinnaulittuna?


--- Oletko huomannut, kuinka elämyksiä
on tarjolla, tavalla tai toisella, ja kuinka
ne yrittävät hiipiä ajatusmaailmaammekin,
mukamas merkityksellisinä!

Kuinka helposti sitä voi mukautua ja omaksua
voiman tarpeellisuuden ja sen etsimisen?

Ainut voima on kuitenkin Evankeliumin voima,
muuta voimaa ei ole!

Se, että v o i m a n pitäisi tuntua ja näkyä,
näkyä armolahjoina, kaatamisvoimana,
ja että ollaan edustava uskova, idoli.

Raamattu sanoo:
"Minun tulee vähentyä ja Jeesuksen enentyä"

( Lähde: Ote Matti Pyykösen kirjasta Herätysliikkeen huominen.)

s-seutulainen